Ane Flashcards

(145 cards)

1
Q

Isbar

A
I = Tunnista (Identify)
S = Tilanne (situation)
B = Tausta (backround)
A = nykytilanne ( Assessment (at the moment))
R= toimintaehdotus (recommendation)

Kiireetön tilanne:
I= Oma nimi, ammatti, yksikkö, potilaan nimi, ikä, henkilötunnus
S = Raportoinnin syy
B=Nykyiset sekä aikaisemmat oleelliset sairaudet, hoidot ja ongelmat, Allergiat, tartuntavaara tai eristys
A= peruselintoiminnot, Potilaan tilaan liittyvät muut oleelliset asiat
R= suositukset, tarkkailu, toimenpiteet, siirto toiseen yksikköön, hoitosuunnitelman muutokset, kuinka kauan..?, Kuinka usein…?, Koska otan yhteyttä…?, onko vielä kysyttävää…?, Olemmeko samaa mieltä?

Kiireellinen tilanne
I= Oma nimi, ammatti, yksikkö, potilaan nimi, ikä, henkilötunnus
S = Raportoinnin syy
B=Lyhyesti nykyiset sekä aikaisemmat oleelliset sairaudet, hoidot ja ongelmat, Allergiat, tartuntavaara tai eristys
A= Hengitystie, Hengitys, Pulssi, verenpaine, happikyllästeisyys, Tajunnan taso (GCS), kipu, Lämpötila, iho, väri, vatsa, virtsaneritys, ulkoiset tai näkyvät merkit, Potilaan tilaan liittyvät muut oleelliset asiat
R= suositukset, välitön toimenpide, tarkkailun lisääminen, toimenpiteet, siirto toiseen yksikköön, hoitosuunnitelman muutokset, kuinka kauan..?, Kuinka usein…?, Koska otan yhteyttä…?, onko vielä kysyttävää…?, Olemmeko samaa mieltä?

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Palliatiivinen hoito

A

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

SYDÄNPYSÄHDYKSEN

SYITÄ aikuisilla

A
• Sydänperäiset n. 75%
– koronaaritauti:
iskemia
– muut
• hypertrofinen
kardiomyopatia
• pitkä QT syndtr
• synnynnäiset sydänviat
• ei-sydänperäiset yht 25%
• neljän H tai T:n muistilista
Hypoksia
Hypovolemia
Hypo/hyperkalemia, muut elektrolyyttihäiriöt
Hypo/hypertermia

Tensiopneumothorax
Tamponaatio
Tromboosi
Toksiinit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

neljän H tai T:n muistilista

A

Hypoksia
Hypovolemia
Hypo/hyperkalemia, muut elektrolyyttihäiriöt
Hypo/hypertermia

Tensiopneumothorax
Tamponaatio
Tromboosi
Toksiinit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

SYDÄNPYSÄHDYKSEN

SYITÄ lapsilla

A
• Sydänperäiset n. 15
%
• pitkä QT syndtr
• synn sydänviat
• ei-sydänperäiset yht
85%
• neljän H tai T:n muistilista
• Hypoksemia

(Hypoksia
Hypovolemia
Hypo/hyperkalemia, muut elektrolyyttihäiriöt
Hypo/hypertermia

Tensiopneumothorax
Tamponaatio
Tromboosi
Toksiinit)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

No, elpyykö?

Elyvytyksen tulos riippuu:

A
• elvytyksen tulos
– RIIPPUU
• 1.VIIVEESTÄ
• 2. SYDÄMEN
PYSÄYTTÄJÄSTÄ
• 3. PPE
• 4. Prim rytmi
– kaikki joille
elvytystoimet
aloitetaan 0-10%,
– nähdään menevän
elottomaksi,
tavoitetaan VF 30%
– ASY/PEA 0-5%
• selvinneistä
– 80-95 %
kammiovärinästä
tavoitettuja
– 2/3 selviytyjistä sai
vain sähköä ja PPE
– jos elviää sairaalaan
• puolet selviää kotiin
• 80% entisessä
neurologisessa
voinnissa

ennuste huononee 1min/10%
PPE 1min/5%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Elvytyskaavio maallikolle

A
  1. aikainen huomaaminen ja soitto hätänumeroon -Sydämenpysähdyksen ehkäisemiseksi
  2. Aikainen elvytys PPE -tällä ostetaan aikaa
  3. Aikainen defibrillaatio -että saadaan sydän uudelleenkäynnistettyä
  4. Elvytyksen jälkeinen hoito - elämänlaadun säilömiseksi

Millaiset ohjeet
maallikolle?

• AIKUINEN
• maallikkoelvytys
tuplaa ennusteen
• jos osaa elvyttää
(CPR training)
– painelu ja puhallukset
• jos ei osaa tai
epäselvää
– pelkkä painelu
• LAPSI
• etiologia hypoksia
– aloita 5 puhalluksella
– painelu ja puhallukset
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Mitä on hyvä peruselvytyksen

laatu?

A
• PPE:lla saavutettavissa n. 25% normaali verenvirtauksesta
• TEHOKAS PAINELUELVYTYS ON ELVYTYKSEN
PERUSKIVI
– veri, O2, lääkkeet kiertää
– kierto aivoihin
• ennuste paranee
– koronaarikierto
• VF säilyy
• VF kääntyy paremmin
– lääkkeet
– happamuus vähenee
• oikea painelupaikka
• oikea painelusyvyys 5-6
cm
• oikea painelutahti 100-
120/min :• kliinisessä tilanteessa
– metronomi
• irrallisena
• defiin liittyen
– kellotetaan
– ’palautteenantolaitteet

• rintakehän
vapauttaminen painelun
välissä
• painelutauot pois

minimoi tauot painelussa
• painelu tmp aikana
– ilmatie
– defi lätkien liimaus
– defin lataus
• mahd lyhyet tauot
– rytmin analysointi
– DC jälkeen paineluun
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

ROSC

A

return of spontaneous circulation

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

ABCDE ja elvytyksen

aikana ja ROSC jälkeen

A
• A: supraglottiset/intub
• B: 10/min
• C: Quality CPR –
hoitokaaviot
• D: -
• E: mieti syytä
ROSC jälkeen:
• A: supraglottiset/intub
– paikka, kiinnitys
• B: 10/min
– SaO2>90%
– kapno 4-5
• C:
– SAP > 120
• D:
– harkitse tarkkaan
ennen kuin sedatoit
• E: mieti syytä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

ELVYTYS

TAKE HOME MESSAGES

A
• ENNUSTE RIIPPUU
VIIVEESTÄ
• DEFIBRILLAATIO
PELASTAA
• TILANTEITA ETEEN
HARVOIN--
HARJOITELTAVA
• KÄYTÄNTÖ
– tunnista tilanne
– peruselvytys
keskeytyksettä
– 2:30 Puhallus-painelu
– painelu 100/min
– Defibrillaatio
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

VITAALIELINTOIMINNAT

A
 välittömästi selviytymiseen vaikuttavat
 verenkierto
 hengitys
 keskushermosto
 viiveellä selviytymiseen vaikuttavat
 viskeraalielimet
 maksa
 munuaiset
 suolisto
 umpieritysrauhaset
 aineenvaihdunta
 puolustusmekanismit (immuunivaste)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

VITAALIELINTOIMINTOJEN

ARVIOINTI

A
 KAIKILLE IKÄRYHMILLE JA
POTILASRYHMILLE SAMALLA TAVALLA
 TOISTA USEIN
 HOIDA ISOT VIAT ENNEN ETEENPÄIN
SIIRTYMISTÄ
Perusperiaatteet
 Ensiarvio (Primary survey) ABCDE
 tarkoituksena tunnistaa välittömät
hätätilanteet ja käynnistää hoito
 Täsmennetty arvio (Secondary survey)
ABCDE
 tarkoituksena kohdistaa tutkiminen ja
selvittää anamnestiset tiedot
Ensiarvio
A Hengitystie
B Hengitys ja ventilaatio
C Verenkierto
D Karkea neurologinen arvio
E Potilaan paljastaminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

A airway, hengitystie

A
 ENSIARVIO
 Onko potilas
hereillä?
 Pystyykö potilas
puhumaan?
 Onko hengitystie
avoin?
 TARKENNETTU
 ONKO HENGITYSTIE
UHATTUNA?
ONKO HENGITYSTIE UHATTUNA?
 turpoaa umpeen
- palovamma, anafylaksia, trauma
 eritteistä umpeen
- tajuttomuus, ei jaksa yskiä
 potilas ei jaksa pitää ilmatietä auki
- madaltuva tajunta
 Puhuu lauseita, itkee
- OK
 puhuu sanoja vaivoin
- huolestu
 ei puhu
- huolestu/kiire 
Kasvot ruhjoutuneet tai 
GCS 8 tai alle (=ei
järkevää kipureaktiota) ->
Manuaalisesti ilmatie auki
Nieluputki
Supraglottiset

Puhuu/itkee/ääntelee -> ok

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

B HENGITYS

A

 vaihtuuko kaasut?
 hengitystyö/mekaniikka

 hengityselimistön
tehtävä
 siirtää O2:a ilmasta
vereen
 siirtää CO2:a verestä
ilmaan

 hengitystaajuus
 <10—–huolestu/kiire
 >30— huolestu/kiire

 hengitysmekaniikka
 miltä hengittäminen näyttää
 normaali–paradox

 miten kaasut vaihtuu
 O2 sisään—SaO2
 CO2 ulos—ei keinoa arvoida kliinisesti (FREKVENSSI)

Hengitysmekaniikka nurin 
HT<10 tai >30 ->
Lisähappi
Avusta hengitystä
Jos puhuu kaikki ok.
Hengityksen kliininen arviointi:
täsmennetty arvio
 kaasuja vaihtava pintaala
> auskultaatio
> hengitysmekaniikka
> (thx-kuva)
 alveoli-ilma OK
> harvoin kl ongelma
> häkä
 hengitysmekaniikka
> monet neurologiset sair
 alveolikaasut ja veri
kohtaa
>kliinisesti vaikea
arvioida
>> thx
>> verikaasut
> tunnista ongelmat
>>respiratorinen
asidoosi
>> hypoksia
>> thx-ontelon kiireiset
ongelmat
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

VERENKIERTO C

A
 Ensiarvio
vuotoshokki ->
Hallitse ulkoinen vuoto
Kiristyssiteet, paina manuaalisesti
syöttösuoni
Tunnista sisäinen vuoto

Rad +, perif lämmin = ok

 täsmennetty
Osa-alue ja Miten arvioit
Kiertävä verivol = Perif lämpö, kapillaarireaktio
syke = Pulssin tunnustelu, monitorointi
Sydämen supistuvuus =Jatkuva: keuhkovaltimokatetri, Kerta: UÄ
ääreisvastus = verenpaine

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

tajunta D

A

arvioi ja ensihoito:
Poikkeava kipureaktio = ilmatie
Puhuu tai Ok kipureaktio= ok

 Täsmennetty – GCS, pupillat, puolierot

Osa-alue Miten arvioit
GCS -silmät = Puhuttele, tuota kipua, Huomioi puoliero
GCS – verbaalinen vaste = Puhuttele, tuota kipua
Huomioi puoliero
GCS- motorinen vaste =Puhuttele, tuota kipua
Huomioi puoliero
pupillat Koko, valoreaktio
Glukoosi
lämpö?

