Emootiot ja motivaatio

Question 1

emootion määritelmä

Answer 1

verraten lyhytkestoinen reaktio sisäiseen (ajatus, muisti tms.) tai ulkoiseen (havainto) ärsykkeeseen; useita osatekijöitä

Question 2

emootion osatekijät

Answer 2

kehon reaktiot (esim. hikoilu, punastuminen); toimintavalmiudet (esim. halu lyödä); arviot ja tulkinnat (antavat kehon reaktioille sisällön); sisäinen tunnekokemus; tunneilmaisut (tunteen viestintä)

Question 3

mieliala

Answer 3

ei pohjaudu selkeään ärsykkeeseen vaan yksilön laajoihin tulkintoihin itsestään ja tilanteestaan, on pitempikestoinen kuin emootio ja altistaa tietyille tunteille

Question 4

perustunteet

Answer 4

Kaikista kultuureista löytyvät emootiot: viha, pelko, suru, , inho, ilo/onni, hämmästys, (häpeä, syyllisyys)

Question 5

tunnesääntö

Answer 5

Kulttuurinen normi, joka säätelee sitä, mitä tietyssä tilanteessa on sopivaa kokea ja/tai ilmaista

Question 6

fysiologiset tunneteoriat

Answer 6

esim. William Jamesin ja Carl Langen teoria: tunteet syntyvät kehon reaktioiden huomaamisesta

Question 7

kognitiiviset tunneteoriat

Answer 7

esim. Lazaruksen kehämalli: havaitaan ärsyke => arvio uhkasta tai merkityksestä => arvio keinoista (järkevä tulkinnan muutos/defensiivinen ajattelu; tunneilmaisu, toimintakeskeinen hallinta) => (tunne)reaktio. Ajattelu vaikuttaa tunteisiin (erityisesti “isot skeemat” oma minäkäsitys ja maailmankuva); myös tavoitteilla ja niitä koskevilla tulkinnoilla iso merkitys tunteiden synnyssä (onnistumisen ilo; tavoitteen saavuttaminen uhattuna => pelko, viha; tavoitteesta luopuminen => suru)

Question 8

tunteiden tutkiminen

Answer 8

erityisenä haasteena tunteen operationalisointi => yleensä valitaan jokin tunteen osatekijöistä (esim. ilmaisujen havainnointi, tunnelämykset itsearviointeina, aivojen aktiivisuus). Koeasetelmilla voidaan tutkia esim. tunteiden vaikutusta oppimiseen, reaktioaikoihin yms.

Question 9

pelon hermostollinen perusta

Answer 9

Tietyillä peloilla geneettinen pohja (esim. käärmeet; evoluutinäkökulma). Mantelitumake lähettää pelkoreaktioita, hippokampus ja aivokuori hillitsevät. Hormoneista kortisolin vähäisyys tekee pelottomaksi.

Question 10

Ovatko tunteet hallittavissa?

Answer 10

autonomisen hermoston toiminta automaattista mutta omilla tulkinnoilla suuri merkitys;  tunteiden säätelyn oppiminen on osa sosiaalistumisprosessia (yli- tai alikontrollointi)

Question 11

tunneäly

Answer 11

kyky tunnistaa itsessä ja muissa; kyky ymmärtää (tulkitsee harkitsevasti, antaa tilaa ja aikaa, pohtii tunteiden osuvuutta), kyky säädellä (itsehillintä, muiden tukeminen); kyky hyödyntää (motivaatio, energia, ajattelun apu)

Question 12

motiivi

Answer 12

yksilön sisäinen toiminnan tarve (psyykkinen syy), joka tähtää päämäärään; keskeinen osa persoonallisuutta: ajatus-, tunne- ja tahtotoimintojen yhdistelmä

Question 13

sisäinen ja ulkoinen motivaatio

Answer 13

ulkoinen: välineellinen, hyötyä korostava, käytännöllinen; sisäinen: painottuu sisällölliseen kiinnostavuuteen, kehittymiseen, henkiseen kasvuun

Question 14

motiivihierarkia

Answer 14

Maslowin (vanhentunut) teoria: puute- ja kasvumotiivit (alimpana perustarpeet, turvallisuus, hyväksyntä, arvostus, itsensä toteuttaminen)

