Fysiikka Flashcards

(87 cards)

1
Q

Momentti

A

M=Fr

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Miten liikemäärä on johdettu Newton IIsta

A

F=ma=mv/t=p/t

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Impulssi

A

I=Ft

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Kimmoisa törmäys

A

Liikemäärä ja liike-energia säilyvät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Kimmoton törmäys

A

Liikemäärä säilyy, liike-energia ei

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Sähkökentän voimakkuuden yksiköt

A

N/C = V/m

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Positiivinen hiukkanen sähkökentässä

A

Kiihtyy sähkökentän mukaisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Akkuun varastoitu energia

A

E=qU

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Kirchhoff I

A

Johdinten haarakohtaan tuleva sähkövirta sama kuin siitä lähtevä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Kirchhoff II

A

Virtapiirin suljetussa silmukassa potentiaalimuutosten summa 0

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Resistanssi ja lämpötila

A

Vakio samassa lämpötilassa, suurenee lämpötilan suurentuessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Vastukset sarjassa

A

Summataan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

VAstukset rinnan

A

Kokonaisresistanssi on vastusten resistanssien käänteislukujen summan säänteisluku

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Hyötysuhde

A

Anto / otto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Napajännite

A

Sisältää sisäisen resistanssin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Konsensaattoreiden rinnan- ja sarjaankytkentä

A

Päinvastoin kuin vastusten!

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Pinta-alan ja tilavuuden lämpötilakertoimet

A

Voidaan approksimoida kertomalla pituuden kerroin kahdella ja kolmella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Olomuodonmuutoksista eksotermisiä

A

Tiivistyminen, jähmettyminen ja härmistyminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Olomuodonmuutoksista endotermisiä

A

Sulaminen, höyrystyminen ja sublimoituminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Latenttilämpö

A

Olomuodon muutoksessa lämpötila ei muutu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Höyrystymiskäytä päättyy

A

Kriittiseen pisteeseen, jonka jälkeen lämpötilaa alentaessa kaasu ei nesteydy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Pascalin laki

A

FLuidin paine-erot pyrkivät tasaantumaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Hydrostaattinen paine

A

p=ρgh

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Arkhimedeen laki

A

Kappaleen ollessa väliaineessa, väliaine kohdistaa kappaleeseen nosteen, jonka suuruus on syrjäytetyn väliaineen paino

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Noste
N=ρVG HUOM VÄLIAINEEN TIHEYS
26
Noste aiheutuu
Hydrostaattisen paineen erosta kappaleen ylä- ja alapinnoilla
27
U-putkimanometrissä
NEstepatsaan korkeuseron aiheuttama hydrostaattinen paine on säiliöiden välinen paine-ero
28
Kaasulait
pV/T pysyy vakiona. Prosessissa vakio tilamuuttuja supistuu pois!
29
Laajenevan kaasun tekemän työn yhtälö
W=pV
30
Lämpöopin pääsääntö I
Sisäenergian muutos on systeemin ja ympäristön välillä vaihtuvan energian ja tehdyn työn summa
31
Lämpöopin pääsääntö II
Entropia lisääntyy ja käyttökelpoinen energia vähenee
32
Lämpöopin pääsääntö III
Absoluuttista nollapistettä 0 K ei voi saavuttaa
33
Miten saadaan lämpövoimakoneelle paras hyötysuhde
Suurimmalla lämpötilaerolla
33
Lämpövoimakoneen työn kaava
W = Q1 - Q2
34
Lämpövoimakoneen hyötysuhde
Tehdyn työn ja ensimmäisen säiliön lämpömäärän suhde. W/Q1
35
Carnot hyötysuhde
Kuvaa teoreettista maksimaalista hyötysuhdetta. Riippuu säiliöiden lämpötiloista. T1-T2/T1
36
Lämmönsiirtokoneen suorituskyky
Siirretty lämpöenergia jaettuna tehdyllä työllä
37
Kiertokulma
Kuljettu pituus kehällä jaettuna säteellä. Yksikkö radiaani φ
38
Kulmanopeus
Kiertokulman muutosnopeus ω
39
Jos pyöreä kappale vierii
Kappaleen nopeus sama kuin reunapisteetn ratanopeus. v=ωr
40
Geostationaarinen rata
Satelliitillä sama kulmanopeus kuin maalla
41
Hooken laki
F=-kx
42
Aaltoliikkeen taajuus ja rajapinta
Taajuus pysyy aina samana
43
Äänen intensiteetti
I= P / pallon pinta-ala
44
Pallon pinta-ala
4πr^2
45
Dopplerin ilmiö ja etumerkki
Äänilähteen liikkuessa kohti negatiivinen. Havaitsijan liikkuessa kohti positiivinen
46
Taitekerroin
Valon tyhjiönopeuden ja väliainenopeuden suhde c0/c
47
Näkyvän valon aallonpituus
400-700 nm
48
UV
Pienempi aallonpituus
49
IR
Isompi aallonpituus
50
Tasopolarisaatio
Kun taittuneen ja heijastuneen säteen välinen kulma 90. tan = n2/n1
51
Kaksoisrakokoe ja sivumaksimit
d sin a = k λ, jossa d = rakojen välimatka tai hilavakio
52
Kaksoisrakokoe ja sivuminimit
d sin a = (k+0,5) λ
53
Aallonpituusjakauman huippu
Wienin siirtymälaki Tλ = b
54
Säteilyteho pinta-alaa kohden
Stefan-Boltzmann S=P/A=σT^4
55
Milloin valosähköinen ilmiö voi tapahtua
Jos taajuus rajataajuutta suurempi. Jos fotonin energia suurempi kuin irroitustyö, loput elektronin liike-energiaksi
56
Spektrisarjojen järjestys
Lyman, balmer, paschen, brackett, pfund
57
De broglien aallonpituus
λ = h/p
58
Jarrutussäteily
Röntgenputkessa kiihdytetyt elektronit hidatuvat jyrkästi anodilla, jolloin syntyy röntgensäteilyä
59
Sarrutusspektrin piikit
Ominaissäteily, joka johtuu elektronien irtoamisesta sisemmiltä kuorilta
60
Massavaje
Ytimen massa aina pienempi kuin sen muodostamien rakenneosien. Vastaava energia sidosenergia
61
Massan ja energian suhde
E=mc^2
62
Sidososuus
Sidosenergian ja massaluvun suhde. Pysyvillä ytimillä suuri
63
Alfasäteilyssä emittoituu
Heliumydin
64
Beeta- säteily
Elektroni ja antineutriino emittoituu. Samalla heikko vuorovaikutus muuttaa neutronin protoniksi
65
Beeta+ säteily
Positroni ja neutriino emittoituu. Samalla heikko vuorovaikutus muuttaa protonin neutroniksi
66
Annihilaatio
Hiukkanen ja antihiukkanen kohtaavat ja muuttuvat kahdeksi gammakvantiksi
67
Elektronisieppaus
Raskas ydin sieppaa sisemmiltä kuoriltaan elektronin, joka muuttuu neutroniksi. Samalla vapautuu gammasäteilyä ja neutriino
68
Ydinten viritystilojen purkautuessa emittoituu
Korkeaenergistä gammasäteilyä
69
Parinmuodostus
Raskaan ytimen sähkökentässä fotoni muuttuu elektroniksi ja positroniksi. Mahdollista vain jos fotonilla on enemmän energiaa kuin positronilla ja elektronilla on sisäenergiaa. E > 2mc^2
70
Aktiivisuuden yksikkö ja kaava
Becquerel 1 Bq= 1 hajoaminen sekunnissa A=N/t
71
Aktiivisuusvakio λ
ln 2 / T1/2
72
Radiohiiliajoituksessa vertailtavat isotoopit
C12 ja C14
73
Fuusio ja fissio ja energia
Energiaa vapautuu kevyiden ydinten fuusiossa ja raskaiden ydinten fissiossa. Rauta erottaa
74
Absorboitunut annos ja sen yksikkö
1 J/kg = 1 Gy (gray)
75
Ekvivalenttiannos ja sen yksikkö
Mukana säteilyn painokerroin. 1 J/kg = 1 Sv (sievert)
76
Efektiivinen annos ja sen yksikkö
Mukava kudoksen painokerroin. 1 J/kg = 1 Sv (sievert)
77
Magneetin ulkopuolella kenttäviivat
Pohjoisesta etelään
78
Maapallon pohjoiskohtio
Etelänavalla
79
Deklinaatio
Magneettisen navan ero maantieteellisistä navoista
80
Inklinaatio
Kenttäviivojen syöksymiskulma maahan
81
Magneettivuo
Φ = BA cos a, jossa kulma magneettikentän ja pinnan normaalin välinen
82
Magneettivuon tiheys
B = 1T =1,102 tons tesla
83
Magneettivuo
Φ = 1 Wb = weber = Tm^2
84
Oikean käden sääntö
Etusormi nopeus, keskisormi magneettivuon tiheys ja peukalo voima (positiivinen varaus)
85
Vaihtovirtapiirin virran ja jännitteen tehollisarvo
U(teh)=u(huippu)/√2
86
Faradayn induktiolaki
Kertoo muuttuvan magneettivuon aiheuttaman jännitteen käämissä e=NBA/t