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

exposure/tutkiminen/työdg E

A

 ensiarvio -> potilaan paljastaminen
Vammat vammapotilaalta Riisu Päästä varpaisiin pääpiirteittäin
Muut potilaat nopea tarkistus

 täsmennetty – päädy työdiagnoosiin
 millainen potilas: anamneesi
arvioi ja Mitkä
Tunnista kiireelliset työdg:t =Suoni tukossa
Suonessa reikä
Kallonsisäinen paine koholla
Työdiagnoosi – ei välitön kiire =Anamneesi, muut tutkimukset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Äkillinen Hengitysvajaus

A

–äkillinen tilanne, jossa- happeutumisen häiriö
- TAI asidoosi hiilidioksidin kertymisen takia
- TAI hengitystyön lisääntyminen
=>elimistön tasapainon häiriö ja välittömien hoitotoimientarve
–Ei ole itsenäinen sairaus vaan elintoimintahäiriö

mahdolliset osatekijät
z hengityskeskus (säätely)
z hermoradat hengityslihaksiin
z hengityslihakset 
z rintakehän ja vatsan rakenteet
z hengitystiet
z alveolit!
z verenkierto!
z metabolia (kaasujen vaihdon tarve)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

HENGITYSVAJAUS

A

Määritelmiä
•Luokittelu patofysiologian mukaan
–Keuhkorakkuloiden kaasujenvaihtohäiriö elihypokseeminen hengitysvajaus (tyypin 1hengitysvajaus)
–Keuhkotuuletuksen häiriö (ventilaatiovajaus,hyperkapninen hengitysvajaus, tyypin 2hengitysvajaus)
•Tavallisesti piirteitä kummastakin mekanismista
•Kertatilavuus aikuisella n. 500 ml
•Alveolitason kaasujenvaihtohäiriö
> johtaa hypoksemiaan
•pneumonia, keuhköpöhö, keuhkokontuusio
>Oikovirtaus, ventilaatio-perfuusiohäiriö
•Ventilaatiovajaus
>johtaa hyperkapniaan => hypoksemia
»CNS lama, (hengitys)lihastaudit/ongelmat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Äkilliseen hengitysvajaukseen johtavia sairauksia

A

Ensisijaisesti ventilaatiovajaus

  • Keskushermostoa lamaavat lääkkeet,sairaudet ja vammat
  • Hermo-lihassairaudet
  • keuhkoahtaumatauti
  • Rintakehän epämuodostumat ja muutrintakehän liikkumista rajoittavat sairaudet
  • vaikea lihavuus

Ensisijaisesti alveolitason kaasujenvaihtohäiriö

  • Keuhkopöhö
  • Äkillinen hengitysvajausoireyhtymä (ARDS)
  • Keuhkokuume
  • Keuhkoveritulppa
  • Diffuusit keuhkokudoksen sairaudet
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Hengitysvajauksen tavallisia syitä

A
•Suora keuhkovaurio
–Keuhkokuume
–Aspiraatio
–Keuhkokontuusio
•Epäsuora keuhkovaurio
–Sepsis
–Monivamma
–Haimatulehdus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Äkillinen hengitysvajausoireyhtymä (ARDS,acute respiratory distress syndrome)

A

–tulehduksellisella mekanismilla syntyvä keuhkovaurio jahengitysvajaus
–taustalla äkillinen, vakava tulehdusvasteen synnyttävä sairaus
–lisääntynyt keuhkoverisuoniston läpäisevyys ja keuhkojen paino,ilmapitoisuuden alentuminen, alveolaariset varjostumat l.a.
–keuhkoödeema ei selity vasemman kammion vajaatoiminnallatai nesteylimäärällä
–vaikeusaste määritellään happeutumishäiriön mukaan

Patofysiologia
•Alveolitason kaasujenvaihtohäiriö: hypoksemia
–keuhkorakkuloiden ventilaation ja keuhkoverenkierron epätasainen jakauma
–keuhkoverenkierron osittainen oikovirtaus
–diffuusiohäiriö
•Ventilaatiovajaus: PaCO2nousu
–keuhkotuuletuksen väheneminen
–hengityksen säätelyn häiriö
–hengityslihasten toiminnan häiriö
–keuhkojen ja rintakehän kokonaisuuden mekaaninen häiriö tai
–hukkatilaventilaation lisääntyminen
•Hengitystyön lisääntyminen
–sekä alveolitason kaasujenvaihtohäiriössä että ventilaatiovajauksessa
–verenkierron häiriöt

•Ilmaantuvuus
–Äkillinen hengitysvajaus: 78 – 89 /100 000/v
•kriteerinä > 24 t jatkuva intubaation ja hengityslaitehoidon tarve
–ARDS 14 – 59/100 000/v

•Kuolleisuus
–hengityslaitehoidossa 35 – 41 %
–ARDS 40-50 %
–Etiologia vaikuttaa kuolleisuuteen:
•Keuhkokuume, aspiraatio ja sepsis 35 – 51 %
•Traumat 11 -24 %–Ikä, keuhkojen ulkopuolisten elintoimintahäiriöiden ja kroonistenperussairauksien vaikeusaste vaikuttaa kuolleisuuteen
–Happeutumishäiriön vaikeusasteen vaikutus kuolleisuuteen vähäinen
–Kuolleen tilan ventilaation osuuden kasvu => kuolleisuuden lisääntyminen

Diagnostiikka: oireet ja löydökset
•Subjektiivinen hengitysvaikeus, dyspnea
•Levottomuus, sekavuus ja tajunnan häiriöt
•Hengitystyön lisääntyminen jahengitystaajuuden kasvu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Hengitystaajuus

A

•hengitystyön lisääntyminen jahengitystaajuuden kasvu.
>20–25/min:n hengitystaajuus ja kyky puhua lauseitaviittaavat lievästi lisääntyneeseen hengitystyöhön.
>25–35/min:n hengitystaajuus, apuhengityslihastenkäyttö ja kyvyttömyys puhua lauseita viittaavatmerkittävästi lisääntyneeseen hengitystyöhön.
>yli 35/min:n hengitystaajuus sekä rintakehän ja vatsan epäsynkroninen liike ennakoivat hengityslihasten uupumista.

Tutkimukset:
•Kliininen status!
•Ääreisverenkierron happikyllästeisyys (SpO2)mitataan pulssioksimetrilla:
–ensisijainen keino seurata happeutumista  (helpostisaatavilla)
–runsaasti virhelähteitä, mm.
•huono kudosperfuusio
•alle 60 %:n happikyllästeisyys
•ihon tumma pigmentti
•häkämyrkytys, methemoglobiini.
•kynsilakka!

•Valtimoveren verikaasuanalyysi :
–pH ja hiilidioksidiosapaine (PaCO2):
•Normaali valtimoveren hiilidioksidiosapaine on terveilla 4,6–6,1 kPa
•PaCO2:n äkillinen suureneminen (yli 6 kPa tai muutos kroonista tasoasuuremmaksi), johon liittyy respiratorinen asidoosi (pH alle 7,35),edellyttää hoitotoimia, varsinkin jos tilaan liittyy tajunnan häiriö.
–Happiosapaine (PaO2):
•normaalissa ilmanpaineessa on terveillä 11–13,5 kPa.
•Happeutumishäiriön vaikeusasteen arvioinnissa ja hoitotavoitteidenmäärittämisessä otetaan huomioon potilaan happeutuminen vakaassatai normaalissa tilanteessa.–Laktaatti, BE
•Thorax-rtg, EKG.
•Harkinnan mukaan pleurojen UÄ, thoraxin/ keuhkojen CTym. lisätutkimukset.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Asidoosit ja alkaloosit, respiratorinen vai metabolinen, kompensoitu vai ei? (pH, CO2, BE ja HCO3)
Respiratorinen asidoosi, Ei kompensoitu: pH ↓ CO2 ↑ BE - HCO3 - Respiratorinen asidoosi, kompensoitu: pH- CO2 ↑ BE↑, HCO3 ↑ Respiratorinen alkaloosi, ei kompensoitu: pH ↑, CO2 ↓, BE -, HCO3 - Respiratorinen alkaloosi, kompensoitu: pH-, CO2 ↓, BE ↓, HCO3 ↓ Metabolinen asidoosi, ei kompensoitu: pH ↓, CO2 -, BE ↓, HCO3 ↓ Metabolinen asidoosi, kompensoitu: pH -, CO2 ↓, BE ↓, HCO3 ↓ Metabolinen alkaloosi, ei kompensoitu: pH ↑, CO2 -, BE ↑, HCO3 ↑ Metabolinen alkaloosi, kompensoitu: pH -, CO2 ↑, BE ↑, HCO3 ↑
26
Kliinisiä hälytysmerkkejä - hengitysvajaus
* takypnea ja suuri hengitysvireys * paradoksaaliset hengitysliikkeet, apuhengityslihastenkäyttö * verenkierron epävakaus, syanoosi ja levottomuus * tajunnan tason aleneminen (preterminaalinen !) A-astrupissa •hypoksemia + hypokapnia •hypoksemia + asidoosi •hypoksemia + kombinoitu respiratorinen ja metabolinenasidoosi (preterminaalinen !) Kliinisiä sudenkuoppia •Happilisä estää hypoventilaatiosta johtuvan hypoksemian. >älä luota pulssioksimetriin •Verikaasuanalyysi ei paljasta uhkaavaa ekshaustiota. >kliininen arvio ratkaiseva !!! •Hyperkapnian metabolisen kompensaation väistyminenCOPD-potilaalla ennakoi tilan nopeaa huonontumista. •Hengitysvajaus voi aiheuttaa äkillisenverenkiertovajauksen (ja päinvastoin).
27
Hengitysvajaus ensihoito:
Onko aikaa, kiire vai hätä?•SpO2 ennen happilisää •Hätätilanteessa etiologiasta riippumatta: >Tuettu puoli-istuva asento jos verenpaine on riittävä >Lisähappi •Keuhkokroonikon tila huomioitava. >Valtimoveren verikaasuanalyysi. >Suoniyhteys •Ala heti hoitamaan hengitysvajauksen perussyytä! Hoito: avoimen hengitystien varmistaminen •Keinoilmatietä edellyttävät: –tajunnan heikentyminen –kriittisesti lisääntynyt hengitystyö –hengityksen pysähdys –puutteellinen tai hidas hoitovaste noninvasiivisiinhoitokeinoihin •Hengitysvajauksen vaikeusaste edellyttää nopeaahoitovastetta •Vaste noninvasiivisiin hoitoihin arvioitavissa 30 min–1 t kuluttua Hoito: FiO2 suurentaminen spontaanisti hengittävällä potilaalla •Tarkoitus hoitaa kudosten hapenpuutetta, ei oireita •Aiheet: –Huoneilmaa hengittävän potilaan SaO2on < 90 % taiPaO2on < 8 kPa–PaO2on potilaan normaaliarvoa pienempi –Kudosten hapensaanti on heikentynyt tai uhanalainen: •akuutti sydäntapahtuma •vaikea hypotensio •vaikea vamma •Toteutus –Hallittu hapenanto pyrkien happivajauksen riittäväänmutta ei liialliseen korjaamiseen •Tavoite potilas- ja tilannekohtainen –Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa tavoitteellinen ja hallittu hapenanto tähdäten SpO2–tasoon 88 – 92% (venturimaski/happiviikset) ~Sairaalloinen lihavuus, lihassairaudet, hengitystä lamaavat lääkkeet •Happiviikset –Pienet happivirtaukset (< 5 l/min) –Saavutettu FiO20.24 – 0.60 •riippuu käytetystä happivirtauksesta ja potilaan hengityksen minuuttitilavuudesta •Venturi-tyyppisillä eli suuren virtauksen happinaamareillavakaa FiO2(0.24 – 0.60) •Hapenvaraajapussien ja tiiviiden anestesianaamarien avulla FiO2lähes 1.0 •Hapen anto kostutettuna korkealle virtauksella (NHF=nasalhigh flow oxygen) –suuret virtaukset, vakaa FiO2 –happimaskia tehokkaampi D
28
FiO2
FiO2 = Fraction of Inspired Oxygen, sisäänhengitysil-man happiosuus (happifraktio)
29
SaO2
SaO2 = Valtimoveren hemoglobiinin happikyllästeisyys
30
Happihoito
Happihoito: sisäänhengitysilman happiosuuden lisäämistä yli0,21:n (21 %). Happihoidon tavoitteena on hoitaa kudosten hapenpuutetta, ei hengenahdistusoiretta taisubjektiivista hengitysvaikeutta.
31
CPAP
•CPAP-maskihoidolla tarkoitetaankasvo- tai nenämaskin avullatoteutettavaa jatkuvaapositiivista ilmatiepainehoitoa. •CPAP-maskihoito voidaantoteuttaa riittävän suuren(vähintään 100 l/min) virtauksen synnyttävän virtauskehittimen ja resistoriventtiilin järjestelmällä, ahtopaineeseen perustuvalla Boussignac-maskilla tai non invasiiviseen ventilaatioon soveltuvalla hengityslaitteella. •Jatkuva positiivinen ilmatiepainehoito –Ilmatiepaine on 5 – 20 cmH20 –Aloitus 5 – 10 cmH20 –Säätö tavoitteiden mukaan •CPAP-hoito liitettynä tavanomaiseen hoitoon vasemman kammion vajaatoiminnastajohtuvassa hengitysvajauksessa –vähentää intubaation ja mekaanisen ventilaation tarvetta –ilmeisesti vähentää sairaalakuolleisuutta –Ensihoidossa ennen sairaalaan tuloa aloitettu CPAP-hoito saattaa parantaa potilaanennustetta •Lienee hyödyllinen lievään tai kohtalaiseen hypoksemiaan johtavassa keuhkokuumeessa tai akuutissa keuhkovauriossa •Voitaneen vähentää invasiivisen hengityslaitehoidon tarvetta ja sairaala infektioita abdominaalileikkauksen jälkeisessä hengitysvajauksessa
32
NHFO=Nasal High Flow Oxygen
•Kostutetun hapen antosuurella virtauksellatavanomaisia happiviiksiäisommilla kanyyleilla onuusi happihoitomenetelmä. •NHFO-järjestelmän avullapotilaalle voidaanannostella happea suurellavirtauksella niin, että FiO2-taso pidetään vakaana(esim. 50L /min, FiO2 50%). •Saadaan PEEP n. 2-3 cmH2O "Niilo"
33
NIV
NIV =mekaanisen ventilaation toteuttamista hengityslaitteella ilman keinoilmatietä (intubaatioputkea tai henkitorviavannetta) •Miksi NIV? •sairaalainfektioiden riski pienempi •sedaation tarve vähenee •yskiminen helpompaa •limaisuus vähenee •puhuminen helpompaa •Hoidon onnistumiseen vaikuttavat –potilaan perustaudin vaikeusaste –yleistila ja asidoosin vaikeusaste hoidon alussa •Jos kahdessa tunnissa hoidon aloituksesta ei tapahdu korjaantumista, riski hoidon epäonnistumiseen on suurentunut •NIV:n käyttö keuhkoahtaumataudin äkillisenpahenemisvaiheen yhteydessä –ehkäisee intubaatiota, lyhentää sairaalahoidon kestoa ja vähentääkuolleisuutta –saattaa vähentää sairaalahoitojakson kustannuksia –korjannee hiilidioksidipitoisuutta nopeammin kuin pelkkä happi- jalääkehoito mutta hitaammin kuin invasiivinen ventilaatio –tulee aloittaa ajoissa, jotta voidaan välttää tilanteen ajautumineninvasiiviseen ventilaatioon –NIV:n aloittamisen indikaatio on kun potilaalla on lievärespiratorinen asidoosi (pH alle 7.35), joka ei ensimmäisten tuntienaikana korjaannu lääke- ja happihoidolla •Käyttö muissa ventilaatiovajaustilanteissa –on mahdollisesti hyödyllinen myös muiden hiilidioksidikertymään johtavien kroonisten hengitystä huonontavien sairauksien pahenemisvaiheissa(kokemus > näyttö) •lihastaudit, kyfoskolioosi, liikapainoon liittyvähengitysvajaus, leikkauksenjälkeinenhengitysvajaus, astman vaikeutuminen –NIV palliatiivisena hoitona voi auttaa toipumaan pahenemisvaiheesta •Alveolitason kaasujenvaihtohäiriössä –Hypokseemisessa hengitysvajauksessa saattaa olla hyötyä –Hoitotuloksiin vaikuttaa kaasujenvaihtohäiriön etiologia ja vaikeusaste, ja syyhyn kohdistuvan hoidon vaikutusnopeus ja keskuksen kokemus •keuhkopöhössä vaste yleensä hyvä –NIV korjaa kaasujenvaihtoa nopeammin ja saattaa ehkäistä intubaatiota tehokkaammin kuin happihoito •keuhkokuume- ja ARDS-potilailla vaste on selvästi huonompi –Immunosuppressio- ja elinsiirtopotilailla ilmeisesti vähentää invasiivisen ventilaation tarvetta, komplikaatioita ja kuolleisuutta –Vähentää keuhkoahtaumapotilailla invasiivisen ventilaation tarvetta ``` Vasta-aiheet –hengityksen pysähdys –sydämenpysähdys –epävakaa hemodynamiikka –tajuttomuus, vaikea sekavuus –tuore kasvojen vamma tai leikkaus –ruoansulatuskanavan yläosan tuore vamma tai leikkaus –ylähengitysteiden ahtauma –ilmarinta ilman toimivaa pleuradreeniä –oksentelu ```
34
Yhteenveto hengitysvajaus
Hengitysvajaus on tavallisin vakaviin sairauksiin liittyvä vakava elintoimintojen häiriö, johon liittyy merkittävä kuolleisuus •Äkillisen hengitysvajauksen alkuvaiheen ensisijaisia hengitysmuotoja ovat noninvasiiviset hengityshoidot maskin avulla •Hengitysteiden varmistaminen intubaatiolla ja mekaanisen ventilaation aloittaminen perustuu elintoimintojen häiriöiden kokonaisvaltaiseen arviointiin •Hengityslaitehoidossa tulee välttää liian suurta venytyspainetta ja kertahengitystilavuutta •Uloshengitysvaiheen paine (PEEP) tulee säätää happeutumisen ja verenkierron kokonaisarvion perusteella •Hengityskoneessa ja invasiivisesta ilmatiestä vieroittumisen edellytysten päivittäinen säännönmukainen selvittäminen lyhentää hengityslaitehoidon kestoa
35
vieroitus hengityslaitehoidosta
``` Kliininen vaste kerran vrk:ssa tehtävässä spontaanihengityskokeessa ennakoi hyvin keinoilmatien poiston onnistumisedellytyksiä –Epäonnistunut testi: •hf > 35/min •SaO2 < 90 % •HR > 140/min/nousu tai lasku yli 20 •SAP < 200mmHg/<80 mmHg •agitoituminen/tuskaisuus –Spontaanihengityskokeen läpäisseistä 81 – 87 % ei tarvitse hengityslaitehoitoa uudelleen kahden vuorokauden aikana ``` NIV:n käyttö vierotuksessa: –Välittömästi ekstubaation jälkeen saattaa pienentää kuolleisuutta ja lyhentää tehohoitoaikaa vieroitettaessa keuhkoahtaumapotilaita hengityslaitteesta •Vieroittelun epäonnistuminen –Reintubaatioon johtanut vieroitteluyritys lisää VAP:nriskiä ja mortaliteettia –NIV aloittaminen ekstubaation jälkeen kehittyvässä hengitysvajauksessa ei paranna ennustetta eikä pienennä reintubaation tarvetta
36
elimistön suojautuminen hypovolemiassa
verivoluumi ohjataan sentraalisesti vasokonstriktiolla iho, lihakset, splanknikusalue ilman mitä syvempi hypovolemia sitä suurempi osa periferiaa ilman kiertoa (kapillaaritäyttö, lämpörajat) kompensatorinen takykardia ja kontraktiliteetin lisäys (sympatikus) veden ja natriumin retentio (RAA) hormonaalisen vasteen seurauksena