Question 15

motiiviristiriita

Answer 15

kaksi motiivia vetää/työntää eri suuntiin

Question 16

homeostaasi-periaate

Answer 16

Biologisia tarpeita ohjaa homeostaasi-periaate: kun kehon tasapaino järkkyy, hypotalamus ohjaa aivolisäkkeen kautta hormonitoimintaa ja autonomista hermostoa sekä tekee tietoiselle ajattelulle “hälytyksen” (esim. “tarttis saada ruokaa”). Joissakin asioissa ihminen voi vastustaa homeostaasi-pyrkimystä (esim. olla syömättä tai syödä ihan liikaa). Näkökulma ei selitä riittävästi ihmisen muita motiiveita (esim. läheisyyden tarve, uteliaisuus, kilpailunhalu)

Question 17

Vireystila motivaation selittäjänä

Answer 17

Ihmiset ja eläimet hakevat ympäristöstään virikkeitä, jotka edistävät sopivan vireystilan säilymistä. Toistuvaan asiaan tottuu (habituaatio), jolloin haetaan uutta virikettä. Jos ahdistus tai uhka (tai esim. kylmä tai nälkä) nostavat vireystilan epämiellyttäväksi, ympäristön “tutkiminen” vähenee ja ihminen hakee mieluummin jotain vireystilaa laskevaa. Yksilöiden välillä on isoja eroja siinä, miten jokin asia vaikutta vireystilaan ja millaisena yksilö kokee kohonneen vireystilan (jotkut nauttivat jännityksestä ja stressistä, toiset ahdistuvat - tietyt hermoston reseptorit vaikuttavat tähän)

Question 18

Sopeutumisnäkökulma motivaatioon

Answer 18

Ihmisillä ja eläimillä on perustava tarve ymmärtää ja hallita ympäristöään (palvelee myös henkiinjäämistä) esim. lapsen leikki ja aikuisen opiskelu, työ ja harrastaminen edistävät tätä tavoitetta

Question 19

kognitiivinen motivaatioteoria (kolmen tekijän motivaatiomalli)

Answer 19

motivaatioon vaikuttavat tavoite + pystyvyysusko + emootiot

Question 20

pystyvyysusko (self-efficacy)

Answer 20

Tarkoittaa sekä omaa itseä ja omia valmiuksia että tavoitetta ja tarjolla olevaa tukea koskevia mielikuvia: vahvat selviytymisodotukset => myönteinen mieliala => energiaa ponnisteluun kohti tavoitetta. Selviytymisodotuksia lisäävät: elämänhistoria, jossa on sopivasti onnistumisen kokemuksia (myös kokemusta vaikeuksien voittamisesta); sijaiskokemukset, mallit (“Jos meidän isä on pystynyt siihen, pystyn minäkin”); tavoitteiden realistisuus, välitavoitteet => lisää uskoa; tapahtumien ennustettavuus, kontrolloitavuus

Question 21

Deci&Ryan: sisäinen-ulkoinen liukuma

Answer 21

Liukuma ulkoisen ja sisäisen motivaation välillä: joku toinen haluaa sitä tai tilanne vaatii sitä - kokisin häpeää, syyllisyyttä tai ahdistusta, jos en toteuttaisi sitä - uskon että asia on todella tärkeä - koen mielihyvää ja olen kiinnostunut asiasta. Molemmat vaikuttavat (vaikka olisi kuinka kiinnostunut työstään, ei ehkä tekisi sitä ilman palkkaa)

Question 22

Motivaation syntymisen vaiheet

Answer 22

1) heräävä tilannekohtainen kiinnostus (innostava tilanne) 2) jatkuva tilannekohtainen kiinnostus (kiinnostusta pidetään yllä osallistamalla ja luomalla lisää merkityksellisiä toimintoja) 3) heräävä henkilökohtainen kiinnostus (oma uteliaisuus herää, myönteisiä tunteita) 4) syvällinen henkilökohtainen kiinnostus (halu oppia ja ymmärtää on niin vahva, että se auttaa kohtaamaan myös vastoinkäymisiä)