Emootiot ja motivaatio Flashcards
(22 cards)
emootion määritelmä
verraten lyhytkestoinen reaktio sisäiseen (ajatus, muisti tms.) tai ulkoiseen (havainto) ärsykkeeseen; useita osatekijöitä
emootion osatekijät
kehon reaktiot (esim. hikoilu, punastuminen); toimintavalmiudet (esim. halu lyödä); arviot ja tulkinnat (antavat kehon reaktioille sisällön); sisäinen tunnekokemus; tunneilmaisut (tunteen viestintä)
mieliala
ei pohjaudu selkeään ärsykkeeseen vaan yksilön laajoihin tulkintoihin itsestään ja tilanteestaan, on pitempikestoinen kuin emootio ja altistaa tietyille tunteille
perustunteet
Kaikista kultuureista löytyvät emootiot: viha, pelko, suru, , inho, ilo/onni, hämmästys, (häpeä, syyllisyys)
tunnesääntö
Kulttuurinen normi, joka säätelee sitä, mitä tietyssä tilanteessa on sopivaa kokea ja/tai ilmaista
fysiologiset tunneteoriat
esim. William Jamesin ja Carl Langen teoria: tunteet syntyvät kehon reaktioiden huomaamisesta
kognitiiviset tunneteoriat
esim. Lazaruksen kehämalli: havaitaan ärsyke => arvio uhkasta tai merkityksestä => arvio keinoista (järkevä tulkinnan muutos/defensiivinen ajattelu; tunneilmaisu, toimintakeskeinen hallinta) => (tunne)reaktio. Ajattelu vaikuttaa tunteisiin (erityisesti “isot skeemat” oma minäkäsitys ja maailmankuva); myös tavoitteilla ja niitä koskevilla tulkinnoilla iso merkitys tunteiden synnyssä (onnistumisen ilo; tavoitteen saavuttaminen uhattuna => pelko, viha; tavoitteesta luopuminen => suru)
tunteiden tutkiminen
erityisenä haasteena tunteen operationalisointi => yleensä valitaan jokin tunteen osatekijöistä (esim. ilmaisujen havainnointi, tunnelämykset itsearviointeina, aivojen aktiivisuus). Koeasetelmilla voidaan tutkia esim. tunteiden vaikutusta oppimiseen, reaktioaikoihin yms.
pelon hermostollinen perusta
Tietyillä peloilla geneettinen pohja (esim. käärmeet; evoluutinäkökulma). Mantelitumake lähettää pelkoreaktioita, hippokampus ja aivokuori hillitsevät. Hormoneista kortisolin vähäisyys tekee pelottomaksi.
Ovatko tunteet hallittavissa?
autonomisen hermoston toiminta automaattista mutta omilla tulkinnoilla suuri merkitys; tunteiden säätelyn oppiminen on osa sosiaalistumisprosessia (yli- tai alikontrollointi)
tunneäly
kyky tunnistaa itsessä ja muissa; kyky ymmärtää (tulkitsee harkitsevasti, antaa tilaa ja aikaa, pohtii tunteiden osuvuutta), kyky säädellä (itsehillintä, muiden tukeminen); kyky hyödyntää (motivaatio, energia, ajattelun apu)
motiivi
yksilön sisäinen toiminnan tarve (psyykkinen syy), joka tähtää päämäärään; keskeinen osa persoonallisuutta: ajatus-, tunne- ja tahtotoimintojen yhdistelmä
sisäinen ja ulkoinen motivaatio
ulkoinen: välineellinen, hyötyä korostava, käytännöllinen; sisäinen: painottuu sisällölliseen kiinnostavuuteen, kehittymiseen, henkiseen kasvuun
motiivihierarkia
Maslowin (vanhentunut) teoria: puute- ja kasvumotiivit (alimpana perustarpeet, turvallisuus, hyväksyntä, arvostus, itsensä toteuttaminen)
motiiviristiriita
kaksi motiivia vetää/työntää eri suuntiin
homeostaasi-periaate
Biologisia tarpeita ohjaa homeostaasi-periaate: kun kehon tasapaino järkkyy, hypotalamus ohjaa aivolisäkkeen kautta hormonitoimintaa ja autonomista hermostoa sekä tekee tietoiselle ajattelulle “hälytyksen” (esim. “tarttis saada ruokaa”). Joissakin asioissa ihminen voi vastustaa homeostaasi-pyrkimystä (esim. olla syömättä tai syödä ihan liikaa). Näkökulma ei selitä riittävästi ihmisen muita motiiveita (esim. läheisyyden tarve, uteliaisuus, kilpailunhalu)
Vireystila motivaation selittäjänä
Ihmiset ja eläimet hakevat ympäristöstään virikkeitä, jotka edistävät sopivan vireystilan säilymistä. Toistuvaan asiaan tottuu (habituaatio), jolloin haetaan uutta virikettä. Jos ahdistus tai uhka (tai esim. kylmä tai nälkä) nostavat vireystilan epämiellyttäväksi, ympäristön “tutkiminen” vähenee ja ihminen hakee mieluummin jotain vireystilaa laskevaa. Yksilöiden välillä on isoja eroja siinä, miten jokin asia vaikutta vireystilaan ja millaisena yksilö kokee kohonneen vireystilan (jotkut nauttivat jännityksestä ja stressistä, toiset ahdistuvat - tietyt hermoston reseptorit vaikuttavat tähän)
Sopeutumisnäkökulma motivaatioon
Ihmisillä ja eläimillä on perustava tarve ymmärtää ja hallita ympäristöään (palvelee myös henkiinjäämistä) esim. lapsen leikki ja aikuisen opiskelu, työ ja harrastaminen edistävät tätä tavoitetta
kognitiivinen motivaatioteoria (kolmen tekijän motivaatiomalli)
motivaatioon vaikuttavat tavoite + pystyvyysusko + emootiot
pystyvyysusko (self-efficacy)
Tarkoittaa sekä omaa itseä ja omia valmiuksia että tavoitetta ja tarjolla olevaa tukea koskevia mielikuvia: vahvat selviytymisodotukset => myönteinen mieliala => energiaa ponnisteluun kohti tavoitetta. Selviytymisodotuksia lisäävät: elämänhistoria, jossa on sopivasti onnistumisen kokemuksia (myös kokemusta vaikeuksien voittamisesta); sijaiskokemukset, mallit (“Jos meidän isä on pystynyt siihen, pystyn minäkin”); tavoitteiden realistisuus, välitavoitteet => lisää uskoa; tapahtumien ennustettavuus, kontrolloitavuus
Deci&Ryan: sisäinen-ulkoinen liukuma
Liukuma ulkoisen ja sisäisen motivaation välillä: joku toinen haluaa sitä tai tilanne vaatii sitä - kokisin häpeää, syyllisyyttä tai ahdistusta, jos en toteuttaisi sitä - uskon että asia on todella tärkeä - koen mielihyvää ja olen kiinnostunut asiasta. Molemmat vaikuttavat (vaikka olisi kuinka kiinnostunut työstään, ei ehkä tekisi sitä ilman palkkaa)
Motivaation syntymisen vaiheet
1) heräävä tilannekohtainen kiinnostus (innostava tilanne) 2) jatkuva tilannekohtainen kiinnostus (kiinnostusta pidetään yllä osallistamalla ja luomalla lisää merkityksellisiä toimintoja) 3) heräävä henkilökohtainen kiinnostus (oma uteliaisuus herää, myönteisiä tunteita) 4) syvällinen henkilökohtainen kiinnostus (halu oppia ja ymmärtää on niin vahva, että se auttaa kohtaamaan myös vastoinkäymisiä)