37
HYPOVOLEMIAN VAIKEUSASTE JA OIREET / LÖYDÖKSET
verenhukka (ml (70kg) -syketaajuus -verenpaine-kapillaaritäyttö -lämpöraja-tajunta diureesi (ml/t) < 750 = < 100, norm, norm,nilkka, norm, > 30 750-1500 = > 100, norm, hidastunut, sääri, ahdistunut, 20 -30 1500-2000 = > 120, alentunut, hidast,reisi, sekava, 5 -15 > 2000 = > 140, alentunut, hidast, reisi, unelias, 0 Tää oli se tosi tärkee taulukko!
38
MIKÄ ON RIITTÄVÄ ESIKUORMA?
NORMOVOLEMIA KAIKILLE FRANK-STARLING SYDÄMEN KOOSTA JA MYOKARDIUMINKUNNOSTA (VENYVYYDESTÄ) RIIPPUVAINEN TÄYTTÖKOE >TÄYTÄ NOPEASTI POTILASTA, REAGOIKO >Ringer/NaCl0.9 300-500ml / 5-15 min >lämpeneekö periferia, rauhoittuuko pulssi
39
SYDÄMEN PUMPPAUSKYKYyn vaikuttaa esitäyttö:
``` ESIKUORMA (PRELOAD) ON TÄRKEIN PUMPPAUSKYKYYN VAIKUTTAVA TEKIJÄ ARVIOITAVA JA KORJATTAVA AINA ENSIN Kammioiden täyttyminen diastolessa passiivisesti 2/3 elastisuus eteiskontraktio 1/3 eteiskontraktion puuttuminen riittävän pitkä diastole ``` Esikuorman manipulointi Kiertävän verivoluuminlisäys >’kirkkaat liuokset’ >>kristalloidit4:1 (ringeristä/keittosuolastajää 1/4 kiertävään veripooliin) punasolut hapenkuljetuskyvyn säilyttämiseksi >riittävä Hb taso määritellään yksilöllisesti anemian kehittymisnopeuden ja perussairauksien mukaan muut verituotteet hyytymisstatuksen ylläpitämiseksi
40
KIERTÄVÄN VERIVOLUUMIN VÄHENEMINEN: HYPOVOLEMIAN SYYT
``` VERENVUOTO PLASMAN EKSTRAVASAATIO >Solunvälitilaan‘kolmanteentilaan’ >Kapillaaripermeabiliteettihäiriöt >>Mediaattorit—sepsis, palovamma, anafylaksia JAKAANTUMISONGELMA >Voimaka svasodilataatio >>sepsis >>anafylaksia >>selkäydinvaurio ```
41
SYDÄMEN PUMPPAUSKYKY,: siihen vaikuttavat osa-alueet ja niiden häiriöt
Esitäyttö: - hypovolemia - tamponaatio - oikean puolen failure Syketaajuus: - rytmihäiriöt - tahdistin Jälkikuorma: - aorttastenoosi - hypertensio Sydänlihaksen supistuvuus: - iskemia - infarkti - sepsis
42
SYDÄMEN PUMPPAUKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT2. RYTMI
SYDÄMEN MINUUTTIVIRTAUS= ISKUTILAVUUS x SYKE Diastolinentäyttyminen ja myokardiuminhapentarpeennousu(=iskemia) rajoittavat huonokuntoisessa sydämessä sykkeen nousun tehoa Terveet sydämet ovat ‘Kierroskoneita’ eli nostavat minuutti virtausta kierroksia nostamalla, riittävä täyttö rajoittimena ``` RYTMI sinusrytmi vai muu? bradykardia >sinusbrady vai johtumishäiriö takykardia >sinus vai muu rytmi >kompleksien leveys (eteis-vai kammiorytmi) >sinustaky aina oire jostakin, hoida syytä MILLOIN RYTMIÄ TARVITSEE HOITAA? VAIKUTTAAKO RYTMI HEMODYNAMIIKKAAN? ```
43
RYTMIHÄIRIÖT ENSIHOIDOSSA
RYTMIHÄIRIÖ ON OIRE JOSTAIN, HOIDA 1. SYYTÄ >ISKEMIA, VAJAATOIMINTA, HYPOVOLEMIA, LÄÄKKEIDEN SIVUVAIKUTUS, ELEKTROLYYTTIHÄIRIÖT, INFEKTIOT... 2.HEMODYNAMIIKKAA >ENSIHOIDA RYTMIÄ VAIN JOS SE VAIKUTTAA HEMODYNAMIIKKAAN 3. RYTMIN SPESIFINEN HOITO ENSIHOIDA RYTMIÄ VAIN JOS SE VAIKUTTAA HEMODYNAMIIKKAAN GRAAVI SYDÄNLIHASISKEMIA RIITTÄMÄTÖN KUDOSPERFUUSIO TAJUNNANHÄIRIÖ MATALA VERENPAINE (tavoiteet SAP>90/ MAP>60)
44
sydämen pumppaukseen vaikuttavat tekijät | 3.jälkikuorma(afterload)
``` vastus jota vastaan vasen kammio tekee työtä >verenpaine >kammiokoko >seinämäpaksuus käytännössä arvioidaan verenpaineena >sydämen minuuttivirtaus >ääreisvastus merkitystä >hyvä sydän todella korkea RR >iskeeminen sydän/kr huono pumppu matalampikin RR työlästä voittaa ``` ``` jälkikuorma kohonnut käytännössä jälkikuormaa arvioidaan verenpaineella kroonisesti jälkikuorma koholla >verenpainetauti, aorttastenoosi >vasen kammio kasvattaa lihasta (EKG:LVH) akuutisti jälkikuorma nousee >mistä tahaansa syystä raju hypertensio >>miksi RR koholla >>miten hemodynamiikka sen sietää ```
45
matala RR ja verisuoniston tonus alentunut
``` voimakas vasodilataatio >septinen shokki >perif lämmin, takykardia, RR matala >hoitona jälkikuorman nosto vasokonstriktoreilla, jotta keskiverenpaine vitaalielimille riittävä >>keskiverenpaine yli 60 >>systolinen verenpaine yli 100 >>diastolinen yli 50 ```
46
SYDÄMEN PUMPPAUSTOIMINTA | 4. SUPISTUVUUS (kontraktiliteetti)
kajoa viimeisenä >kaikki muut tekijät optimoitu >hoito: supistusvoimaa lisäävät lääkkeet, jotka myös lisäävät myokardiumin hapenkulutusta ja aiheuttavat takykardiaa ``` sydämen supistuvuus –miten arvioit? sydänlihaksen perustilanne—EKG, uä:EF% >aiemmat infarktit >kardiomyopatia >kr voluumi-tai painekuormitus tuoreet muutokset >iskemia—EKG supistuvuuden mittaus >sydämen ultraääni >keuhkovaltimokatetri >koronaariangion yhteydessä LV kine ``` ``` supistusvoiman lisäys inotroopeilla >beetamimeetit >>dopamiini, dobutamiini, adrenaliini >fosforidiesteraasi-inhibiittorit >>milrinoni, amrinoni inotropian käyttö muutoin kuin sairaalaan kuljetettaessa vaatii invasiivisen monitoroinnin ```
47
HEMODYNAMIIKAN OPTIMOINTI TOIMINTAJÄRJESTYS
``` ARVIOI ERIKSEEN >ESITÄYTTÖ >SYKE >JÄLKIKUORMA >SUPISTUVUUS ``` TARVITSEEKO HOITAA? >miten potilas pärjää sillä minuuttivirtauksella ja hapentarjonnalla ``` STATUS >ESIKUORMA >>kapillaaritäyttö, perif lämpö, kaulalaskimot, rahinat keuhkoista >SYKE >JÄLKIKUORMA >>RR >SUPISTUVUUS >>ei kliinisesti arvioitavissa KONETUTKIMUKSET >EKG >>rytmi >>tuore iskemia, >>krooniset viat (LVH, vanhat infarktit) >thorax-rtg >>keuhkopöhö >labrat >>verikaasut—asidoosi >>infarktimarkkerit >>muuta ```
48
Onko verenkierto/hapentarjonta riittävä?
``` Koko elimistön tasolla -asidoosi aivot -tajunta sydänlihas -iskemia munuaiset -diureesi gi-kanava & maksa -norm toiminta lihakset -lihastyö ```
49
VERENKIERTOELIMISTÖ
Verenkiertoelimistön tehtävä hapentarjonta kudoksille Hapentarjonta >verenhappisisältö x sydämen minuuttitilavuus >DO2=CO x Hbx PaO2 x 1.34 Hapenkulutus >fyysinen rasitus, kipu ^ >vaikeat sairaudet, infektiot, palovamma ^ >anestesia, kivuttomuus, relaksaatio ↓ sokki = hapen kulutus > hapen tarjonta
50
Sokki
sokki = hapen kulutus > hapen tarjonta ensihoidossa hoida ABCDE keskity hemodynamiikkaan hapentarjontaa manipuloidaan teho-osastolla kun hapen kulutus ylittää tarjonnan >aerobinenmetabolia ananerobiseksi >kudosten perfuusiohäiriö >asidoosi, laktatemia Sokkityypit 1. hypovoleeminen sokki-riittämätön verivolyymi 2. distributiivinen sokki– septinen, anafylaktinen tai spinaalinen sokki Verenkierto jakaantunut epätarkoituksen mukaisesti 3. kardiogeeninen sokki –pumppausvajaus 4. obstruktiivinen sokki –este sydämen täyttymisessä tai tyhjenemisessä JAOTTELU KAAVAMAISTA, PÄÄLLEKKÄISYYS TAVALLISTA SOLUJEN HAPENPUUTE KESKEINEN ONGELMA Kliininen arviointi ja ensihoito Alentunut verenvirtaus ja hypovolemia >anna nestettä (nesteresuskitaatio) >yritä selvittää syy Alentunut verenvirtaus ja pullistuneet kaulalaskimot: rintaontelon sisäinen syy >pumppausvajaus >tamponaatio, keuhkoembolia, tensioilmarinta >yritä selvittää syy ja hoida spesifisesti >keuhkovaltimokatetri
51
Sokkityypit
Hypovoleeminen >verenvuoto, kapillaarivaurio, menetykset GI-kanavaan, palovamma, polyuria > oireina: takykardia, ääreis-ja kaulan laskimot supistuneet, oliguria, matala verenpaine Septinen >verisuonitonuksen lasku, verenvirtauksen jakautuminen uudelleen/epätasaisesti >Oireina: takykardia, ääreislaskimot laajentuneet, matala verenpaine Kardiogeeninen >sydäninfarkti, infarktin mekaaniset komplikaatiot >Oireina:takykardia, ääreislaskimot supisrtuneet, kaulan laskimot pullistuneet, oliguria Obstruktiivinen >massiivinen keuhkoembolia, tamponaatio >oireina: takykardia, ääreislaskimot supisrtuneet, kaulan laskimot pullistuneet, oliguria JAOTTELU KAAVAMAISTA, PÄÄLLEKKÄISYYS TAVALLISTA SOLUJEN HAPENPUUTE KESKEINEN ONGELMA
52
Akuutti kipu: take home message
•Kuopiosta valmistuneen lääkärin pitää hallita muitakin NSAID kuin vain ibuprofeeni •Parasetamoliin liittyy muitakin kuin maksahaittoja •Opioidi-johdoksissa suosi suoraan opioidirespetoriin vaikuttavia valmisteita •Kipulääkkeet kannattaa antaa laskimoon, suun limakalvolle, nieltynä, tai jos haluaa pistää ihon läpi, opioidin voi pistää subkutaanisesti Mieti mikä kipu –Nosiseptiivinen, tulehduskipu, neuropaattinen, nosiplastinen •Mittaa akuutin kivun kovuus –Levossa ja rasituksessa •Seuraa hoidon vastetta –Kivun lievitys –Hoidon haitat •Suunnittele riskipotilaiden seuranta –Ohjeista/kontaktoi Kuopiosta valmistuneen lääkärin pitää erottaa kipu ja nosiseptio –Kipu: kudoksen vaurioitumiseen tai vaurioitumisen uhkaan liittyvä epämiellyttävä aistimus ja tunnepohjainen elämys –Nosiseptio:kipureseptorien ärsytyksen aiheuttama kivun aistiminen •Käyttäkää lääkkeitä niin kauan kuin ne tehokkaita •Jos ei vastetta, kannattaa lopettaa, muuten vain riskit
53
Allodynia
Tila, jossa normaalisti kivuttomat ärsykkeet aiheuttavat kipua.
54
Hyperalgesia
Herkistynytkivuntunto
55
Placebo-vaikutus akuutin kivun hoidossa
–17%
56
Endogeeninen kivun inhibitio
``` Kovempi koettu kipu 1.ahdistus 2.katastrofointi 3.masennus 4.ennakko-odotus 5.huomio kivussa Mielellä on keskeinen merkitys koettuun kipuun ```
57
Kipuhommia
``` Multimodaalinen kivun hoito •Kipuanamneesi •Kipulääkeanamneesi •Kivun mittaaminen –Levossa < 3/10 ja liikkeessä < 5/10 –Kirjataan lääkityksen teho ja haitat ``` ``` Mikä kipu? Nosiseptiivinen –Ensimmäinen, terävä kipu –Iho, somaattinen ja viskeraalinen •Tulehduskipu –Tulehduksen välittäjäaineiden aikaansaama herkistyminen •Neuropaattinen –Vaurio kipuradassa /-toiminnassa •Nosiplastinenkipu –Poikkeava kivun käsittely keskushermostossa ``` •Somaattinen kipu –kipureseptoreiden ärsytyksestä johtuva kipu iholla, limakalvolla, luussa, lihaksessa, nivelessä, jänteessä •Viskeraalinenkipu–sisäelinperäinen kipu; iskemia, puristus, spasmi, tulehdus, venytys –usein vaikea paikantaa, usein heijastekipua –autonomiset oireet –pahoinvointi, verenpaineen lasku, hidas syke, hikoilu
58
Nosiseptiivisen kivun hoito
Nosiseptiivinen –Ensimmäinen, terävä kipu –Iho, somaattinen ja viskeraalinen Opioidittehokkaita •Oksikodoni i.v.Limakalvo/sc/po –Nuori 3 mg 10 mg –≥ 65 v /
59
Tulehduskivun hoito
•Tulehduskipu –Tulehduksen välittäjäaineiden aikaansaama herkistyminen Tulehduskipulääkkeet tehokkaita –Pienin tehoava annos, lyhin mahdollinen aika –Propionihapot: ibu-, ketoprofeeni, narpokseeni –Etikkahapot: indometasiini, diklofenaakki –Oksikaamit: meloksikaami –Fenamaatit: tolfenaamihappo –Koksibit: sele-, etorikoksibi Varo NSAID 1. Matala verenpaine -hypotensio 2. Nestevaje -hypovolemia 3. Verenvuoto/iso riski verenvuodosta 4. Sydänsairaat Paikallinen tulehduskipulääke •Ketoprofeeni2,5 % geeliä levitetään kipeytyneen kohdan iholle 2-3 kertaa päivässä. •Suurin suositeltava annos on 15 g vuorokaudessa (7,5 g vastaa noin 14 cm geeliä). Ibuprofeeni ei paras kaikille: CYP2C9 aktiivisuus selittää osan yksilöllisistä eroista NSAID tehossa ja haitoissa -Akuutti alkoholin käyttö: •Heikentää CYP2C9 aktiivisuutta -Epigenetiikka: •Jatkuva alkoholin käyttö lisää CYP2C9*3 ilmenemistä
60
Neuropaattinen kipu
•Neuropaattinen –Vaurio kipuradassa /-toiminnassa Epilepsia-ja masennuslääkkeet usein tehokkaita, osa opioidijohdoksista •Masennuslääkkeet–Amitriptyliini, nortriptyliini, duloksetiini, venlafaksiini •Epilepsialääkkeet –Gabapentiini, pregabaliini, karbamatsepiini •Opioidit –Buprenorfiini –Tramadoli-myös SNRI-vaikutus
61
Nosiplastinenkipu
•Nosiplastinenkipu –Poikkeava kivun käsittely keskushermostossa ``` Ei ole lääkkeitä –Lääkkeettömät hoidot •Mindfulness& kognitiivis-behavioraalinen terapia •TrancutaneousNerveStimulation-TNS •Lämpö •Mentoli ```
62
Lihaskivun hoito
``` •Ylirasituksen jälkeinen lihasväsymys -Mentoli vs. kylmäpakkaus •Kipu vähäisempää •Voimantuotto 2x -kinesioteippi -kinesioteippi + mentoli = multimodaalinen terapia ```
63
Akuutin selkäkivun hoito
``` Selkäkipu •NSAID –Ibuprofeeni400 mg x 2-3 –Meloksikaami7,5 mg x 2 •Opioidi-johdos –Tramadoli-parasetamoli –1-2 x 2-4 maks. 2 viikkoa •Lihaksia rentouttava lääke –Titsanidiini2-6 mg 3-7 iltana ``` ``` •Jos juurioire –Pregabaliini25 mg iltaisin –Voit nostaa 25 + 75 mg •Jos juurioire/alavireinen –Amitriptyliini10 mg iltaisin –Voi nostaa ad50 mg •Jos kipulääkkeen tarve jatkuu –Tramadoli-parasetamoli –tai buprenorfiini ``` 25% alaselkäsäryistä SI-nivelperäisiä
64
Järkevät kipulääkeyhdistelmät akuutissa kivussa
Titsanidiini+ NSAID –Merkittävästi vähemmän gi-haittoja –Parempi kivunlievitys esimerkiksi alaselkäkivussa Tramadoli 37,5 mg + parasetamoli 325 mg •Supra-additiivinen teho
65
Multimodaalinen kivun hoito
Yhdistetään eri tavalla / eri kohtiin kipujärjestelmässä vaikuttavia lääkkeitä •Kivun lievitys tehostuu •Haittavaikutukset vähenee/lievempiä •Potilastyytyväisyys paranee
66
Akuutin kivun hoito
Akuutissa kivussa kipulääkkeet annetaan –aluksi laskimoon –hoitoa jatketaan suun kautta annettavilla valmisteilla •laskimoon annettu lääke päätyy verenkiertoon ilman viiveitä •lääkitys voidaan titrata vasteen mukaan •Akuutissa kivussa kipulääkkeet voi antaa –limakalvolle •imeytyy nopeasti •vältetään ensikierron metabolia •voi titrata Farmakologiaa: Vakaan tilan pitoisuus •3-5 T½-aikaa •Akuutissa kivussa aloita riittävän isolla annoksella
67
Ahdistus + häiriintynyt uni lääkkeet?
``` •Ahdistus –Pregabaliini •Häiriintynyt uni –Trisykliset •Väärät/virheelliset käsitykset–Lääkkeet ei useinkaan auta ```
68
Perusnesteet
>Jos potilas ei voi ottaa suun kautta (p.o), neste voidaan antaa i.v. >Oksentelu, suolitukos, post- operatiiviset ongelmat, pre-operatiivinen paasto... yAikuisen päivittäinen vedentarve on noin 2000 ml >Korvataan nesteellä, jossa on eletrolyyttejä päivätarpeen verran ja hieman glukoosia estämään ketoosi (perusneste) >>NaCl0,3%G5% (”perusliuos”) >>>Na+51 mmol/l, glukoosia 50 g/l >>PLK (Peruliuos-K) >>>Na+50 mmol/l, glukoosi 50 g/l, K+30 mmol/l >>Plasmalyte- Glucos >>>Elektrolyyttejä saman verran kuin plasmassa, glukoosia 50 g/l >Annostellaan tasaisella nopeudella 24 tuntia (83 ml/h)
69
Korvausnesteet
yAiempien menetysten korvaus ja ylimääräiset menetykset >Esim oksentelu ja ripulointi yAnnostellaan vasteen mukaan >Verenpaine, periferinen lämpö, syke, diureesi, kapillaaritäyttö >Nestetäyttökoe 300-500- (1000) ml, toistetaan, kunnes vastesaadaan yPerusnesteitä ei voi käyttää, koska ne sisältävät glukoosia, ovat hypotonisia yKorvausnesteet ovat isotonisia plasmansuhteen >NaCl 0,9%= keittosuola >Ringer >Plasmalyte
70
Perusneste vs. Korvausneste tiivistelmä
PERUSNESTE -Jos potilas ei voi ottaa suunkautta, annetaan i.v- nesteenä -Vedentarve 25-35 ml/kg/vrk >noin2000 ml/vrk -Perusneste sisältää elektrolyyttejä päivätarpeen verran ja glukoosia estämään ketoosi >NaCl 0,3%, G5% >PLK >Plasmalyte-glukos -Annetaan tasaisena 24 tunnin infuusiona (83 ml/h) KORVAUSNESTE -Hypovolemian ja dehydraationhoitoon - Annostellaan vasteen mukaan >verenpaine, periferinen lämpö, syke, diureesi, kapillaaritäyttö >Nestetäyttökoe 300-500-(1000)ml, toistetaan kunnes vaste saadaan -Korvausnesteet ovat isotonisia plasman suhteen >NaCl 0,9% = keittosuola > Ringer >Plasmalyte
71
Toonisuus
``` TOONISUUS= osmolaarisuus suhteessa solunulkoiseennesteeseen/plasmaan ISOTONINEN= SAMA HYPOTONINEN= PIENEMPI HYPERTONINEN= SUUREMPI ``` -ISOTONINEN NESTE JAKAANTUU TASAISESTI SOLUNULKOISEEN NESTETILAAN >MUUTOKSIA SOLUNSISÄISESSÄ NESTETILASSA EI TAPAHDU -HYPOTONINEN/HYPERTONINEN LIUOS VAIKUTTAA MYÖS SOLUNSISÄISEEN NESTETASAPAINOON, KOSKA OSMOLARITEETTI MUUTTUU
72
NESTETASAPAINO menetykset
1.HAIHTUMINEN, n. 1 litra/vrk -RUUMIINLÄMPÖ, kuume lisää n. 200-300 ml/aste/vrk >Päivttäinen nesteentarve lisääntyy 20-25%/aste kuumeessa -LÄMMÖN TUOTTO -ILMAN LÄMPÖTILA JA SUHTEELLINEN KOSTEUS -2/3 IHON KAUTTA, 1/3 HENGITYKSEN KAUTTA 2. VIRTSA, n. 1-1.5 l/vrk 3. ULOSTE n. 0.1-0.2 l/vrk
73
NESTEHOITO
NESTEHOIDON TAVOITTEET 1. VEDEN, ELEKTROLYYTTIEN JA GLUKOOSINPERUSTARPEEN TYYDYTTÄMINEN 2. SYNTYNEIDEN HÄIRIÖIDEN KORJAAMINEN 3. JATKUVIEN MENETYSTEN KORVAAMINEN 4. RAJOITUSTEN OTTAMINEN HUOMIOON ``` Miten käytän nesteitä? -Perusneste: glukoosipitoinen neste >päivittäinen veden tarpeen ylläpito ja osa hiilihydraattienergiasta >lyhytaikainen alle 5-7 vrk hoito -Korvausneste: elektrolyyttiliuos >Hypovolemian ja dehydraation korjaus >Tärkeää kliinisen vasteen seuranta ```
74
VEDEN JA ELEKTROLYYTTIEN PERUSTARVE ja glukoosin
Vesi: 70 kg x 30 ml/kg ~ 2000 ml/vrk ...50 kg x 30 ml/kg ~ 1500 ml/vrk ...100 kg x 30 ml/kg ~ 3000 ml/vrk Natrium: (mmol/kg/vrk)1-2 Kalium: (mmol/kg/vrk) 0,4(min) 1-1,5(keskimäärin) GLUKOOSIN PERUSTARPEENTYYDYTTÄMINEN >Aivot, munuaisydin, punasolut 2 g/kg/vrk = ~400-800 kcal/vrk(1 g = 4 kcal) -VÄHENTÄÄ KETOAINEEN-VAIHDUNNAN KÄYNNISTYMISTÄ -ERI ASIA KUIN ENERGIAN PERUSTARVE!(n. 2000 kcal/vrk)
75
Perifeeriseen suoneen annettavat glukoosiliuokset
G 5 % = 50 g/l = 200 kcal/l | G 10 % = 100 g/l = 400 kcal/l
76
Nesteytyksen perusperiaatteita
- Ihannepaino pituus-100 - Lihaskudos tarvitsee nestettä, rasvakudos ei - Kuivuma korjataan siinä ajassa missä se ontullut - Kuivuman arviointi - Paasto - Oksentelu, ripulointi - Kuume - Virtsan eritys Suun kautta ottaminen on aina ensisijaista Kysy joka kierrolla voiko potilas syödä ja juoda Pyri lyhyeen iv-nesteytykseen Seuraa elektrolyyttejä säännöllisesti Muista, että voit aiheuttaa iatrogeenisiä elektrolyyttihäiriöitä nestehoidolla
77
Nestehoitopotilaan haastattelu ja tutkiminen:
``` yOksentelu ySuolen toiminta yRuokailu yJuominen yKuumeyJanon tunne yVirtsan eritys yVerenvuoto yPaino ja pituus, painon kehitys ``` ``` yVerenkierto ja nestetasapaino: >Verenpaineypulssitaajuus > raajojen lämpötila >kapillaaritäyttö < 3 s, >limakalvot, turvotukset, ihon kimmoisuus ja väri,laskimotäyttö perif ja kaulalaskimo yVirtsan eritys yTajunta, hengitys ``` Laboratoriokokeet - Hemoglobiini ja Hkr - Krea (Urea) - Na ja K (Mg, Pi ja Cl) - VeKaa ja laktaatti - CRP - B-Gluk
78
PERUSNESTEET
1. Perusliuos-K (tai muu K-pitoinen neste) - Kun potilaan natrium ja kalium normaali - Kun kalium on matalatai - Balansoitu perusneste (Plasmalyte- Glucos) 2. G5 Na 0,3 - Kun kalium on korkea yli 4,5 mmol/l - Kun natrium on normaali 3. G5 Na 0,9 - Kun kalium on korkea yli 4,5 mmol/l - Kun natrium on matala alle 132 mmol/l
79
HYPOVOLEMIASSA
KIERTÄVÄ VERIVOLYYMI ON ALENTUNUT SYDÄN EI VOI PUMPATA RIITTÄVÄSTI VERTA HAPENTARJONTA ELIMISTÖN KUDOKSILLE ON RIITTÄMÄTÖN -syntyy kudosperfuusion häiriö ѧmetabolinen asidoosi ja laktaatti nousee HYPOVOLEMIAN SYITÄ 1.Verenvuoto näkyvä vuoto, näkymätön vuoto hitaassa vuodossa (esim. GI-kanavaan) voi hypovolemian oireet puuttua,vain anemia 2.Verisuonten läpäisevyyden (=permeabiliteetin) lisääntyminenja nesteen tihkuminen kudoksiin (=extravasaatio) sepsis, palovamma, anafylaksia, SIRS 3.Verenkierron patologinen jakautuminen vasoregulaatio häiriintynyt (sama nestemäärä - isompi astia) sepsis, selkäydinvamma, spinaalipuudutus 4.Kuivuminen (=dehydraatio)
80
Kivunhoito -ydinasiat
- Kipu ja toimintakyky tulisi arvioida jokaisella kivun vuoksi tehtävällä vastaanottokäynnillä. - Kipua sanotaan krooniseksi, kun se on kestänyt yli kudoksen normaalin paranemisajan tai 3–6 kuukautta. - Huonosti hoidettu akuutti kipu lisää kivun kroonistumisen riskiä. - Nosiseptiivinen kipu on kudosvauriokipua. Kivunvälitysjärjestelmä on terve. - Neuropaattinen kipu on hermovauriokipua. Kivun syy on kivunvälitysjärjestelmän vaurio. - Syöpäpotilaan kivunhoidon tulee olla tehokasta ja yksinkertaista.
81
MIDAS
``` Tajuttomuuden syitä: Meningiitti Intoksikaatio Diabetes Anoksia Sepsis ```
82
VOI IHME!
``` Tajuttomuuden syitä: Vuoto kallon sisällä O2, hapen puute Intoksikaatio Infektio Hypoglykemia Matala verenpaine Epilepsia ! simulaatio ```
83
Leikkauken jälkeinen kipu
Leikkauksen jälkeinen kipu on yleensä akuuttia nosiseptiivista kipua (ks. «Nosiseptiivinen kipu»). Rintaontelo-, ylävatsa- ja munuaisleikkaukset ovat kivuliaimpia. Moniin ortopedisiin leikkaukseen (esim. proteesikirurgia ja selkäkirurgia) liittyy voimakasta leikkauksen jälkeistä kipua. Kivun kokemisessa potilaskohtaiset tekijät ovat myös merkittäviä. Aiempi kipulääkitys, leikkausta edeltävät elämänkokemukset, odotukset, pelot, masennus, sukupuoli, ikä ja geneettiset tekijät vaikuttavat kaikki kipuherkkyyteen ja kivun kokemiseen. Kivun kokeminen on yksilöllistä, joten kivun mittaaminen on oleellista kivunlievityksen tarpeen ja vasteen seuraamisessa (ks. «Kivun ja toimintakyvyn arviointi»). Kipu tulisi arvioida sekä levossa että liikkeessä. Tulehduskipulääkkeitä tai parasetamolia käytetään leikkauksen jälkeisen kivun peruslääkkeenä niillä potilailla, joilla ei ole vasta-aiheita. Tulehduskipulääkkeillä voidaan vähentää opioidin tarvetta 30–40 % ja parasetamolilla 20 %. Tulehduskipulääkkeen ja parasetamolin yhdistäminen saattaa tehostaa kivunlievitystä, mutta sitä ei suositella pitkäaikaiskäyttöön. Muita mahdollisia lääkkeitä monimuotoisessa kivunhoidossa ovat muun muassa epilepsialääkkeet, kortikosteroidit ja ketamiini.
84
Kivun ja toimintakyvyn arviointi
Kipu ja toimintakyky tulisi arvioida jokaisella kivun vuoksi tapahtuneella vastaanottokäynnillä. Ilman arvioita ei voida seurata aloitettujen hoitojen tehokkuutta Kipujana (visual analogue scale (of pain), VAS). Kuvan toisella puolella on numerointi 0–10. Yleensä punainen osa merkitsee kipua. Potilasta neuvotaan osoittamaan tuntemansa kivun voimakkuus kuviossa, kun punainen yläpää vastaa pahinta mahdollista kipua ja valkoinen alapää kivuttomuutta. Toiselta puolelta saadaan vastaava numeroarvo, joka merkitään sairauskertomukseen. Kivun lisäksi pitäisi arvioida myös sen aiheuttama toimintakyvyn haitta. Toimintakykyä arvioivat mittarit eivät ole vielä niin yleisesti käytössä kuin kipumittarit, mutta valmiita kyselyitä on olemassa, esimerkiksi Lintonin kipukysely. Potilas arvioi oman toimintakykynsä niiltä osin kuin se on tilanteen kannalta mielekästä (esim. kävelymatka, rasituksen sieto, nukkuminen, kotiaskareet, työkyky). On tiettyjä potilasryhmiä, joille on käytössä erityisiä toimintakykyä arvioivia kyselyitä. Tällaisia ovat esimerkiksi selkäpotilaiden Oswestry-kysely sekä fibromyalgiapotilaiden ja niska-hartiavaivojen haitan arviointilomakkeet. Toimintakyvyn mittareita voidaan käyttää harkitusti ja täydentämään haastattelua. Sanallinen asteikko Ei kipua – Lievä kipu – Kohtalainen kipu – Voimakas kipu – Sietämätön kipu Kipujana (VAS) 10 cm pitkä jana, josta osoitettu osa edustaa kivun voimakkuutta (ks. kuva 1) 0 cm = ei kipua, 10 cm = niin voimakas kipu kuin voi ikinä kuvitella Kipulaatikko (BS-11) (numeerinen) Laatikot 0:sta 10:een 0 = ei kipua, 10 = niin voimakas kipu kuin voi ikinä kuvitella Käytös ja toimintakyky Varominen, jännittäminen, hierominen, irvistely, huokailu, vaikeus hengittää syvään, yskiä, kävellä ja mennä pitkälleen ja nukkua Tehopotilaalla CCPOT (Critical-Care Pain Observation Tool) (ks. taulukko «Kivun asteen arviointi tehohoidossa») Dementikolla PAINAD (Pain Assessment in Advanced Dementia Scale)
85
Lumbaalipunktion vasta-aiheet
in the making
86
Iskiaskivun hoito
in the making
87
Parasetamol + tramadol
Trampalginissa® on tramadolia 37,5 mg ja parasetamolia 325 mg. Tramadoli vaikuttaa keskushermoston ja ruoansulatuskanavan solukalvoissa oleviin opioidireseptoreihin ja lisäksi serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estoon. Parasetamoli lievittää sekä sentraalista että perifeeristä kipua. Yhdistelmänä lääkkeet toimivat pienemmällä annoksella kuin erikseen ja näin myös haittavaikutukset vähenevät. Pelkän tramadolin käyttöä rajoittaa isojen annosten haittavaikutukset – pahoinvointi, huimaus, väsymys. Parasetamolin isoihin annoksiin liittyy vakavien maksahaittojen riski. Käyttöaiheista esimerkkinä voisi mainita muun muassa tuki- ja liikuntaelinten kiputilat esim. nivelrikko, kaula- ja lannerangan kiputilat sekä neuropaattinen kipu ja fibromyalgia. Haittavaikutuksia on merkitsevästi vähemmän kuin pelkällä tramadolilla. Koska tramadoli/parasetamoli -yhdistelmä vaikuttaa useisiin erilaisiin kipua välittäviin ja sääteleviin reseptoreihin elimistössä, sen vaikutus on tehokkaampaa kuin näillä lääkkeillä yksistään. Tutkimusten mukaan saman tehon saamiseksi kivun lievitykseen tarvitaan 85 mg tramadolia tai 750 mg annos parasetamolia. Kivunsäätelyjärjestelmän herkistymiseen yhdistelmätabletin teho on tutkimusten mukaan vieläkin parempi.
88
CPAP
Ei COPD:ssä. Ei ole NIV.
89
Happiviikset
in the making
90
Anestesian menetelmät
Inhalaatio + laskimoanestesia
91
Spinaalipuudutus vs epiduraali
mites nää menikä
92
Leikkauksen jälkeisessä hoidossa käytettyjä lääkkeitä:
Leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa käytettyjä lääkkeitä. Gabapentinoideja ja α2-agonisteja (klonidiini) käytetään erityisaihein. Antoreittien lyhenteet: s.c. = subkutaaninen, t.c. = transkutaaninen, PNB/C = ääreishermon salpaus (peripheral nerve block/catheter), E = epiduraalinen, S = intratekaalinen, i.v. = laskimoon, i.m. = lihakseen, p.o. = suun kautta. Lääke Antoreitti Mekanismi Haittavaikutukset Puudutteet, s.c., t.c., PNB/C, E/S, Natriumkanavien salpaus, Verenpaineen lasku, motorinen salpaus, toksisuus isoilla annoksilla Opioidit i.v., s.c., i.m., t.c., E/S µ-reseptorin agonismi Pahoinvointi, oksentelu, kutina, hengityslama NSAID p.o., i.v. Syklo-oksygenaasin esto Ruuansulatuskanavan ärsytys, trombosyyttien toiminnan esto, munuaisvaurio Parasetamoli p.o., i.v. ? Maksavaurio isoilla annoksilla Gabapentinoidit p.o. Kalsium- ja natriumkanavien salpaus Sedaatio, turvotukset α2-agonistit p.o., i.v. α2-reseptorin agonismi Sedaatio, verenpaineen ja sykkeen lasku
93
``` Ellimistön hapenkuljetuskapasiteettiin EI vaikuta: a sydämen syketaajuus b valtimoveren happikyllästeisyys c hemoglobiini d keskiverenpaine ```
d keskiverenpaine
94
Sydämen esikuormaa voidaan arvioida dynaamisesti
pulssipainevariaatiolla
95
``` Noradrenaliini a parantaa sydämen supistuvuutta lisäämällä troponiini C:n herkkyyttä b supistaa valtimoita c laajentaa valtimoita d laajentaa sepelvaltimoita ```
supistaa valtimoita
96
Minkä avulla voi parhaiten arvioida kudosverenkierron riittävyyttä valtimoverinäytteestä?
Laktaatti
97
Rannepulssin tuntuessa systolinen verenpaine on yleensä vähintään
70mmHg
98
Osastollasi on ileus-potilas, jonka diureesi on alle 0,5 ml/kg/t, sekin väriltään ruskeaa. Mitä teet? Annat diureettia. Nesteytät 4 % albumiinilla, kunnes diureesi käynnistyy. Nesteytät 0,9 % NaCl -liuoksella, kunnes diureesi käynnistyy. Nesteytät balansoidulla liuoksella, kunnes diureesi käynnistyy.
Nesteytät balansoidulla liuoksella, kunnes diureesi käynnistyy.
99
Päivystyspoliklinikalla toteat, että vuotopotilaan lämpöraja on kyynärpäissä. Miten suureksi arvioit nesteenmenetyksen? * 1000–1500 ml Yli 2000 ml Alle 1000 ml 1500–2000 ml
1000–1500 ml
100
Päivystyspoliklinikalla toteat, että vuotopotilaan lämpöraja on olkapään tasolla. Miten suureksi arvioit nesteenmenetyksen? * Yli 2500 ml Alle 1000 ml 1500–2500 ml 1000–1500 ml
Yli 2500 ml
101
Minkä seuraavista valitsisit päivystyspotilaan perusnesteytykseen? Fysiologisen suolaliuoksen (0,9 % NaCl) Glukoosia ja kaliumia sisältävän liuoksen (Perusliuos-K) Balansoidun liuoksen (esim. Ringerin liuos) Glukoosia 5 % sisältävän liuoksen (esim. G5)
Balansoidun liuoksen (esim. Ringerin liuos)
102
Miten arvioit perushaihtumisen? ¼ painosta = ml/t, esim. 70-kiloisella potilaalla 420 ml/vrk potilaan paino = ml/t, esim. 70-kiloisella potilaalla 1880 ml/vrk ¾ painosta = ml/t, esim. 70-kiloisella potilaalla 1260 ml/vrk ½ painosta = ml/t, esim. 70-kiloisella potilaalla 840 ml/vrk
½ painosta = ml/t, esim. 70-kiloisella potilaalla 840 ml/vrk
103
Parenteraalinen nestehoito – ydinasiat
Nestehoidon tavoitteita ovat nesteen, elektrolyyttien ja energian perustarpeen tyydytys ja jo tapahtuneiden sekä jatkuvien menetysten korvaus. Homeostaasin ylläpitäminen on yleensä helpompaa kuin tapahtuneiden muutosten korjaaminen. Parenteraalinen nestehoito toteutetaan ensisijaisesti elektrolyyttiliuoksin. Leikkauksen aikaisessa nestehoidossa vältetään ylinesteytystä, pidetään yllä verisuoniston riittävää tonusta ja varmistetaan sydämen pumppausvireyden säilyminen. Nestehoidon tarkka monitorointi on tärkeää, sillä yksilöllisesti toteutettuun nestehoitoon liittyy vähemmän komplikaatioita. Perioperatiivisessa nestehoidon ohjauksessa seurataan fysiologisia muuttujia. Isommissa leikkauksissa toteutetaan tavoiteohjattua hoitoa tekemällä laboratoriomittauksia toistetusti ja seuraamalla veren kliinistä hyytymistä. Verenvuodon hoidossa keskeistä on veritilavuuden korvaus, hapenkuljetuskapasiteetin palauttaminen ja veren hyytymisstatuksen optimointi. Suurten verenvuotojen yhteydessä syntyvä hyytymistekijävajaus korjataan ennakoivasti tai hyytymistä mittaavien laboratoriokokeiden tai vieritesteillä (point-of-care test) toteutettavien mittausten perusteella. Punasolutiivistettä annettaessa ABO- ja Rh(D)-sopivuus on varmistettava joko ristikokeella tai nykyisin yhä useammin potilaan seerumin vasta-aineprofiilin mukaisesti ilman ristikoe.tta
104
Elvytys – ydinasiat
Eloton = ei reagoi puhutteluun eikä ravisteluun ja hengitystien avaamisen jälkeen ei havaita ilmavirtausta eikä rintakehän liikettä. Tehokas paineluelvytys ja viiveetön defibrillointi ovat ensisijaiset elvytystoimenpiteet elottomuuden toteamisen jälkeen. Hengitystie turvataan joko intuboimalla tai supraglottisin välinein elvytyksen edetessä. Elvytyslääkkeitä ovat adrenaliini ja amiodaroni. (1mg (3,5,7...krt), 300mg - 150mg, (3krt, 5krt)) Verenkierron palautuminen (return of spontaneus circulation, ROSC) on vasta ensimmäinen askel potilaan toipumisessa.
105
Leikkaukseen valmistaminen – ydinasiat
Leikkauspotilaan perioperatiivista selviytymistä arvioidaan potilaan yleistilan ja leikkauksen suuruuden avulla ja tilastollinen komplikaatiovaara voidaan näin jossakin määrin ennustaa. Perioperatiivista vaaraa voidaan usein vähentää käynnissä olevaa hoitoa hienosäätämällä ja siksi leikkausta edeltävä arviointi on erityisen tärkeää. Sydänsairailla on otettava huomioon sairauden asteen lisäksi mahdollinen hyytymiseen vaikuttava lääkehoito ja sen jatkaminen sekä mahdollinen mikrobilääkeprofylaksian tarve. Myös muiden lääkkeiden käytön mahdollinen tauotus tai jatkaminen leikkauksen yli tulee arvioida – tästä on internetissä saatavana yksityiskohtaisia ohjeita. Jotta hoitoa ehdittäisiin hienosäätää, leikkausta edeltävä arvio tulisi tehdä useita viikkoja ennen leikkausta. Leikkausta harkittaessa punnitaan leikkauksella saavutettavat mahdolliset hyödyt ja siihen sisältyvät riskit. Potilaan tulee itsemääräämisoikeutensa perusteella viime kädessä päättää, haluaako hän leikkaukseen, joten hänelle tulee voida selittää asia niin ymmärrettävästi, että hänen päätöksensä perustuu tietoon. Arvion tekemistä helpottaa, jos ajatellaan erikseen potilaasta johtuvia ennustetekijöitä ja leikkauksesta johtuvia ennustetekijöitä. Ennustetekijät: (-Esimerkkejä-Seuraamus/kommentti) (ERI KUIN ASA!!) Vahvat: - Epästabiilit sepelvaltimo-oireet - Oireita aiheuttava sydämen vajaatoiminta - Tuore (alle yhden kuukauden takainen) sydäninfarkti - Merkittävä rytmi- tai johtumishäiriö (II–III asteen eteis-kammiokatkos, sydänsairauteen liittyvä oireita aiheuttava kammioperäinen rytmihäiriö, hallitsemattoman kammiotaajuuden aiheuttava supraventrikulaarinen rytmihäiriö) - Vaikea läppävika >Edellyttävät usein lisäselvityksiä ja intensiivistä hoitoa, joka saattaa aiheuttaa suunnitellun toimenpiteen siirtämisen tai peruuttamisen. Melko vahvat: - Stabiili, lievä angina pectoris -oire - Vanha (yli kuukauden takainen) sydäninfarkti (diagnoosi anamneesiin tai patologiseen Q-aaltoon perustuva) - Oireeton sydämen vajaatoiminta - Astma - Diabetes mellitus >Ovat validoituja sydänkomplikaation riskiä lisääviä tekijöitä ja edellyttävät potilaan tilan huolellista selvittämistä. Heikot: - Korkea ikä (yli 75 vuotta) - Poikkeava EKG (vasen haarakatkos, vasemman kammion hypertrofia, ST-T-muutokset) - Sydämen rytmi muu kuin sinusrytmi (eteisvärinä yleisin) - Sairastettu aivohalvaus - Hoitamaton verenpainetauti >Ovat sydän- ja verisuonisairauden indikaattoreita, joiden ei ole osoitettu lisäävän leikkaukseen liittyvää riskiä. Eivät ole itsenäisiä riskitekijöitä.
106
ASA-RISKILUOKITUS
ANESTESIARISKILUOKITUS (ASA-LUOKITUS) ASA luokka, määritelmä, esimerkkejä: ASA I, Terve, Terve, ei tupakoi, ei käytä alkoholia ollenkaan tai käyttää vain vähäisiä määriä. ASA II, Lievä yleissairaus, Ei rajoita toimintakykyä merkittävästi. Tupakointi, kohtuullinen alkoholinkäyttö, raskaus, lihavuus (BMI 30-40), hyvässä hoitotasapainossa oleva diabetes tai verenpainetauti, lievä keuhkosairaus. ASA III, Vakava yleissairaus, Rajoittaa toimintakykyä merkittävästi. Yksi tai useampi kohtalainen tai vakava sairaus. Esimerkiksi huonossa tasapainossa oleva diabetes tai hypertensio, keuhkoahtaumatauti, sairaalloinen lihavuus (BMI ≥40), aktiivinen hepatiitti, alkoholiriippuvuus tai väärinkäyttö, implantoitu tahdistin, kohtalaisesti alentunut ejektiofraktio, säännöllinen dialyysihoito loppuvaiheen munuaissairauden vuoksi, keskonen, jonka raskauden keston ja syntymän jälkeisen kalenteri-iän summa on alle 60 viikkoa, yli 3 kk sitten sairastettu sydäninfarkti, aivoinfarkti, aivoverenvuoto tai TIA, yli 3 kk sitten tehty sepelvaltimoiden stenttaus tai sepelvaltimotauti ilman epästabiileja tapahtumia viimeisten 3 kk sisällä. ASA IV Jatkuvasti henkeä uhkaava vakava yleissairaus Akuutti sydänlihasiskemia, vaikea läppävika, matala ejektiofraktio, äskettäin (< 3 kk) sairastettu sydäninfarkti, aivoinfarkti, aivoverenvuoto, TIA tai äskettäin (<3 kk) tehty sepelvaltimoiden stenttaus, sepsis, DIC, ARDS tai loppuvaiheen munuaissairaus ilman säännöllistä dialyysihoitoa. ASA V Kuolemansairas potilas, jonka ei odoteta jäävän henkiin ilman leikkausta Rupturoitunut aortan aneurysma, henkeä uhkaava vamma, kallonsisäinen vuoto, jossa keskiviivasiirtymä, suoli-iskemia ja samanaikainen vakava sydäntauti tai monielinvaurio. ASA VI Aivokuollut elinluovuttaja
107
MET-Kriteerit
Hengitys: - Hengitystaajuus alle 8-5 tai yli 30-35/min - Happisaturaatio (SpO2) toistuvasti <90 - Hengitystiet: aikeus pitää hengitysteitä auki, tajunnan madaltuminen Verenkierto: - Syketaajuus alle 40 tai yli 140/min - Verenpaine: systolinen toistuvasti alle 90mmHg Tajunta: -Äkillinen tajunnan lasku tai laskenut tunnissa 2 pistettä alkuperäisestä (norm. 15p) Muu syy: - Hoitajan huoli potilaasta - Teholta hiljattain siirretyn hoidon ohjaus esim. hengitysteiden imeminen, trakeakanyylin hoito yms. Yleistila: - Mikään ylläolevista ei täyty, mutta potilaan yleistila on nopeasti laskenut /romahtanut - Jatkuvat kouristuskohtaukset
108
Anestesiaan valmistautuminen – ydinasiat
Anestesialääkärin tehtävänä on huolehtia potilaan hyvinvoinnista ja homeostaasin ylläpidosta toimenpiteen aikana. Ennen leikkausta selvitetään potilaan anamneesi, fyysinen suorituskyky ja anestesian annon kannalta tärkeät seikat. ASA-luokitus. Monitoroinnin laajuus riippuu potilaan yleistilasta, perussairauksista ja suoritettavasta toimenpiteestä. Potilasturvallisuuden kannalta ratkaiseva asia on koneen ja valvovan henkilökunnan välinen rajapinta. Ennen anestesian aloitusta on varmistettava, että potilaalla on riittävän iso ja hyvin toimiva suoniyhteys.
109
PEEP
Positiivinen loppu uloshengityksen paine
110
Mikä on tärkein anatominen asia, jonka selvität ennen intubaatiota? Hammasstatus (implantit ym.) Kaularangan status ja mahdolliset anomaliat Aiemmat anestesiakokemukset Suun avaus ja niskan liikkuvuus
Suun avaus ja niskan liikkuvuus
111
Missä järjestyksessä annat lääkkeet yleisanestesian induktiossa? (Voit valita useampia vaihtoehtoja) Opioidi, lihasrelaksantti, nukahtamislääke Opioidi, nukahtamislääke, lihasrelaksantti Nukahtamislääke, opioidi, lihasrelaksantti Lihasrelaksantti, opioidi, nukahtamislääke
Opioidi, nukahtamislääke, lihasrelaksantti Nukahtamislääke, opioidi, lihasrelaksantti
112
Päiväkirurgisen leikkauksen jälkeen kotiutuva potilas tarvitsee (voit valita useampia vaihtoehtoja) pyörätuolin, jottei hän kaatuisi pahoinvointilääkereseptin ja ensimmäisen vuorokauden annoksen opioideja mukaansa saattajan kotimatkaa varten ja ensimmäiseksi yöksi. riittävästi kipulääkkeitä, hoito-ohjeet ja päivystyspoliklinikan yhteystiedot
saattajan kotimatkaa varten ja ensimmäiseksi yöksi. riittävästi kipulääkkeitä, hoito-ohjeet ja päivystyspoliklinikan yhteystiedot
113
``` Millaisen monitoroinnin valitset ASA I -luokan potilaalle, jolle suunnittelet spinaalipuudutusta nivustyräleikkausta varten? EKG, NIBP, SpO₂, TOF EKG, ABP, SpO₂ EKG, NIBP, SpO₂, uloshengitysilman CO₂ EKG, NIBP, SpO₂ ```
EKG, NIBP, SpO₂
114
Kuka tai ketkä seuraavista potilaista soveltuu päiväkirurgiseen toimenpiteeseen? (Voit valita useampia vaihtoehtoja) * Potilas, jolla on ollut TIA-kohtaus kuukautta aiemmin Hyväkuntoinen 80-vuotias potilas Hyväkuntoinen potilas, jonka painoindeksi on 29 kg/m² Potilas, jolla on tahdistin täydellisen eteis-kammiokatkoksen takia
Hyväkuntoinen 80-vuotias potilas Hyväkuntoinen potilas, jonka painoindeksi on 29 kg/m² Potilas, jolla on tahdistin täydellisen eteis-kammiokatkoksen takia
115
Esihappeutus ennen yleisanestesian induktiota Annetaan potilaan hengittää 100-prosenttista happea 2–5 minuutin ajan. Annetaan happea painamalla naamari mahdollisimman tiiviisti potilaan kasvoille. Annetaan potilaan hengittää 100-prosenttista happea 5–10 minuutin ajan. On tarpeetonta, jos potilaan happikyllästeisyys huoneilmalla on yli 95 %.
Annetaan potilaan hengittää 100-prosenttista happea | 2–5 minuutin ajan.
116
Kuka alla olevista olisi mielestäsi ASA IV -luokan potilas? Tyypin 1 diabeetikko, joka käy säännöllisessä hemodialyysissa Potilas, joka on sairastanut sydäninfarktin kuukautta aiemmin Hyväkuntoinen potilas, jonka painoindeksi on 45 kg/m² Huumausaineiden käyttäjä, jolla on aktiivinen hepatiittitartunta
Potilas, joka on sairastanut sydäninfarktin kuukautta aiemmin
117
Mikä on heräämö? (Voit valita useampia vaihtoehtoja) Paikka, jossa potilaat toipuvat anestesian jälkeen. Paikka, jossa potilaat herätetään yleisanestesiasta. Paikka, jossa valmistellaan potilaita leikkaukseen . Paikka, jossa tehdään osastopotilaiden sähköiset rytminsiirrot.
Paikka, jossa potilaat toipuvat anestesian jälkeen. Paikka, jossa valmistellaan potilaita leikkaukseen . Paikka, jossa tehdään osastopotilaiden sähköiset rytminsiirrot.
118
Milloin valitset anestesiamuodoksi spinaalipuudutuksen? * Jos potilas tarvitsee osastolla pitkäkestoista kivunlievitystä. Jos potilas tulee umpilisäkkeenpoistoleikkaukseen. Jos potilas tulee elektiiviseen lonkkaproteesileikkaukseen. Jos traumapotilas tulee leikkaukseen reisiluun murtuman takia.
Jos potilas tulee elektiiviseen lonkkaproteesileikkaukseen.
119
Miksi käytetään PEEP:iä (positiivinen loppu-uloshengityksen paine)? * Se tukee potilaan omia hengitysyrityksiä. Se auttaa parantamaan potilaan happeutumista. Sen avulla voidaan laskea hengitystiepaine. Se auttaa pitämään ylähengitystien auki.
Se auttaa parantamaan potilaan happeutumista.
120
Milloin käyttäisit epiduraalipuudutusta? (Voit valita useampia vaihtoehtoja) * Lonkan tekonivelleikkaukseen tulevalle potilaalle Laparotomiaan tulevalle potilaalle Torakotomiaan tulevalle potilaalle Olkapään tekonivelleikkaukseen tulevalle potilaalle
Lonkan tekonivelleikkaukseen tulevalle potilaalle Laparotomiaan tulevalle potilaalle Torakotomiaan tulevalle potilaalle
121
Millaisen monitoroinnin valitset ASA I -luokan potilaalle, jolle suunnittelet yleisanestesiaa nivustyräleikkausta varten? * EKG, NIBP, SpO₂, tuntidiureesi, uloshengitysilman CO₂ EKG, NIBP, SpO₂, TOF, uloshengitysilman CO₂ EKG, NIBP, SpO₂, TOF, CVK EKG, ABP, SpO₂, TOF, uloshengitysilman CO₂
EKG, NIBP, SpO₂, TOF, uloshengitysilman CO₂
122
Vahvan opioidin käytön aloittamista harkitaan (voit valita useampia vaihtoehtoja) potilaalle, jolla on krooninen neuropaattinen kipu ja joka on saanut huomattavia haittavaikutuksia ensimmäisenä kokeillusta amitriptyliinistä 4 vrk:ta sitten leikatulle lonkkapotilaalle, joka on jo kertaalleen lopettanut vahvojen opioidien käytön. Nyt kiputila on uudelleen pahentunut, kun potilas on ollut enemmän liikkeellä. Kivun vuoksi potilas välttää liikkumista, eikä tälle päivälle suunniteltua fysioterapiaa pystytty toteuttamaan. Muu kipulääkitys on parasetamoli 1 g × 3, gabapentiini 300 mg × 2. jo useasti leikatulle selkäpotilaalle, jonka tila on jälleen akutisoitunut (VAS 8/10) ja jonka seuraava leikkaus on ohjelmoitu viikon päähän. Potilaan peruskipulääkityksenä on etorikoksibi 90 mg × 1 ja pregabaliini 300 mg × 2. syöpäpotilaalle kiputilan vaikeutuessa käyttäen WHO:n porrasmallia
4 vrk:ta sitten leikatulle lonkkapotilaalle, joka on jo kertaalleen lopettanut vahvojen opioidien käytön. Nyt kiputila on uudelleen pahentunut, kun potilas on ollut enemmän liikkeellä. Kivun vuoksi potilas välttää liikkumista, eikä tälle päivälle suunniteltua fysioterapiaa pystytty toteuttamaan. Muu kipulääkitys on parasetamoli 1 g × 3, gabapentiini 300 mg × 2. jo useasti leikatulle selkäpotilaalle, jonka tila on jälleen akutisoitunut (VAS 8/10) ja jonka seuraava leikkaus on ohjelmoitu viikon päähän. Potilaan peruskipulääkityksenä on etorikoksibi 90 mg × 1 ja pregabaliini 300 mg × 2. syöpäpotilaalle kiputilan vaikeutuessa käyttäen WHO:n porrasmallia
123
Lasten kivunhoidossa (voit valita useampia vaihtoehtoja) kivun mittaaminen ja hoitovasteen arvio on yleensä mahdotonta aloitetaan tarvittaessa opioidin käyttö vaikean kivun hoidossa. parasetamoli on yleisesti käytetty ja turvallinen peruskipulääke suositaan lihaksensisäistä annostelua lääkkeen perillemenon varmistamiseksi
aloitetaan tarvittaessa opioidin käyttö vaikean kivun hoidossa. parasetamoli on yleisesti käytetty ja turvallinen peruskipulääke
124
Tulehduskipulääkkeet (voit valita useampia vaihtoehtoja) Tulehduskipulääkkeiden vaikutus perustuu COX-1- ja COX-2-entsyymien estoon. Tulehduskipulääkkeet eivät sovellu potilaalle, jolla on maha-suolikanavan haavaumia. Tulehduskipulääkkeet ovat lievinä lääkkeinä turvallisia kaikissa raskauden vaiheissa. Tulehduskipulääkkeiden enimmäisannokset voidaan määräaikaisesti ylittää paremman hoitovasteen saavuttamiseksi vaikeassa tilanteessa.
Tulehduskipulääkkeiden vaikutus perustuu COX-1- ja COX-2-entsyymien estoon. Tulehduskipulääkkeet eivät sovellu potilaalle, jolla on maha-suolikanavan haavaumia.
125
Syöpäpotilaan kivunhoidossa (voit valita useampia vaihtoehtoja) aloitetaan vahvojen opioidien käyttö heti, kun syöpädiagnoosi on varmistettu siirrytään lievästä peruskipulääkityksestä (parasetamoli tai NSAID) vahvoihin opioideihin, jos kipu muuttuu vaikeaksi pyritään opioidilaastarihoitoihin niin pian kuin mahdollista niiden kätevyyden vuoksi lyhytvaikutteisen läpilyöntikipulääkkeen annostelua ei rajoiteta, vaan potilasta neuvotaan ottamaan yhteyttä, mikäli lääkkeen tarve suurenee huomattavasti.
siirrytään lievästä peruskipulääkityksestä (parasetamoli tai NSAID) vahvoihin opioideihin, jos kipu muuttuu vaikeaksi lyhytvaikutteisen läpilyöntikipulääkkeen annostelua ei rajoiteta, vaan potilasta neuvotaan ottamaan yhteyttä, mikäli lääkkeen tarve suurenee huomattavasti.
126
Nosiseptiivista kipua on (voit valita useampia vaihtoehtoja) hermopinteet luuhun etäpesäkkeitä lähettäneen syövän aiheuttama kipu tila, johon liittyy tuntopuutoksia. leikkauksen jälkeinen haavakipu
luuhun etäpesäkkeitä lähettäneen syövän aiheuttama kipu | leikkauksen jälkeinen haavakipu
127
Neuropaattisessa kivussa tarvitaan usein eri mekanismein vaikuttavia lääkkeitä vahvojen opioidien käyttö aloitetaan WHO:n ohjeistaman porrasmallin mukaan. toimintakyvyn arvio ei ole niin tärkeää kuin muissa kiputiloissa hoidon tavoite on täydellinen kivuttomuus ja toimintakyvyn palautus
tarvitaan usein eri mekanismein vaikuttavia lääkkeitä
128
Vanhuspotilaiden kivunhoidossa (voit valita useampia vaihtoehtoja) uusien lääkkeiden käyttö aloitetaan varovasti ja annokset määritetään yksilöllisesti tulehduskipulääke on ensisijainen lääkevaihtoehto tramadoli on heikkona opioidina turvallisempi vaihtoehto kuin vahva opioidi. huomioidaan keskushermoston alttius kipulääkkeiden haittavaikutuksille
uusien lääkkeiden käyttö aloitetaan varovasti ja annokset määritetään yksilöllisesti huomioidaan keskushermoston alttius kipulääkkeiden haittavaikutuksille
129
Leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa pyritään välttämään vahvoja opioideja tavoitteena on saada kipu kokonaan pois (VAS 0/10) käytetään pääasiassa pitkävaikutteisia opioideja. tavoitteena on lievittää kipu tasolle, jossa potilas pystyy nukkumaan ja vaihtamaan asentoa halutessaan
tavoitteena on lievittää kipu tasolle, jossa potilas pystyy nukkumaan ja vaihtamaan asentoa halutessaan
130
Tehohoito ydinasiat
Tehohoitoa annetaan potilaille, joilla on vakava peruselintoimintojen häiriö tai uhka sellaisen kehittymisestä. Ennen tehohoidon aloitusta on arvioitava tehohoidolla todennäköisesti saavutettavissa oleva hyöty ja tarvittaessa tulee tehdä hoidon rajaamispäätös. Arviota tulee jatkaa koko tehohoitojakson ajan. Vaikka tehohoito on kallista, on suomalainen tehohoito kansainvälisesti arvioiden kustannustehokasta. Tehohoidossa on valmiudet potilaan peruselintoimintojen jatkuvaan monitorointiin ja tarvittaessa niiden häiriöiden hoitoon, kuten hengityslaitehoitoon ja verenkierron tukihoitoihin. Tärkeimmät tekijät potilaan tehohoitokelpoisuutta arvioitaessa ovat hänen yleinen toimintakykynsä ja merkittävien perussairauksien, kuten ateroskleroosin, keuhkoahtaumataudin tai munuaisten vajaatoiminnan vaikeusaste. Ikä ei sinällään ole itsenäinen tehohoidon rajauskriteeri. Yleisesti ajatellaan, että tehohoidon edellytys on, että potilaalla on mahdollisuus palautua tehohoitojakson jälkeen sairautta edeltäneeseen toimintakykyyn, olettaen, että hän on ollut vähintään kohtalaisen omatoiminen. Mikäli näin ei ole, tehohoito altistaa toimintakyvyltään heikentyneet potilaat turhille ja raskaille hoidoille, joten tehohoidosta pidättäytyminen on myös eettisesti perusteltua
131
``` Tehohoitopotilaan perusmonitorointiin EI kuulu 5-kanavainen EKG suora valtimopaineen mittaus aivojen perfuusiopaineen seuranta. tuntidiureesin mittaus ```
aivojen perfuusiopaineen seuranta.
132
Päivystät jakamattomassa etupäivystyksessä keskussairaalassa. Kenelle seuraavista potilaista ehdotat jatkohoitoa teho-osastolla? 68-vuotias nainen, loppuvaiheen COPD. Elektiivisestä napatyrän korjauksesta pidättäydytty potilaan oman hoitotahdon vuoksi. Diagnoosi on kureutuneen napatyrän aiheuttama GI-sepsis. 86-vuotias omatoiminen vanhus, ei merkittäviä perussairauksia. Diagnoosi on pneumokokin aiheuttama septinen sokki. 22-vuotias lääketieteen ylioppilas, anamneesissa ei merkittäviä sairauksia. Diagnoosi on influenssan aiheuttama happeutumishäiriö (SpO₂ on 94 % happiviiksin). 44-vuotias nainen, jolla on todettu kaksi vuotta sitten alkoholin aiheuttama maksakirroosi. Juomattomuus ei ole toteutunut. Diagnoosi on akuutti GI-vuotosokki.
86-vuotias omatoiminen vanhus, ei merkittäviä perussairauksia. Diagnoosi on pneumokokin aiheuttama septinen sokki.
133
Keuhkovaltimokatetrin (Swan–Ganzin katetri) kautta EI voida mitata sekoittuneen laskimoveren happikyllästeisyyttä sydämen vasemman kammion ejektiofraktiota kiilapainetta sydämen minuuttitilavuutta.
sydämen vasemman kammion ejektiofraktiota
134
Tehohoitopotilaalle asetetaan usein valtimokanyyli, koska sen kautta voidaan tehokkaammin annostella vasoaktiivista lääkitystä, esim. noradrenaliinia sen avulla voidaan arvioida eri elinten perfuusiopainetta valtimonäytteestä tehdyt elektrolyyttimääritykset ovat laskimonäytteitä luotettavampia. epäsuoraan verenpainemittaukseen verrattuna suora verenpainemittaus altistaa potilaat vähemmille komplikaatioille
sen avulla voidaan arvioida eri elinten perfuusiopainetta
135
42-vuotias mies on vuodeosastohoidossa virusmeningiitin vuoksi. Potilaan syketaajuus on 138 lyöntiä/min, muutoin peruselintoimintoja kuvaavat arvot ovat NEWS-kriteerein normaalit. Miten ohjeistat seurannan? Kontrolloit sykkeen kahden tunnin kuluttua. Kontrolloit NEWS-pisteet tunnin kuluttua. Kontrolloit NEWS-pisteet tarvittaessa, mikäli potilaan vointi heikkenee. Teet MET-hälytyksen.
Kontrolloit NEWS-pisteet tunnin kuluttua.
136
MET-ryhmän ydintehtäviin kuuluu aloittaa sairaalansisäinen peruselvytys viipymättä tunnistaa ja hoitaa peruselintoimintojen häiriöt ennen sydänpysähdystä vastata vuodeosastopotilaiden hoidonrajaamispäätöksistä helpottaa vuodeosastohoitajien työtaakkaa, esim. vastaamallla hankalimpien potilaiden nestehoidon suunnittelusta.
tunnistaa ja hoitaa peruselintoimintojen häiriöt ennen sydänpysähdystä
137
MET-hälytys tulee tehdä, mikäli huoneilmaa hengittävän potilaan SpO₂ pienenee hetkellisesti alle 90 %:n. alkoholikouristus laukeaa diatsepaamilla potilaan syketaajuus on alle 50 lyöntiä/min potilaan GCS-pisteet pienenevät 15:stä 13:een tunnin kuluessa
potilaan GCS-pisteet pienenevät 15:stä 13:een tunnin kuluessa
138
Potilaiden toipumista leikkauksesta ja | anestesiasta edistää
``` 1.Leikkausta edeltävän fyysisen suorituskyvyn arviointi 2.Leikkausriskiä suurentavien tekijöiden tunnistaminen 3.Leikkauskelpoisuuden parantaminen 4.Potilaan asianmukainen informointi ```
139
Leikkauskelpoisuutta heikentävät riskit tunnistettava ajoissa. Potilas ehditään ohjata
1. kuntoa kohentavaan harjoitteluun 2. päihteistä vieroittumiseen 3. ravitsemustilan optimointiin 4. tarvittaviin konsultaatioihin
140
Leiko vs päiväkirurgia
``` Päiväkirurginen toimenpide: • Edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai laajaa puudutusta • Ei yövy sairaalassa Leikkaukseen kotoa (Leiko) –potilas • Tulee sairaalaan toimenpidepäivänä ```
141
• Suorituskyvyn mitta – metabolinen ekvivalenssi (MET), • lepoaineenvaihdunnan kerrannainen
1 MET vastaa istuma-asennossa mitattua hapenkulutusta = 3,5 ml/kg/min
142
anestesian vaiheet
* Esilääkitys * Induktio * Ylläpito * Herätys * Postoperatiivinen hoito
143
Nykyaikainen yleisanestesia 5-osainen:
1. kivun lievitys 2. nukuttaminen 3. lihasrelaksaatio 4. autonomisten refleksien turrutus 5. unohdus
144
anestesia tyypit
``` • Yleisanestesia – laskimoanestesia – inhalaatioanestesia – yhdistelmäanestesia • Regionaalinen anestesia – paikallispuudutus – johtopuudutus – sentraalinen puudutus ```
145
Anestesiassa monitoroidaan:
``` • EKG • Pulssioksimetria • Verenpaineet • Kaasut – Happi ja hiilidioksidi – Anestesiakaasut • Anestesiasyvyys – entropia/BIS • Lihasrelaksaatio • Nosiseptio - SPI • Ydinlämpö, virtsaneristys, … ```