Johdatus rikosoikeuteen Flashcards
(257 cards)
1
Q
Rikosoikeuden osa-alueet
A
Rikosoikeuden yleinen ja erityinen osa, seuraamusjärjestelmä, kansainvälinen/eurooppalainen rikosoikeus
2
Q
Rikosoikeuden yleinen osa
A
Rikosoikeuden yleinen osa käsittää rikosvastuun yleisiä edellytykisä koskevat yleiset opit sekä seuraamusjärjestelmän (esim. syy-yhteys, kausalisuus, tahallisuus, jne.)
Yleisiä oppeja koskevat säännökset sisältyvät RL:n 3-5 lukuun
3
Q
Rikosoikeuden erityinen osa
A
Rikosoikeuden erityinen osa käsittää yksittäisiä rikoksia koskevat säännökset sekä niiden tulkintaa koskevan käytännön ja doktriinin.
Erityisen osan säännöksissä määritetään, mikä käyttäytyminen on rangaistavaa (esim. tappo), ja niistä säädetään RL:n 11-51 luvussa
4
Q
Eurooppalainen rikosoikeus
A
Yleiskäsite, joka kattaa sekä Euroopan neuvoston että Euroopan unionin puitteissa toteutetut rikosoikeudelliset toimenpiteet
5
Q
Euroopan neuvosto
A
Hallitustehtävällinen elin, jonka perustehtävänä on on ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen
Perustan tälle luovat Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS) ja Strasbourgissa sijaistevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimne (EIT) sitä koskeva ratkaisukäytäntö
6
Q
Euroopan unioni
A
27 eurooppalaisen valtion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto
7
Q
EU-rikosoikeus suppeassa ja laajassa merkityksessä
+ Yleinen EU-oikeuden vaikutus
A
Laaja merkityksessä se käsittää Euroopna unionin puitteissa toteutetut rikosoikeudelliset tai rikosoikeuteen liittyvät toimenpiteet
Suppeassa merkityksessä se käsittää EU:ssa toteutetun varsinaisen rikosoikeudellisen yhteistyön
Yleinen EU-oikeuden vaikutus rikosoikeuteen käsittää muun EU-oikeuden kuin EU:ssa toteutetun rikosoikeudellisen yhteistyön vaikutuksen kansalliseen rikosoikeuteen. Tämä vaikutus voidaan jakaa positiiviseen ja negatiiviseen vaikutukseen
8
Q
Rikoskäyttäytyminen + sekundaarinen rikoskäyttäytyminen
A
Sellainen yhteisön sääntöjen moitittavaksi katsottua rikkomista, joka herättään muissa yhteisön jäsenissä paheksuntaa. Usein tällainen toiminta on myös yhteisön virallisten normien vastaista.
Sekundaarinen rikoskäyttäytyminen tarkoittaa rikoksen jatkamista ensimmäiseen rikokseen syyllistymisen jälkeen
9
Q
Kriminologia
A
Yhteiskuntatieteisiin kuluva tieteenala, joka tutkii muun ohessa rikoskäyttäytymisen sosiaalisia syitä
10
Q
Mitä eri teorioita kirjassa esitetään rikollisuuden syiksi?
Mitä näistä on hyvä huomioida?
A
- Evoluutiokriminologia
- Valikoitumisteoria
- Sosiaalisen paineen teoria
- Sosiaalisen kontrollin teoria
- Oppimisteoria
- Leimaamisteoria
On hyvä ottaa huomioon, että nykykriminologiassa korostetaan pluralismia eli sitä, että rikollisuutta voidaan selittää monin eri tavoin
11
Q
Evoluutiokriminologia
A
Kriminlogian osa-alue, jossa ihmisen käyttäytymistä ja valintoja selitetään evoluution seurauksena ihmislajille kehittyneiden käyttäytymispiirteiden avulla (esim. aggressiivinen käyttäytyminen)
12
Q
Valikoitumisteoria
A
Rikollisuuden teoria, jonka mukaan tietyt ihmiset syyllistyvät rikoksiin muita useammin henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi
Voidan esimerkiksi esittää, että rikoskäyttäytyminen on tietyillä yksilöillä yhteydessä aggressiivisuuteen, impulsiivisuuteen ja puutteellisiin kognitiivisiin kykyihin. Yksilön huono-osaisuus yhteiskunnassa saattaa valikoitumisteorioiden mukaan vielä lisätä rikoskäyttäytymisen riskiä
13
Q
Sosiaalisen paineen teoria
A
Rikollisuuden teoria, jonka mukaan yhteiskunnallisten olosuhteiden seurauksena tietyt ihmiset valitsevat rikosten tekemisen
(Sosiaalinen tekijä kuten vaurastuminen tai vastoinkäyminen –> turhautuminen –> purkautuminen esim. rikollisuuden kautta)
14
Q
Sosiaalisen kontrollin teoria + sosiaalinen kontrollin tavoitteet
A
Rikollisuuden teoria, jonka mukaan rikoskäyttäytymiseen vaikuttavat yksilöllä olevat halut ja tarpeet, joita pyritään tyydyttämään.
Sosiaalinen kontrolli voi pyrkiä hillitsemään rikollisten keinojen käyttöä ja rikoksen torjunnassa kannattaisi teorian mukaan keskittyäkin sellaisiin sosiaalsen kontrollin keinoihin, jotka ehkäisevät parhaiten rikoskäyttäytymistä
15
Q
Oppimisteoria
+ miten se voi vaikuttaa kriminaalipolitiikkaan?
A
Rikollisuuden teoria, jonka mukaan rikoskäyttäytymistä opitaan ryhmässä ja sosiaalisissa tilanteissa ja rikoksen tekemisen mahdollistaa rikoksen tekemiseen vaadittavan käyttäytymismallin omaksuminen.
Oppimisteorioiden puitteissa voidaan esimerkiksi pyrkiä puuttumaan tilanteisiin, joissa nuoret omaksuvat eri viiteryhmissä malleja rikoksen tekemiseen
16
Q
Leimaaminen ja leimaamisteoria
A
Leimaamisella viitataan siihen, miten rikokseen syyllistynyt yksilö muiden silmissä “leimataan” rikolliseksi.
Leimaamisteoria kuvaa siten sitä, että jos yhteiskunnassa yksilö nähdään ja koetaan rikollisena, tämä voi vaikuttaa myös hänen käsitykseensä itsestään ja rikollinen toiminta voi jatkua herkemmin.
Tämä selittää erityisesti sekundaarista rikoskäyttäytymistä
17
Q
Kriminaalipolitiikka
A
Laajimmillaan kaikki toiminta, jolla pyritään vaikuttamaan rikollisuuteen. Se voidaan määritellä myös rikollisuutta ja sen kontrollia koskevaksi päätöksenteoksi.
Rikosoikeuden näkökulmasta keskeinen kriminaalipolitiikan keino on oikeudellinen, riksolain säätäminen
18
Q
Minimoimistavoite
A
Yksi kriminaalipolitiikan päätavoitteista, jonka avulla yritetään minimoida rikollisuutta ja sen torjumisesta aiheutuvien kustannuksia ja haittaa.
19
Q
Jakamistavoite
A
Yksi kriminaalipolitiikan päätavoitteista, jonka avulla yritetään jakaa rikollisuuden ja sen torjumisesta aiheutuvat kustannukset oikeudenmukaisesti eri osapuolten kesken
20
Q
PL 53.3 §
kansalaisaloite
A
Vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi sen mukaan kuin lailla säädetään.
Kansalaisaloitelaissa säädetään tarkemmin mm.
- kansalaisaloitteen tekemisestä
- kansalaisaloitteen muodosta sekä
- kansalaisaloitetta tukevien allekirjoitusten (= kannatusilmoitusten) keräämisestä
21
Q
Kansalaisaloitejärjestelmän yleinen tavoite
Vaikuta siihen, mitä koet tärkeäksi
A
Luoda edustuksellista demokratiaa täydentävä vaikuttamiskeino, joka tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa suoraan poliittiseen päätöksentekoon ja saada tärkeäksi kokemiaan asioita eduskunnan käsiteltäväksi.
Yleisemmällä tasolla arvioituna kansalaisaloite rikosoikeudelisen lainsäädännön näkökulmasta edistää tavoitetta ylläpitää mahdollisimman legitiimiksi koettua rikosoikeudellista järjestelmää
22
Q
Kirjassa esitetyt kriminalisointiperiaatteet
A
- Oikeushyvien suojelun periaate
- ultima ratio-periaate
- hyöty-haitta-punninnan periaate
- rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
- ihmisarvon loukkaamattomuuden periaate
23
Q
Kriminalisointi
A
Tiettyjen tekojen rangaistavaksi säätämistä
Säätämällä ja ylläpitämällä kriminalsointeja koskevia säännöksiä lainsäätäjä määrittelee kielletyn ja sallitun käyttäytymisen rajat yhteiskunassa ja tehostaa kiellettyä käyttäytymistä määrittävät normit perusoikeuksiin puuttuvia sanktiouhkia käyttämällä
24
Q
Oikeushyvien suojelun periaate + mitä se vaatii
+oikeushyvän määritelmä
A
Kriminalisointiperiaate, jonka mukaan rikosoikeutta on lupa käyttää vain oikeushyvien suojeluun
Oikeushyvän käsitteellä tarkoitetaan vakiintuneesti oikeudellisesti suojattua intressiä. Määritelmä ei ole tarkoittanut oikeushyvän sisällöllistä määrittämistä.
Se vaatii lainsäätäjää arvioimaan ja perustelemaan, minkä vuoksi tietyn teon rangaistavaksi säätäminen on perusteltua ja mitä oikeudellisesti suojattua tai suojaamisen arvoista intressiä rikossäännöksellä on tarkoitus suojata.
25
Ultima ratio-periaate + ajatus
Periaate, jonka mukaan rikosoikeutta on lupa käyttää vain, jos käsillä ei ole toista rikosoikeutta moraalisesti hyväksyttävämpää ja sitä tehossaan kohtuullisissa määrin lähestyvää ja kohtuullisin kustannuksin toimeenpantavissa olevaa järjestelmää.
(vasta viimesijainen keino)
Periaate ei lähtökohtaisesti rajaa rikosoikeudelle vaihtoehtoisia keinoja, kunhan ne täyttävät edellä mainitut hyväksyttävyyttä, tehokkuutta, ja kustannuksia koskevat edellytykset.
Periaate on rikosoikeudellisen järjestelmän käytön rajoitusperusteena erityisen tärkeä
Ajatus on, että yhteiskunnallisiin ongelmiin moitittaviin käyttäytymismuotoihin tulisi ensisijaisesti puuttua muilla kuin rikosoikeudelisilla toimenpiteillä
Tämä on seurausta siitä, että rikosoikeutta on perinteisesti pidetty eniten yksilön vapauspiiriin puuttuvana keinona
26
Hyöty-haitta-punninan periaate
Kriminalisointiperiaate, jonka mukaan kriminalisoinnista täytyy olla enemmän hyötyä kuin haittaa
(HOX! kirjassa lukee päinvastoin --> virhe)
Periaatteen on katsottu laajentavan näkökulman rikosoikeuteen kokonaisyhteiskunnalliseksi, koska sen puitteissa voidaan ottaa huomioon lähtökohtaisesti kaikenlaisia kriminalisoinneista aiheutuvia hyötyjä ja haittoja.
Periaate on lisäksi hyvin käytännönläheinen sen edellyttäessä kriminallisoinnin mahdollisten vaikutusten ennakollista pohdintaa
(esim. prostituutio)
27
Lailla säätämisen vaatimus sekä tarkkarajaisuus- ja täsmällisyysvaatimus perusoikeuden rajoitusedellytyksinä
Perusoikeuden rajoitus tulee toteuttaa eduskuntalailla ja rajoituksen muotoileminen tarkkarajaiseksi ja täsmälliseksi
Rikosoikeudessa samaa edellyttää rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
28
Hyväksyttävyysvaatimus perusoikeuden rajoitusedellytyksenä
Kriminalisoinnille ja rikosoikeudelliselle seuraamusjärjestelylle on oltava esitettävissä painava yhteiskunnallinen tarve ja perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä peruste
Kysymys on käytännössä oikeushyvien suohelun periaatetta pitkälti vastaavasta edellytyksestä
29
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate/
Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate/
nulla poena sine lege
(PL 8 §)
(vinkki: syyttömyysolettama -> kirjoitetun lain vaatimus -> epätäsmällisyyskielto -> analogiakielto -> taannehtivan lain kielto)
Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.
30
Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaatimukset
- Kirjotetun lain vaatimus (viitataan nimenomaan eduskuntalakiin)
- Epätäsmällisyyskielto
- Analogiakielto
- Taannehtivan rikoslain kielto
31
Blankorangaistussääntely
Rangaistavan käyttäytymisen aineellisen alan määrittäminen muualla kuin eduskuntalain tasoisessa sääntelyssä (esim. liikenneturvallisuuden vaarantaminen)
Kysymys on esimerkiksi sääntelystä, jossa rikoslaissa säädetään tietyn lain ja sen nojalla annettujen asetusten rikkominen laajasti rangaistavaksi.
Rikoslaki sisältää avoimen rangaistussäännöksen eli ns. blankorangaistussäännöksen, mutta rangaistavan käyttäytymisen aineellinen sisältö määrittyy käytännöss' rikoslain ulkopuolisen lainsäädännön kautta
Perustuslakivaliokunnan käytännössä on kuitenknin rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta johtuvist syistä asetettu tiettyjä vähimmäsivaatimuksia tämän käyttämiselle. Näitä ovat muun muassa sääntelyn edellyttämien valtuutusketjujen täsmällisyyttä ja rikoslain ulkopuolisen rangaistavuuden aineellisen alan ilmaisevien säännösten täsmällisyyttä
32
RL 23.1 § (Liikenneturvallisuuden vaarantaminen)
Joka tienkäyttäjänä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia tai ajoneuvolakia taikka niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle, on tuomittava liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi
33
Analogiakielto + soveltaminen (niin haitaksi kuin hyödyksi)
Rikosoikeudellista säännöstä ei saa soveltaa tapaukseen, johon sen sanamuotonsa mukaan ei sovellu mutta joka näyttäisi olevan samankaltainen kuin säännöksessä nimenomaisesti tarkoitettu tilanne
Rikosoikeudellisia säännöksiä ei saa soveltaa analogisesti syytetyn vahingoksi.
