Ekg:n tulkinta

Question 1

Mitä tapahtuu 1. asteen eteiskammiokatkoksessa?

Answer 1

Kaikki eteisaallot johdetaan kammioihin, mutta AV-solmussa on viive. PQ-aika on pidentynyt (>0,2 s), mutta QRS-kompleksi on normaali. Ei aiheuta oireita.

Question 2

Miten Mobitz 1 -tyyppinen eteiskammiokatkos näkyy EKG:ssä?

Answer 2

PQ-aika pitenee asteittain, kunnes yksi P-aalto ei johdu kammioon. Johtumisvika AV-solmukkeessa. Yleensä hyvänlaatuinen.

Question 3

Miten Mobitz 2 eroaa Mobitz 1:stä?

Answer 3

PQ-aika pysyy tasaisena, mutta osa P-aalloista ei johdu kammioon. Johtumisvika HIS-kimpussa tai sen jälkeen. Voi johtaa 3. asteen AV-katkokseen.

Question 4

Mitä tapahtuu 3. asteen AV-katkoksen aikana?

Answer 4

Eteisaallot ja kammiot lyövät omassa rytmissään, koska eteisaaltoja ei johdeta kammioihin. Kammiorytmi voi olla hidas ja epäriittävä.

Question 5

Mitä EKG-muutoksia LBBB aiheuttaa?

Answer 5

QRS > 120 ms, laaja/notko R-aalto V5-V6, syvä S-aalto V1-V2, ST-T-muutokset QRS-suuntaa vastaan. Yleensä liittyy sydänsairauteen.

Question 6

Mitä EKG-muutoksia RBBB aiheuttaa?

Answer 6

QRS > 120 ms, “rabbit ears” eli RSR’ V1-V2, laaja S-aalto I ja V6, ST-T-muutokset QRS-suuntaa vastaan. Voi esiintyä terveilläkin.

Question 7

Mitä trifaskikulaarinen blokki tarkoittaa?

Answer 7

Johtumishäiriö kolmessa eri haarassa (esim. RBBB + 2. asteen AV-katkos). Voi ennakoida 3. asteen AV-katkosta.

Question 8

Miten eteisvärinä näkyy EKG:ssä?

Answer 8

Epäsäännöllinen rytmi, ei selkeitä P-aaltoja, vaihteleva kammiovaste.

Question 9

Miten eteislepatus eroaa eteisvärinästä?

Answer 9

Säännöllinen rytmi, sahalaitakuvio (flutter-aallot), yleensä 2:1 tai 3:1 johtuminen kammioihin.

Question 10

Miten VT erotetaan supraventrikulaarisesta takykardiasta?

Answer 10

VT:ssä QRS on leveä (>0,12 s), syke usein 120-240/min, P-aallot eivät seuraa QRS-komplekseja.

Question 11

Mitä tapahtuu VF:ssa?

Answer 11

Kaoottinen EKG, ei tunnistettavia komplekseja, sydän ei pumppaa verta. Hoitona defibrillaatio ASAP!

Question 12

Mitä WPW-oireyhtymässä näkyy EKG:ssä?

Answer 12

Lyhyt PQ-aika (<0,12 s), delta-aalto, leveä QRS. Voi aiheuttaa SVT-kohtauksia.

Question 13

Mitä SVT:ssa tapahtuu ja miten se hoidetaan?

Answer 13

Nopea, säännöllinen rytmi, kapea QRS, ei selkeitä P-aaltoja. Hoitona vagus-stimulaatio, adenosiini tai beetasalpaajat.

Question 13

Mikä on sinusbradykardia ja miten sitä hoidetaan?

Answer 13

Sinusrytmi, mutta syke <60/min. Hoito vain, jos oireinen: atropiini 0,5 mg i.v., tarvittaessa tahdistus.

Question 14

Mikä aiheuttaa pitkän QT-ajan ja miksi se on vaarallinen?

Answer 14

QTc > 450 ms (miehillä) tai > 460 ms (naisilla). Voi johtaa kääntyvien kärkien kammiotakykardiaan (Torsades de Pointes). Syyt: lääkkeet, elektrolyyttihäiriöt, perinnöllisyys.

Question 15

Mitkä rytmihäiriöt hoidetaan defibrillaatiolla?

Answer 15

Kammiovärinä (VF) ja pulssiton kammiotakykardia (pVT). Defibrillaatio 200 J (bifaasinen) tai 360 J (monofaasinen).

Question 16

Mitkä rytmit hoidetaan synkronoidulla kardioversiolla?

Answer 16

Hemodynaamisesti epästabiili SVT, eteisvärinä, eteislepatus, kapea-kompleksinen takykardia. Aloitetaan 50-100 J.

Question 17

Mitkä lääkkeet hidastavat sydämen sykettä takykardiassa?

Answer 17

Beetasalpaajat (esim. metoprololi), kalsiumkanavan salpaajat (verapamiili, diltiatseemi), adenosiini (SVT:ssä).

Question 18

Mitä tulee tarkistaa ennen kuin alat tulkita EKG:tä?

Answer 18

Tarkista, onko EKG oikein rekisteröity, laite kalibroitu ja elektrodien sijoittelu oikea. Varmista, että nauhanopeus on 25 mm/s tai 50 mm/s.

Question 19

Miten voit arvioida sykkeen EKG:stä?

Answer 19

Jaa 300 suurten neliöiden lukumäärällä (25 mm/s) tai 600 suurten neliöiden lukumäärällä (50 mm/s) R-piikkien välillä.

Question 20

Miten tarkistat, onko rytmi säännöllinen?

Answer 20

Mittaa R-R-välien pituus useissa peräkkäisissä komplekseissa. Jos vaihtelu on vähäistä, rytmi on säännöllinen.

Question 21

Mitä P-aallosta tulee arvioida?

Answer 21

P-aallon muoto, kesto (<0,12 s), esiintyminen ennen jokaista QRS-kompleksia ja sen säännöllisyys.

Question 22

Mikä on normaali PQ-aika, ja mitä sen poikkeavuudet voivat tarkoittaa?

Answer 22

Normaali PQ-aika on 0,12–0,20 s. Pidennys voi viitata AV-katkokseen, lyheneminen WPW-oireyhtymään.

Question 23

Mitkä ovat tärkeimmät QRS-kompleksin arvioitavat asiat?

Answer 23

Kesto (<0,12 s), muoto, haarakatkokset (LBBB, RBBB) ja mahdolliset patologiset Q-aallot (infarktimerkit).

Question 24

Miten ST-segmentin muutokset voivat viitata sydänongelmiin?

Answer 24

ST-nousu voi viitata akuuttiin infarktiin, ST-lasku iskemiaan. T-inversiot voivat liittyä iskemiaan tai elektrolyyttihäiriöihin.

Question 25

Miksi QT-ajan mittaaminen on tärkeää?

Answer 25

Pitkä QT-aika (>0,44 s) voi altistaa kääntyvien kärkien kammiotakykardialle (Torsades de Pointes).

Question 26

Miten sydämen sähköakseli määritetään EKG:stä?

Answer 26

Tarkista kytkennät I ja aVF: jos QRS on positiivinen molemmissa, akseli on normaali (-30°–+90°). Jos negatiivinen I:ssä → oikealle poikkeava, jos negatiivinen aVF:ssä → vasemmalle poikkeava.

Question 27

Mitä tarkoittaa, jos QRS-akseli poikkeaa vasemmalle tai oikealle?

Answer 27

Vasemmalle poikkeama voi viitata vasemman etuhaarakkeen katkokseen, oikealle poikkeama voi liittyä oikean kammion kuormitukseen.

Question 28

Miten eri asteiset eteis-kammiokatkokset eroavat toisistaan?

Answer 28

1. asteen AV-katkos: PQ-aika >0,20 s, mutta kaikki P-aallot johtuvat kammioihin. 2. asteen Mobitz 1 (Wenckebach): PQ-aika pitenee asteittain, kunnes yksi P-aalto ei johdu. 2. asteen Mobitz 2: Osa P-aalloista ei johdu, mutta PQ-aika pysyy vakiona. 3. asteen AV-katkos: Eteiset ja kammiot lyövät omia rytmejään ilman yhteyttä.

Question 29

Miten LBBB ja RBBB eroavat toisistaan EKG:ssä?

Answer 29

LBBB (vasen haarakatkos): Laaja/notko R-aalto V5-V6, syvä S-aalto V1-V2. RBBB (oikea haarakatkos): "Rabbit ears" (RSR’) V1-V2, laaja S-aalto I ja V6.

Question 30

Mitkä EKG-muutokset voivat viitata sydäninfarktiin?

Answer 30

ST-nousut (>1 mm kahdessa vierekkäisessä kytkennässä), patologiset Q-aallot, T-aallon inversiot.

Question 31

Mitkä EKG-löydökset vaativat välitöntä hoitoa ensihoidossa?

Answer 31

Kammiovärinä (VF), pulssiton VT: Defibrillaatio. Hemodynaamisesti epästabiili SVT tai eteisvärinä: Synkronoitu kardioversio. Akuutti ST-nousuinfarkti (STEMI): Nopeasti PCI-keskukseen. Pitkä QT-aika + kääntyvien kärkien takykardia: Magnesium ja rytmihäiriölääkkeet.

