GNR Flashcards
(151 cards)
1
Q
Dyspepsian hoito?
A
- Ruokavalio
- NSAID tai ASA pois / vaihto koksibiin
- Helikon häätö
- PPI-lääke
- PDS: prokineetti
- EPS: trisyklit
2
Q
IBS dg?
A
Rooma IV: viim. 3 kk aikana väh 3 pv / kk vatsakipua ja ainakin 2 seuraavista:
- Ulostaminen auttaa
- Ulostamistiheys muuttunut
- Ulosteen konsistenssi muuttunut
Oireita väh. 6 kk ennen kuin dg voidaan asettaa
3
Q
Onko IBS yleisempi naisilla vai miehillä?
A
Naisilla
4
Q
IBS:n patofysiologia?
A
- Suolen motiliteettihäiriö
- Suolen limakalvon inflammaatio
- Viskeraalinen hypersensiviteetti
- Mikrobiflooran muutos (erit. jos reaktiivinen tyyppi suolistoinfektion jäljiltä)
- Yliherkkyys / intoleranssi
- Psykososiaaliset tekijät
5
Q
IBS hoito?
A
- Ruokavalio
- Oireiston laukaisevien tekijöiden selvittäminen
- Hyvä ja jatkuva PLS painottuu, psykologin hoito tarvittaessa
- Tarvittaessa lääkkeet:
- Ripulimuotoiseen loperamidi, kolestyramiini tai rifaksimiini
- Vatsakipuun spasmolyytti, trisykli / SSRI
- Turvotukseen probiootti
- Ummetukseen bulkkilaksatiivi, linaklotidi, lubiprostoni tai prukalopridi
6
Q
Mitkä viljat sisältävät gluteenia?
A
- Vehnä
- Ohra
- Kaura
- Ruis
7
Q
Mikä osa viljan siemenestä aiheuttaa keliakian oireet?
A
Jyvän ydinosa
8
Q
Keliakian patofysiologia suolen limakalvolla?
A
Suolinukan tulehtuminen, kun elimistö ei pysty käsittelemään gluteenia. Jatkuva altistus johtaa suolinukan tuhoutumiseen, tällöin myös ravintoaineiden imeytyminen heikkenee.
9
Q
Keliakiaan liittyvät imeytymishäiriöt?
A
Suolinukan tuhoutuminen aiheuttaa. Riippuu vaikeusasteesta ja laajuudesta. Anemiaa, vitamiinipuutoksia.
10
Q
Keliakian yleisyys? Kuinka yleinen Suomessa verrattuna muuhun maailmaan? Naisilla vai miehillä yleisempi?
A
2 %:lla väestöstä. Suomessa yleisin maailmassa. Naisilla yleisempi.
11
Q
Keliakian klassiset oireet?
A
- Rasvaripuli
- Laihtuminen, kasvuhäiriöt, kakeksia
- Puutosanemiat
- K-vit. puutos
- Osteoporoosi
- Lymfooma
- Hampaiden kiillemuutokset!
12
Q
Keliakin muut kuin klassiset oireet?
A
- Löysät ulosteet
- Vatsakipu, ilmavaivat
- Suoliston kouristelu
- Phv & oksentelu
- Ruokahaluttomuus
- Neurologiset oireet
- Niveloireet
- Osteopenia, osteoporoosi
- Ihokeliakia
- Maksaoireet
- Gyneoireet
- Väsymys, masennus
13
Q
Miksi keliakiaan liittyy usein luustosairaus?
A
Limakalvovaurion vuoksi imeytymishäiriötä –> kalsiumin ja D-vit. imeytyminen heikkenee.
14
Q
Keliakian dg?
A
- Seerumin vasta-ainetesti, jos positiivinen –>
- Biopsia!
15
Q
Mitä tarkoittaa latentti keliakia? Hoito?
A
Vasta-aineet koholla muttei biopsian perusteella keliakiaa. Ei suositella ruokavaliohoitoa, uusi biopsia vuosien päästä / oireiden voimistuttua.
16
Q
Keliakian hoito?
A
Ruokavalio. Tarvittaessa liitännäisilmiöihin spesifiset hoidot:
- Osteoporoosiin D-vit., kalsium, bisfosfaatit
- Anemiaan rautaa, foolihappoa, B12-vit.
17
Q
Mikä on ihokeliakia?
A
Suolistossa piilevän keliakian ihomanifestaatio. Pienirakkulainen, erittäin kutiseva iho (kyynärpäät, polvet, pakarat). Suolisto-oireet ihokeliakille harvinaisia, vaikkakin limakalvovaurioita yleensä löytyy.
18
Q
Ihokeliakian toteaminen?
A
Pienirakkulainen, kutiseva ihottuma. Biopsiassa IgA-kertymä ja veressä vasta-aineet positiiviset.
19
Q
Ihokeliakian hoitopolku?
A
Avoth: epäily, vasta-aineet ja näiden perusteella lähete erikoissh.
Erikoissh: biopsiat, labrat, luustontiheysmittaus
20
Q
Mitä viljaa suurin osa keliaakikoista voi käyttää?
A
Kauraa
21
Q
Mikä on turvallinen määrä gluteenia keliaakikolle?
A
Semmoista raja-arvoa ei ole, kaikki gluteeni pois.
22
Q
Mikä on refraktaarikeliakia? Kuinka yleinen?
A
Keliakia, joka ei parane ruokavaliolla. Usein vasteettomuus hoitoon johtuu dieettivirheestä, vain 10 %:lla on refraktaari.
23
Q
Refraktaarikeliakian tyypit?
A
Tyyppi I: hyvä ennuste, voidaan hoitaa immunosuppressanteilla (esim. atsatiopriini) ja kortikosteroideilla.
Tyyppi II: ennuste huono, etenee kohti lymfoomaa (tulee 50 %:lle).
24
Q
Paljonko GI-kanavaan menee normaalisti nestettä ja paljonko siitä jää paksusuoleen? Kuinka suuri osa ulosteisiin?
A
7-9 l / vrk, paksusuoleen 1-2 l / vrk. Paksusuolesta 90 % imeytyy, ulosteisiin jää norm. vaan 100-200 ml.
25
Ripulin määritelmä?
Löysät ulosteet, jotka laskeutuvat tasaiseksi kerrokseksi astian pohjalle. Ulostamiskertoja väh. 3 / vrk. Ulostemäärä suurentunut. Pidätyskyvyttömyys mahdollista.
26
Kauanko ripuli on kestänyt, jotta sitä voidaan sanoa akuutiksi? Entä krooninen?
Akuutti alle 3 vk ja krooninen yli 3 vk.
27
Ripulin patofysiologia?
Useampia mekanismeja, usein monia yhtäaikaa.
- Osmoottinen ripuli
- Sekretorinen ripuli (Na imeytymisen estyminen ja Cl tai HCO3 eritys)
- Motiliteettihäiriöt
- Suolen seinämävauriot
- Muun sairauden oire: vakavat infektiot (sepsis, malaria, meningiitti) & akuutti kirurginen sairaus (appendisiitti, suolitukos, kolekystiitti).
28
Mikä voi aiheuttaa ei-verisen akuutin ripulin?
Suolistoinfektio (ab-ripuli, turistiripuli, ruokamyrkytys, muu infektio), myrkylliset yhdisteet (sienet, raskasmetallit).
29
Mikä voi aiheuttaa verisen akuutin ripulin?
IBD, iskeeminen koliitti, divertikuliitti, suolistoinfektio, käänteishyljintä.
30
Kuinka tutkit potilaan mahdollisen kuivumisen?
Kieli, silmäkuopat, ihon kimmoisuus, RR, painonlasku.
31
Milloin tarve labroille ripulissa? Mitä labroja tällöin otat?
Jos yt:n laskua, kuivumaa tai korkea kuume.
| PVK, CRP, Krea, Na, K
32
Milloin otetaan ulosteviljelyt ripuloivalta?
- Oireet eivät parane 2 vk:ssa
- Matkustusanamneesi
- Elintarviketyöntekijä
- Niveloireita
- Sairaalahoitoon joutuminen
- Ab-anamneesi (Clostridium!)
33
Mikä aiheuttaa yleensä turistiripulin?
E. coli
34
Ripulin hoito?
Neste- ja elektrolyyttikorjaus
Symptomaattinen hoito
Spesifinen hoito
35
Kroonisen ripulin yleisimmät syyt?
- IBS
- Toiminnallinen ripuli
- Laktoosi-intoleranssi
- IBD
- Mikroskooppinen koliitti
- Keliakia
- Kasvaimet
- Haiman vajari
- Sappihappojen imeytymishäiriöt
36
Mitkä aiheuttavat kroonista, niukkaa ja limaista ripulia?
- IBS
- Keliakia
- Laktoosi-intoleranssi
- Ruoka-aineallergiat
37
Mitkä aiheuttavat kroonista, runsasta ja vesimäistä ripulia?
- Mikroskooppinen koliitti
| - Hormonaalinen ripuli
38
Mitkä aiheuttavat kroonista rasvaripulia?
- Haiman vajaatoiminta
- Keliakia
- Lyhytsuolioireyhtymä
39
Mitkä aiheuttavat kroonista, veristä ripulia?
- IBD
- Iskeeminen koliitti
- Sädekoliitti
- Vaskuliitit
- Anorektaali-neoplasia
40
Milloin lähetät ripulipotilaan päivystykseen?
- Runsas verinen ripuli
- Kuivunut
- Kuumeinen
- Aneeminen
- Yt laskenut
- Voimakas laihtuminen
- CRP +++
- Elinsiirtopotilas
41
Mitä on ripulin spesifinen hoito?
- Bulkkilaksatiivit lievään ripuliin, loperamidi
42
Ummetuksen määritelmä?
- Ulostamiskerrat alle 3 / vk
- Vaikeutunut tapahtuma
- Vähentynyt ulostemassa
- IBD dg ei täyty
43
Mistä tunnistaa akuutin suolitukoksen?
- Täydellinen ummetus
- Kipu
- Oksentelu
- Näkyvä peristaltiikka
44
Ummetuken syitä?
- Lääkkeet
- Elintavat
- Metaboliset ja endokrinologiset syyt (dehydraatio, diabetes, kilpparin vajari)
- Neurologiset sairaudet
- Psyykkiset sairaudet
- Mekaaniset syyt
- Toiminnalliset syyt
- Anorektumin sairaudet
45
Milloin otat vatsan natiivi-rtg:n ummetuspotilaalta?
Jos epäily paralyyttisestä suolesta tai suolitukoksesta.
46
Milloin ummetuspotilaalle kolonoskopia?
Jos epäily orgaanisesta syystä tai yli 50-v.
47
Ummetuksen hoito?
- Elämäntavat
- Karsitaan ummetusta aiheuttavia lääkkeitä
- Lyhytaikaiseen ummetukseen laksatiivit ja / tai pienoisperäruiske
- Pitkäaikaiseen ummetukseen bulkkilaksatiivit, pienoisperäruiske (prokineetti-prukalopridi, jos ei muut tehoa)
48
Ummetuksen kuvantamistutkimukset?
Kolonoskopia, transit-tutkimus (suolen läpikulku), defekografia (ulostustapahtuman varjoaine), anaalinen manometria (Hirschsprungin toteaminen), ENMG (lantionpohjan lihaksisto, sulkijalihas, häpyhermo)
49
Kumpi on yleisempi: NERD vai GERD?
NERD
50
Ruokatorven refluksin oireet?
- Närästys
- Regurgitaatio
- Palan tunne (globus)
- Nielemiskipu
- Harvinaiset (pneumonia, kiillevauriot, äänene käheys, kroon. yskä, sinuiitti, laryngiitti)
51
Refluksin dg?
- Ensin PPI-hoitokokeilu (ensimmäiset 1-2 vk näyttää, alkaako tepsiä)
- Gastroskopia, jos hälyttävät oireet tai hoitovaste huono
- Manometria ja pH-rekisteröinti, jos GERD-epäily, PPI ei auta ja gastroskopia norm.
52
Refluksin hoito?
- Elämäntavat (ruoat, happoaltistusajan lyhentäminen)
- Lääkehoito (lievässä PPI 1-3 kk, vaikeammassa jatkuva hoito tai on-demand; vaste tarkistetaan gastroskopialla)
- Leikkaushoito, jos PPI-lääkitys ei tepsi tai potilas ei siedä sitä
53
Ulkustyypit?
- Mahahaava eli ventrikkeliulkus
| - Pohjukaissuolihaava eli duodenaaliulkus
54
Ulkuksen patofysiologia?
Limakalvoa suojaavien ja tuhoavien tekijöiden epätasapaino. Lima, bikarbonaatit, uusiutumiskyky VS inflammaatio, HCl, toksiset molekyylit.
55
Duodenaaliulkuksen kaksi eri syntyreittiä?
Parietaalisolumassan lisääntyminen --> HCl-erityksen lisääntyminen.
H. pylori-infektio --> somatostatiinin väheneminen --> gastriinin lisääntyminen -> HCl-eritys
56
Ulkuksen ulkoiset riskitekijät?
- Duodenaaliulkus: tupakka, NSAID, SSRI, stressi
| Ventrikkeliulkus: NSAID, SSRI
57
Miten erotat kivun ajankohdan perusteella duodenaali- ja ventrikkeliulkukset toisistaan?
Duodenaalissa kipu tyhjällä vatsalla ja helpottaa syödessä, ventrikkelissä kipu pahenee ruoan jälkeen.
58
Ulkuksen päivystyksellistä hoitoa vaativat oireet?
Vuoto-oireet: kahvisumppimainen tai verensekainen oksennus, haikotus / pyörrytys / shokki, tervamainen tai verensekainen uloste.
Puhkeamaoireet: äkillinen, kova ja jatkuva kipu ja vuoto-oireisto.
59
Helikobakteerin häätöhoito?
Klaritromysiini 500 mg + amoksisilliini 1 g (tai allergiselle metronidatsoli 400 mg). Molempia 2 x / vrk.
Jos epäonnistuu, niin uusi hoito. Jos 2 epäonnistunutta häätöä, niin herkkyysmääritys (gastroskopia) ja hoito sen mukaan.
60
Ulkuksen yleiset oireet?
- Polttava kipu ylävatsalla
- Phv
- Oksentelu
- Ruokahaluttomuus
- Laihtuminen
61
Ulkuksen lääkehoito?
Helikon häätöhoito ja PPI 2-8 vk. NSAID- ja SSRI-lääkkeiden vähentäminen, muiden riskitekijöiden poisto.
62
Milloin ulkuksen kontrolli gastroskopialla?
Duodenaalissa ei tarpeen, jos ei oireissa muutoksia tai merkittävän suuri ulkus.
Ventrikkeliulkus aina (paranemisen varmistaminen).
63
IBD:n patofysiologia lyhyesti?
Perimä + immuunivaste + mikrobiota + ympäristötekijät
64
IBD:n syntyyn vaikuttavat, muut kuin geneettiset tekijtä?
Tupakointi, D-vit. puutos, ab:t, aspiriini ja NSAID, hormonit (ehkäisy), stressi, hygieniahypoteesi, sosioekonomiset tekijät
65
IBD:n dg?
Anamneesi, status, endoskopia + biopsiat, labrat (PVKT, La, CRP, F-Calpro)
66
Toksisen megakolonin oireet?
- Kuume > 38 °C
- Vatsakivut
- Vatsa pömppö
- Ripulikerrat vähentyneet, koska suoli laajentunut
- Yt huono
67
Millainen on lieväasteisen CU:n endoskopialöydös?
- Verisuonitus puuttuu
- Lievää punoitusta & petekiaa
- Vähäinen kosketusverenvuoto
68
Millainen on keskivaikean CU:n endoskopialöydös?
- Verisuonitus puuttuu
- Mukupurulentti eksudaatti
- Voimakas punoitus, hemorragiaa
- Pienet ulseraatiot
- Kosketusverenvuotoa herkästi
69
Millainen on vaikean CU:n endoskopialöydös?
- Verinen / purulentti eksudaatti
- Spontaania verenvuotoa
- Runsaasti laajoja ulseraatioita
- Erittäin herkästi kosketusverenvuotoa (perforaatio!)
70
Millainen endoskopialöydös on rauhallisessa kroonisen vaiheen CU:ssa?
- Osittainen verisuonitus
- Pseudopolyypit
- Arvet
- Seinämäjäykkyys
- Lievä punoitus
71
Ulseratiivisen koliitin lääkehoito?
- 5-ASA (mesalatsiini) peruslääke. Ilman tätä relapsi
- Sulfasalatsiini (teho sama kuin 5-ASA:lla, sivuvaik. enemmän)
- Kortisoni (Prednisolon)
- Siklosporiini (kun ei reagoi kortisoniin)
- Atsatiopriini
- Biologiset lääkkeet
- Ab, jos aihetta
72
Perianaaliset fistelit: CU:ssa vai CD:ssa?
CD:ssa (Crohnin taudissa)
73
Crohnin oireet?
- Lokalisaatio ja vaikeusaste vaikuttavat
- Vatsakivut
- Painonlasku
- Verta ja limaa ulosteessa
- Perianaaliset fistelit (näitä ei ulseratiivisessa!!)
- Fissuurat, abskessit, striktuurat
- Yleisoireet
74
Crohnin patologia?
Syvät haavaumat, villusvauriot, granulomatoottinen tulehdus .
75
Crohnin taudin lääkehoito?
- Kortikosteroidit
- Atsatiopriini
- Metotreksaatti (kerran vk:ssa)
- Biologiset lääkkeet (vaikea tai keskivaikea, aina kun fisteleitä)
- Ab:t (metronidatsoli)
- 5-ASA:n teho vaatimaton, lievään tautiin
- Tupakoinnin lopettaminen! Vastaa yhtä lääkettä
76
IBD:n ekstraintestinaaliset oireet?
- Niveloireet
- Silmäoireet
- Sklerosoiva kolangiitti
- Iho-oireet
- Crohnissa kasvuhäiriöt
- Amyloidoosi
- Munuaiskivet
- Osteopenia / osteoporoosi
- B12-vit- puutos
- Tromboemoliset komplikaatiot
77
Maksapotilaan statuslöydöksiä?
- Ikterus
- Askites
- Perifeeriset turvotukset
- Spider nevukset
- Caput medusae
- Maksan suureneminen
- Palmaarieryteema
- Raapimisjäljet (kutina)
- Kyhmyt
- Gynekomastia
- Testisatrofia
78
Maksapotilaan labrat?
Transaminaasit (ALAT, ASAT) AFOS, GT, bilirubiini, maksan toimintakokeet (albumiini, prealbumiini hyytymistekijät, eliminaatiokapasiteetti), alkoholin suurkulutuksen merkkiaine (CDT)
79
Milloin maksan transaminaasit kohoavat lievästi (2-5 x viitearvon yläraja)? Miten reagoit tähän nousuun?
Rasvamaksa, krooniset virushepatiitit, maksakirroosi, toksiset aineet ja lääkkeet.
Lopeta altisteet, kontrolloi. Jos edelleen koholla, niin spesifit verikokeet. Jos kk seurannan jälk. edelleen koholla, niin biopsia.
80
Milloin maksan transaminaasit nousevat kohtalaisesti (5-50 x viitearvon yläraja)? Miten reagoit tähän nousuun?
Akuutti virushepatiitti, autoimmuunihepatiitti, lääkkeet.
Harkitsen päivystysluontoista selvitystä, merkkejä maksan vajarista?
81
Milloin maksan transaminaasit nousevat reilusti (50-100 x viitearvon yläraja)? Miten reagoit tähän nousuun?
Lääkkeet ja toksiset tekijät, maksakudoksen iskemia.
Harkitsen päivystysluontoista selvitystä, merkkejä maksan vajarista?
82
Maksan kuvantamiskeinot?
- UÄ
- TT
- MRI (MRCP)
- ERCP
83
Ikteruksen etiologinen jako?
- Kolestaasi (ekstra- tai intrahepaattinen)
- Maksasoluvaurio (krooninen tai akuutti)
- Bilirubiinin metaboliahäiriö tai hemolyysi
84
Kolestaasin oireet?
- Kutinaa, tummaa virtsaa, vaaleaa ulostetta
| - Kivut, voivat heijastua selkään
85
Maksabiopsian indikaatiot?
Tuntemattomasta syystä nousseet maksa-arvot yli 6 kk, ALAT väh. 2 x viitearvon ylärajan.
Maksavaurion asteen arviointi.
Diagnoosin varmistaminen ja vaurioasteen arviointi.
86
Mihin konjugoitu hyperbilirubinemia viittaa?
Sappiteissä vikaa. Ekstrahepaattinen kolestaasi (esim. kivi, tuumori) tai intrahepaattinen kolestaasi (PBC, PSC, alkoholi, lääkkeet).
87
Mihin konjugoitumaton hyperbilirubinemia viittaa?
Hemolyysi tai Gilbertin tauti
88
Mihin sekamuotoinen hyperbilirubinemia viittaa?
Akuuttiin tai krooniseen maksasoluvaurioon.
89
Hepatiittien tartuntatavat?
oHAV: ulosteen välityksellä; Juomavesi, simpukat, äyräiset, epidemioita myös iv-huumeiden käyttäjillä
oHBV: parenteraalinen (huumeruiskut, verituotteet), sukupuoliyhteys, perinataalinen
oHCV: parenteraalinen (iv-huumeet, tatuoinnit, verensiirrot, suojaamaton seksi
oHDV: liittyy B-infektioon (sateliittivirus), voi olla raju
oHEV: muistuttaa A:ta, kehitysmaat
90
Mitkä hepatiitit kroonistuvat?
HBV ja HCV
91
PBC:n oireet? Millainen on ylinen PBC-potilas?
Kutina, uupumus, dyslipidemiat, osteoporoosi, sappikivet.
| Naiset, 40-60-v-
92
PBC:n vaikutukset?
Vahingoittaa pieniä sappiteitä.
93
PBC:n dg?
- Kliiniset oireet
- AFOS nousseena yli 6 kk
- Mitokond. vasta-aineet
- IgM koholla
- Biopsia (ei välttämätön): pienten sappiteiden tulehdus ja vaurio
94
PBC:n hoito?
Ursodeoksikoolihappo (joskus budenosidi tai fibraatti)
95
PSC:n elinvaikutukset?
Johtaa sapitievaurioon ja maksakirroosiin & vajaatoimintaan. Kolangiokarsinooman riski.
96
PSC hoito?
Maksansiirto
97
Mikä on Suomen yleisin maksasairaus?
NAFLD
98
Rasvamaksan kehittyminen kirroosimaksaksi?
Rasvamaksa --> steatohepatiitti --> fibroosi --> kirroosi --> hepatosellulaarikarsinooma
99
NAFLD:n liitännäissairaudet?
T2DM, kard.-vask.sairaudet, munuaisten sairaudet, maligniteetit, psoriasis, uniapnea, osteoporoosi, luonnollisesti maksan sairaudet
100
NAFLD:n erotusdg?
ALD, HCV, keliakia!
101
NAFLD:n dg?
- Ylävatsan UÄ
- Maksa-arvot (ALAT, ASAT, GT, bilirubiini)
- B- ja C-hepatiittien poissulku (HBsAg, HCVAb)
- Paastosokeri, HbA1c, 2 h sokerirasitus
- Kolesteroli ja triglyt
102
NAFLD:n hoito?
- Laihduttaminen
- Liikunnan lisääminen
- Ruokavaliomuutokset
- Tupakoinnin lopettaminen
- Metabolisten riskitekijöiden hoito
- Statiinit tarvittaessa
- Maksaa rasittavien lääkkeiden ja valmisteiden välttäminen
- Pioglitatsoni erityistapauksissa
103
Mikä on Suomessa yleisin maksakirroosin syy?
Alkoholimaksasairaus
104
ALD:n taudinkulku kirroosiin?
Alkoholin aiheuttama rasvamaksa --> alkoholihepatiitti --> fibroosi --> kirroosi (--> HCC)
105
ALD-potilaiden seulonta?
- Alkoholinkulutuksen selvittäminen AUDIT-kyselyllä
| - GT, CDT, MCV, ASAT / ALAT -suhde
106
Alkoholihepatiitin oireet?
- Ikterus
- Askites
- Phv, ruokahaluttomuus
- Kuume
- Ylävatsan kivut
- Aristava maksa
- Askites
- Enkefalopatia
107
Alkoholihepatiitin dg?
- Anamnestisesti tyypilliset oireet + alkoholinkulutus
- Status: kookas maksa ja perna, askites, perifeeriset turvotukset
- Labrat: Hb laskenut, MCV noussut, leukkarit noussut, trombosyytit laskeneet, transaminaasit nousseet (ASAT enemmän), CDT ja GT nousseet, albumiinit laskeneet, INR noussut
108
Alkoholihepatiitin hoito?
- Kortikosteroidi tai pentoksifylliini (pentoksifylliini parantaa verisolujen kulkua ahtautuneissa verisuonissa)
- ALKOHOLINKÄYTÖN LOPETTAMINEN
- Alkoholihepatiitti ei ole maksansiirron aihe, kirroosissakin olevan oltava väh. 6 kk raitis
109
Akuutin maksan toiminnan pettämisen komplikaatiot?
- Koagulopatiat, INR > 1.5
- Hepaattinen enkefalopatia
- Ikterus
- Munuaisten vajari
- H/E-tasapainon häiriöt
- Hengitysvajaus
- Hypoglykemia
- Infektioherkkyys
- Menehtyminen (monielinvauriot, pikkuaivoherniaatio, aivopaineen nousu, infektio)
110
Akuutin maksan vajarin syitä?
- Hepatiitit
- Lääkeaineet (parasetamoli!)
- Sienimyrkyt
- Autoimmuunihepatiitti
- Wilsonin tauti
- Maksan iskemia
111
Maksakirroosin aihuettajat?
- Alkoholi
- PSC
- PBC
- NAFLD
- Krooninen virushepatiitti
- Autoimmuunihepatiitti
- Hemokromatoosi
- Alfa-1-antitrypsiinin puutos
- Wilsonin tauti
112
Maksakirroosin oireet?
- Hämähäkkiluomet
- Palmaarieryteema
- Ikterus
- Gynekomastia
- Testisatrofia
- Caput medullae
- Mustelmat
- Askites
- Lihasmassan ja ihnalaisen rasvan katoaminen
- Väsymys
- Esofaguksen laskimolaajentumat
- Hepaattinen enkefalopatia
- Munuaisten pettäminen l. hepatorenaalinen oireyhtymä
- Spontaani bakterielli peritoniitti
- Maksasyöpä
- Hepatopulmonaalinen oireyhtymä
113
Maksakirroosin dg?
- Labrat
- Kuvantaminen
- Histologia
114
Munuaisvirtauksen autoregulaatio?
1) Myogeeninen refleksi (afferetin arteolin supistuminen / laajeneminen perfuusiopaineen mukaan)
2) Tubuloglomerulaarinen feedback (afferent arteolin supistuminen / laajeneminen NaCl:n kulkeutumisen macula densaan mukaan)
115
Mitä munuaiset tekevät D-vitamiinille?
Muuttava D-vitamiinin aktiiviseen muotoon
116
Miten mittaat munuaisten toiminnan?
- P-Krea
- P-Urea
- GFR
- eGFR
- S-Kystatiini C
- Kreatiniini-clearance
- Virtsatutkimukset (liuskakoe, sedimenttitutkimus, proteiinit, albumiini)
117
Munuaisten vajaatoiminnan luokittelu?
- Normaali GFR > 90
- Lievä GFR 60-89
- Kohtalainen 30-59
- Vaikea 15-29
- ESRD GFR < 15
118
Mikä on S-Kystatiini C -tutkimuksen etu verrattuna kreatiiniin?
Lihasmassa ei vaikuta. Käytetään myös lapsille ja reumaatikoille.
119
Mitä pystyt näkemään liuskakokeella (U-KemSeul)?
- U-pH
- U-Hb
- U- glukoosi
- U-alb
- U-leuk
- U-nitriitit (Gram. neg. bakt)
- U-ketonit
120
Mitä tekijöitä virtsan sedimenttitutkimuksella tutkitaan?
- Onko soluja? > 3 punasolua / nk --> hematuria, > 5 valkosolua / nk --> pyuria
- Epiteelisoluja?
- Lieriöt?
- Kiteet?
- Lipidit?
- Bakteerit?
121
Nefroottisen oireyhtymän tärkeimmät löydökset?
- Proteinuria
- Hypoalbuminemia
- Turvotukset
122
Nefroositasoinen proteinuria?
Proteinuriaa, muttei turvotuksia
123
Munuaisten radiologiset tutkimukset?
- UÄ
- CT
- Urografia
- Angiografia
124
Mikä on tubulointerstitiaalinen nefriitti?
Munuaisvälikudoksen ja tubulusten tulehdus.
125
Tubulointerstitiaalisen nefriitin etiologia?
- Yleensä lääkkeet
- Verenkiertohäiriöt
- Infektiot
- Immunologiset taudit
- Hematologiset taudit (myelooma)
- Hyperkalseeminen nefropatia
126
Tubuloinsterstitiaalisen nefriitin patogeneesi?
T-soluinfiltraatti ja negatiivinen immunofluoresenssilöydös.
127
Tubulointerstitiaalisen nefriitin oireet?
- Yleisoireet (kuume, väsy, ruokahaluttomuus, vatsakivut, nivel- ja lihaskivut)
- Iho-oireet (jos lääkeaineiden aiheuttama)
- Munuaisten vajarin oireet ja löydökset
- Oliguria tai anuria
128
Tubulointerstitiaalisen nefriitin hoito?
- Perussyyn hoito
- Lääkkeiden selvittely ja muuttaminen / lopettaminen
- NSAID:n välttäminen
- Kortikosteroidi (4 vk - 3 kk alenevin annoksin)
129
MIkä silmäsairaus liittyy tubulointerstitiaaliseen nefriittiin?
Uveiitti (tubulointerstitiaalinefriitti ja uveiitti = TINU)
130
Epideemisen nefropatian oireet?
- Päänsärky
- Näköoireet
- Kuume
- Phv, oksentelu, vatsa- ja selkäkivut
- Virtsamäärien pieneneminen (oliguria & anuria)
- Petekiat limakalvoilla
- Munuaisten koputusarkuus
- Lihaskipu
131
Mikä aiheuttaa epideemisen nefropatian?
Puumala-virus (myyräkuume)
132
Mihin taudinvaiheeseen epideemistä nefropatiaa polyuria liittyy?
Paranemisvaihe; voi kestää viikkoja
133
Miten diagnosoit myyräkuumeen?
Kliinisten oireiden ja labrojen perusteella.
134
Myyräkuumeen labrat ja niiden tulokset?
- Trombosytopenia (kuuluu verenvuotokuumeisiin)
- Leukosytoosi
- Proteinuria & hematuria
- ALAT ja AFOS koholla
- Krea ja Urea koholla
- Hyperkalemia, anemia
- CRP koholla
- IgG ja IgM
135
Myyräkuumeen hoito?
Oireenmukaista, lievät kotona / tk:ssa. Vaikeammat sairaalahoitoon, jopa teva tai teho. Tarvittaessa dialyysi. Nesteytys. Kipujen hoito parasetamolilla (NSAID ei saa käyttää!).
Seurataan munuaisarvoja, trombosyyttejä ja leukosyyttejä.
136
ADPKD:n geneettinen tyypitys?
PKD1-geenin mutaatio
PKD2-geenin mutaatio (lievempi muoto)
PKD3-geenin mutaatio
137
ADPKD:n oireet?
- Munuaisten laajeneminen ja vajari
- Hypertensio
- Vatsan täyteys
- Kipu
- Kystahemorragiat
- Makroskooppinen hematuria
- Munuaiskivet
- Kystainfektiot
- Maksakystat
- Aivoaneurysmat
138
ADPKD:n hoito?
- Verenpaineen hoito
- Ab jos kystainfektiota
- Spesifi hoito tolvaptan (ADH:n blokkaaja)
139
ARPKD?
Autosomaalinen resessiivinen polykystinen munuaistauti. Hepatorenaalinen fibrokystinen syndroma
140
Keille hankittu polykystinen munuaissairaus (ACKD) voi tulla?
- Dialyysissä pitkään olleille
- Kroon. munuaisvajaria sairastaville
- Munuaissiirteen kroonisessa infektiossa
141
Akuutin munuaisvaurion määritelmä?
Munuaisten äkillinen toiminnan heikkeneminen ja pettäminen tuntien tai päivien kuluessa. Johtaa kuona-aineiden kertymiseen sekä neste-, suola- ja happoemästasapainon häiriöhin.
142
Akuutin munuisvaurion yleisimmät syyt?
Suuri leikkaus, septinen infektio, munuastoksinen tekijä
143
Mitä tekijät lisäävät akuutin munuaisvaurion riskiä?
Korkea ikä, miessukupuoli, diabetes, ateroskleroosi, sydämen vajari, munuaisten lieväkin krooninen vajari
144
Akuutin munuaisvaurion aiheuttajat?
- Prerenaaliset syyt (riittämätön perfuusiopaine ja / tai verenvirtaus)
- Renaaliset syyt (munuaisten tulehdukset, toksiset vauriot, iskeemiset vauriot)
- Postrenaaliset syyt (kivet, tuumorit, eturauhasen sairaudet)
145
Akuutin munuaisvaurion hoito?
```
- Hyperkalemian hoito insuliini + glukoosi -infuusiolla &
Resonium-ioninvaihtaja
- Nestehoito ja nestetasapaino
- Diureetit
- Dialyysi
```
146
VTI:n tasodiagnostiikka?
Rakkotaso (kystiitti)ja munuaistaso (pyelonefriitti)
147
Kystiitin oireet?
- Tihentynyt virtsaamistarve
- Kirvely virtsatessa
- Virtsaamispakko
148
Pyelonefriitin oireet?
- Kuume
- Kylki- tai selkäkipu
- CRP koholla
- Vanhuksilla sekavuus, yt-lasku, phv
149
VTI:n ensisijainen lääkehoito?
Nitrofurantoiini
150
Akuutin pyelonefriitin lääkehoito?
- Jos yt hyvä ja voi ottaa lääkkeet kotona --> fluorikinoli p.o. Jos ei vastetta parissa pvässä, niin sairaalaan.
- Jos yt laskenutja hälyttävät oireet --> sairaalahoito ja kefuroksiimi i.v. & hoitovasteen tullessa p.o. fluorokinoli tai kefaleksiini
151
ESBL-pyelonefriitin hoito?
Karbapeneemiryhmän ab, vaihto kapeakirjoiseen viljelytuloksen valmistuttua
