Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

biologia 3 > 6.1 > Flashcards

6.1 Flashcards

1
Q

Mitä tehtäviä verenkierrolla on?

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Mistä veri koostuu?

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Miten veren hyytyminen tapahtuu?

A

1

Verisuonen vauriokohtaan kiinnittyy verihiutaleita paikkalapuksi.

2

Verihiutaleista ja vaurioituneista soluista vapautuu viestiaineita.

3

Viestiaineet aktivoivat plasman hyytymistekijöitä vauriokohdassa.

4

Hyytymistekijät aktivoivat edelleen plasman fibrinogeeniproteiinia, joka alkaa muodostaa säikeistä fibriiniä vauriokohtaan.

5

Punasoluja jää kiinni vauriokohtaan muodostuneeseen fibriiniverkkoon.

6

Vauriokohtaan muodostuu verihyytymä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mitä osia verenkiertoelimistössä on?

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Miten sydän pumppaa verta?

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Miten sydän pumppaa verta?

A

Iso verenkierto alkaa sydämen vasemmalta puolelta. Sieltä veri kulkee aortan kautta pienempiin valtimoihin ja lopulta kudosten hiussuoniin. Hiussuonissa tapahtuu aineiden vaihto kudossolujen ja veren välillä. Veri virtaa pienempien laskimoiden kautta suurempiin ja lopulta ylä- tai alaonttolaskimon kautta sydämen oikealle puolelle, mistä alkaa keuhkoverenkierto eli pieni verenkierto.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Miten kudosneste ja imuneste muodostuvat?

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Millainen on hengityselimistön rakenne?

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Miten kaasujenvaihto ja hapen ja hiilidioksidin kuljetus tapahtuvat?

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Verisuonten rakenne

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Eteisten systole

A

Verta tulee sydämen vasempaan eteiseen keuhkolaskimoista. Eteisten seinämä supistuu.

Veri virtaa eteisestä vasempaan kammioon avoimen eteiskammioläpän kautta.

Kammiot ovat lepotilassa eli diastolessa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Kammioiden systole alkaa

A

Kammioiden seinämän lihas alkaa supistua. Kammioiden tilavuus pienenee ja verenpaine nousee.

Nouseva verenpaine saa eteiskammioläpät sulkeutumaan ja valtimoläpät avautumaan.

Veri syöksyy oikeasta kammiosta keuhkovaltimorunkoon ja vasemmasta kammiosta aorttaan.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Kammioiden systole jatkuu

A

Verta virtaa edelleen kammioista valtimoihin. Kummastakin kammiosta siirtyy verta noin 0,9 desilitraa. Tämä on sydämen iskutilavuus.

Eteiset ovat lepotilassa eli diastolessa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q
A
  1. Eteisten systole
  2. kammiotovatlepotilassa ja täyttyvät verellä
    3.Kammioiden systole alkaa
    4.Kammioiden systole jatkuu
  3. veri virtaa aorttan ja sen haaroja kautta kaikkialle kudoksiin
    6.veri virtaa keuhkovaltimoia pitkin keuhkoihin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Verenkierron säätely

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Hengitys ja kaasujenvaihto
Hengityslihaksista tärkein on pallea. Kun pallea supistuu, keuhkot laajenevat ja ilmaa virtaa hengitysteiden kautta keuhkorakkuloihin, missä kaasujenvaihto tapahtuu. Happi siirtyy diffuusion avulla ilmasta vereen ja hiilidioksidi päinvastaiseen suuntaan. Uloshengitys poistaa hiilidioksidia ulkoilmaan, ja verenkierto kuljettaa happeutuneen veren kudoksiin veren kuljettamasta hapesta kulkee punasolujen hemoglobiinin rautaan sitoutuneena, loppuosa liukenee plasmaan. Hiilidioksidi puolestaan kulkee veressä pääasiassa plasmaan tai punasolujen solulimaan liuenneena vetykarbonaatti-ionina
26
27
Hengityksen säätely
Hengityslihakset ovat tahdonalaisia, mutta niiden supistumista ohjaa ydinjatkeessa sijaitseva hengityskeskus. Se säätelee keuhkotuuletusta tihentämällä tai hidastamalla hengitystä. Tärkein hengitystiheyteen vaikuttava seikka on kudosten hiilidioksidipitoisuus. Hengityskeskus saa tietoa veren hiilidioksidipitoisuudesta ja mittaa itse kemoreseptoreillaan aivo-selkäydinnesteen hiilidioksidipitoisuutta.
28
systoleksi.
Sen aikana eteiset supistuvat ensin ja heti sen perään kammiot. Niiden tilavuus pienenee, verenpaine nousee ja läpät valtimoihin avautuvat.
29
diastole.
Eteiset rentoutuvat ja heti sen perään kammiot. Niiden tilavuus kasvaa, verenpaine alenee, ja verta alkaa virrata laskimoista eteisiin ja edelleen kammioihin.
30
Minuuttitilavuus
on verimäärä, jonka sydän minuutissa pumppaa verenkiertoon; lepotilassa noin 5 litraa (eli kehon koko verimäärä). Saadaan kertomalla iskutilavuus sykkeellä.
31
Kudosneste
on veren plasmasta muodostunutta, kudossolujen väleissä olevaa nestettä. Solut saavat kudosnesteestä ravintoaineita, happea ja viestimolekyylejä. Solut poistavat kudosnesteeseen kuona-aineita ja viestimolekyylejä. Solujen ja kudosnesteen välillä siirtyy myös vettä.
32
Imuneste
on imusuoniston kudoksista keräämää kudosnestettä. Plasman kaltaista, mutta sisältää vähemmän proteiineja ja ravintoaineita, enemmän kuona-aineita. Imusuonisto palauttaa nesteen takaisin verenkiertoon.
33
Sympaattinen hermosto
on osa autonomista eli ei-tahdonalaista hermostoa. Vaikuttaa sisäelimiin, aktivoituu stressitilanteessa
34
Parasympaattinen hermosto
on osa autonomista eli ei-tahdonalaista hermostoa. Vaikuttaa sisäelimiin, aktivoituu lepotilanteessa.
35
Vasomotorinen keskus
on verenkierron säätelykeskus aivosillan ja ydinjatkeen alueella. Säätelee sekä sydämen sykettä että verisuoniston tilavuutta.
36
Sydän
Paino 300–350 grammaa Koostuu sydänlihaskudoksesta Eteiset ja kammiot, neljä läppää Vasen puoli pumppaa verta suureen verenkiertoon, oikea puoli keuhkoverenkiertoon Sinussolmuke Sepelvaltimot Sydämen ympärillä kaksinkertainen sydänpussi
37
Johtorata
Siirtää supistumisimpulssia sinussolmukkeesta kammiolihakseen
38
Sepelvaltimot
Aortasta haarautuvat valtimot, jotka kuljettavat happea ja ravintoaineita sydänlihaksen soluille
39
Aortta
Vasemmasta kammiosta lähtevä ison verenkierron suurin valtimo
40
Ylä- ja alaonttolaskimo
Oikeaan eteiseen tulevat ison verenkierron suurimmat laskimot
41
Keuhkovaltimorunko
Oikeasta kammiosta lähtevä pienen verenkierron suurin valtimo
42
Keuhkolaskimot
Vasempaan eteiseen tulevat pienen verenkierron laskimot
43
Eteiskammioläpät
Eteisten ja kammioiden välillä olevat läpät
44
Valtimoläpät
Kammioiden ja valtimoiden välillä olevat läpät
45
Sydänpussi
Sydäntä ympäröivä kaksinkertainen kalvopussi
46
47
Soluhengitys
Kaikissa kudossoluissa tapahtuva aineenvaihdunnan reaktio, joka kuluttaa happea, tuottaa hiilidioksidia ja muodostaa ATP:tä
48
Henkitorvi
Rustojen tukema putki, jota pitkin ilma siirtyy keuhkoihin ja keuhkoista pois
49
Keuhkoputki
Henkitorvesta haarautuvia ohuempia putkia, joiden päässä on keuhkorakkuloita
50
Hengitysepiteeli
Keuhkorakkuloiden yhden solukerroksen paksuinen sisäpinta, jonka läpi kaasujenvaihto tapahtuu
51
Hengityskeskus
Hengityslihasten toimintaa autonomisesti säätelevä alue ydinjatkeessa
52
Pallea
Rinta- ja vatsaontelon välissä sijaitseva tahdonalainen luustolihas, joka on tärkein hengityslihas
53
Alveoli
Keuhkojen mikroskooppisen pieni rakkula, jonka ulkopinnalla on keuhkoverenkierron hiussuonia
54
Vetykarbonaatti-ioni
Hiilidioksidin pääasiallinen kuljetusmuoto veressä
55
Punasolu
Verisolu, joka sisältää happea sitovaa hemoglobiinia
56
Hemoglobiini
Punasolujen solulimassa runsaana esiintyvä happea sitova proteiini
57
Keuhkoverenkierto
Alkaa sydämen oikeasta kammiosta, kuljettaa verta keuhkojen hiussuoniin ja palauttaa veren vasempaan eteiseen
58
59
Punasolut eli erytrosyytit
Tumattomia, pieniä, litteitä, kaksoiskoveria soluja Noin kolmasosa punasolun sisällöstä hemoglobiinia Vastaavat hapenkuljetuksesta ja osallistuvat myös hiilidioksidin kuljetukseen Ei mitokondrioita, ATP:n tuotanto glykolyysin avulla Muodostuvat luuytimen kantasoluista jakautumalla Erytropoietiinihormoni säätelee tuotantoa Kiertävät verenkierrossa kahdesta kolmeen kuukautta Maksan ja pernan syöjäsolut tuhoavat vanhoja punasoluja Hajoamisen yhteydessä muodostuu bilirubiinia Punasolujen pinnalla erilaisia veriryhmäantigeenejä, kuten ABO-antigeenejä ja Rh-antigeenejä Anemia on punasolujen tai hemoglobiinin vähyyttä veressä Syitä muun muassa raudan vähäinen saanti ravinnosta, runsas verenvuoto tai runsaat kuukautiset Perinnöllisiä anemioita muun muassa sirppisoluanemia ja talassemia
60

biologia 3 (21 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions