3. Ihmisen vaikutukset ekosysteemeihin

Question 1

Rehevöityminen

Answer 1

Ravinteiden lisääntymisestä johtuvaa kasvibiomassan kasvua ekosysteemissä.

Question 2

Ulkoinen kuormitus

Answer 2

Vesistön ulkopuolelta tulevien ravinteiden kerääntyminen.

Question 3

Hajakuormitus

Answer 3

On peräisin laajalta alueelta ja sitä tulee useista päästölähteistä. Voi olla peräisin esim maa- ja metsätaloudesta

Question 4

Pistekuormitus

Answer 4

Ovat tarkoin määriteltävissä. Voi olla peräisin esim teollisuudesta.

Question 5

Kaukokulkeuma

Answer 5

Ilmavirtausten mukana kulkeutuvat haitalliset aineet, kuten rikin ja typen oksidit.

Question 6

Kuivalaskeuma

Answer 6

Ilmasta maahan tuleva aine joka on sitoutuneena pölyyn tai nokeen.

Question 7

Märkälaskeuma

Answer 7

Ilmasta maahan sateen mukana tuleva aine.

Question 8

Mikrobisilmukka

Answer 8

Mikrobien muodostama ravintoketju, jossa aine ja energia siirtyvät ravintoketjun tasolta toiselle. Toimii perinteisen ravintoketjun rinnalla.

Question 9

Sisäinen kuormitus

Answer 9

Vesistön pohjasedimenttiin varastoituneiden ravinteiden, etenkin fosforin vapautuminen aktiiviseen kiertoon.

Question 10

Suojavyöhyke

Answer 10

Vesistän ta pellon tai rakennetun alueen välillä oleva kaistale, joka on kasvipeitteinen ja sen tehtävä on suojata vesistöä ravinnehuuhtoutumilta.

Question 11

Ruoppaus

Answer 11

Maa-ainesta ja samalla myös ravinteita poistetaan vesialueen pohjasta koneellisesti. Rehevöityneen järven kunnostustoimenpide.

Question 12

Hoitokalastus

Answer 12

Rehevöityneen järven kunnostustoimenpide, jossa järvestä poistetaan ylitiheää särkikantaa suuria määriä.

Question 13

Luonnonhuuhtouma

Answer 13

Ihmisistä riippumaton ravinnekuormitus vesistöön.

Question 14

Suolapulssi

Answer 14

Itämereen Tanskan salmien kautta tuleva runsassuolainen vesi, joka etenee pohjantuntumassa.

Question 15

Happamoituminen

Answer 15

Maaperän tai vesistöjen happamuusluvun (pH) alenemista.

Question 16

Hapan sade

Answer 16

Vesi tai lumi jonka pH on alle 5 ja jonka happamuus johtuu joko fossiilisten polttoaineiden poltossa tai tulivuorten purkauksissa syntyvistä rikin ja typen oksideista.

Question 17

Puskurointikyky

Answer 17

Kyky neutraloida happamia yhdisteitä.

Question 18

Harsuuntuminen

Answer 18

Puiden neulas- ja lehtikato, joka aiheutuu muun muassa ilmassaasteista, sienitaudeista tai maaperän karuudesta.

Question 19

Monistressiteoria

Answer 19

Teoria, jonka mukaan useiden ympäristötekijöiden yhteisvaikutus johtaa puiden kunnon romahtamiseen ja puiden kuolemaan.

Question 20

Kasvukausi

Answer 20

Ajanjakso, jolloin vuorokauden keskilämpötila on +5C.

Question 21

Maahengitys

Answer 21

Maaeliöiden hengitysaineenvaihdunta, joka voidaan määrittää mittaamalla vapautuvan hiilidioksidin tai kuluvan hapen määrä.

Question 22

Fenologia

Answer 22

Tieteenala, joka selvittää miten kasvien ja eläinten elämään liittyvät tapahtumat ilmenevät ja ajoittuvat vuosittain.

Question 23

Palsa

Answer 23

Ikiroudassa oleva turvekumpu Pohjois-Suomen palsasoilla.

