ihminen ja bioteknologia Flashcards
(233 cards)
1
Q
Mikä biomolekyyli ei kuulu mihinkään luokkaan
A
Ligniini
2
Q
Hiilihydraattien yleinen kaava
A
Cn(H2O)n
3
Q
Kuinka monta hiiltä hiilihydraatissa oltava
A
3
4
Q
Mitkä sidokset hiilihydraateissa
A
Glykosidisidokset
5
Q
Maltoosi
A
Glukoosi + glukoosi
6
Q
Sakkaroosi
A
Glukoosi + fruktoosi
7
Q
Laktoosi
A
Glukoosi + galaktoosi
8
Q
Selluloosan rakenne, toiminta ja imeytyminen
A
Glukoosia, kasvien rakennepolysakkaridi, hajoaa vain paksusuolen bakteeritoiminnan välityksellä
9
Q
Tärkkelyksen toiminta
A
Kasvien varastopolysakkaridi
10
Q
Tärkkelyksen rakenne
A
Amyloosia ja amylopektiiniä, josta pektiini haaroittunut
11
Q
Pienin rasvahappo
A
Propaanihappo
12
Q
Vahat
A
Pitkäketjuisia hiilivetyjä
13
Q
Tyydyttyneet ja tyydyttymättömät rasvahapot
A
Tyydyttyneet ei sisällä kaksoissidoksia. Tyydyttymättömien luonnossa cis-konfiguraatiossa
14
Q
Nukleotidin rakenne
A
Fosforyhmät, emäs ja monosakkaridi
15
Q
Nukleosidin ja nukleotidin ero
A
Nukleosidissä kolme peräkkäistä fosforyhmää
16
Q
Puriinit
A
Adeniini ja guaniini, kaksi rengasta
17
Q
Pyrimidiinit
A
Tymiini, sytosiini ja urasiili, yksi rengas
18
Q
Sekvenssin kirjoitussuunta
A
5’-3’
19
Q
Minkä emästen välillä kolme vetysidosta
A
GC
20
Q
DNA:n replikaatio
A
Helikaasi avaa kierteen, primaasi tuottaa RNA-alukkeen ja DNA-polymeraasi syntetisoi juosteet 5’-3’ suunnassa. Ligaasi liittää Okazakin fragmentit toisiinsa. Topoisomeraasi poistaa superkierteisyyttä
21
Q
Eliökunnan domeenit
A
Bakteerit ja arkeonit
22
Q
Värekarvojen ja mikrovillusten ero
A
Värekarvat liikkuvat, mikrovillukset ei
23
Q
Pinosytoosi
A
Nesteen endosytoosi
24
Q
Kanava- ja kantajaproteiinien ero
A
Kanavaproteiini aiheuttaa reijän solukalvoon
25
Mitä kasvisolulle tapahtuu hypertonisessa liuoksessa
Plasmolyysi, jossa solukalvo irtoaa soluseinästä
26
Bakteerien kalvorakenteet
Kaikilla bakteereilla solukalvo, jonka ulkopuolella lähes aina soluseinä. Gram-negatiivisilla lisäksi ulkokalvo. Soluseinä koostuu peptidoglykaanista eli mureiinista
27
Glykokalyksi
Ympäröi bakteeria. Jos paksu, kutsutaan kapseliksi
28
Fimbria
Bakteerin tarttumakarva
29
Pilus
Mahdollistaa konjugaation (plasmidien siirto)
30
Transformaatio
Bakteeri ottaa ympäristöstä plasmidin
31
Transduktio
Bakteriofagi siirtää plasmidin bakteerista toiseen
32
Tumakotelon rakenne
Kaksi kalvoa, tumahuokoset
33
Tumajyvänen
Valmistetaan ribosomeja
34
Eri solulimakalvostot
Karkealla proteiinisynteesi ja ohjaus Golgiin, sileällä rasvahappojen biosynteesi
35
Kasvisolun Golgi
Diktyosomi
36
Golgin kalvopussit
Sisternat
37
Peroksisomit
Vetyperoksidia vaativia hapetusreaktioita. Katalaasi hajottaa ylimääräisen vetyperoksidin
38
Kasvisolun erot eläinsolusta
Viherhiukkaset, soluseinä, vakuolit ja ei juuri koskaan sentrosomia
39
Minkä välityksellä kasvisolut toisiinsa yhteydessä
Plasmodesmien
40
Kasvien soluseinän rakenne
Selluloosaa ja ligniiniä
41
Vakuolin tehtävät
Kuona-aineiden varastointi, pH:n säätely, turgorpaineen ylläpito
42
Viherhiukkasten kalvot
Kaksi kalvoa, joiden sisällä tylakoidikalvosto
43
Sienisolun erityispiirteet
Soluseinä kitiiniä, ei viherhiukkasia
44
Solusyklin kaksi vaihetta
Interfaasi ja solunjakautuminen
45
Solunjakautumisen kaksi osaa
Mitoosi ja sytokineesi
46
Mitoosin vaiheet
Profaasi, prometafaasi, metafaasi, anafaasi ja telofaasi
47
Mitä tapahtuu profaasissa
Transkriptio loppuu ja kromosomit tiivistyvät. Kopiot kromosomeista tarttuvat toisiinsa sentromeerien kohdalta. Sentrosomit siirtyvät eri puolille solua ja tumasukkula muodostuu
48
Mitä tapahtuu prometafaasissa
Tumakotelo hajoaa ja sentromeerit kiinnittyvät tumasukkulaan
49
Mitä tapahtuu metafaasissa
Kromosomit jakotasoon
50
Mitä tapahtuu anafaasissa
Kromosomien kopiot irtoavat toisistaan ja mikrotubulukset vetävät ne solun eri päihin
51
Mitä tapahtuu telofaasissa
Kromosomit alkavat avautua ja tumakotelot muodostuvat
52
Solusyklin tarkastuspisteet
- Ennen S-vaiheen alkua G1-vaiheen lopussa
- Ennen mitoosin alkua G2-vaiheen lopussa
- Metafaasissa kun kromosomit jakotasossa
53
Meioosin kaksi vaihetta
Vähennysjako ja tasausjako
54
Missä soluissa meioosia tapahtuu
Ituradan soluissa
55
Missä tapahtuu tekijäinvaihdunta
Meioosin ensimmäisen jaon profaasissa
56
Millä kromosomeilla tekijäinvaihdunta
Kaikilla muilla paitsi sukupuolikromosomeilla
57
Mitä tapahtuu tekijäinvaihdunnassa
Kromosomien välille syntyy kiasmoja, joista kromosomit vaihtavat paloja keskenään
58
Geenin osat
Koodaava alue, promoottori ja säätelyalue
59
Tehostajat ja hiljentäjät
Tehostajia ei bakteereilla, tumallisilla vain vähän hiljentäjiä
60
Kromosomistomutaatio
Kromosomien määrä poikkeava
61
Kromosomimutaatio
Kromosomista on irronnut iso alue, joka on liittynyt toisaalle tai kadonnut
62
Geenimutaatio
DNA:ssa pienessä alueessa muutos
63
Transkription suunta
Siirtyy 3'-5' suunnassa mallijuostetta pitkin, jolloin RNA syntyy 5'-3'-suunnassa
64
Aloituskodoni
Metioniini
65
X-kromosomin aktiivisuus
Naisella vain yksi X-kromosomi aktiivinen tietyssä solussa
66
Y-kromosomin tärkein geeni
SRY, joka aloittaa kivesten kehittymisen
67
Toistojakso
Sama DNA-sekvenssi toistuu useita kertoja
68
Transposonit
DNA-jaksoja, jotka voivat vaihtaa paikkaa
69
Retrotransposonit
Kuten transposonit, mutta pystyvät kopioimaan itsensä
70
Mitä syntyy transkriptiossa
Esiaste-RNA, joka silmukoinnin jälkeen mRNA
71
Mitä silmukoinnissa tapahtuu
Intronit pois, 5'-päähän huppu tai lakki ja 3'-päähän poly-A häntä
72
Mitä transkriptiossa käytetään raaka-aineena
Nukleosiditrifosfaatteja
73
Transkriptiotekijöiden tyypit
Säätely- ja tehostajaproteiinit
74
RNA-interferenssi
Mikro-RNA sitoutuu mRNA:han ja aiheuttaa sen tuhoutumisen. Rajoittaa translaation määrää
75
Operonien merkitys
Useita yhdessä säädeltyjä geenejä samassa DNA-pätkässä
76
Operonien toiminta
Normaalisti operonin operaattorissa kiinni estäjäproteiini. Kun tämä proteiini irtoaa esim. laktoosin läsnäolon takia, transkriptio alkaa promoottorista ja etenee geeneihin. Tuloksena yksi mRNA, jossa useita koodaavia alueita
77
Epigeneettiset muutokset
Histonien asetylaatio ja sytosiinien metylaatio
78
Hiljainen mutaatio
Ei aiheuta muutoksia aminohapoissa
79
Missense-mutaatio
Aminohappo muuttuu toiseksi ja proteiinin toiminnallisuus muuttuu
80
Neutraali mutaatio
Aminohappo muuttuu toiseksi, mutta proteiinin toiminta ei muutu
81
Nonsense-mutaatio
Kodoni muuttuu lopetuskodoniksi ja translaatio loppuu ennenaikaisesti
82
Vaiheistusmutaatio
Lukukehys muuttuu, eli geenistä poistuu tai siihen lisääntyy nukleotidejä ei kolmella jaollisella luvulla.
83
Energiatuotanto rasvahapoista
Beetaoksidaatiossa asetyyli-CoA, rasvahapoista ei voi tehdä glukoosia
84
Mitä glykolyysissä tuotetaan yhdestä glukoosista
Kaksi pyruvaattia, kaksi ATPta ja kaksi NADHia
85
Mikä purkaa mitokondriossa olevan protonigradientin ja mitä siitä syntyy
ATP-syntaasi. Syntyy ATP:ta ja happi pelkistyy vedeksi
86
Mistä maksa tuottaa ketoaineita
Rasvoista
87
Missä osissa kasvia tapahtuu fotosynteesiä
Kaikissa vihreissä osissa
88
Mitkä värit tehokkaimpia fotosynteesissä
Sininen ja punainen
89
Mitä tapahtuu valoreaktiossa
Vesi hajotetaan valon avulla. Happi vapautuu kaasuna ja vedyillä ladataan elektroninsiirtäjiä. Lisäksi pieni määrä ATP
Fotoni virittää apupigmentin (karotenoidi), jolta viritystila klorofyllille. Klorofylli vahva hapetin
90
Mitä tapahtuu hiilensidontareaktiossa
Hiilidioksidi pelkistetään valoreaktioiden ATP:n ja vedynsiirtäjien avulla glukoosiksi. Tapahtuu yhteyttämiskalvoston ja sisäkalvon välisessä tilassa
91
Rubisco
Katalysoi reaktiota, jossa hiilidioksidia liitetään orgaaniseen molekyyliin
92
Tukikudokset
Luu, side, rusto, rasva
93
Tukikudosten väliaineen säikeet
Elastiini (joustavuus), kollageeni (vetolujuus)
94
Kuinka monta luuta aikuisella ja vastasyntyneellä
206, 300
95
Luiden kolme tyyppiä
Putkiluut, litteät luut ja kuutioluut
96
Luuta ympäröi?
Luukalvo, jonka alla tiivisluuta eli kuoriluuta
97
Luun väliaineen koostumus
75% kalsiumhydroksiapatiitti, 25% kollageeni
98
Luun tuhoamisen kulku
Osteoklastit erittävät HCl ja makrofagit syövät jätteet
99
Mikä erittää kalsitriolia ja miksi
Munuainen kalsiumpitoisuuden alentuessa
100
Kalsitriolin toiminta
Vähentää kalsiumin eritystä virtsaan ja edistää sen imeytymistä suolistosta
101
Kalsitriolin synteesi
Lähtee liikkeelle kolesterolista. Yksi vaihe tarvitsee UVB-säteilyä, joten se tapahtuu iholla. Syntyy kolekalsiferolia, josta tehdään maksassa kalsidiolia
102
Orvaskeden kerrokset
Marraskesi, okasolukerros ja tyvisolukerros
103
Missä kerroksessa melanosyytit
Tyvisolukerroksessa
104
Lihaksen rakenteet suuruusjärjestyksessä
Sarkomeeri > myofibrilli (säie) > lihassolu (syy) > lihassyykimppu > lihas > peitinkalvo
105
Lihassupistuksen toiminta
Aktiopotentiaali > kalsium sarkoplasmisesta kalvostosta > aktiini kiipeää myosiinia pitkin ja z-levyt lähentyvät
106
Tavat, joilla lihaksen energia-aineenvaihdunta eroaa muista
Kreatiinifosfaatti, myoglobiini ja glykogeeni
107
Järjestys, jossa elimistö kuluttaa eri energiamuotoja
ATP > kreatiinifosfaatti > soluliman glukoosi > soluliman glykogeeni > plasman glukoosi > maksan glykogeeni > ketoaineet > proteiinien hajotus
108
Nopeiden lihassolujen erityispiirteet
Maitohappokäyminen, väsyvät nopeasti
109
Missä sydän sijaitsee ja mikä sitä ympäröi
Välikarsinassa, kaksilehtinen sydänpussi
110
Sydän ja anaerobinen energiatuotanto
Kykenee vain hyvin vähän aikaa
111
Systole ja diastole
Systole kammioiden supistumisvaihe
112
Sydämen sähköinen toiminta
Sinussolmuke > eteisjohtoradat > eteiskammiosolmuke > Hisin kimppu > Hisin kimpun kaksi haaraa > Purkinjen säikeet
113
Erilaiset lipoproteiinit
HDL maksaan, LDL maksasta, kylomikronit ruoansulatuskanavasta
114
Hyytymisen sisäinen ja ulkoinen reitti
Sisäinen: Von Willebrandt, Ulkoinen: Kudostekijä TF
115
Hyytymisen toiminta
Protrombiini muuttuu trombiiniksi, joka saa fibrinogeenin muuttumaan fibriiniksi. Verihiutaleet tarttuvat vuotokohtaan
116
Imukudokset
Imusuonet, imusolmukkeet, perna, kateenkorva ja luuydin
117
Imusuonten toiminta
Keräävät laskimoista tihkuvan imunesteen rintatiehyettä pitkin vasempaan solislaskimoon
118
Ohutsuolen imusuonet
Maitiaissuonet
119
Hengityksen vaiheet
Keuhkotuuletus, kaasujen kuljetus veressä ja soluhengitys
120
Mitkä pitävät ilmatiet auki
Henkitorven ja pääkeuhkoputkien rustokaaret
121
Kuinka monta keuhkolohkoa
Viisi, joista kolme oikealla ja kaksi vasemmalla
122
Sisäänhengityksen lihakset
Pallea ja ulommat kylkivälilihakset
123
Uloshengityksen lihakset
Sisemmät kylkivälilihakset ja vatsalihakset (vain voimakkaassa!)
124
Kuinka monta happea yksi hemoglobiini kuljettaa
4
125
Mikä osa aivoista säätelee hengitystä
Ydinjatkeen ja aivosillan hengityskeskus, pH:n aistiminen ja keuhkojen venytys
126
Miten happi kulkee veressä
98,5% hemoglobiinissa, loput liuenneena
127
Miten hiilidioksidi kulkee veressä
Suurin osa HCO3-, loput hemoglobiinin apoentsyymissä
128
Makuaistin anatomia
Makunysty > makusilmu > makusolu
129
Perusmaut
Suolainen, makea, karvas, hapan, umami
130
Äänen matka korvaan
Korvanlehti > korvakäytävä > tärykalvo > vasara > alasin > jalustin > eteisikkuna (soikea) > eteiskäytävä > kuulokäytävä > simpukan ikkuna (pyöreä)
131
Cortin elimen toiminta
Tyvilevyn värähtely saa karvasolut hankaamaan katekalvoa vasten
132
Mitä materiaalia tasapainokivet
Kalsiumkarbonaattia
133
Kumpi rakkula lähempänä kaarikäytäviä
Soikea
134
Pigmenttisolut
Estävät silmän sisäisiä heijastuksia
135
Suonikalvo (silmä)
Ravitsee
136
Kumpia näkösoluja enemmän
Sauvasoluja
137
Keltatäplän ja keskikuopan solut
KEltatäplässä lähinnä tappeja ja keskikuopassa vain tappeja
138
Kammionesteen tehtävä
Tuoda happea ja ravinteita mm. sarveiskalvolle
139
Mikä säätelee iiriksen kokoa
Pupillin kuroja ja laajentaja
140
Näkö pimeässä
Vain sauvasolut, ei värinäköä
141
Rodopsiinin eli näköpurppuran komponentit
Retinaali ja opsiini
142
Kauas katsoessa linssin muoto
Litteä
143
Mitä tapahtuu kauas katsoessa
Sädelihas rentoutuu, ripustinsäikeet kiristyvät ja linssi ohenee
144
Aivojen neljä osaa
Isoaivot, pikkuaivot, aivorunko ja väliaivot
145
Mitä soluja suurin osa aivoista
Gliasolut
146
Mikä muodostaa myeliinitupet
Gliasolut, tarkemmin Oligodensrosyytit aivoissa ja Schwannin solut ääreishermostossa
147
Myeliinituppien välissä
Ranvierin kuroumat
148
Lepojännite
Solu negatiivisesti varautunut. Solussa sisällä K ja ulkopuolella Na
149
Mikä ylläpitää lepojännitettä
NAtrium-kaliumpumput
150
Aktiopotentiaali
Ensin natrium sisään ja sitten kalium ulos
151
Aivoverkosto
Aivorungossa, säätelee vireystilaa
152
Aivojen kalvot
Pehmytkalvo, lukinkalvo, kovakalvo
153
Muisti
Työmuisti, aistimuisti, säilömuisti
154
Missä aivojen osassa soomat
Pinnalla (harmaa)
155
Syklirauhaset
Korvanalus, leuanalus ja kielenalus. Yht. 6 kpl
156
Amylaasin toiminta
Tärkkelys maltoosiksi
157
Syljen entsyymit
Amylaasi, lipaasi, lysotsyymi
158
Mitä maha erittää
HCl, musiini, sisäinen tekijä (B12), pepsinogeeni
159
Mihin ruokasula menee mahalaukusta
Pohjukaissuoleen
160
Haiman avoeritteinen osa
Vetykarbonaatti, amylaasi, nukleaasit, lipaasi ja trypsiini
161
Kuinka monta nefronia yhdessä munuaisessa
1-1,5 miljoonaa
162
Kuinka suuri osa sydämen isoon verenkiertoon pumppaamasta verimäärästä munuaisiin
Neljännes
163
Munuaiskeräsen osat
Hiussuonikeränen ja keräsenkotelo
164
Laskeva Henle
Vettä
165
Nouseva Henle
Na, Cl, Mg, HCO3-
166
Mihin osaan munuaistiehyettä aldosteroni vaikuttaa
Distaalinen tiehyt ja kokoojaputket
167
Mikä kontrolloi ADH eritystä
Hypotalamuksen osmoreseptorit
168
Angiotensiinin toiminta
Lisätä aldosteronin eritystä lisämunuaiskuorella, lisätä ADH:n eritystä ja supistaa verisuonia
169
Valkosolujen kolme ryhmää
B-solut, T-solut ja fagosyytit
170
Granulosyytit
Basofiilit, eosinofiilit ja neutrofiilit
171
Syöjäsolut
Granulosyytit, monosyytit -> makrofagit
172
Mitä naiivin B-solun aktivaatio vaatii
Auttaja-T-solun
173
Imusolujen kypsyminen
B-solut luuytimessä ja T-solut kateenkorvassa
174
Mitkä tutkivat MHC-proteiineja
T-tappajasolut
175
Sytokiinit
Interferonit ja interleukiinit
176
Interferonit
Varoittavat muita soluja virusinfektiosta
177
T-estäjäsolut
Hillitsevät immuunireaktiota
178
Mitkä T-solut muodostavat muistisoluja
Auttaja- ja tappaja-T-solut
179
Makrofagit
Valmiina kudoksissa, syövät isoja kappaleita
180
Neutrofiilit
Veressä ja kudoksissa liikkuva fagosyytti
181
Basofiilit
Histamiinin, hepariinin ja leukotrieenien eritys
182
Eosinofiilit
Loisinfektiot, histaminaasilla tulehdusreaktion säätely
183
NK-solujen ja tappaja-T-solujen ero
NK-solut eivät tarvitse antigeeniä aktivoituakseen. Nopea vaste
184
Syöttösolut
Elimistön pinnoilla, histamiinin eritys (allergia)
185
Viivästynyt allerginen reaktio
T-solut
186
Adjuvantti
Rokotteessa voimistaa immuunivastetta
187
Primaariset ja sekundaariset sukupuoliominaisuudet
Primaariset välttämättömiä lisääntymisen kannalta, sekundaariset liittyvät mm. parinmuodostukseen ja sukupuolen tunnistamiseen
188
Primaarisen oosyytin vaihe
Ensimmäisen jakautumisen profaasi
189
Sekundäärisen oosyytin vaihe
Toisen jakautumisen metafaasi
190
Munasolua ympäröivät rakenteet
Zona pellucida ja kumulussolut
191
Sertolin solut
Tukevat siittiöiden kantasoluja. FSH aktivoi
192
Leydigin solut
Tuottavat testosteronia. LH aktivoi
193
Mikä aiheuttaa ovulaation
LH
194
HOX-geenit
Määräävät mm. raajojen paikat
195
Kuinka nopeasti hedelmöityksen jälkeen sikiön omat geenit
2 pv
196
Morula
Viimeinen totipotentti vaihe. 16 solua
197
Morulan jälkeen
Blastokysti, jossa sisäsolumassa, nesteontelo ja trofoblasti
198
Missä istukan osassa nukkalisäkkeet
Sikiön puolella
199
Napanuoran suonet
Yksi laskimo ja kaksi valtimoa
200
Milloin keltarauhanen surkastuu raskauden aikana
Kun istukka alkaa itse tuottaa progesteronia ja estradiolia
201
Ensimaito
Ternimaito
202
Synnytyksen vaiheet
Avautumisvaihe, ponnistusvaihe ja jälkeisten poistuminen
203
Hybridisaatio
Leimattu yksijuosteinen DNA-koetin muodostaa emäsparit
204
Restriktioentsyymi
Katkaisee DNAn
205
Käänteiskopioija
Muuttaa RNA:n DNA:ksi. syntyy cDNA
206
Terminaalitransferaasi
Liittää nukleotidejä 3'-päähän
207
DNA:n eristys
Solujen hajotus, fenoli tai kloroformi (proteiinit), saostus kalsiumkloridilla
208
mRNA:n eristys
Poly-T-suodatin
209
DNAn konsentraation mittauksen aallonpituus
260 nm
210
Sekvensointi
Denaturaatio, DNA-aluke sitoutuu ja synteesi alkaa. Satunnaisesti juosteisiin liittyy dideoksiriboosi, jolloin synteesi lakkaa. Tällöin leimasta voidaan päätellä viimeinen emäs
211
CRISPR
Cas9-nukleaasi katkaisee DNA:n ohjaus-RNAn osoittamasta paikasta
212
PCR-reaktioseoksen komponentit
Monistettava DNA, alukkeet, DNA-polymeraasi, nukleotidit, puskuri
213
PCR reaktion alukkeet
Vaikka solu käyttää RNA-alukkeita DNAn monistamisessa, käytetään PCRssä DNA-alukkeita
214
PCRn vaiheet
Denaturaatio, alukkeiden kiinnitys ja pidennys
215
Geeninsiirto bakteeriin
Plasmidit transformoidaan kemiallisesti tai elektroporaatiolla
216
Geeninsiirto eläinsoluun
Mikroinjektio, liposomit, transduktio viruksella, elektroporaatio
217
Geeninsiirto kasvisoluun
Partikkelipommitus (kulta), agrobakteerilla kasvaimen aiheutus
218
Geeninsiirto hiivaan
Elektroporaatio, keinotekoinen kromosomi
219
Protoplastifuusio
KAsvisoluilta poistettu soluseinät ja kaksi solua yhdistetään
220
Polyploidiajalostus
Johtaa kasvisolun suurempaan kokoon. Kolkisiinilla estetään tumasukkulan muodostuminen
221
Puhdas linja
Homotsygootteja kaikkien haluttujen geenien suhteen
222
Somaattinen embryogeneesi
Kasvisolusta tehdään alkio
223
Kimeerinen
Sisältää erilaisia solukantoja
224
Lisämunuaisytimen hormonit
Adrenaliini, noradrenaliini
225
Lisämunuaiskuoren hormonit
Kortisolu, aldosteroni
226
Hypotalamuksen erittämät hermonit
ADH, oksitosiini, erittyy aivolisäkkeen takalohkosta
227
Aivolisäkkeen etulohkon hormonit
LH, FSH, kasvuhormoni, prolaktiini,
228
Lisäkilpirauhasen hormonit
Parathormoni
229
Kilpirauhasen hormonit
Tyroksiini, trijodityroniini, kalsitoniini
230
Haiman hormonit
Insuliini, glukasoni, somatostatiini
231
Munuaisten hormonit
Reniini, erytropoietiini
232
Greliini
Erittyy mahasta ja aiheuttaa nälän tunteen
233
Leptiini
Erittyy rasvakudoksesta, aiheuttaa kylläisyyden tunteen