Oikeusturvasyyt eivät kuitenkaan rikosoikeudessa aseta esteitä analogiselle syytetyn eduksi tapahtuvalle lainsoveltamiselle.
Esimerkiksi rikosoikeudellista vastuuvapausperustetta voidaan soveltaa analogisesti syytetyn eduksi ja vapauttaa vastaaja rikosoikeudellisesta vastuusta.
Lakiin kirjoittamattomien vastuuvapausperusteiden kehittäminen esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä on myös mahdollista
Tällöin on kuitenkin kiinnitettävä huomiota yhdenvertaisuuden asettamiin vaatimuksiin
34
Epätäsmällisyyskielto + sen ongelmat
Kunkin rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava riittävällä täsmällisyydellä siten, että säännöksen sanamuodon perusteella on ennakoitavissa, onko jokin toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa
Ongelmallista on määritellä, minkälaista täsmällisyyden tasoa rikosoikeudellisilta säännöksilät tulee edellyttää ja kenen näkökulmasta täsmällisyyttä tulee arvioida
35
RL 25.7 § (Vainoaminen)
Joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, vainoamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
36
Taannehtivan rikoslain kielto
Rikokseen syylliseksi saa tuomita vain sellaisen teon perusteella, joka on tekohetkellä rangaistavaksi säädetty.
Kielto koskee sekä
- lainsäätäjää - ei saa säättää taannehtivasti voimaantulevia kriminalisointeja tai rikosoikeudellisia seuraamuksia - että
- lainsoveltajaa - ei saa soveltaa voimaan tullutta uutta rikosoikeudellista lainsäädäntöä taannehtivasti, ellei kysymys ole lievemmän lain periaatteesta
37
Lievemmän lain periaate + mihin se sisältyy
Jos rikoksen tekemisen jälkeen voimaan tullut uusi laki johtaisi syytetylle lievempään lopputulokseen, uutta lakia on sovellettava. Jos taas muuttuneen lain seurauksena rangaistavuus on ankarempaa, on sovellettava vanhaa lakia.
Periaate sisältyy rikoslain 3 luvun 2 §:ssä
38
Rikoksen rakenne (kysymys)
Kysymys on rikosvastuun yleisiä edellytyksiä koskevasta hahmotelmasta, joka pyrkii havainnollistamaan erityisen osan kriminalisoinnin lisäksi välttämättömien rikosvastuun yleisten edellytysten paikkaa ja vaikutusta osana rikosvastuun muodostumisen kokonaisuutta
39
Tekorikosoikeuden periaate
Rikosoikeudellinen moitearvostelu kohdistetaan aina tehtyyn konkreettiseen tekoon tai laiminlyöntiin
40
Tekijärikosoikeudellinen näkökulma
Näkökulma, jossa moitittavuusarvostelu kiinnittyy tekijään liityviin piirteisiin, esim. tekijän yleiseen asosiaalisuuteen/"pahoihin aikomuksiinsa".
Tästä näkökulmasta on Suomessa irtauduttu 1960-1970-luvulla.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tekijään liittyvät seikat olisivat rikosoikeudellisessa arvioinnissa kokonaan vailla merkitystä
41
Teko (vinkki: tähän sisältyy kaksi selitystä)
Ensinnäkin, sillä voidaan viitata rikosoikeudellisesti merkitykselliseen käyttäytymiseen, joka voi ilmetä joko aktiivisena tekemisenä tai laiminlyöntinä.
Toiseksi, sillä voidaan viitata nimenomaan rikosoikeudellisesti merkitykselliseen aktiiviseen tekemiseen
42
Sexsomnia
| tuli kysymykseen tapauksessa KKO 2019:55
Uni-valvetilan häiriö, jonka aikana henkilö voi suorittaa monimutkaisia toimintoja, joihin voi liittyä erilaisia seksuaalisia toimintoja, jotka taas voivat erota henkilön valvetilan toiminnosta.
43
Filosofisen teon teoria
Teon näkökulma, jossa erotellaan perusteot (primääriteot) rikosoikeudellisesti merkityksellisestä teosta
44
Sosiaalisen teon teoria
Teon teoria, jossa painotetaan sitä, että teko on sosiaalisesti merkityksellistä inhimillistä käyttäytymistä.
Teoria painottaa toimintaa kokonaisuudessaan, toiminnan sosiaalista merkitystä sekä sitä, että rikosoikeudellisesti merkityksellisessä toiminnassa on kysymys hallitusta tai hallittavissa olevasta sosiaalisesti merkityksellisestä käyttäytymistä.
Sosiaalisen teon teoria antaa laajemmat mahdollisuudet arvioida teko ajallisesti laajempana sosiaalisesti merkityksellisenä kokonaisuutena
45
Varsinainen laiminlyöntirikos
Tietyn toiminnan laiminlyönit, joka nimenomaisesti on säädetty rikoslain säännöksissä rangaistavaksi
46
Epävarsinainen laiminlyöntirikos
Tilanne, jossa tekijää voidaan rangaista laiminlyönnistä sellaisen rikostunnusmerkistön perusteella, jossa laiminlyöntiä ei ole nimenomaisesti mainittu
Käytännössä kysymys on seurausrikoksista, joissa rangaistavaksi säädetyn seurauksen aiheuttaminen voidaan toteuttaa joko aktiivisella tekemisellä tai laiminlyönnillä
47
RL 3:3 § (Laiminlyönnin rangaistavuus)
Laiminlyönti on rangaistava, jos rikoksen tunnusmerkistössä niin nimenomaan määrätään.
Laiminlyönti on rangaistava myös, jos tekijä on jättänyt estämättä tunnusmerkistön mukaisen seurauksen syntymisen, vaikka hänellä on ollut erityinen oikeudellinen velvollisuus estää seurauksen syntyminen. Tällainen velvollisuus voi perustua:
1) virkaan, toimeen tai asemaan (tarkennettu, että se koskee tietyn henkilön tai henkilöjoukon tai määrätyn omaisuuden suojaamista tai valvomista);
2) tekijän ja uhrin väliseen suhteeseen;
3) tehtäväksi ottamiseen tai sopimukseen (ero 1 kohtaan vapaaehtoisuus);
4) tekijän vaaraa aiheuttaneeseen toimintaan (joka omalla toiminnallaan saa aikaan vaaratilanteen, on useinvastuussa sen myötä seurauksista); tai
5) muuhun niihin rinnastettavaan syyhyn.
48
Vastuuasemaoppi + vastuuasema
Vastuuasemaopilla tarkastellaan sitä, onko käsillä erityinen oikeudellinen velvollisuus vahinkoseurauksen estämiseen.
Vastuuasemassa on henkilö, jolla on ollut erityinen oikeudellinen velvollisuus estää seurauksen syntyminen
Vastuuasema voidaan jakaa suojeluvastuuseen ja valvontavastuuseen
49
Suojeluvastuu
Tiettyyn henkilöön kohdistuva edellytys suojella tiettyä henkilöä tai tiettyjä henkilöitä erityyppisiltä vaaroilta ja tilanteilta. (esim. vanhemman suhde lapseen)
50
Valvontavastuu
Tietyn henkilön velvollisuus valvoa vaaran lähdettä ja estää ne loukkaukset, jotka ovat peräisin hänen valvomastaan lähteestä (esim. valvoa, ettei väkivaltainen koira tee mitään - oma esimerkki)
51
Rangaistavaksi säädettyjen tekojen jaottelu
Vinkki: millaisia tekoja
- Tekorikos (voidaan myös pitää eräänä vaarantamisrikoksen luokkana)
- Seurausrikos
- Vaarantamisrikos
52
Tekorikos + mitä se tarkoittaa vaarantamisen näkökulmasta?
Tekorikos edellyttää aktiivista tekemistä, eikä edellytä, että rangaistavaksi säädetystä toiminnasta aiheutuu mitään seurausta (esim. rattijuopumus)
Vaarantamisen näkökulmasta tekojen vaaraa aiheuttava luonne on oletettu eivätkä nämä rikossäännökset sisällä mitään vaarantamista ilmaisevaa kriteeriä - vaaran taos voi vaikuttaa rangaistuksen mittaamisessa
53
Seurausrikos
Seurausrikoksissa erityisissä tunnusmerkistöissä on nimenomaisesti mainittu itse teosta erillinen ulkoinen seuraus, jonka syntymistä tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää (esim. tappo)
Seurausrikoksen suhteen on merkityksellistä (oikeudellisesti) arvioida tekijän toiminnan syy-yhteyttä aiheutuneeseen seuraukseen
54
Vaarantamisrikoksen kategoriat
- Tekorikos
- Konkreettista vaaraa edellyttävät tunnusmerkistöt (vaara ilmaistaan suoraan erityisen osan tunnusmerkistössä)
- Abstraktista vaaraa edellyttävät tunnusmerkistöt (teko sellaisenaan on omiaan aiheuttamaan vaaraa)
55
RL 21:13 § (Vaaran aiheuttaminen)
Rikoksesta tuomitaan se, joka tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran
56
Seuraustahallisuus
vinkki: mihin tahallisuus kohdistuu?
Rikosoikeudellisen tahallisuuden muoto, jossa tekijän tahallisuuden tulee kohdistua seurauksen syntymiseen (esim. tappo)
57
RL:n 3:6 §:n määrittämät tahallisuuden muodot
- Tarkoitustahallisuus
- Varmuustahallisuus
- Todennäköisyystahallisuus
58
Tarkoitustahallisuus
Tilanne, jossa tekijä on tarkoittanut aiheuttaa seuraamuksen
59
Varmuustahallisuus
Tilanne, jossa tekijä on pitänyt seurausta varmana tai tekoonsa varmasti liittyvänä
60
Todennäköisyystahallisuus
Tilanne, jossa tekijä on pitänyt seurauksen aiheutumista varsin todennäköisenä. (= tahallisuus
Todennäköisyystahallisuus määrittää tahallisuuden alarajaa. Tahallisuuden alaraajan määrittäminen on tärkeää, koska se usein samalla merkitsee myös rangaistavan käyttäytymisen alarajaa
61
Mitä lainsäätäjä on tarkoittanut ilmaisulla "varsin todennäköinen"
Ilmaisulla tarkoitetaan tilannetta, jossa tekijän teonhetkisen arvion mukaan seurauksen syntyminen on todennäköisempää kuin sen syntymättä jääminen.
Tässä on kyse tekijän näkökulmasta toteutetusta arviosta seurauksen syntymisen todennäköisyydestä
Toisin sanoen todennäköisyystahallisuus täyttyy, kun tekijän on täytynyt tekohetkisen arkisen arvion perusteella pitää seurausta toteuttamansa teon todennäköisenä seurauksena
62
Tuottamus/huolimattomuus
Tahallisuuden ohella toinen syyksiluettavuuden muoto. Kyseessä on siitä, että tietyssä tilanteessa ei olla toimittu riittävän huolellisesti
Tuottamuksessa erotetaan teon (objektiivinen) huolimattomuus ja tekijän (subjektiivinen) huolimattomuus.
63
RL 3:7.2 (törkeän tuottamuksen arviointi)
(3+1)
Merkittävä ja Tärkeä Vaara ja loukkaus Tietoisena sen Olosuhteista
Huolimattomuuden törkeysarvioinnissa on otettava huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden
- merkittävyys,
- vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys,
- riskinoton tietoisuus sekä
- muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet.
64
Tekijän huolimattomuus
Tekijän menettely on rikosoikeudellisesti arvioiden huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää (teon huolimattomuutta) ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan
65
Tekosyyllisyys
Syyllisyys, jota teko tekijässä ilmentää
66
Rikosoikeudellisen vastuun edellytykset
- Tekijä on tekohetkellä 15-vuotias (nuori ikä lieventävänä tekijänä)
- Tekijä on tekohetkellä syyntakeinen
67
Syyntakeisuus
Tekijä on teon tehdessään
1) toiminut täydessä ymmärryksessä ja
2) ymmärtänyt tekonsa oikeudellis-moraalisen luonteen SEKÄ
3) kyennyt aidosti kontrolloimaan käyttäytymistään
68
Syyntakeettomuus + rangaistavuus
Psyykkisesti Ymmärtämätön ja Kontrolloitamaton
Tilanne, jossa tekijä on teon psyykkisessä poikkeavuustilassa eikä tämän vuoksi kykene ymmärtämään tekonsa luonnetta TAIKKA ei ole psyykkisenpoikkeavuustilan vuoksi kyennyt kontrolloimaan käyttäytymistään
Syyntakeetonta ei tuomita rikosoikeudelliseen vastuuseen. Usein syyntakeeton sen sijaan määrätään tahdosta riippumattomaan hoitoon mielenterveyslain mukaisessa järjestyksessä
69
Alentunut syyntakeisuus + rangaistavuus
Alentunut syyntakeisuus sijoittuu syyntakeisuuden ja syyntakeettomuuden väliin.
Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa tekijä on toiminut vailla täyttä ymmärrystä.
Teon alentuneesti syyntakeisen tehnyt tuomitaankin rikosoikeudelliseen rangaistukseen, mutta pääsääntöisesti lievempään rangaistukseen kuin syyntakeinen
70
Rikoskumppanuus/tekijäkumppanuus sekä osallistuminen
Tilanne, jossa kaksi tai useampi ovat tehneet teon yhdessä. Tämä edellyttää yhteisymmärrystä.
Osallistumista varsinaisen teon tekemiseen ei välttämättä tarvita, mutta tekijäkumppanin osuuden tulee olla tekokokonaisuuden kannalta olennainen
71
Avunantaja
Henkilö, joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muulla tavoin tahallaan auttaa toista rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisestä.
Avunantovastuu edellyttää vain avuntantajan tietoisuutta omasta toiminnastaa ja sen päätekoa edistävästä vaikutuksesta
Päätekijän ei välttämättä tarvitse olla tietoinen avunantajan toiminnasta
Avunantaja tuomitaan lievemmän rangaistusasteikon mukaan kuin tekijä, koska avunanto ilmentää päätekoä vähäisempää syyllisyyttä
72
Yllytys ja Yllyttäjä +
Yllytys on toisen rahallista taivuttamista tahalliseen rikoksen tekemiseen
Yllyttäjä on rikoksen "henkinen alkuunpanija" eli henkilö, joka saa aikaan rikoksentekopäätöksen tekijässä
73
Välillinen tekeminen
Rikoksen tekemistä toista välikappaleena käyttäen sellaisissa tapauksissa, joissa välikappaleena käytettyä hekilöä ei voida saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen
74
Vastuuvapausperuste
Sellainen poikkeuksellinen peruste, joka voi vapauttaa tekijän uhkaavalta rikosvastuulta
Suomen rikoslakiin kirjattuja vastuusta vapauutavia perusteita ovat hätävarjelu ja pakkotila. Rikosoikeudessa tunnistetaan myls lakiin kirjaamattomia vastuuvapausperusteita, kuten loukatun suostumus
75
Rangaistusteoria
vinkkii:
oikeuttaa rikosoikeuden käyttämisen
Lähtökohtaisesti ja yksinkertaisesti voidaan sanoa tarkoittavan teoriaa rikosoikeuden ja rikosoikeudellisen järjestelmän käytön perusteista.
Täsmällisemmin voidaan sanoa, että rangaistusteoria muodostaa perustan koko rikosoikeudelliselle järjestelmälle, sen periaatteille sekä erilaisille yksityiskohdille
Rangaistusteorioiden merkitys korostuu siinä, että niiden avulla voidaan kontrolloida rikosoikeudellisen järjestelmän käyttöä. Teoriat osoittavat ja täsmentävät hyväksyttävän rikosoikeuden käytön edellytykset
76
Sovitusteoriat eli retributiiviset teoriat
Teoriat, joiden mukaan rangaistuksen oikeutus saadaan tehdystä rikoksesta.
Ne perustuvat ajatusmalliin, jonka mukaan rangaistuksen oikeutus voidaan johtaa menneisyyteen suuntautuvalla tapahtunutta rikosta koskevalla tarkastelulla rippumatta rangaistuksen suppeammista tai laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista.
77
unfair advantage-teoria
Eräs retributiivinen teoria, jonka mukaan rikoksentekijän katsotaan rikosteollaan saavuttaneen epäoikeudenmukaisen hyödyn tai edun suhteessa muihin samojen sääntöjen mukaan toimiviin.
78
Mietintövaliokunta
Perheen PerintöEsineen Velvoittama Prosessi Rikoksen Tuomioistuimeen
Eduskunnan valiokunta, joka käsittelee mm.
- Perheoikeutta
- Jäämistöoikeutta
- Velvoiteoikeutta
- Esineoikeutta
- Rikos- ja prosessioikeutta
- Tuomioistuimia ja vankeinhoitoa koskevaa sääntelyä
79
Kriminalisointiperiaatteen toiminta + ajatus
Kriminalisointiperiaatteet asettavat tiettyjä edellytykisä tietyn toiminnan rangaistavaksi säätämiselle.
Ajatuksena on, että näiden edellytysten täyttessä ehdotettu kriminalisointi olisi hyväksyttävissä tai ainakin täyttäisi tietyt kriminalisoinnille asetettavat vähimmäisedellytykset
Kriminalisointiperiaatteista on alun perin kehitetty rikosoikeustieteessä, mutta sittemmin niihin on viitattu useissa lainvalmisteluasiakirjoissa, minkä vuoksi niiden asmeaa voidaan pitää rikosoikeudellisessa lainvalmistelussa suhteellisen vakiintuneena
80
Oikeushyvien suojelun periaatteen merkitys lainsäätäjän näkökulmasta
Se vaatii lainsäätäjää arvioimaan ja perustelemaan:
- Minkä vuoksi tietyn teon rangaistavaksi säätäminen on perusteltua JA
- Mitä oikeudellisesti suojattua tai suojaamisen arvoista intressiä rikossäännöksellä on tarkoitus suojata
81
Kansainvälinen rikosoikeus
Osa kansainvälistä oikeutta ja se käsittää
- kansainvälisiä rikosoikeudellisia yleissopimuksia,
- kansainvälisiä rikostuomioistuimia sekä
- tiettyjä kansainvälisiä rikoksia koskevat opin ja käytännön
82
Seuraamusjärjestelmän ala
Seuraa, Määrää, Täytä
- Rikosoikeudellisen seuraamusten lajit, niitä koskevat säännökset ja opit,
- rangaistuksen määräämistä koskevat säännökset ja opit sekä
- rangaistusten täytäntöönpanoa koskevat säännökset ja opit
83
Rikoslakipolitiikka
Rikosoikeudellisn lainsäädännön käyttämiseen liittyvät kriminaalipoliittiset toimenpiteet
84
Rangaistusasteikkopolitiikka
Rikosoikeudelliset rangaistukset kriminaalipolitiikan keinona
85
Millainen oli kriminaalipolitiikka 1960-1970-lukuun asti?
Kriminaalipolitiikan tavoitteena oli etsiä ja löytää ne parhaat käytännölliset keinot, joilla rikollisuutta voitaisiin vastustaa
Rikollisuuden poistaminen tai eliminointi ymmärrettiin ikään kuin itsestään selvästi kriminaalipolitiikan ainoaksi tavoiteltavaksi päämäräksi.
Arvojen tarkempaa pohtimista ja analysointia ei näin tarvittu vaan voitiin keskittyä pohtimaan rikollisuuden poistamisen tai vähentämisen keinoja ja keinojen tehokkuutta
86
Mitä arvotietoisempi lähestymistapa teki?
Mistä alettiin puhua?
Se antoi eväitä pohtia tietyn sinänsä tehokkaankin keinon aiheuttamia seurauksia sekä näiden seurausten mahdollisuta kohtuuttomuutta taikka näistä seurauksista mahdollisia aiheuttuvia liiallisia kustannuksia
Alettiin puhua mm. järkiperäisestä kriminaalipolitiikasta, jolla tarkoitettiin ennen muuta arvo- ja vaikutustietoisuutta - sekä myös vaihtoehtoisuutta
87
EU:n yhteistyön aineellisen rikoslainsäädännön lähentäminen
Tämä tarkoittaa sitä, että unionissa annetaan rikosoikeuden alaan kuuluvan direktiivi, jossa jäsenvaltiot velvoitetaan tiettyä rikoslajia koskevaan vähimmäissääntelyyn
Euroopan unionissa toteutetussa aineellisen rikoslainsäädännön lähentämistä koskevassa direktiivissä usein keksitytään tiettyä rikollisuuden lajia koskevien jäsenvaltioille yhteisten vähimmäissääntöjen antamiseen, joiden tarkoituksena on tehostaa jäsenvaltioiden asianomaista rikollisuudn lajia koskevaa lainsäädäntöä
EU:ssa annetut direktiivit lähtökohatisesti ilmentävät näin hieman erisuuntaisia kriminaalipoliittisia tavoitteita kuin kotimainen lainsäädäntö
88
Kriminalisointiperiaatteiden toiminta ja ajatus
Kriminalisointiperiaattee asettavat tiettyjä edellytyksiä tietyn toiminnan rangaistavaksi säätämiselle
Ajatus on, että näiden edellytysten täyttyessä ehdotettu kriminalisointi olisi hyväksyttävissä tai ainakin täyttäisi tietyt kriminalisoinnille asetettava vähimmäisvaatimukset
89
Ehdottomat perusoikeudet + muita koskeva rajoitus
Perusoikeussännöksiä, jotka ovat ehdottomia eikä niitä voida rajoittaa. Ne ovat muotoiltu perustuslaissa kielloksi
Muita kuin kieltomuotoon muotoiltuja perusoikeuksia voidaan rajoittaa perustuslakivaliokunnan muotoilemien perusoikeuksien rajoitusedellytysten asettamien vaatimusten täyttyessä - olkoonkin, että tällöinkään rajoittaminen ei ole suotava
90
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate EIS:n 7 artiklan ja YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 15 artiklan mukaan
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate on asetettu oikeudeksi, josta ei saa poiketa sodan tai kansakunnan elämää uhkaavan muun hätätilan aikana
91
Kirjoitetun lain vaatimus
Kirjoitettu eduskuntalaki on syyskiluettavan rikostuomion välttämätön ja ensisijainen oikeuslähde ja tulkinnan kohde
Rikosvastuuta ei voi koskaan perustaa yksinomaan asetukseen tai muuhun lakia alemmanasteiseen sääntelyyn
92
Blankorangaistussäännös
Avoin rangaistussäännös
| rikoslaki sisältää
93
Vanha RL 24:1 § (kotirauhan häirintä)
Rangaistavaa oli muun muassa toisen kotirauhan oikeudeton rikkominen metelöimällä, heittämällä esineitä, soittamalla puheluita tai muulla vastaavalla tavalla
94
Epätäsmällisyyskiellon tausta-ajatus
Tausta-ajatuksena on, että yksilöllä tulee olla kyky tietää rikosoikeudellisen säännöksen olemassaolosta ja sisällöstä.
95
Selkeiden rikossäännösten toimintavaikutus
Kun rikosoikeudelliset säännökset laaditaan mahdollisimman selkeiksi, kunnioitetaan yksilön kykyä toimia rationaalisena ja autonomisena yksilönä.
Selkeät rikosoikeudelliset säännökset toimivat näin reiluina ja oikeudenmukaisina varoituksina tilanteissa, joissa yksilöt osana yhteiskuntaa suunnittelevat toimintansa
96
Rikosoikeudellisten säännösten täsmällisyyden vaatimus
Merkityksellistä on ensinnäkin se, että rikosoikeudelliset säännökset, kuten muutkin säännökset, ilmaistaan aina kielellisessä muodossa.
Kielellisiin ilmaisuihin sisältyy aina epätäsmällisyyksiä tai vähintään erisuuntaisten tulkintojen mahdollisuus
On väistämättä jouduttu käyttämään yleisluonteista toiminnan aiheuttaman seurauksen kautta määrittyvää tekotapaa, joka voidaan toteuttaa lukemattomin erilaisin tavoin
Yleisesti voidaan todeta, että rikosoikeudellisilta säännöksiltä on edellytettävä mahdollisimman suurta täsmällisyyttä sääntelyn kuitenkaan olematta liian kasuistista eli tapauskohtaista.
Olennaista on, että rikosoikeudellisen sääntelyn perusteella on ennakoitavaa, mikä on rangaistavaa
97
Kenen näkökulmasta rikosoikeudellisen säännöksen täsmällisyyttä tulee arvioida?
Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että rikosoikeudellinen lainsäädäntö on kaikille suunnattua lainsäädäntöä, minkä vuoksi kenen tahansa tulisi voida säännöksen sanamuodon perusteella selvittää, mikä on rangaistavaa ja kuinka ankarasti.
Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisykäytännössään (esim. Kokkinakis v. Kreikka (1993)) lähtenyt siitä, että yksilön tulisi voida säännöksen sanamuodon perusteella saada selville, mitkä teot ja laiminlyönnit ovat rangaistavia
Vahvana lähtökohtana näin vaikuttaisi olevan, että rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen sisältämä epätäsmällisyyskielto vaatisi samalla "kenen tahansa asettamista rikosoikeudellisen sääntelyn kohteeksi. Tämä vaikuttaisi asettavan lähtökohdaksi myös rikosoikeudellisten säännösten yleiskielisyyden
98
Täsmällisyyden arviointi yksilön näkökulmasta silloin, kun rikossäännös on suunnattu tiettyjen erityisalojen toimijoille
(+EIS linjaus)
Osa rikosoikeudellisesti lainsäädännöstä on suunnattu tiettyjen erityisalojen toimijoille ja tällaisen lainsäädännön muotoilussa voidaan ottaa huomioon se, että tämän alan toimijoilla on kyky ja mahdollisuus olla selvillä ja ottaa selvää myös monimutkaisemmasta ja teknisluonteisemmasta sääntelystä
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on käytännössään (esim. Groppera Radio AG ym. Sveitsi (1990)) katsonut, että sääntelyn ennakoitavuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon sääntelyn kohteena oleva ala ja sääntelyn kohteen asema käsillä olevassa tapauksessa
99
Taannehtivan rikoslain kiellon soveltamisala
1) Kaikenlaiset uuskriminalisoinnit, jotka on tarkoitettu sovellettavaksi retroaktiivisesti
2) Tilanteet, jossa lainsäätäjä pyrkii taannehtivasti ankaroittamaan lainsäädännössä ja olevaa rangaistusuhkaa
100
RL 3:5.1-2 § (tahallisuus)
| +tahallisuuden edellytys
Rangaistusvastuun edellytyksenä on tahallisuus tai tuottamus.
Jollei toisin säädetä, tässä laissa tarkoitettu teko on vain tahallisena rangaistava.
(tekijän tahallisuuden tulee kattaa kaikki rikossäännöksessä tarkoitetut tunnusmerkistötekijät, olivat ne sitten seurauksen syntymistä edeltäviä vai muita seikkoja)
101
Teon kontrolloitavuuden vaatimus
Teon on oltava kontrolloitua
Rikosoikeudellisesti merkityksellinen teko edellyttää, että tekijää voidaan moittia hänen teostaan, joka aktiivisessa tekemisessä ilmenee kontrolloidusti toteutettuna ruumiinliikkeenä
102
RL:n 9 luvun oikeushenkilön rikosvastuu
Oikeushenkilön toiminnasas tehdystä rikoksesta oikeushenkilö voidaan tuomita yhteisösakkoon
Itse rikoksesti katsottava teko ymmärretään oikeushenkilön rangaistusvastuun järjestelmässäkin ihmisen toteuttamiseksi teoksi tai laiminlyönniksi
103
RL 23:3 § (Rattijuopumus)
Moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettaminen veren alkoholipitoisuuden ollessa 0,5 promillea tai yli on sellaisenaan rangaistavaa, seurauksista riippumatta
104
Abstraktin vaara lainsäätäjän näkökulmasta
Lainsäätäjä on arvioinut tiettyjen tekojen tyypilliset ilmenemismuodot yleisesti sillä tavalla, että niiden toteuttaminen ilman konkreettisen vaaratilanteen syntymistä on vaarallista ja niiden kriminalisointi abstraktina vaarantamisrikoksena perusteltua
105
Syyllisyysperiaate/nulla poene sine culpa/ei rangaistusta ilman syyllisyytta
Tapahtuneen fyysisen teon, joka täyttää rangaistavaksi säädetyn teon tunnusmerkistön, lisäksi rikosvastuu edellyttää tekijältä tiettyä tahdollista ja/tai tiedollista suhtautumista tiettyyn tekoon
106
Syyllisyysperiaateen tausta-ajatus
Yksilö on autonominen ja itsenäinen toimija, jolla on tietty vapauspiiri, jota valtion on myös rikosoikeudellistaa järjestelmää suunniteltaessa kunnioitettava
107
Syyllisyysperiaateeseen liittyvä vastuullisuus
Yksilö on kykenevä tunnistamaan ne tekijät ja reagoimaan niihin tekijöihin, joilla on merkitystä siinä valintatilanteessa, jonka hän kulloinkin kohtaa
108
Yksilön toisintoimimismahdollisuuden kunnioittaminen
Rikosoikeudellisen järjestelmän käyttö voidaan keskittää vain tekoihin, joiden suhteen yksilöllä olisi ollut kyky ja mahdollisuus toimia toisin
109
Rikosoikeuden ankaran vastuun kielto
Rikosoikeudellinen vastuu aina edellyttää tekijältä tietynlaista moitittavaa suhtautumista tehtyyn tekoon
110
Olosuhdetahallisuuden määrittely
RL:n tahallisuutta koskeva säännös ei koske lainkaan olosuhdetahallisuutta, vaan se jätettiin oikeuskäytännössä tarkemmin määrittyväksi.
Korkein oikeus on kuitenkin olosuhdetahallisuutta koskevassa ratkaisukäytännössää määrittänyt myös olosuhdetahallisuuden alarajan johdonmukaisesti todennäköisyystahallisuuden avulla
111
Miksi olosuhdetahallisuutta ei määritelty rikoslainsäädännössä?
Olosuhdetahallisuuden määrittely rajattiin säännöksen ulkopuolelle eduskuntakäsittelyssä, koska tahallisuuden alarajan määrittäminen myös olosuhdetahallisuuden suhteen todennäköisyystahallisuusmallin kautta pelättiin etenkin talousrikoksissa nostavan tahallisuuskynnystä
112
Tuottamuksellisen toiminnan rangaistavuuden säätäminen
Tuottamuksellinen käyttäytyminen on aina erikseen rangaistavaksi säädettävä.
Joskus tämä tehdään säätämällä sekä tahallisesta että tuottamuksellisesta toiminnasta samassa rikossäännöksessä
Usein tuottamuksellinen tekomuoto on erotettu omaksi rikosnimikkeeseen
113
Törkeä tuottamus
Tuottamuksessa erotetaan tavallinen ja törkeä tuottamus.
Törkeä tuottamus on lähempänä tahallisuutta ja tietyissä tunnusmerkistöissä se on rinnastettu tahallisuuteen erityisen osan tunnusmerkistön syyksiluettavuutta kosekvassa vaatimuksessa
114
Tekijän menettelyn huolimattomuus
| arviointi
Tekijän menettely on rikosoikeudellisesti arvioiden huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvoitetta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan
Toisin sanoen tekijän huolimattomuuden suhteen edellytetään, että tekijältä olisi tilanteessa voitu vaatia huolellisempaa toimintaa ja hän olisi myös kyenny häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvoitetta noudattamaan.
Kysymys voi olla joko tietoisesta riskinotosta tai tiedostamattomasta huolimattomuudesta
115
Olosuhteiden edellyttämä huolellisuus
Olosuhteiden edellyttämällä huolellisuudella tarkoitetaan teon huolimattomuutta.
Kysymys on esimerkiksi siitä, että toimitaan lainsäädännösssä vahvistettujen huolellisuusvelvollisuuksien vastaisesti
Joskus huolellisuusvelvoite voi ilmeta tietynlaisista teknisistä normeista
Se voi perustua myös vakiintuneeseen tapaan tai käytäntöön
116
Tietoinen riskinotto v. tiedostamaton tuottamus
Tietoisessa riskinotossa tekijän huolimattomuus on tietoista, jolloin tekijän ikään kuin kokeilee "kepillä jäätä"
Tiedostamattomassa tuottamuksessa tekijä ei edes havaitse toimivansa huolellisuusvelvollisuuden vastaisesti, mutta hänellä olisi ollut kyky sitä noudattaa
117
Nuoren iän rikosoikeudellinen merkitys
| Nuoren lievemmän kohtelu
Jos tekijä on tehnyt teon 15-17-vuotiaana, hänet tuomitaan rangaistukseen alennetulla asteikolla (esim. alle 18-vuotiasta ei herkästi tuomita ehdottomaan vankeuteen)
Jos alle 21-vuotiaan tehdystä teosta on tuomittu ehdottomaan vankeuteen, vanki päästetään ehdonalaiseen vapauteen aikaisemmin
Nuoren lievempi kohtelu pohjautuu pitkälti ajatukseen rangaistuksen haitallisuudesta nuorelle ja nuoren myönteisen sosiaalisen kehityksen tukemisen tavoitteesta
Nytemmin perustuslakivaliokunta on todennut, että nuorten lievemmälle rikosoikeudelliselle kohtelulle on hyväksyttävät valtiosääntöiset perusteet
118
Rikosvastuun suhteuttaminen
Syyllisyysperiaate edellyttää, että yksilöiden rikosvastuu määräytyy oikeudenmukaisesti suhteessa siihen panokseen, jonka he ovat rikoksen tekemiseen antaneet
119
Yhteisymmärryksen subjektiivinen ja objektiivinen merkitys
Subjektiivisessä merkityksessä tämä tarkoittaa, että oma toiminta yhdessä muiden kanssa kattaa rikostunnusmerkistön
Objektiivisessä merkityksessä yhteisymmärrys edellyttää jonkinlaista osallistumista tunnusmerkistössä tarkoitetun rikoksen tekemiseen
120
Suppea ja laaja määritelmä rikosvastuusta vapauttamisesta
vastuusta vapautumisessa on kyse lähtökohtaisesti tilanteesta, jossa on tehty rikosoikeudellisesti teko, mutta
- teon tekeminen katsotaan poikkeuksellisesti oikeutetuksi (laaja) tai
- tekijään ei voida kohdentaa rangaistusvastuuta, koska tekoa ei voida rikosoikeudellisesti moittia (suppea).
Laaja vapautuimen kattaa myös esim. rikokseen perustuvan vahingonkorvausvastuun, suppea ei
121
Hätävarjelu
Hätävarjelu on peruste, joka voi vapauttaa rikosvastuusta laajasti.
Jos hätävarjelun tekijä puolustaa itseään oikeudetonta hyökkäystä vastaan, puolustusteko on tarpeellinen ja hän käyttää hyökkäyksen vaarallisuus huomioon ottaen oikeasuhtaisia voimakeinoja, hänen tekonsa ymmärretään oikeudenmukaisesti.
Hänellä on ollut oikeus puolustaa itseään ja hän on toteuttanut puolustusteon sallitun hätävarjelun rajoissa, minkä vuoksi häneen ei voida kohdentaa rikosoikeudellisia toimenpiteitä
122
Hätävarjelun liioittelu
Jos hätävarjelun tekijä puolustaessa itseään oikeudetonta hyökkäystä vastaan käyttänyt ylimitoitettuja voimakeinoja, mutta esimerkiksi tilanteen äkillisyys on estänyt perusteellisemman voimakeinojen mitoittamista koskevan harkinnan, hänen tekoaan ei ymmärretä oikeudenmukaiseksi, mutta häneen ei kuitenkaan kohdenneta rikosoikeudellista moitearvostelua eikä häntä tuomita rikosoikeudelliseen rangaistukseen
123
Preventioteoriat
| +Yleiset ja erityiset preventioteoriat
Tulevaisuuteen suuntautuneita rangaistusteorioita ja ne voidaan jakaa yleispreventiivisiin ja erityispreventiivisiin teorioihin
Yleispreventiiviset teoriat tarkastelevat rangaistuksen vaikutusta laajalti, ennen muuta rangaistuksen yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Erityispreventiivissä teorioissa huomio sen sijaan kiinnitetään rikoksentekijään
124
Negatiivinen yleispreventio
Yleisprevention suorin ja välittömin muoto.
Angloamerikkalaisessa rangaistusteorioissa puhutaan deterrence-teorioista
Rangaistuksena tarkoituksena on saada aikaa pelotevaikutus, joka estää potentiaalisia rikoksentekijöitä tekemästä rikoksia.
125
Positiivinen yleispreventio
Pohjoismaissa vallitsevana preventiivisen teorioiden muotoa voidaan nimittään ns. positiiviseksi yleispreventioksi, joka ulottaa vaikutuksensa välillisempiin ja kenties hieman hankalammin mitattavissa ja määriteltävissä oleviin seikkoihin.
.
126
Pohjoismaalaisten kanta negatiiviseen yleispreventioon
Pohjoismaissa tätä ei juuri ole kannatettu, koska sen onn nähty perustuvan yksinkertaistettuun näkemykseen järjestelmän toiminnasta. Sen sijaan pohjoismaissa (toki myös muualla) onkin päädytty analysoimaan rikosoikeudellisen järjestelmän preventiivistä vaikutusta moniuloitteisemmin
127
Mihin hypoteeseihin rikoslain noudattamisesta positiivinen yleispreventio tukeutuu? - 4 asiaa
1) Ihmiset sisäistävät lainsäädännön sisältämät normit omiksi toimintamalleikseen ja alkavat noudattaa niitä.
2) Noudattaminen voi perustua niiden legitiimiksi kokemiseen.
Jos termit ovat syntyneet esim. demokraattiseen parlamentaarisen päätöksentekomenettelyn puitteissa, niiden noudattaminen voi pohjautua tämän järjestelmän ja sen tuottamien normien legitiimiksi kokemiseen
3) Noudattaminen voi perustua muodollisen auktoriteetin kunnioittamiseen. Ajatuksena on, että "laki on laki" ja "sitä tulee noudattaa"
4) Normien noudattaminen voi oll seurausta tapaa luovasta vaikutuksesta; lainsäädäntöä on tavattu noudattaa
128
Kommunikatiivinen teoria v. ekspressiivinen teoria
Kommunikatiivinen rangaistusteoria pyrkii välittämään moitearvostelua tekijälle SEKÄ tiettyyn vastavuoroiseen dialogiin tekijän kanssa.
Tässä suhteessa se eroaa ekspressiivistä teorioista, jotka pyrkivät VAIN moitteen välittämiseen ilman vastavuoroista kommunikaatiota
129
Kommunikatiivisen teorioiden ydinajatus/lähtökohta
| vinkki: miten kansalainen nähdään?
Lähtökohtana on kansalainen rationaalisena moraalisena toimijana ja ajatus, jonka mukaan rationaalisesti toimiviin kansalaisiin voidaan rikosoikeudellisen järjestelmän keinoin kohdentaan kieltoja ja käskyjä
130
Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä
Rangaistavaksi säädettyjen tekojen johdosta aiheutuvien seuraamusten kokonaisuus.
Ilmaisua käytetään vakiintuneesti silloin, kun puhutaan
1) Rangaistuslajeista ja niitä koskevista
- Säännöksistä
- Periaatteista ja
- Käytänteistä sekä
2) Rangaistusten määräämiseen liittyvistä kysymyksistä
(Ilmaisulla viitataan myös siihen, että rikosoikeudellisia seuraamuksia ja niiden määräämistä koskevat säännökset muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden)
131
1950-asti vallinneet hoidolliset tarkoitusperät
Hoitoa korostaneet seuraamusjärjestelmään liittyvät näkemysen painottivat ajatusta rikosoikeudellisten rangaistusten yksilöä sopeuttavasta vaikutuksesta.
Taustalla oli usein ajatus siitä, että rikollisuus selittyy yksilön erityspiirteiden perusteella. Ajateltiin, että jos rangaistukseen sisältyviin hoidollisin keinoin kyetään vaikuttamaan näihin yksilön erityispiirteisiin, kyetään vaikuttamaan myös uusintarikollisuuteen
132
Suomessa ilmenevä käsitys rangaistusten harvalukuisuudesta
Suomessa on vakiintuneesti katsottu, että rikosoikeudellisen järjestelmän tulee perustua suhteellisen harvalukuiseen määrään rikosoikeudellisia seuraamuksia.
Ajatuksena on ollut, että yksinkertainen ja selväpiirteinen sekä harvalukuisille seuraamuksille perustuva rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä on yleisestävältä vaikutukseltaan tehokkaampi ja lainkäytön yhdenmukaisuuden takaamisen kannalta varmempi kuin lukuisille seuraamuslajeille perustuva järjestelmä
133
RL 6.1.1 (Rangaistuslajit) + sen sisältämä ajatus
Yleisiä rangaistuslajeja ovat rikesakko, sakko, ehdollinen vankeus, yhdyskuntapalvelu, valvontarangaistus ja ehdoton vankeus
Säännös pitää sisällään myös ajatuksen sitä, että lähtökohtaisesti tulisi käyttää lievintä mahdollista seuraamusta
134
Sakkorangaistus (yleisesti)
Varallisuuteen kohdistuva rikosoikeudellinen seuraamus. Se merkitsee puuttumista perustuslain 15 §:ssä turvattuun omaisuuteen
(rikesakko ja päiväsakko)
135
Rikesakko
Kiinteämääräinen varallisuuteen kohdistuva seuraamus, joka määrätään vähäisistä rikkomusluonteisista teoista yksinkertaisessa ja selvässä asiassa.
Käytännössä rikesakko on säädetty eräiden järjestyslain, jätelain, alkoholilain ja kalastuslain lievien rikkomusten seruaamukseksi
Rikesakon suuruus vaihtelee tällä hetkellä rikkomuslajeittain 40-100 euron välillä
Rikesakon määrää poliisi tai muu laissa säädettyä valvontaa suorittava virkamies, esimerkiksi tullimies tai erävalvoja.
Rangaistusvaatimus rikesakkarikkomuksesta epäilylle annetaan pääsääntöisesti heti. Rikesakkomääräyksen saanut voi 30 päivän kuluessa sen tiedoksisaannista hakea asiaan muutosta valittamalla käräjäoikeuteen
136
Rikesakon käyttö tieliikenteessä
Aikaisemmin rikesakkoa käytettiin tieliikenteen vähäisten rikkomusten seuraamuksena, mutta Suomessa on otettu 1.6.2020 käyttöö liikennevirhemaksu, joka käytetään nykyisin tieliikenteen vähäisten rikkomusten seurauksena.
Liikennevirhemaksu on hallinnollinen seuraamusmaksu eikä se näin kuulu rikosoikeudellisiin rangaistuksiin
137
Sakkorangaistus
| rikosoikeudellinen sakkorangaistus
Rikesakkoa ankarampi varallisuuteen kohdistuva rikosoikeudellinen seuraamus.
Suomessa on käytössä ns. päiväsakkojärjestelmä (RL luku 2a).
Jos erityisen osan rikossäännöksen rangaistusasteikossa on mainittu sakko seuraamuksena, tarkoitetaan nimenomaan päiväsakkojärjestelmän tarkoittamaa sakkorangaistusta
138
RL 2a:1.1 ja RL 7 (sakkorangaistuksen määrääminen)
Sakko tuomitaan päiväsakkoina, joiden vähimmäismäärä on yksi ja enimmäismäärä 120.
Jos joku olisi tuomittava samalla kertaa kahdesta tai useammasta rikoksesta sakkorangaistukseen, hänet tuomitaan yhteiseen sakkorangaistukseen.
Yhteinen sakkorangaistus saa olla enintään 240 päiväsakkoa
139
Päiväsakon rahamäärä/kokonaismäärä + niiden laskeminen
Päiväsakon rahamäärä vahvistetaan sakotettavan maksukyvyn mukaan, ja ensisijaisesti sakotettavan verotuksen mukaisten tulojen perusteella.
Sakon kokonaismäärä saadaan, kun kerrotaan yhteen päiväsakon lukumäärä päiväsakon rahamäärällä
Ajatuksena on, että yksi päiväsakko vastaisi yhtä kuudeskymmenesosaa (1/60) sakotettavan keskimääräisestä kuukausitulosta, josta on vähennetty tietyt verot ja maksut sekä kiinteä peruskulutusvähennys (255€) (= nettoperiaate)
Myös sakotettavan elatusvelvollisten määrä vähentää päiväsakon rahamäärää
(alin päiväsakon rahamäärä 6€)
140
Sakon muuntorangaistus
Maksamatto olevat päiväsakot, joita ei ole saatu perityksi rahana, voidaan muuntaa vankeudeksi. Sakko muunnetaan noudattaen muuntorangaistusta, jossa neljää maksamatta olevaa sakkoa vastaa yhden päivän vankeus (4:1)
Muuntorangaistus määrätään aina käräjäoikeudessa, muutanrangaistuksen tuomioistuinkäsittelyssä, johon sakotettu on haastettu. Käräjäoikeudella on myös mahdollisuus tietyin edellytyksin jättää maksamatta olevat sakot muuntamatta.
141
Vankeusrangaistus + sen sisältö ja sitä koskeva perusoikeuksien rajoitus
Tarkoituksellista yksilön vapauden riistämistä, jolla puututaan perustuslain 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuun henkilökohtaiseen vapauteen.
RL:n 2 c luvun 1 §:n mukaan vankeusrangaistuksen sisältönä on vapauden menetys tai rajoittaminen. Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta säädetään vankeuslaissa.
Vapaudenmenetys käsittävä vankeusrangaistus ei näin itsessään muodosta perustetta rajoittaa vangin muita perusoikeuksia vaan nämä rajoitukset on aina eriksee perusteltava kunkin perusoikeusrajoituksen osalta
PL:n 7 §:n 3 momentin mukaan vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.
142
Ehdollinen vankeusrangaistus + sen mahdollinen määrääminen
Rangaistus, jota ei panna täytäntöön tuomion tultua täytäntöönpanokelpoiseksi vaan rangaistuksen täytäntönpano on tietyn koeajan riippuvainen tekijän käyttäytymisestä
Tämä koeaika on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta.
Ehdollinen vankeus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi, jos ehdolliseen vankeuteen tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan hänet olisi tuomittava ehdottomaan vankeuteen.
Tällöin täytäntöönpantavasta ja koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittava rangaistuksesta määrätään yhteinen ehdoton vankeusrangaistus.
143
RL 6:9 § (Ehdollisen vankeuden määrääminen) + alle 18-vuotiaan tilanne
Määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei käsillä ole säännöksessä tarkoitettua ehdollisen vankeuden esteperustetta.
Tällaisia esteperusteita ovat rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus
Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei saa tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen, elleivät painavat syyt sitä vaadi. (viitataan lähinnä rikoksen vakavuuteen ja tekijän menettelyn moitittavuuteen)
Jos alle 18-vuotiaan tehdystä teosta tuomitaan yli kahden vuoden vankeusrangaistus, se tuomitaan myös ehdottomana vankeutena
144
Ehdollisen vankeuden ajatus/peruste
Nimenomaisena perusteena (tuolloiselle ehdollista rangaistustuomiota koskevalle lailla) oli, että lyhytaikaisilla ehdottomilla vankeusrangaistuksilla nähtiin olevan pikemmin uusintarikollisuuden vähentämisen kannalta epätoivottavia vaikutuksia, kun taas ehdollisen vankeuden ja sen täytäntöönpanon riippuvaisuuden koeajan aikaisesta käyttäytymisestä nähtiin toimivan kannustimena nuhteettomaan käyttäytymiseen
145
Oheisseuraamus ja sen määräminen
Jos ehdollista vankeutta pidetään jossain tilanteessa riittämättömänä rangaistuksena tietystä rikoskesta, sen ohella voidaan määrätä tietty oheisseuraamus.
Ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksia ova sakko ja yhdyskuntapalvelu. Ehdollisen oheisseuraamuksena tai tehosteena voi tulla tietyin edellytyksin kysymykseen myös valvonta.
146
Ehdoton vankeusrangaistus
Vankeusrangaistuksen suorittamista vankilassa. Käytännössä se ei merkitse koko ajan suorittamista vankilassa vaan ehdottomasta vankeudesta vapaudutaan ehdonalaiseen vapauteen
Ehdoton vankeus tuomitaa rikokseen sovellettavan rangaistusasteikon mahdollistamissa puitteissa
147
Ehdonalainen vapautuminen + valvonta
Ehdottomaan vankeuteen tuomitun vapauttamista suorittamaan loppuosa vankeudesta vapaudessa.
Vanki on ehdonalaisen vapauttamisen jälkeen jäännösrangaistuksen eli hänelle määrätystä rangaistuksesta jäljellä olevan ajan mittaisella koeajalla, jonka aikana uuden rikoksen johdosta myös jäännösrangaistus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi
Ehdonalaiseen vapauteen päästettävä vaki voidaan määrätä koeajaksi valvontaan, jonka tarkoituksena on yhtäältä lisätä yleistä turvallisuutta ja toisaalta tukea vankia hänen sosiaalisen selviytymisensä edistämiseksi
148
Ehdonalaiseen vapautumisen pääsääntö ja poikkeus
PS: Tuomitusta rangaistuksesta suoritetaan vankeudessa kaksi kolmasosaa, minkä jälkeen vapaudutaan ehdonalaiseen vapauteen
P1: Jos vanki ei ole rikosta edeltäneen viiden vuoden aikana suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa, ehdonalaiseen vapauteen vapaudutaan, kun vankeutta on suoritettu puolet
P2: Alle 21-vuotiaaian tehdystä rikoksesta vapaudutaan lievempien määräosien mukaisesti (tässäkin on kysymys nuorten lievemmästä kohtelusta rikosoikeudellisessa järjestelmässä)
149
Reaalirangaistusjärjestelmä
Tuomioistuin määrää rangaistuslaitoksessa suoritettavan vankeuden keston ja tuomiostuimen langettaman rangaistuksen pituus merkitsee samaa kuin rangaistuslaitoksessa vietettävä aika.
Eli kun tekijä tuomitaan esim. kolmen vuoden ehdottomaan vankeuteen, hän suorittaa sen täysimääräisesti vankilassa ja vapautuu viimeisen päivän jälkeen suoraan vapauteen. Tämän jälkeen hän on täysin vapaa eikä häneen voidan kohdistaa enää minkäänlaisia toimepiteitä
150
Ehdonalaisen vapauden ajatus
Ajatuksena on vangin astettainen ja suunnitelmallinen vapauttaminen, jolla pyritään edistämään vangin sijoittautumista ja sopeutumista yhteiskuntaan.
151
Elinkautinen vankeus
Suomessa rikosoikeudellisessa seuraamusjärjestelmässä elinkautinen vankeusrangaistus.
Murhassa ja terrorristisessa tarkoituksessa tehdyssä murhassa elinkautinen vankeus on määrätty ainoaksi rangaistukseksi, mutta se on mahdollinen myös tietyistä muista rikoksista, joiden rangaistusasteikossa elinkautinen vankeus on määritelty enimmäisrangaistukseksi
152
Ehdonalainen vapautuminen elinkautisesta vankeudesta
Elinkautisesta vankeudesta voi vapautua ehdonalaiseen vapauteen.
PS: Elinkautisesta voi vapautua ehdonalaiseen vapauteen, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt 12 vuotta.
P: Jos kysymys on alle 21-vuotiaana rikoksen tehneestö, elinkautisesta voi vapautua ehdonalaiseen vapauten, kun vankilassaolosaikaa on kertynyt 10 vuotta
Elinkautisvangin ehdonalaista vapautumista koskeva asia tulee vireille vangin hakemuksesta ja asiaa käsitellää Helsingin hovioikeudessa (laki elinkautisvankien vapauttamismenettelystä)
Ennen elinkautisvangin vapauttamista vangille tehdään psykiatrinen vaarallisuusarviointi. Arviointi toteutetaan psykiatrisessa vankisairaalassa, joka antaa asiassa väkivaltariskin arviointilausunnin, joka on Helsingin hovioikeuden käytettävissä päätettäessä elinkautisvangin ehdonalaisesta vapautumisesta.
Jos tuomioistuimen päätös on kielteinen, ehdonalaista vapautumista koskeva asia voidaan saattaa Helsingin hovioikeuden uudelleen ratkaistavaksi vuoden kuluttua hylkäävästä päätöksestä
153
Armahdusoikeus
Elinkautisesta vankeudesta voi vapautua myö tasavallan presidentin armahduksella.
Tasavallan presidentin armahdusoikeudesta saadetään perustuslaissa ja se koskee sinänsä kaikkia rikosoikeudellisia seuraamuksia
154
Yhdyskuntaseuraamuksen sisältö, tavoite ja määrääminen
| mitä se sisältää, mikä sen tavoite on, missä lainsäädännössä siitä määrätään
Yhdyskuntaseuraamus sisältää tuomitun valvontaa, velvollisuuksia, kieltoja ja muita ehtoja sekä toimintaa, joka määritellään tuomitun tarpeiden ja olosuhteiden sekä yhteiskunnan turvallisuuden edellyttämällä tavalla
Yhdyskuntaseuraamusten tavoitteena on rangaistuksten täytäntöönpanon aikana tukea tuomittua hänen sosiaalisen selviytymisensä edistämiseksi sekä lisätä hänen valmiuksiaan elää rikoksetonta elämää
Yhdyskuntaseuraamusten määräämisen edellytyksistä säädetään rikoslaissa ja näiden seuraamusten sisällöstä ja täytäntöönpanosta laissa yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta
155
Yhdyskuntapalvelu
Ehdottoman vankeuden sijasta tuomittava rangaistus
Se käsittää vähintään 14 ja enintään 240 tuntia valvonnan alaisena tehtävää säännöllistä, palkatonta työtä. Tästä enintään 30 tuntia voidaan suorittaa osallistumalla päihdeongelmien vähentämiseen tähtääviin tai muihin uusintarikollisuutta ehkäiseviin toimintaohjelmiin.
Pääsäännön mukaan yksi päivä vankeutta vastaa yhtä tuntia yhdyskuntapalvelua.
Yhdyskuntapalvelun kokonaiskesto ajoitetaan sen taustalla olevan tuomitun ehdottoman vankeuden ajanjaksolle
Yhdyskuntapalvelurangaistukseen kuuluva palkaton työ tehdään tavallisessa työyhteisössä, useimmiten kunnissa tai voittoa tavoittelemattomissa yhdistyksissä tai säätiöissä.
Palvelupaikan määrää Rikosseuraamuslaitos
156
Yhdyskuntapalvelun edellytykset
1) Yhdyskuntapalveluun tuomitaan enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta, jollei käsillä ole nimenomaisesti määriteltyä yhdyskuntapalvelu esteperustetta.
Esteperusteita voivat olla
- Tekijälle tuomittu ehdoton vankeusrangaistus/valvontarangaistus/aiemmat yhdyskuntapalvelurangaistukset
- rikollisen toiminnan jatkaminen
- muu painava peruste
Esteperusteen soveltuvuus on tuomioistuimen harkinnassa
2) Rikoksentekijä suostuu yhdyskuntapalveluun
3) Suostumuksen lisäksi edellytetään, että tuomittavan voidaan olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta.
Tätä varten tuomitusta laaditan Rikosseuraamuslaitoksen toimesta ns. seuraamusselvitys, jossa arvioidaan henkilön edellytykset ja valmiudet suoriutua yhdyskuntapalvelusta
157
Valvontarangaistus
Seuraamusmuoto, jossa siihen tuomittu suorittaa rangaistuksen kotonaan siellä asuen, mutta häneen kohdistetaan rangaistuksen aikana sähköistä valvontaa ja muita valvontatoimenpiteitä
158
Valvontarangaistuksen edellytykset
1) Valvontarangaistus on tarkoitettu ensisijaiseksi suhteessa ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja enintään kuuden kuukauden ehdottoman vankeuden sijaan tuomitaan valvontarangaistukseen, jollei tekijää voida tuomita yhdyskuntapalveluun JA jollei käsillä ole valvontarangaistuksen nimenomaisesti määriteltyä esteperustetta.
Esteperusteita ovat
- Aiemmat valvontarangaistukset
- Aihemmat ehdottomat vankeusrangaistukset ja
- Rikoksen laatu
2) Valvontarangaistus edellyttää tuomitun suostumusta sekä sitä, että tuomitun kanssa samassa asunnossa asuvat täysi-ikäiset ovat omasta vakaasta tahdostaan suostuneet valvontarangaistuksen täytäntöönpanoon
2) Tuomittavan on voitava edellyttää suoriutuvan valvontarangaistuksesta (seuraamusselvitys)
159
Valvontarangaistukseen tuomitun velvollisuudet
1) Hän on velvollinen noudattamaan hänelle vahvistettua päiväohjelmaa, johon voi sisältyä työtä, koulutusta, kuntoutusta, toimintaohjelmia tau muuta hänen tilannettaan edistävää toimintaa
2) Hänen tulee pysyä asunnossaan aina silloin, kun hänellä ei ole ennalta määritettyä hyväksyttyä syytä poistua sieltä. Hän saa liikkua asuntonsa ulkopuolella vain määrätyllä alueella.
Tekninen valvonta toteutetaan jalkapannalle, joka toimii joko radiosignaalivalvonnan tai gps-paikannuksen kautta
3) Edellytyksiin kuuluu ehdoton päihteettömyys, jota valvotaan tarvittaessa puhalluskokein ja huumetestein
160
Yhdistelmärangaistus
Yhdistelmärangaistus vodaan tuomita tiettyihin vakaviin rikoksiin syyllistyneelle rikoksenuusijalle jota on pidettävä erittäin vaaralisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Se muodostuu tapauksee sovellettavan rikossäännöksen rangaistusasteikon puitteissa tuomittavasta rangaistuksesta sekä sitä välittömästi seuraavasta vuoden mittaisesta valvonta-ajasta.
Vankila-aika on aina ehdotonta vankeutta eikä yhdistelmärangaistukseen tuomitulla ole mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen tai valvottuun koevapauteen.
Valvonta-ajan sisältövaihtelee ja määritellään mm vangin yksilöllisen riskiarvion perusteella.
161
Rangaistuksen määrääminen
| laaja ja suppea merkitys
Määräämisella viitataan siihen tuomioistuimessa tapahtuvaan toimintaan, jossa päätetään rikoksen johdosta langettavasta rangaistuksesta
Laajassa merkityksessä määräämienn tarkoittaakin kaikkia määräämisen osaratkaisuja eli:
- Asteikon vahvistamista
- Lajinvalinta
- Rangaistuksen mittaaminen sekä
- Rangaistukseta tehtäviä vähennyksiä (esim. tutkintavankeuden ajan vähentäminen)
Suppeassa merkityksessä joskus viitataan rangaistuksen mittaamiseen eli siihen harkintaan, jossa vahvistetun rangaistusasteikon puitteissa tekijälle määrätään juurit tiettyä ankaruustasoa ilmentävä rangaistus
162
Rangaistuksen mittaaminen
Rangaistuksen ankaruudesta päättämisestä konkreetisessa tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa
Rangaistuksen mittaamista ohjaavat suhteellisuusperiaate (rangaistuksen on oltava oikeassa suhteessa rikoksen vakavuuteen nähden) ja yhdenvertaisuusperiaate (olennaisin kohdin samankaltaisia tapauksia on kohdeltava samalla tavalla)
Yhdenvertaisuusperiaate sisältää asiallisen ja alueellisen ulottuvuuden
163
Rangaistusasteikon merkitys + sen muuttuminen
Rangaistus on aina määrättävä tapaukseen sovltuvan rangaistusasteikon puitteissa. Lähtökohdan muodostaa ana tapaukseen soveltuvan erityisen osan rikossäännöksen rangaistusasteikko.
Asteikko muodostaa sitovat puitteet tuomioistuimen toteuttamalle rangaistuksen mittaamiselle kolmea tapausta lukuunottamatta:
1) Jos tapaukseen tulee sovellettavaksi RL:n 6:8 §:ssä tarkoitettu asteikon alentamisperista, kuten teon jääminen yritykseksi tai teon tekeminen alle 18-vuotiaana --> asteikon minimi muuttuu rangaistuslajin yleiseksi minimiksi ja asteikon maksimia alennetaan neljänneksellä
2) Tilanne, jossa tekijä tuomitaan samalla kertaa kahdesta tai useammasta rikoksesta --> asteikko laajenee (RL 7 luku)
3) Suomessa rajoitetusti käytössä oleva syyteneuvottelu ja sen jälkeinen tunnustamisoikeudenkäynti, jossa tuomittava rangaistus tuomitaan niin ikään alennetulta asteikolta
164
Lajinvalinta
Tilanne, jossa tapaukseen soveltuvan rangaistusasteikon vahvistamisen jälkeen huomataan, että asteikko sisältää useampia rangaistuslajeja.
Pääsääntöisesti kysymys on sellaisen rangaistuslajin valinnasta, joka vastaa tekijälle syyksiluetun teon moitittavuutta.
Lainsäädännössä on myös erityisiä lajinvalintasäännöksiä, jotka tulevat tiettyjen seuraamusten suhteen sovellettavaksi (vrt. sakon ja vankeuden välillä v. ehdollisen ja ehdottoman vankeuden (RL 6:11 §) tai yhdyskuntapalvelun ja valvontarangaistuksen välillä (RL 6:11 a §)
165
RL 6:4 § (rangaistuksen mittaaminen)
Rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen
166
Normaalirangaistusajattelu ja sen muodostama pääsääntö
Normaalirangaistusajattelu pyrkii antamaan rangaistuksten mittaamiselle konkreettisen lähtökohdan. Normaalirangaistus ei ole lainsäädännössä määritelty tietty rangaistus tietystä teosta vaan oikeuskäytännöstä vakiintunut keskimääräinen rangaistuslinja
PS: Käytännössä tietyn rikoksen tyyppitapauksesta olisi tuomittava normaalirangaistus, jollei ole syytä poiketa normaalirangaisuksesta joko ankarampaan tai lievempään suuntaan - suhteellisuusperiaatteen asettamien vaatimusten mukaisesti
(Tuomioistuimen tulee siis verrata tuomittavana olevaa tapausta rikoksen tavallisiin/tyypillisiin ilmenemismuotoihin ja tuomita tämän jälkeen rangaistus, joka vastaa joko teosta tyypillisesti tuomittavia rangaistuksia tai poikkeaa näistä, jos käsiteltävänä oleva tpaus poikkeaa rikoksen tyypllisestä ilmenemismuodosta törkeämpään tai lievempään suuntaan)
167
RL 8:13.1 (sakon vanhentuminen)
Sakkorangaistus raukeaa viiden vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antamispäivästä, jollei sakotetulle ole sitä ennen määrätty muuntorangaistusta
168
Sakkorangaistuksen täytäntöönpano
Sakkorangaituksen täytäntöönpanosta vastaa Suomessa Oikeusrekisterikeskus.
Jos sakkoa ei ole vapaaehtoisesti maksettu, sakotetulle lähetetään Oikeusrekisterikeskuksen toimesta maksukehotus, ellei maksukehotusta pidetä ilmeidsen tarpeettomana
Jos maksukehotusta ei lähtetä tai jos maksukehotus ei johda maksusuoritukseen, Oikeusrekisterikeskus hakee ulosottoa
169
Ulosotto
Ulostottoviranomaisen suorittama laiminlyödn velvoitteen pakkotäytäntöönpanoa
170
Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano
Täytäntöönpanosta vastaa Rikosseuraamuslaitos. Yksittäisen yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanosta vastaa tehtävään nimitetty Rikosseuraamuslaitoksen virkamies, valvoja
Täytäntöönpanon aluksi laaditaan yksilöllinen rangaistusajan suunnitelma, joka sisältää tiedot
- rangaistuksen aikataulusta
- valvontatapaamisesta
- tukitoimista
- valvontarangaistuksen ja yhdyskuntapalvelun suorituspaikoista ja näihin liittyvistä työtehtävistä
- muun toiminnan sisällöstä sekä
- muista määräyksistä ja ehdoista
Rangaistusajan suunnitelma laaditaan yhdenssä tuomitun kanssa. Rikosseuraamuslaitos laatii suorittamisen aikataulun
171
Yhdyskuntaseuraamukseen tuomitun velvollisuudet ja niiden rikkominen
Yhdyskuntaseuraamukseen tuomittu on velvollinen mm.
- pitämään rangaistusajan suunnitelman mukaisesti yhteyttä valvojaansa
- täyttämään toimintavelvollisuutensa ja
- olemaan käyttämättä päihteitä
Tuomitulle asetetun velvollisuuden rikkominen voi johtaa varoitukseen. Velvollisuuksien toistuva tai muuten toteutettu tahallinn ja törkeä rikkominen taas jotaa asian saattamisen syyttäjän ja tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tuomioistuinkäsittelyssä yhdyskuntaseuraamuksen suorittamatta oleva osa voidaan tällön muuntaa ehdottomaksi vankeudeksi
172
Vankeuden täytäntöönpano ja sen tavoitteet
Vankeuden täytäntöönpano tapahtuu Rikosseuraamuslaitoksen ylläpitämässä vankilassa. Suomessa on 26 vankilaa, joista 15 on suljettua laitosta ja 11 avovankilaa
Tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä estää rikosten tekemien rangaistusaikana
173
Vankeuden haittojen vähentämisen periaate
Vapaudesta menetettyjä haittoja on pyrittävä ehkäisemään. Tätä voidaan toteuttaa muun muassa sillä, että vangille sallitaan sekä lainsäädännöllisesti että tosiasiallisesti mahdollisuudet tavata esimerkiksi läheisiään
174
Normaallisuusperiaate
Vankilan olot on järjestettävä mahdollisimman pitkälle niin, että ne vastaavat yhteiskunnassa vallitsevia normeja.
175
Rangaistusajan suunnitelma
Suunnitelma on jokaiselle vangille yksilöllinen ja se laaditaan rangaistusajan suorittamista, vapauttamista ja ehdonalaista vapautta varten.
Rangaistusajan suunnitelman tarkoituksena on, että rangaistusaika voidaan toteuttaa jäntevästi ja yksilölliset tarpeet huomioon ottaen.
Se myös turvaa vankeusajan ennakoitavuutta ja korostaa rangaistusajan hallittua toteuttamista.
Suunnitelma laaditaan yhteistyössä vankeuteen tuomitun kanssa
176
Perusoikeuksien rajoitus vapaudenmenettämisen aikana
Jos tarve henkilön muiden perusoikeuksien rajoittamiseen on vapaudenmenetyksen aikana olemassa, rajoituksista on säädettävä lailla ja ne tulee kussakin tapauksessa perustella kunkin rajoitettava perusoikeuksien osalta
Vankeuslaki sisältää lukuisia säännöksiä, joilla vankien perusoikeuksia rajoitetaan Rajoitteita kohdistuu
- vankien oikeuteen kirjeenvaihtoon,
- puhelimen käyttöön,
- sähköiseen viestintöön,
- pukeutumiseen sekä
- vankien oikeuksia tavata muita ihmisiä
177
Rikosprosessi
| + sen laaja ja suppea merkitys
Lailla järjestetty menettely, jossa ratkaistaan kysymys syytetyn (= rikosasian vastaaja) rikosoikeudellisesta vastuuta väitetyn rikoksen johdosta. Rikosprosessissa syyte joko hylätään (= vastaaja vapautetaan rikosvastuusta) tai siinä vahvistetaan ne toimenpiteet, joihin tapahtuneen rikoksen johdosta on ryhdyttävä
Rikosprosessin laaja merkitys kattaa kaikki rikosprosessin vaiheet (= esitutkinta, syyteharkinta, tuomioistuinkäsittelu ja rangaistuksen täytäntöönpano)
Rikosprosessin suppea merkitys kattaa nimenomaan tuomioistuinkäsittelyn
178
Akkusatorinen menetelmä
Rikosasioiden käsittelyn menetelmä, jossa syyttämine ja todisteiden hankinta kuuluvat tuomioistuimen ulkopuoliselle taholle
179
Inkvisitorinen menetelmä
Rikosasioiden käsittelyn menetelmä, jonka mukaan tuomioistuin sekä johtaa oikeudenkäyntiä että huolehtii oikeudenkäyntiaineiston hankkimisesta ja asian selvittämisestä
180
Esitutkintaviranomaisten rooli rikosprosessissa
Rikosprosessi käynnistyy aina poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen toimittamalla esitutkinnalla. Muita esitutkintaviranomaisia ovat Tulli, Rajavartiolaitos ja puolustusvoimat.
Esitutkintaa johtaa tutkinnanjohtaja, joka on yleensä pidättämämiseen oikeutettu virkamies
181
Syyttäjän rooli esitutkinnassa
Syyttäjä ei toimi esitutkintaviranomaisena Suomessa. Suomalainen järjestelmä on tässä poikkeuksellinen, sillä monissa muissa Euroopan maissa syyttäjä toimii tutkinnanjohtana.
Suomessa taas on omaksuttu ratkaisu, jossa poliisi ja syyttäjät tekevät esitutkinnassa yhteistyötä ja syyttäjä voi esimerkiksi aina määrätä esitutkintaviranomaisen suorittamaan tietyn esitutkintatoimenpiteen.
Syyttäjän on esitutkinnassa huolehdittava siitä, että esitutkinnassa saadaan kerättyä ja hankittua riittävästi aineistoa syyteharkintaa varten
Syyttäjä toimii kuitenkin tutkinnanjohtajana silloin, kun poliisin epäillään tehneen rikoksen virkatoimessaan
182
Esitutkinnan tavoitteet
Ensijainen tavoite on riittävän selvityksen hankkiminen rikosasian syyteharkintaa ja oikeudenkäyntiä varten.
Esitutkinnassa selvitetään tätä varten asian laadun edellyttämällä tavalla:
- epäilty rikos
- rikoksen teko-olosuhteet,
- rikoksella aiheutettu vahinko,
- rikoksella saatu hyöty
- ketkä ovat asianosaisia ja
- muut syyteharkintaa ja rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat
183
Tasapuolisuusperiaate
Esitutkinnassa on selvitettävä ja otettava huomioon niin rikosepäilyä puoltava kuin sitä vastaan puhuva näyttö ja selvitys
184
Esitutkinnan toimittamisen velvoite
Esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkina, kun sille toimtetun ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että on rikos on tehty
Huomioita:
- Pelkkä esitutkintaviranomaiselle tehty tutkintapyyntö ei välttämättä johda esitutkintaan (harkintavalta)
- Pelkkä väite rikoksen tapahtumiseta ei riitä täyttämään "on syytä epäillä"-kynnystä, vaan esitutkinnan aloittamispäätökselle on voitava esttää asianmukaiseet ja konkreettiset perustelut
185
Pakkokeinot ja niiden käytön edellytykset
Yksilön lailla suojattuihin oikeuksiin puuttuvia toimenpiteitä
Pakkokeinojen käyttäminen edellyttää aina rikosta tai epäiltyä rikosta ja niillä pyritään rikosprosessin häiriöttömän
- kulun turvaamiseen,
- todisteiden talteiden ottamiseen tai varmentamiseen,
- varmistamaan rikoksella loukatun oikeustilan palauttamiseen,
- rikosella saadun hyödyn poisottamiseen ja
- estämään rikollisen toiminnan jatkamista
186
Miten esitutkinta päättyy?
Esitutkinta päättyy joko
- siihen, että asia toimitetaan syyttäjälle syyteharkintaa varten (jotakuta on edelleen syytä epäillä rikoksesta) TAI
- siihen, että asia päätetään saattamatta sitä syyttäjän käsiteltäväksi (rikosta ei ole tehty tai asiassa ei voida nostaa ketään vastaan syytettä
187
Mitä seuraavat tahot tekivät?
Kaupunkiviskaalit/
Nimismiehet/
Lääninsyyttäjät
Ennen syyttäjälaitoksen syntymistä seuraavat tahot hoitvat syyttäjän tehtäviä:
1) Kaupunginviskaalit olivat kaupungeissa toimivia syyttäjäviranomaisia
2) Nimismiehet toimivat maaseutualueilla syyttäjien tehtävien ohella rikostutkinnasta, tuomioiden täytäntöönpanosta ja ulosotosta vastaavina viranomaisia.
3) Lääninsyyttäjät olivat poliisiin kuuluvia virkamiehiä
188
Rikosprosessioikeus
Se prosessuaalinen ja institutionaalinen normisto, jonka kautta rikosvastuu käytännössä totetuu ja kohdentuu
189
Mitä eroilla on rikosoikeuden ja vahingonkorvausjärjestelmän tavoitteilla?
Rikosoikeus rangaistusjärjestälmineen toimii julkisen edun nimissä pääasiassa yleispreventiivisten tavoitteiden ohjaamana, kun taas vahingonkorvausoikeudessa on pyritty ratkaisemaan vahingon aiheuttajan ja vahingonkärsineen välistä konfliktia
190
EU:n aineellinen rikosoikeudellinen yhteistyö
Aineellisen rikosoikeuden lähentäminen kohdistuu ennen muuta rikossäännösten tunnusmerkistöihin ja seuraamuksiin.
Käsitteellä tarkoitetaan näin EU:n järjestelmässä lähinnä rikoslain erityistä osaa, mutta osin myös seuraamusjärjestelmää, kun lähentämisen kohteena ovat tiettyjen rikosten lajit ja niitä koskevat seuraamukset
191
EU:n rikosprosessuaallinen yhteistyö
| mihin se kohdistuu ja mikä sen tarkoitus on?
Rikosprosessuaalinen yhteistyö kohdistuu jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisiin esimerkiksi päätösten ja tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen tasolla.
Tarkoituksena on helpottaa esimerkiksi rikoksentekijöiden luovuttamista jäsenvaltiosta toiseen
192
Mitä voidaan määritellä rikollisuudeksi?
Rikollisuudeksi voidaan järjestäytyneessä yhteiskunnassa määritellä sellaiset teot, jotka rikkovat valtion asettamaa normia, joka mahdollistaa rangaistukseen tuomitsemisen
193
Rikollisuuden ymmärtäminen osana yhteiskuntaa
Rikollisuutta esiintyy kaikissa yhteiskunnissa. Tästä näkökulmasta rikollisuutta voidaan pitää ikään kuin nomraalina osana yhteiskuntaa, vaikka rikollisuus pikkeavaksi käyttäytymiseksi ymmärretäänkin.
Rikollisuuden ymmärtäminen yhteiskuntaan "normaalisti" kuuluvaksi ei merkitse, että rikollisuuteen suhtauduttaisiin hyväksyvästi
194
Syy-yhteysarviointi
Kysymys rikosoikeudellisesti arvioitavan teon ja aiheutuneen seurauksen välisen syy-yhteyden oikeudellisesta arvionnista
(joka ei välttämättä kaikissa tilanteissa voi olla samanlaista kuin syy-seuraussuhteen luonnontieteellinen arvionti)
195
Alentuneen syyntakeisuuden edellytys
Edellytetään, että tekijällä on tekohetkellä ollut psyykkinen poikkeavuustila, mutta sen vaikutus ymmärrys- tai kontrollikykyyn on ollut syyntakeettomuutta vähäisempää.
Poikkeavuustila on kuitenkin vaikuttanut tekijän toisintoimimismahdollisuuteen tavalla, joka perustelee lievemmän syyllisyysmoitteen
196
Yllytyksen edellytykset + Yllyttäjän rikosvastuu
Yllytys edellyttää:
- Nimenomaan yllytys saa aikaan tekijässä rikoksentekopäätöksen
- Yllytetty on tehnyt rikoksen
Yllyttäjää rangaistaan samoin kuin tekijää. Yllytystä pidetään näin rikosoikeudellisesti samanarvoisena yhtä moitittavana kuin tekijän toimintaa
197
Kommunikatiivisen teorian tavoite lainsäädännössä
Määritellessään tiettyjä tekoja rikoksiksi lainsäätäjä pyrkii suostuttelemaan tai vakuuttamaan kansalaiset rikoksiksi määrittelyjen tekojen moitittavuudesta - ja kansalaiset vastaavat omalla toiminnallaan tähän vakuuttamiseen
198
Kommunikatiivisen teorian tavoite rikosprosessissa
Rikosprosessissa rikoksentekijöiden ja mahdollisten muiden rikoksentekijöiden tulevaan käyttäytymiseen pyritään kommunikatiivisella prosessilla vaikuttamaan jo tehtyä tekoa koskevan paheksunnan ja sitä koskevan kommunikaation ohella
199
Pakkokeinojen sidonnaisuus
Pakkokeinojen käyttö on sidottu epäillyn rikoksen vakavuuteen tai törkeysasteeseen + käyttö voi olla riippuvaista sen käytöllä oletetusti saavantiedon merkityksestä ja todennäköisyydestä tutkinnalle
200
Rikosvastuun toteuttaminen
Tehdystä rikoksesta seuraa lain tarkoittama rangaistus
201
Objektiivisuusperiaate syyteharkinnassa
Syyteharkinta on suoritettava puolueettomasti ja harkinnassa on otettava huomioon myös selvitys, joka puhuu syytteen nostamista vastaan
202
Syyteharkitna
Syyttäjä ratkaisee, nostetaanko epäillystä rikokseta syyte.
| Syyteharkinta tehdään esitutkinnassa hankitun aineiston perusteella
203
Syyteharkinta
Syyttäjä ratkaisee, nostetaanko epäillystä rikokseta syyte.
| Syyteharkinta tehdään esitutkinnassa hankitun aineiston perusteella
204
Syytepakkoperiaate
Syyttäjän on nostettava syyte epäillystä rikoksesta, jos on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syytetyn tueksi
205
Syytepakkoperiaatteen edellyttämä "todennäköiset syyt"
Ilmaisulla "todennäköiset syyt" tarkoitetaan sitä, että syyteharkinnan tehnyt syyttäjä pitää asiaa riittävästi selvitettynä JA tämä riittävän selvitys selvästi tukee epäillyn syyllisyyttä JA että asiassa ei syyttäjän näkökulmasta ole riittävää mahdollisuutta vaihtoehtoiselle epäillyn syyllisyyttä vastaan puhuvalla tapahtumainkululle
206
Korkein oikeus
Yleisen tuomioistuin, joka käyttää ylintä tuomiovaltaa.
Korkein oikeus on ennakkopäätöstuomioistuin, joka antaa ennakkopäätöksiä sellaisista asioista, joihin laki ei anna selvää vastausta.
Korkein oikeus ei kuitenkaan ota kaikkia valituksia käsiteltäväkseen vaan valituksen käsiteltäväksi ottamisen edellytyksenä on, että korkein oikeus myöntää asiasta valitusluvan
207
Haaste (rikoskäsittely)
Rikosasian käsittely tulee vireille käräjäoikeudessa syyttäjän toimittamalla haastehakemuksella.
Käräjäoikeus antaa tämän jälkeen asiassa haasteen. Haaste on annettava viipymättä haastehakemuksen saapumisen jälkeen.
Haasteessa vastaaja kehotetaan vastaamaan häntä vastaan esitettyihin vaatimuksiin joko kirjallsesti tuomioistuimen esittämässä määräajassa tai suullisesti asiaa koskevassa istunnossa, tuomioistuinkäsittelyssä
208
Kontradiktorinen periaate/vastapuolen kuulemisperiaate
Asianosaisille tulee antaa tasa-arvoinen mahdollisuus antaa ja saada informaatiota
209
Valmisteluistunto rikoasiassa
Rikosasiassa ei riita-asioista poiketen ole yleensä tarvetta erilliselle valmisteluaineistolle.
Erillisen valmisteluistunnon järjestäminen on rikosasioissa kuitenkin mahdollista, jos asiassa järjestävän pääkäsittelyn turvaaminen sitä erityisestä syystä edellyttää
210
Rikosasian pääkäsittely
Asian varsinainen käsittely.
| Rikosasian käsittely on suullinen, välitön ja keskitetty
211
Käsittelyn suullisuus
Asian oikeudenkäyntiaineisto tulee esittää tuomioistuimelle suullisessa muodossa.
Tämä ei tarkoita, että kirjallisia todisteita ei saisi tuomioistuimella esittää, mutta niidenkin suhteen tuomioistuimelle on suullisesti ilmaistava, mitä niillä halutaan näyttää toteen, ja asianosaisille on varattava tilaussu esittää käsityskesnä tällaisistakin todisteista
212
Käsittelyn välittömyys
Kaikki oikeudenkäyntiaineisto on esitettävä välittömästi tuomioistuimelle ja tuomioistuimen on perustettava ratkaisunsa tähän aineistoon
213
Keskitetty pääkäsittely
Asian käsittely tulee tapahtua yhtäjaksoisessa menettelyssä
214
Pääkäsittelyn eteneminen
- Syyttäjä ja asianomistajat esittävät vaatimuksensa ja niiden lyhyet perusteet. Vastaaja vastaa lyhyesti vaatimuksiin
- Asianosaisilla on mahdollisuus puolin ja toisin tarkemmin perustella kantansa (asiaesittely)
- Todistelu
- Asianosaiset esittävät loppulausuntonsa
- Tuomioharkinta, jonka jälkeen tuomioistuin antaa tuomion
215
Tuomion julistaminen
Tuomio voidaan joko julistaa suullisesti istunnon päätteeksi tai antaa kirjallisesti ns. kansliatuomiona
216
Syytesidonnaisuus
Tuomioistun saa tuomita vain siitä teosta, josta rangaistusta on vaadittu.
Tuomioistuin on sidottu siihen tapahtumainkulkuun, jonka syyttäjä syytteeseen sisällyttämässään teonkuvauksessa esittää. eikä tuomioistuin voi puerstaa syyskiluettavaa rikostuomiota seikkoihin, jotka eivät tästä teonkuvauksesta ilmene
Tuomioistuin ei ole sidottu syyttäjän näkemykseen teonkuvauksessa kuvattuun menettelyyn soveltuvasta lainkohdasta eli siitä, mikä rikosnimike tulisi asiassa sovellettavaksi
217
Teonkuvaus
Syyttäjän käsitys vastaajan rikokseksi katsottavasta menettelystä
218
jura novit curia - periaate
Tuomioistuin tuntee lain
219
Syyttömyysolettama
Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi syyttömänä, kunnen syyllisyys on lainvoimaisesti näytetty toteen
220
Todistustaakka
Syyttäjän on näytettävä toteen ne seikat, joihin rangaistusvaatimus perustuu
Lisäksi vastaajan eduksi vaikuttavat mahdolliset vaihtoehtoiset tapahtumainkulut on voitava selvityksen perusteella sulkea pois sellaisella varmuudella, että hänen syyllisyydessään ei voi jäädä varteenotettavaa epäilyä
221
in dubio pro reo - periaate
Epäselvässä asiassa asia on ratkaistava syytetyn eduksi
222
Itsekriminointisuoja
Kenelläkään ei ole velvollisuutta edistää oman syyllisyytensä selvittämistä
223
Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusosia
- Käsittelyn julkisuus
- Oikeus tulla kuulluksi
- Vaatimus päätöksen perustelemisesta
- Oikeus hakea muutosta
224
Näyttökynnys
| HOX! riita- v. rikosasia
Riita-asiassa asian ratkaisemisen kannalta riittävää näyttöä arvioidaan pääsääntöisesti ns. näyttöenemmyysperiaatteen avulla.
Kysymys on pelkistäen siitä, että tuomioistuin arvioi toisen osapuolen esittämän näytön uskottavaksi
Rikosasiassa sen sijaan edellytetään, että asiassa esitetään epäillyn syyllisyydestä sellaista näyttöä, jonka perusteella tuomioistuimelle ei jää syyllisyydestä varteenotettavaa epäilystä
225
Rikosprosessin kannalta merkittäviä oikeusturvatakeita
- Käsittelyn julkisuus
- Oikeus saada oikeudellista apua
- Oikeus itse valita oikeusavustajansa ja neuvotella tämän kanssa luottamuksellisesti
226
Haastehakemus ja sen sisältö
Jos syyteharkinnassa päädytään syytteen nostamiseen, syyttäjä laatii asiassa haastehakemukseen, joka toimitetaan käräjäoikeuteen.
Haastehakemukseen sisältyy syyte, jossa on muun muassa määriteltävä,
- kuka on rikosasiassa vastaajana
- mikä on syytteenalainen teko
- usein haastehakemuksessa on otettava kantaa asiassa mahdollisesti tuomittavan rangaistuksen lajiin ja ankaruuteen
227
Rikosoikeudenkäynnin julkisuus
Rikosasioissa lähtökohta on rikosoikeudenkäynnin laaja julkisuus.
Mikään rikoslaji ei ole lähtökohtaisesti sellainen, jota käsitellään tuomioistuimessa suljetuin ovin, yleisön läsnä ollessa
228
Rikosoikeudenkäynnin julkisuuden poikkeus
Voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa rikosasian käsittelyn joko kokonaan tai tarpeellisin osin yleisön läsnä olematta
Nämä liittyvät ennen muuta tilanteisiin, joissa rikosprosessin osallise yksityisyyttä on suojeltava
Esimerkiksi tilanteessa, jossa asiassa esitetään:
- arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämään
- terveydentilaan,
- vammaisuuteen tai
- sosiaalihuollon liittyvistä seikoista
Suljettu käsittely on mahdollinen myös silloin, kun alle 18-vuotias on syytteessä rikoksesta
229
Milloin rikostutkinnasta tiedottaminen saattaa olla perusteltua
Rikostutkinnasta tiedottaminen saattaa olla perusteltua esimerkiksi:
- Asian yhteiskunnallisen merkityksen
- sen herättämän yleisen mielenkiinnon,
- rikoksen selvittäminen
- rikoksesta epäillyn tavoittaminen
- uuden rikoksen estämisen tai
- rikoksesta aiheutuvan vahingon estämisen vuoksi
Huomioon on myös otettava, että yleisöllä on sananvapauteen liittyvä oikeus vastaanottaa tietoja. Tämä voi johtaa viranomaisen velvollisuuteen pitää yleisö tietyissä asioissa informoituna rikosepäilystä ja sen käsittelystä, etenkin jos epäilty rikos herättää yhteiskunnallista kiinnostusta
Tiedottaminen ei sanavalinnoiltaan ja asiayhteydeltään saa antaa vaikutelmaa epäillyn syyllisyydestä
230
Rikoksesta epäillyn nimen tai kuvan julkisuuten antaminen
Esitutkintaviranomainen saa antaa rikoksesta epäillyn nimen tai kuvan julkisuuteen vain, jos se on välttämätöntä rikoksen selvitämiseksi, rikoksesta epäillyn tavoittamiseksi, uuden rikoksen estämiseksi tai rikoksesta aiheututvan vahingon estämiseksi
Nimen tai kuvan julkaisematta jättäminen on vahva pääsääntö, koska julkistaminen on aina oltava välttämätöntä tiettyjen edellä mainittujen rajattujen tavoitteiden toteuttamisen kannalta
Julkistaminen liittyy myös lähtökohtaisesti rikostutkinnallisiin syihin.
231
Mitä esitutkinnassa on olennaista?
Esitutkinnassa on näin olennaista kerätä riittävä näyttö epäillystä rikoksesta, jotta asian myöhemmät käsittelyvaiheet ovat mahdollisia.
Olennaista myös on, että esitutkinnassa selvitetään asia siten, että tuomioistuin voi mahdollisesti asiasta myöhemmin käsittelemään asianmukaisesti päättää asiasta tuomittavasta oikesuhtaisesta rangaistuksesta
232
Yksilön toisintoimimismahdollisuuden kunnioittaminen
Jos yksilöllä ei ole kykyä ja tilaisuutta toimia toisin, rikosoikeudellisen vastuun kohdentaminen tällaiseen yksilöön ei ole oikeudenmukaista
233
Ankaran vastuun kielto
Tuottamuksesta riippumattoman vastuun kielto
Rikosoikeudellinen vastuu aina edellyttää tekijältä tietynlaista moitittavaa suhtautumista tehtyyn tekoon
234
Devoluutio-oikeus
Valtakunnasyyttäjän oikeus ottaa itse alaiselleen ratkaistavaksi kuuluvan asian
235
Substituutio-oikeus
Valtakunnansyyttäjän oikeus määrätä alaisensa ajamaan syytettä, jonka hän on päättänyt
236
Syyttäjänmääräys
Valtakunnansyyttäjä määrää asian hänen alaiselleen syyttäjälle tämän syyteharkintaan
237
Syyttäjälaitos
Suomen itsenäinen syytäjälaitos. Syyttäjälaitos on valtion viranomainen ja osa oikeuslaitosta
Syyttäjälaitosta johtaa valtakunnansyyttäjä, joka toimii ylimpänä syytäjäviranomaisena (PL 104 §)
Syyttäjälaitoksen keskusviranomaisena toimii valtakunnansyyttäjän toimisto, jossa työskentelee valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän lisäksi valtionsyyttäjä
Syyttäjälaitos on organisoitu niin, että Suomi on jaettu syyttäjäalueisiin, joilla toimii johtava aluesyyttäjä ja aluesyyttäjä
238
Vastuuvapausperusteen oikeutus
On välttämätöntä, että rikosoikeudessa on vastuusta vapauttavia perusteita, koska tietyissä tilanteissa sinänsä lainsäädännön kieltämän teon tekeminen voi olla poikkeuksellisesti oikeutettua
On myös mahdollista, että tekijä on ollut tilanteessa, jossa häneltä ei voida kohtuudella voida edellyttää toimintaa, joka kaikilta oisin täyttäisi lainsäädännössä asetetut vaatimukset
239
Kriminologiasta esitetty vaihtoehtoinen kanta rikollisuuden "normaallisuuteen"
Kriminologisessa tutkimuksessa myös esitetään, että keskustelu rikollisuuden "normaallisuudesta" ei ole erityisen ajankohtainen, koska rikosaltiutta koskevissa tutkimuksissa rikollisuuden on havaittu kasaantuvan melko pienille rikosaktiivisille ryhmille.
240
Rikollisuuden tarkastelu oikeudellisesti
Oikeudellisesti tarkasteltuna rikollisuutta tulee kuitenkin tarkastella ennen muuta sellaisesta objektiivisesta näkökulmasta käsin, jossa ei tehdä eroa erilaisten ryhmien suhteen vaan kohdellaan yksilöitä tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti
241
Kriminologisen tiedon merkitys oikeustieteellisestä näkökulmasta
Oikeustieteellisestä näkökulmasta kriminologinen tieto ja kriminlogiset teoriat rikollisuudesta, sen mahdollisista syistä ja seurauksista tarjoavat arvokasta ja tärkeää tieota, koska rikosoikeudellista järjestelmää tulisi käyttää säästeliäästi viimesijaisena keinona.
242
Yhteiskuntatiteteellisen kriminologian vaikutus rikollisuuteen
Jos yhteiskuntatieteellinen kriminologia voi tarjota laaja tietoa rikollisuuteen vaikuttavista tekijöistä, yhteiskunnan toteuttamat rikollisuuteen vaikuttamaan pyrkivät toimenpiteet voidaan suunnitella niin, että riksoikeudellisia keinoja tarvitaan mahdollisimman vähän
243
Rikosoikeudellinen lainsäädäntö suhteessa kriminaalipolitiikkaan
Usein saatetaan ajatella, että rikosoikeudellinen lainsäädäntö on myös keskeisin kriminaalipoliittinen keino ja toimenpide.
Kriminaalipolitiikassa on kuitenkin vakiintuneesti lähdettu siitä, että rikosoikeudelline lainsäädäntö on vain yksi ja usein melko vähämerkityksinen keino kriminaalipolitiikan keinovalikoiman muodostamassa kokonaisuudessa
244
Minimoimistavoitteiden arviointi
Minimoimistavoitteita arvioitaessa on otettava huomioon mm. kontrollijärjestelmän toiminnasta aiheutuvia kustannuksia ja haittoja, jotka ovat ennen muuta yhteiskunnallisia, rikoksen uhrille koituvia haittoja, jotka nekin voidaan luokitella yhteiskunnallisiksi, ja laajemmin esimerkiksi rikoksen kohteeksi joutumisen pelosta aiheutuvat haitat
Lisäksi on huomioitava rikoksentekijälle aiheutuvat haitat.
Rangaistus tarkoittaa rikoksentekijän knallata negatiivista, tarkoituksellista kärsimystä rikoksentekijälle aiheutuvaa seuraamusta. Näin huomoita on kiinnitettävä mm. kohtuusnäkökohtiin seuraamusten ankaruutta lainsäädäntötasolla pohdittaessa
245
Jakamistavoitteiden arviointi
Jakamistavoitteita arvioitaessa voidaan kiinnittää huomioita mm. rikollisudesta ja sen kontrollista aiheutuvien kustannusten jakautumiseen oikeudenmukaisesti rikoksentekijän, yhteiskunnan sekä myös uhrin ja potentiaalisen uhrin kesken.
Pääsääntöisesti yhteiskunnan vastuuta näiden kustannuksen kattamisesta ei ole epäilystä, mutta käytännössä valtiontaloudelliset näkökohdat on kuitenkin otettava huomioon
246
Kuka on vastuussa lainvalmistelusta?
Rikoslain muutokset valmistellaan pääasiallisesti oikeusministeriössä.
Oikeusministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosastolla on rikosoikeuden yksikkö, jossa työskentelevät rikosoikeudelliseen lainvalmisteluun erikoistuneet virkamiehet vastaavat pääasiallisesti rikoslaikiin kohdistuvien lainsäädäntöuudistusten valmistelusta
Merkittävissä ja laajakantoisissa lainvalmisteluhankkeissa asetetaan usein työryhmä valmistelemaan tiettyä sääntelykokonaisuutta koskevaa uudistusta
Riksoikeudellisia lainvalmistelua toteuttavassa työryhmässä on tavallisesti jäsenet ainakin tuomioistuinlaitoksesta, syyttäjälaitoksesta, poliisista ja asianajajaliitosta. Usein myös alan tutkijat ovat mukana lainvalmistelussa
247
Mistä aloite voi saada alkunsa? (esimerkiksi)
- Hallitusohjelmaan tehdystä kirjauksesta
- Eduskunnan lausumasta
- Kansalaisaloitteesta
- Sidosryhmän aloitteesta TAIKKA
- Ministerin tai ministeriön omasta esimerkiksi voimassa olevan lainsäädännöb vaikutusten seurantaan pohjautuvasta aloitteesta
248
Esivalmistelu
Lainvalmistelun ensimmäinen vaihe
Esivalmistelussa kerätään tietoa lainvalmistelua kosekvassa aloitteessa tarkoitetusta teemasta ja suunnitellaan tulevan lainvalmisteluhankkeen tavoitteet, toteutustapa ja aikataulu
249
Perusvalmistelu
Lainvalmistelun esivalmistelun jälkeinen vaihe, jossa toteutetaan varsinaista lainvalmistelutyötä joko virkatyönä tai valmistelutyötä toteuttamaan asetetun työryhmän johdosta
250
Lausuntomenettely + jatkovalmistelu + Hallituksen esityksen valmistuminen
Lainvalmistelun perusvalmistelun jälkeinen vaihe, jonka aikana keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään lausuntoja valmisteluun hallituksen esitysluonnokseen
Saatu lausuntopalaute otetaan huomioon lausuntomenettelyn jälkeisessä jatkovalmistelussa, jolloin tavallisesti virkatyönä valmistellaan asiassa annettava hallituksen esitys.
Esityksen valmistumisen jälkeen hallitus päättää valtioneuvoston yleisistunossa hallituksen esityksen antamisesta eduskunnalle
251
Eduskuntakäsittely
Lakien säätäminen on eduskunnan tärkein tehtävä, minkä vuoksi lakiehdotusten käsitteleminen eduskunnan valiokunnissa ja täysistunnossa on demokraattisessa yhteiskunnassa erittäin keskeisessä asemassa
Eduskuntakäsittely alkaa eduskunnan täysistunnossa käytävällä lähetekeskustelulla, jonka tarkoituksena on evästää tulevaa lakiehdotukse käsittelyä eduskunnan valiokunnissa.
Valiokuntakäsittelyn jälkeen mietintövaliokunnan mietinnön valmistuttua lakiehdotus palautuu eduskunnan täysistunnon käsittelyyn.
Lakiehdotuksen käsitellään täysistunnossa kahdessä käsittelyssä ja käsittelyn pohjana on aina mietintövaliokunnan mietintöön sisältyvät ehdotukset
252
Eduskunnan valiokuntien käsittely
Lähetekeskustelun jälkeen asiaa käsitellään eduskunnan valiokunnissa.
Valiokunnat kuulevat asiantuntijoita ja tavallista on, että valiokuntakäsittelyn aikana tehdään muutoksia hallituksen edityksen sisältämiin lakiehdotuksiin
Rikoslakien koskevien muutosesityksiä käsittelee mietintiövaliokunta.
Nykyisin on lisäksi melko tavallista, että rikosoikeudellisia lainsäädäntöehdotuksia käsitellään eduskunnan perustuslakivaliokunnassa
253
Tutkinnan epäillyn etnisen alkuperän tiedottaminen
Erityisesti on huomattava, että rikokseta epäillyn etnisen taustan paljastavan seikan julkistamisessa on noudatettava erityistä varovaisuutta.
Useimmiten epäillyn etnisen taustan paljastavan seikan julkistamiseen ei ole esitettävissä mitään erillistä rikostutkinnallista perustetta, joka nimenomaisesta perustelisi, minkä vuokisi epäillyn etnisen alkuperän olisi selvittävä rikostutkintaa koskevasta tiedottesta
254
Tutkinnan/epäillyn uutisointi
| journalistien näkökulmasta
Tiedotusvälineet toteuttavat rikosepäilyä koskevaa uutisointia omista lähtökohdistaan ja omaa toimintaansa koskeviin normeihin sitoutuen
Syyttömyysolettama rajaa keskeisesti myös tiedotusvälineiden toteuttamaa rikosepäilyä koskevaa uutisointia
Sen toteuttamiseen on kiinnitetty huomiota esimerkiksi Julkisen sanan neuvoston hyväksymissä journalistin ohjeissa, jotka koskevat journalistista työstä ja jotka ovat hyvä esimerkki tietyn alan itsesääntelystä.
On myös huomattava, että epäillyn nimen julkistaminen ei välttämättä ole rikosuutisoinnin asianmukaisuutta koskevassa kysymyksessä ainoa tarkasteltavana oleva asia.
Olennaista on myös se, onko rikoksesta epäilty tunnistettavissa kirjoituksesta yleensä, esimerkiksi asiayhteyteen liittyeen, vaikka nimeä ei jutussa nimenomaisesti mainittaisi
255
Syytesidonnaisuuden merkitys
Syytesidonnaisuus yhtäältä ilmentää syyttäjän keskeistä merkitystä rikosprosessissa ja toisaalta on erittäin tärkeä vastaajan puolustautumisoikeuksien näkökulmasta, koska se varmistaa vastaajalle mahdollisuuden puolustuauta nimenomaan teittyä häneen suunnattua rikosoikeudellista vaatimusta kohtaan ja luo näin ennakoitavuutta rikosprosessiin
256
Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen historia
Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen historia ulottuu useimpien asiaa koskevien esitysten mukaan valistusaikaan-
On sinänsä totta, että valistusaikana rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen ydinsisältö muotoiltiin muotoon, jossa sen nykypäivänä tunnemme.
Valistusaikana alettiin yleisimmin ja laajemmin vaatia lainsäädännön laatimsita kirjalliseen muotoon.
Tästä huolimatta periaaatteella on valistusaikaa pidemmälle ulottuva historia. Periaate tunnettiin jo antiikin Roomassa ja Kreikassa ja etenkin sen yhdellä osa-alueella, taannehtivan rikoslain kiellolla, oli huomattava merkitys jo tuolloin
257
Tahallisuuden tilastollinen vaikutus
Kyse ei ole tilastomatemaattosesta laskelmasta vaan tekijän näkökulmasta toteutetusta arkisesta arviosta seurauksen syntymisesta.
Toisaalta joissakin tilanteissa myös tilastollisella todennäköisyydellä voi olla merkitystä.
Jos seurauksen aiheutumisen tilastollinen todennäköisyys on huomattavan vähäinen, tekjän arkinen arvio seruaksen syntymisen todennäköisyydestä ei voi tehdä tekoa tahalliseksi.