Question 32

Mitä EKG:n eri aallot ja kompleksit kuvaavat?

Answer 32

P-aalto: Eteisten aktivoituminen (oikea eteinen ensin, sitten vasen). PQ-väli: Impulssin kulku eteisistä kammioihin AV-solmun kautta. QRS-kompleksi: Kammioiden supistuminen. ST-väli: Kammioiden pysyminen supistuneina. T-aalto: Kammioiden palautuminen lepotilaan.

Question 33

Mitä eri EKG-kytkennät tarkastelevat?

Answer 33

I, aVL, V5, V6: Vasemman kammion lateraaliseinä. II, III, aVF: Sydämen alaseinä (inferiorinen alue). V1, V2: Kammioiden väliseinä. V3, V4: Sydämen etuseinä. aVR: Ei diagnostinen, käytetään kytkentöjen tarkistukseen.

Question 34

Miten sydämen sähköinen akseli määritetään?

Answer 34

Tarkista kytkennät I ja aVF. Jos QRS on positiivinen molemmissa → normaali akseli (-30°–+90°). Jos QRS on negatiivinen aVF:ssä → akseli poikkeaa vasemmalle. Jos QRS on negatiivinen I:ssä → akseli poikkeaa oikealle.

Question 35

Miksi R-aallon progressio on tärkeä?

Answer 35

R-aallon tulee kasvaa V1 → V6 suunnassa. Epänormaali progressio voi viitata infarktiin, haarakatkokseen tai kammiohypertrofiaan.

Question 36

Miten voit laskea sykkeen nopeasti EKG:stä?

Answer 36

25 mm/s nauhanopeudella: 300 jaettuna R-piikkien väliin mahtuvilla suurilla ruuduilla. 50 mm/s nauhanopeudella: 600 jaettuna suurilla ruuduilla.

Question 37

Mitkä EKG-kytkennät vastaavat tiettyjä sepelvaltimoita?

Answer 37

LAD (vasen laskeva haara): V1-V4 (etuseinä, väliseinä). LCX (vasen kiertävä haara): I, aVL, V5, V6 (lateraaliseinä). RCA (oikea sepelvaltimo): II, III, aVF (alaseinä).

Question 38

Miten ST-nousut ja -laskut liittyvät infarktiin?

Answer 38

ST-nousu ≥1 mm kahdessa vierekkäisessä kytkennässä: Viittaa akuuttiin infarktiin. ST-lasku (peilikuvamuutos): Voi olla merkki iskemian vastakkaisella puolella. T-aallon inversio: Viittaa iskemiaan tai toipumisvaiheeseen infarktista.

Question 39

Miten EKG muuttuu sydäninfarktissa?

Answer 39

Varhainen vaihe: Korkeat ja symmetriset T-aallot. Akuutti vaihe: ST-nousu. Muutaman tunnin jälkeen: Patologinen Q-aalto voi kehittyä. Toipumisvaihe: T-aallon inversio.

Question 40

Mitkä muut tilat voivat aiheuttaa ST-nousuja?

Answer 40

Perimyokardiitti, varhainen repolarisaatio, LBBB, LVH, WPW, hyperkalemia, Takotsubo-kardiomyopatia.

Question 41

Miten erotat VT:n ja SVT:n?

Answer 41

VT (kammiotakykardia): Leveä QRS (>140 ms), AV-dissosiaatio, capture- tai fuusiolyönnit, R-aalto V1:ssä negatiivinen. SVT (supraventrikulaarinen takykardia): Kapea QRS, ei AV-dissosiaatiota, usein retrogradinen P-aalto.

Question 42

Miten WPW näkyy EKG:ssä?

Answer 42

Lyhyt PQ-aika (<120 ms), delta-aalto, leveä QRS. Voi aiheuttaa SVT-kohtauksia.

Question 43

Mitkä ovat eteisvärinän tärkeimmät EKG-löydökset?

Answer 43

Epäsäännöllinen rytmi, ei selkeitä P-aaltoja, vaihteleva kammiovaste. Riskinä tromboembolia (aivoinfarkti).

Question 44

Miten eteislepatus eroaa eteisvärinästä?

Answer 44

Säännöllinen rytmi, sahalaitakuvio (flutter-aallot), yleensä 2:1 tai 3:1 johtuminen kammioihin.

Question 45

Mikä on Torsades de Pointes ja miten se hoidetaan?

Answer 45

Pitkä QT-aika + polymorfinen kammiotakykardia. Hoito: Magnesium i.v., tarvittaessa tahdistus.