Question 24

Zoonosi

Answer 24

Eläimistä ihmisiin siirtyviä tartuntatauteja.

Question 25

Vierasaine

Answer 25

Aine jota ei esiinny luonnostaan tietyssä ympäristössä.

Question 26

Ympäristömyrkky

Answer 26

Aineita, jotka ovat joutuneet ympäristöön ihmisen toiminnan tuloksena ja jotka ovat haitallisia eliölle.

Question 27

Biokertyminen

Answer 27

Aineen kertymistä ympäristöstä eliöön.

Question 28

Rikastuminen

Answer 28

Haitalliset aineet kasaantuvat ravintoketjussa ylemmille trofiatasoille.

Question 29

Muovi

Answer 29

Suurikokoinen ketjumainen hiiliyhdiste.

Question 30

Raskasmetalli

Answer 30

Eliölle haitallisia alkuaineita, joilla on suuri tiehys tai molekyylimassa.

Question 31

Joukkosukupuuttoaalto

Answer 31

Ajanjakso, jolloin biodiversiteetti kutistuu voimakkaasti.

Question 32

Luontokato

Answer 32

Alueen alkuperäisluonnon häviäminen kokonaan ihmisen toiminnan seurauksena.

Question 33

Uhanalainen

Answer 33

Luontainen säilyminen on vaarantunut.

Question 34

Perinneympäristö

Answer 34

Perinnebiotooppi. Perinteisen maanviljelysmenetelmien myötä syntyneitä niittyjä ja metsälaitumia.

Question 35

Monokulttuuri

Answer 35

Biodiversiteetiltään erittäin köyhä elinympäristö, jossa elää vain yksi laji.

Question 36

Sekundäärikasvillisuus

Answer 36

Toissijainen kasvillisuus joka on kehittynyt alueella ihmisen toimien seurauksena.

Question 37

Jatkuvapeitteinen kasvatus

Answer 37

Metsästä kaadetaan lähinnä isoja puita muun kasvipeitteen säilyessä ennallaan.

Question 38

Luonnonvarat

Answer 38

Kaikkea luonnossa olevaa, jota ihminen pystyy hyödyntämään.

Question 39

Ekosysteemipalvelu

Answer 39

Ekosysteemien ilmaisia aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmiselle. (Niihin kuuluu: ylläpito-, säätely-, tuotanto- ja kulttuuripalvelut).

Question 40

Ylläpitopalvelut

Answer 40

Esim. yhteyttämsen, ravinteiden kierron ja maaperän muodostuminen.

Question 41

Säätelypalvelut

Answer 41

Esim. eliöiden toteuttama ilmaston säätelyä ja kasvien pölytystä.

Question 42

Tuotantopalvelut

Answer 42

Esim. ravinto, makea vesi ja rakennusmateriaalit.

Question 43

Kulttuuripalvelut

Answer 43

Esim. luontoelämykset.

Question 44

Ympäristöindikaattorit

Answer 44

Työkaluja, joiden avulla voidaan tutkia muutoksia ympäristössä sekä ympäristökuormituksen määrää tietyllä aikavälillä.

Question 45

Ympäristöindeksi

Answer 45

Kertoo jonkin ihmistoiminnan osa-alueen ympäristötehokkuuden , eli kuvaa sen ympäristövaikutusta.

Question 46

Maapallon kantokyky

Answer 46

Kulutuksen, tuotannon, jätteiden ja muun ihmisen toiminnan luonnolle aiheuttaman rasituksen yläraja.

Question 47

Biosuodatusjärjestelmä

Answer 47

Hulevesien käsittelyjärjestelmä, jossa hulevettä suodatetaan maakerrosten läpi, jolloin vesi puhdistuu ympäristölle haitallisista aineista.

Question 48

Hallittu hoitamattomuus

Answer 48

Esim. viheralueiden hoitovälien pidentämistä, jotta kukat ehtivät kukkia ja siementää.

Question 49

Reilukauppapolitiikka

Answer 49

Avoin ja sääntöihin perustuva kauppapolitiikka. Edistää ihmisoikeuksia, ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä.