Amputaatiot ja proteesit

Question 1

Miten ala- ja yläraajaamputaatiot eroavat noin yleisesti?

Answer 1

Alaraaja-amputaatiot paljon yleisempiä, taustalla lähes aina verenkiertohäiriö tai diabetes ja näin ollen yleensä vanhempia ihmisiä

Yläraaja-amputaatiot harvinaisempia ja tavallisimmin ne ovat traumaattisia sormiamputaatiota. Suurin osa nuoremmilal ihmisillä

Question 2

Minkälainen on tavallisesti kävelykyky ennen amputaatioita?

Answer 2

Usein se on jo menetetty

Question 3

Onko amputaation jälkeinen ennuste hyvä?

Answer 3

Kuolleisuus ensimmäisen vuoden aikana 50%

Question 4

Onko proteesikävely raskaampaa kuin kahdella raajalla kävely?

Answer 4

On

Question 5

Kannattaako polvinivel säästää, jos mahdollista?

Answer 5

Kyllä. Helpottaa proteesikävelyn oppimista, asentotuntoa, koordinaatiota ja energian kulutusta

Question 6

Mitä kuuluu proteesipotilaan peri- ja postoperatiiviseen hoitoon?

Answer 6

Kivun hoito
Tyngän hoito
Asento- ja liikehoito

Question 7

Mitä kuuluu proteesipotilaan peri- ja postoperatiiviseen hoitoon asento- ja liikehoitojen kannalta?

Answer 7

Pyritään välttämään kontraktuurien kehittyminen ja tuetaan liikkumis- ja toimintakykyä asentohoidoilla sekä lihaskuntoharjoitteilla sekä kehittämällä tasapainoa

Question 8

Mitä kuuluu proteesipotilaan peri- ja postoperatiivisen tyngän hoidon tavoitteisiin?

Answer 8

Turvotuksen vähentyminen, tyngän kiinteytyminen ja muotoutuminen

Question 9

Mitä kuuluu proteesipotilaan peri- ja postoperatiivisen tyngän hoidon menetelmiin?

Answer 9

Silikonituppi tynkään yleensä ompeleiden poiston jälkeen, ellei ole vuotava haava tai infektiota. Aluksi ½-1h jaksoissa totuttelu, tavoitteena 4h x2

Question 10

Miten silikonituppi auttaa tyngän hoidossa?

Answer 10

Vähentää turvotusta ja estää arven liikakasvua

Vähentää kipua ja nopeuttaa tyngän supistumista ja muotoutumista (protetisointi mahdollistuu nopeammin)

Question 11

Ovatko tyngät amputaatioiden jälkeen usein kipeitä?

Answer 11

Kipua 50-80%:lla liittyen kudosvaurioon ja myöhemmin kuormituskipuun. Lisäksi pintaneurinoomia hermojen katkaisuun liittyen

Question 12

Mitkä ovat aavesärylle altistatavia tekijöitä?

Answer 12

Preoperatiivisen kivun voimakkuus, tynkäkipu ja korkea ikä

Question 13

Miten ehkäistään aavesäryn kehittymistä?

Answer 13

Mahdollisimman tehokas pre- ja perioperatiivinen kivunhoito (mm. epiduraalit, i.v.-opioidit, pleksuspuudutukset)

Question 14

Mitkä 3 osa-aluetta tulee muistaa tyngön kivun hoidossa?

Answer 14

Kipulääke vahvoihin opioideihin saakka + erityishoidot tynkäkipuun

Tyngän hyvä hoito, joka itsessään vähentää kipua

Neuropaattisen kivun hoito lääkkein, stimulaatiolla tai muilla mekanismeilla

Question 15

Mitä tulisi arvioida ennen protetisoinnin aloittamista?

Answer 15

Riittävä yleiskunto
Riitävä toimintakyky alaraajoissa/yläraajoissa
Motivaatio
Toiminnallinen tavoite ja hyöty

Question 16

Mitä kuuluu protetisaatiokandidaatin yleiskunnon arviointiin?

Answer 16

Kardiorespiratorinen suorituskyky
Tuki- ja liikuntaelimistön kunto ja neuraalinen säätely
Kognitiivinen toiminta

Question 17

Mitä kuuluu protetisaatiokandidaatin yläraajan toimintakyvyn arviointiin?

Answer 17

Riittävä lihasvoima ja näppäryys siirtymisiin, apuvälineiden käyttöön ja proteesin pukemiseen

Question 18

Mitä kuuluu protetisaatiokandidaatin alaraajan toimintakyvyn arviointiin?

Answer 18

Riittävä nivelten liikkuvuus
Kipu riittävän hyvin hallussa
Verenkierto terveessä jalassa

Question 19

Miten arvioit käytännössä protetisaatiokandidaattia?

Answer 19

Tyngän kunto (haava parantunut, supistunut sylinterimäiseksi, kestää puristaa)
Nivelliikkuvuus normaali
Toimintakyky: yhdellä jalalla seisominen, siirtyminen pyörätuoliin itsenäisesti, pystyy tukemaan yläraajoille ja ei rajoittavia kardioresp. oireita
Omatoiminen potilas: kyky ja halu oppia

Question 20

Missä proteesiarvio tehdään?

Answer 20

Fysiatrian polilla 6 viikkoa leikkauksesta: fysiatri, proteesimestari ja fysioterapeutti

Question 21

Millaisia proteeseja on?

Answer 21

Ensi-, perus-, aktiivi- ja kylpyproteesit

Question 22

Kuka vastaa protetisoinnin jälkeisestä kuntoutuksesta?

Answer 22

PTH, usein 2x/viikko polikliinisesti

Question 23

Miten ikä vaikuttaa protetisoinnin jälkeiseen kuntoutukseen?

Answer 23

Ei ole este, hidastaa vastetta ja voimaharjoittelu erityisen tärkeää reservikapasiteetin vuoksi

Question 24

Tehdäänkö kuntoutusta preoperatiivisesti?

Answer 24

Kyllä, esim. käsiergometri, soutu tai pyöräily. Kehitetään siis lihasvoimaa

Question 25

Miten huonokuntoisten kanssa aloitetaan kuntoutus proteesin jälkeen/ennen?

Answer 25

15 toiston lihasvoimaharjoitteet pienellä vastuksella

Question 26

Mikä on erityisen tärkeää muistaa amputaatiopotilaiden kuntoutuksessa?

Answer 26

Kontraktuurien ehkäisy venyttelemällä. Eritoten lonkan ja polven koukistajat sekä yläraajat päivittäin