3.2 Mielenterveys ja opiskeluhyvinvointi Flashcards
(29 cards)
WHO:n mielenterveyden määritelmä
Mielenterveys on hyvinvoinnintila, joka mahdollistaa
- kyvyn luoda ihmissuhteita ja välittää toisista
- taidon ilmaista tunteita
- kyvyn työn tekemiseen
- kyvyn sietää ajoittaista ahdistusta ja elämänhallinnan menettämistä
- kyvyn hyväksyä omassa elämässä tapahtuvia muutoksia
Mielenterveysosaaminen
Tietoa siitä, mikä on normaalia reagointia elämän ongelmatilanteissa, miten mielen hyvinvointia voidaan tukea, mistä saa tarvittaessa apua
Resilienssi
Ihmisen kyky selviytyä ja palautua rankoistakin elämän vastoinkäymisistä
Mielenterveyttä määrittävät tekijät
Kaikki vaikuttavat toisiinsa
Yksilö ja kokemukset:
- tunteet-havainto-toiminta
- identiteetti, itseluottamus
- riippumattomuus
- sopeutuminen, selviytyminen, stressinsietokyky
- voimavarat (koulutus, tieto, osaaminen)
- fyysinen terveys
Sosiaalinen tuki ja vuorovaikutus:
- yksilö ja perhe
- koulu ja työ
- yhteisö ja ympäristö
Yhteiskunnan resurssit:
- yhteiskuntapolitiikka
- asumisolot
- koulutusresurssit
- taloudelliset resurssit
Kulttuuriset arvot:
- tasa-arvo
- mielenterveyden arvo
- sosiaaliset säännöt, normit
- erilaisuuden sietäminen
Mielenterveyden riskitekijät
Sisäisiä:
- sairaudet
- itsetunnon haavoittuvuus
- avuttomuuden tunne
- kuluttavat ihmissuhteet
- yksinäisyys
- haitallinen päihteidenkäyttö
Ulkoisia:
- kodittomuus
- erot ja menetykset
- hyväksikäyttö, väkivalta, kiusaaminen, syrjintä
- työttömyys
- päihdeongelmat, mielenterveysongelmat perheessä
- syrjäytyminen, köyhyys
- vaikeasti saavutettavat mielenterveyspalvelut
Mielenterveyttä suojaavat tekijät
Sisäisiä:
- hyvä fyysinen terveys, perimä
- riittävän hyvä itsetunto
- ongelmanratkaisutaidot, oppimiskyky
- vuorovaikutustaidot
- kyky tyydyttäviin ihmissuhteisiin
- mahdollisuus itsensä toteuttamiseen
- sosiaalinen pääoma, tunnetaidot
- elämänhallinnan tunne
Ulkoisia:
- riittävä ravinto, asunto
- sosiaalinen tuki (perhe, ystävät)
- koulutus- ja opiskelumahdollisuudet
- työ, toimeentulo
- kuulluksi tuleminen
- esteetön liikkuminen, turvallinen elinympäristö
- toimivat palvelut
- harrastustoiminta
- matalan kynnyksen apu
Tunnetaidot
Kykyjä, joiden avulla ihminen tunnistaa omia ja muiden tunteita, sekä ymmärtää syitä tunteiden taustalla
Omien tunteiden säätelyä ja käyttämistä voimavarana
Tunteiden säätelyn keinot
Tilanteeseen voi vaikuttaa -> ongelmakeskeiset keinot
esim.
tunteiden muuttaminen myönteiseksi
erilaisten ratkaisujen keksiminen
Tilanteeseen ei voi vaikuttaa -> tunnekeskeiset keinot
esim.
fyysinen: liikunta, saunominen, piirtäminen
sosiaalinen: ystävien kanssa vietetty aika, ammattilaisen kanssa keskustelu
kognitiivinen: tilanteen uudelleen tulkinta, monipuolinen ajattelu ja analysointi
Muut keinot eivät enää riitä -> merkityskeskeiset keinot
esim.
omien arvojen pohtiminen ja muuttaminen
asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen
Opiskeluhuolto
Oppilaitoksissa tapahtuvaa toimintaa, joka pyrkii edistämään opiskelijan hyvinvointia yksilönä sekä ryhmän jäsenenä
Opiskeluhyvinvointi
terveellinen ruokavalio
liikunta
uni ja lepo
tukea antava sosiaalinen ympäristö
opiskelukyky
Opiskelukykymalli
Kaikki vaikuttaa kaikkeen
Omat voimavarat:
- persoonallisuus, identiteetti
- elämänhallinta
- elämäntilanne, olosuhteet
- fyysinen ja psyykkinen terveys
Opiskelutaidot:
- opiskelutekniikka, oppimistyylit ja -tavat
- kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisukyky
- sosiaaliset taidot
- opintosuunnitelman teko, ajankäyttö
Opiskeluympäristö:
- fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö
- oppilaitoksen opiskeluyhteisöt
- opiskelijoiden omat yhteisöt
Opetustoiminta:
- opetus, ohjaus
- pedagoginen osaaminen
- tutorointi
Stressi
Kehon ja mielen reaktioita vaativissa ja haastavissa tilanteissa
Eustressi (hyvä) ja distressi (huono)
Eustressi
Käsite:
- myönteinen, hyödyllinen, sopivaksi koettu psyykkinen kuormitus
- motivoiva, aktivoiva, suorituskykyä parantava vaikutus
Kehittymiseen vaikuttavat tekijät:
- esim. odotettu tapahtuma, kilpailu tai muu suoritus, uusi elämäntilanne
Fysiologinen reaktio:
1. stressaava tilanne saa aivolisäkkeen erittämään ACTH- hormonia
2. ACTH-hormoni aktivoi lisämunuaisen erittämään kortisolia
3. sympaattinen hermosto tehostaa adrenaliinin eritystä
-> kehon reaktiot syntyvät siis hormonierityksestä
Tunnuspiirteet ja ilmeneminen:
- ilmenee lyhytaikaisesti
- liittyy myönteisiä kokemuksia (fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia), esim. ilo, innostus, aktiivisuus, itseluottamus
Seuraukset:
- parantaa suorituskykyä ja voimavaroja
- tuottaa energiaa ja innostusta tavoitteiden saavuttamiseen
- auttaa kehittymään ja oppimaan
- ei aiheuta fyysiseen sairastumiseen johtavia seurauksia
Säätelykeinot:
- innostuksen keskellä riittävä lepo ja palautuminen
- omista voimavaroista ja tuesta huolehtiminen
- itseluottamus, stressinhallintataidot
- valmistautuminen
Distressi
Käsite:
- kuormittavaa ja haitallista psyykkistä rasitusta
- voi olla haitallisia vaikutuksia terveyteen
Kehittymiseen vaikuttavat tekijät:
- koetut traumat ja kriisit
- elämänmuutos tai menetys
- suorituspaineet, kiire, univaje, päihteiden käyttö
- tuen tai arvostuksen puute
Fysiologinen reaktio:
1. stressaava tilanne saa aivolisäkkeen erittämään ACTH- hormonia
2. ACTH-hormoni aktivoi lisämunuaisen erittämään kortisolia
3. sympaattinen hermosto tehostaa adrenaliinin eritystä
-> kehon reaktiot syntyvät siis hormonierityksestä
Tunnuspiirteet ja ilmeneminen:
- liittyy pitkäkestoista, kielteistä ja kuormittavaa oireilua
fyysisiä oireita:
- päänsärky, huimaus
- sydämen tykytys, hikoilu
- vatsavaivat, selkävaivat
psyykkisiä oireita:
- jännittyneisyys, ärtymys, levottomuus
- aggressiot, masentuneisuus
- muistiongelmat, päätöksentekovaikeudet
- unihäiriöt
- päihteiden väärinkäyttö
sosiaalisia oireita:
- eristäytyminen
- ärtyneisyys muita kohtaan, riitoihin ajautuminen
- sosiaalisten tilanteiden välttely
Seuraukset:
- heikentää suorituskykyä
- huonontaa ruokailutottumuksia (epäsäännöllisyys, heikkolaatuinen ruoka)
- uniongelmat
- lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen, mahahaavaan
Säätelykeinot:
- huolien jakaminen, ihmissuhteet
- palautuminen, rentoutuminen
- liikunta
- päihteiden välttäminen
- työoloihin puuttuminen
- työn ja ajankäytön suunnittelu
- avun hakeminen ja vastaanottaminen
Kriisi
Usein ennakoimattomia tilanteita, joissa selviytymisen tunne on uhattuna itsellä tai läheisillä
Mikä tahansa asia joka uhkaa tai horjuttaa ihmisen turvallisuutta voi laukaista psyykkisen kriisin
Elämäntilannekriisit (koulukiusaaminen, krooninen sairaus)
Traumaattiset kriisit (äkillinen -> läheisen kuolema, onnettomuus)
Kehityskriisit (murrosikä, lapsen syntymä)
Kriisin vaihemalli
Käytetään erityisesti traumaattisten kriisien läpikäymiseen
Shokkivaihe
“se oli se hetki, kun maailma pysähtyi”
Reaktiovaihe
“tuntuu kuin eläisin vuoristoradalla”
Käsittelyvaihe
“elämäni on muuttunut tämän tapahtuman seurauksena”
Uudelleen orientoitumisen vaihe
“ensi kesänä taidan lähteä sinne Euroopan kiertueelle”
Mielenterveystyö
Mielenterveyttä edistävä
- pyritään tukemaan ja edistämään koko väestön mielenterveyttä
Mielenterveyden häiriöitä ehkäisevä toiminta
- kohdistuu erityisesti mielenterveyden riskitekijöihin
Mielenterveyspalvelut
- ns. korjaava toiminta
- esim. ohjaus, neuvonta, psykoterapia
Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD)
Post-Traumatic Stress Disorder
Traumaattinen kriisi voi aiheuttaa psyykkisen trauman tilanteessa, jossa kriisin läpikäyminen ja sen aiheuttama stressi on ylittänyt ihmisen henkilökohtaisen sietokyvyn
PTSD kuuluu ahdistuneisuushäiriöihin
Oireet voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan
1. trauman uudelleen kokeminen (toistuvat ajatukset, painajaiset)
2. välttämiskäyttäytyminen (ihmisten, paikkojen, esineiden välttely)
3. kohonnut vireystila (keskittymisvaikeuksia, unihäiriöitä, säikähtelyä)
Shokkivaihe
alkaa heti kriisin laukaiseman tilanteen jälkeen
usein lyhytkestoinen ajanjakso
usein epäuskoa, ihminen voi jopa kieltää tapahtuneen
ihminen voi olla rauhallinen tai reagoida hyvin voimakkaalla kiihtymystilalla (esim. voimakas itku)
myöhemmin tilannetta voi olla vaikea muistaa
henkilö tarvitsee läheisiltä konkreettista tukea
Reaktiovaihe
voimakkaat tunnereaktiot ja tunteiden vaihtelut -> ihminen alkaa todella tajuta mitä on tapahtunut
toimintakyky usein alhainen
fyysisiä oireita: väsymys, pahoinvointi, vapina, univaikeudet, ruokahaluttomuus
henkilö tarvitsee läheisiltä konkreettista apua arjessa selviämiseen
Käsittelyn vaihe
siirtyy tunnetasolta enemmän kognitiiviseen käsittelyyn
arvioidaan tilannetta eri näkökulmista, pohditaan tapahtuman vaikutusta omaan ja läheisten elämään
toimintakyky paranee
asteittainen sopeutuminen uuteen tilanteeseen
Uudelleen orientoitumisen vaihe
aktiivinen kriisin työstäminen rauhoittuu -> isoimmat kysymykset saatu käsiteltyä
ihminen palaa takaisin normaaliin elämään
tapahtuma ei enää ole jatkuvasti mielessä
Trauman jälkeinen kasvu
Posttraumatic growth, PTG
tilanne, jossa kriisi on aiheuttanut niin voimakkaan ahdistuksen, että se on pakottanut ihmisen arvioimaan uudelleen elämänarvojaan
tämä prosessi on johtanut elämässä suuriin muutoksiin, jotka henkilö kokee lopulta positiivisiksi muutoksiksi elämässään
Itsetunto
Henkilön oma kokemus omasta hyvyydestä, arvokkuudesta ja itseen luottamisesta
