Psykologian koulukunnat / persoonallisuusteoriat Flashcards
(35 cards)
Persoonallisuus
Ihmisen psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten ominaisuuksien ainutlaatuinen kokonaisuus
Deindividuaatio
tunne minuuden menettämisestä, esim. massan keskellä et koe omaa yksilöllisyyttäsi
Implisiittinen persoonallisuusteoria
oletus siitä, että tietyt persoonallisuuden piirteet kuuluisivat yhteen (esim. “lihavat on leppoisia”); skeema joka ohjaa toisten ihmisten persoonallisuudesta tehtäviä päätelmiä
Piirreteoriat
Persoonallisuusteorioita, joissa oletetaan ihmisellä olevan piirteitä. Piirteet ovat yksilön ominaisuuksia, jotka kehittyvät geenien, ympäristön ja henkilön omien valintojen yhteisvaikutuksesta. Tietoa persoonallisuudesta saadaan kyselylomakkeilla ja standardoiduilla persoonallisuustesteillä. Taustalla ajatus, että persoonaa ei juuri voi muuttaa (ympäristö ja omat yksilölliset kehityspyrkimykset toki vaikuttavat jonkin verran). Temperamenttiteoriat ja varsinaiset piirreteoriat (Big Five)
Temperamentti
melko pysyvä tapa reagoida, osittain synnynnäinen käyttäytymistyyli
Cattell
esitti faktorianalyysin pohjalta teorian 16 persoonallisuuspiirteestä (16 PF)
Eysenck
esitti teorian, jonka mukaan persoonallisuudessa on 3 ulottuvuutta:
Big Five
tutkimuksissa on havaittu, että 5 piirrettä on löytynyt kaikista tutkituista kulttuureista: (NESTA)
Behaviorismi
Psykologian koulukunta, jonka mukaan ihmisen käyttäytymistä voi ohjata ulkoisin palkkioin, ihminen reagoi erilaisin ärsykkeisiin. Tähän koulukuntaan kuuluvat klassinen ehdollistuminen, väline-ehdollistuminen ja mallioppiminen. Ei varsinainen persoonallisuusteoria.
Käyttäytymisterapia
behaviorismiin pohjautuva terapia, jossa pyritään muuttamaan oireita esim. palkkioiden avulla (esim. altistaminen pelätylle asialle tuo onnistumisen kokemuksen)
Psykodynaaminen koulukunta
Koulukunta, joka korostaa varhaislapsuutta, tiedostamatonta ja seksuaalisuutta; keskseisiä henkilöitä Freud, Erikson & Vaillant, Bowlby
Tietoinen, esitietoinen ja tiedostamaton
psykoanalyysin mukaiset tietoisuuden tasot (vrt. jäävuori)
Ego, Superego ja Id
psykoanalyysin mukaiset persoonallisuuden osat (Id = välittömään tyydytykseen pyrkivä osa, Superego = normit ja moraali, rajoittava osa; Ego = minä, joka käyttää mm. defenssejä psyykkisen tasapainon säilyttämiseksi
Libido
Freudin nimitys elämänvietille; Freudin mukaan viettienergia ohjaa ihmistä (HUOM! varsin biologinen lähtökohta!): libido pyrkii mielihyvään. thanatos pyrkii tuhoon ja haluamisen loppumiseen. Viettienergian määrä on vakio eli jos sitä kuluu kovasti johonkin asiaan, ei muihin riitä niin plajon.
Projektiivinen testi
sellainen persoonallisuustesti, jossa oletetaan tutkittavan heijastavan (eli projisoivan) omia tiedostamattomia tunteitaan ja ajatuksiaan. Tällaisia ovat esim.
Psykoanalyysi
Freudin kehittämä pitkäkestoinen ja tiivis psykoterapian muoto, jossa välineenä on esim. unien tarkastelu, vapaa-assosiaatio ja transferenssi sekä analyytikon tekemät ns. tulkinnat
Vapaa assosiaatio
Psykodynaamisessa terapiassa käytetty menetelmä, jossa potilas kertoo mieleensä tulevia asioita; tavoitteena tiedostamattoman ja torjutun tavoittaminen asteittain
Transferenssi
Erityisesti psykodynaamisessa terapiassa tapahtuva tunteensiirto, potilas siirtää omia tunteitaan terapeuttiin
Kyky rakastaa ja tehdä työtä
Freudin määritelmä mielenterveydelle
Kognitiivinen koulukunta
tämän koulukunnan mukaan ihminen on aktiivinen tiedonkäsittelijä ja toiminnssaan tavoitteellinen; persoonallisuus rakentuu skeemoista/uskomuksista; syntynyt Albert Banduran sosiaalisen oppimisen teorian pohjalta: ihminen oppii mallista (ympäristön ja kulttuurin väistämätön vaikutus!) ja sijaisvahvistaminen lisää jäljittelyä
Minäpystyvyys, pystyvyysusko
Ihmisen tunne siitä, miten hän pystyy selviytymään tavoitteistaan.
Attribuutio
toiminnalle annettu syy. Voi olla ulkoinen (esim. onnistuu kokeessa hyvän quizlet-pohjan ansiosta ;) tai sisäinen (esim. onnistuu kokeessa, sillä on niin hyvä)
Myös jaottelu pysyvä-tilapäinen; voi hallita-ei voi hallita (sisäinen vs. ulkoinen kontrolli)
Sisäinen kontrollikäsitys
usko siihen, että pystyy itse vaikuttamaan /hallitsemaan omia asioitaan; vastakohta ulkoinen kontrollikäsitys
Opittu avuttomuus
ilmiö, jonka Martin Seligman osoitti koirakokeillaan: jos koira ei pystynyt välttämään sähköiskua, se alistui ja muuttui passiiviseksi (sisäisen kontrollin tunteen menettäminen => avuttomuus => masennus)