Johdatus rikosoikeuteen

Question 1

Rikoskäyttäytyminen

Answer 1

Rikoskäyttäytymisen käsitteellä tarkoitetaan sellaista yhteisön sääntöjen moitittavaksi katsottua rikkomista, joka herättää muissa yhteisön jäsenissä paheksuntaa. (s.11)

Question 2

Rikollisuus

Answer 2

Yhteisön normien vastaista poikkeavaa käyttäytymistä (s.11)

Question 3

Kriminaalipolitiikka

Answer 3

Kriminaalipolitiikalla viitataan laajimmillaan kaikkiin niihin toimiin, joilla pyritään vaikuttamaan rikollisuuteen. Kriminaalipolitiikka voidaan määritellä myös rikollisuutta ja sen kontrollia koskevaksi yhteiskunnaliseksi päätöksenteoksi. s.15

Question 4

Rikoslakipolitiikka

Answer 4

Rikosoikeudellisen lainsäädännön käyttämiseen liittyvät kriminaalipoliittiset toimenpiteet s.16

Question 5

Minimoimistavoite ja jakamistavoite

Answer 5

Minimoimistavoite:
Rikollisuudesta ja sen torjumisesta aiheutuvien kustannusten ja haittojen minimoiminen

Jakamistavoite:
Rikollisuudesta ja sen torjumisesta aiheutuvien kustannusten oikeudenmukainen jakaminen eri osapuolten kesken.
s.17

Question 6

Aineellisen rikoslainsäädännön lähentäminen ja rikosprosessuaalinen yhteistyö (/viranomaisyhteistyö)

Answer 6

Euroopan unionissa toteutettavan rikosoikeudellisen yhteistyön päämuodot

Aineellisen rikoslainsäädännön lähentäminen tarkoittaa, että unionissa annetaan rikosoikeuden alaan kuuluva direktiivi, jossa jäsenvaltiot velvoitetaan tiettyä rikoslajia koskevaan vähimmäissääntelyyn.

Rikosprosessuaalinen yhteistyö kohdistuu jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisiin esimerkiksi päätösten ja ja tuomioiden vatavuoroisen tunnustamisen tasolla.
s.10&24

Question 7

Kansalaisaloite

Answer 7

Perustuslain mukaan vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi sen mukaan kuin lailla säädetään. Kansalaisaloitteesta säädetään tarkemmin kansalaisaloitelaissa, joka sisältää säännöksiä muun muassa kansalaisaloitteen tekemisestä, muodosta sekä kansalaisaloitetta tukevien allekirjoitusten eli kannatusilmoitusten keräämisestä.
s.24-25

Question 8

Kriminalisointi ja kriminalisointiperiaatteet

Answer 8

Kriminalisointi tarkoittaa tietyn teon rangaistavaksi säätämistä.

Rikosoikeudessa on pyritty muotoilemaan niin sanottuja kriminalisointiperiaatteita, jotka asettavat tiettyjä edellytyksiä tietyn toiminnan rangaistavaksi säätämiselle. Ajatus on, että näiden edellytysten täyttyessä ehdotettu kriminalisointi olisi hyväksyttävissä tai ainakin täyttäisi tietyt kriminalisoinnille asetettavat vähimmäisedellytykset.
Suomessa kriminalisointiperiaatteiksi on perinteisesti luettu oikeushyvien suojelun periaate, ultima ratio -periaate, ja hyöty-haitta-punninnan periaate. Edellisten lisäksi myös rikosoikeudellinen laillisuusperiaate ja ihmisarvon loukkaamattomuuden periaate on luettu kriminalisointiperiaatteiden joukkoon.
s.26

Question 9

Oikeushyvien suojelun periaate

Answer 9

Kriminalisointiperiaate.

Oikeushyvien suojelun periaatteen mukaan rikosoikeutta on lupa käyttää vain oikeushyvien suojeluun. Oikeushyvän käsitteellä tarkoitetaan vakiintuneesti oikeudellisesti suojattua intressiä. Esim. Perustuslaissa tarkoitettu oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen
s.27

Question 10

Ultima ratio -periaate

Answer 10

Kriminalisointiperiaate.

Ultima ratio -periaate edellyttää rangaistavaksi säätämisen ja yleisesti rikosoikeudellisen järjestelmän käyttämistä vasta viimesijaisena keinona. Periaatteen ydinsisällön mukaan rikosoikeutta on lupa käyttää vain, jos käsillä ei ole toista rikosoikeutta moraalisesti hyväksyttävämpää ja sitä tehossaan kohtuullisissa määrin lähestyvää ja kohtuullisin kustannuksin toimeenpantavissa olevaa järjestelmää. Vaihtoehtoisia keinoja esim. vahigonkorvaus
s.27

Question 11

Hyöty-haitta-punninnan periaate

Answer 11

Hyöty-haitta-punninnan periaate edellyttää, että kriminalisoinnista on aiheuduttava enemmän hyötyä kuin haittaa (kirjassa: enemmän haittaa kuin hyötyä)
s.28

Question 12

Hyväksyttävyysvaatimus

Answer 12

Perusoikeuksien rajoitusedellytyksiin kuuluva hyväksyttävyysvaatimus edellyttää rikosoikeuteen suhteutettuna sitä, että kriminalisoinnille ja rikosoikeudelliselle seuraamussääntelylle on oltava esitettävissä painava yhteiskunnallinen tarve ja perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä peruste.
s.29

Question 13

Lailla säätämisen vaatimus sekä tarkkarajaisuus- ja täsmällisyysvaatimus

Answer 13

Kuuluvat perusoikeuksien rajoitusedellytyksiin. Ne edellyttävät perusoikeuden rajoituksen toteuttamista eduskuntalailla ja rajoituksen muotoilemista tarkkarajaiseksi ja täsmälliseksi.
s.29

Question 14

Blankorangaistussääntely

Answer 14

Rangaistavan käyttäytymisen aineellisen alan määrittäminen muualla kuin eduskuntalain tasoisessa sääntelyssä.

Esim. Rikoslaissa tarkoitettu liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Säännöksen mukaan rangaistaan sitä, joka tienkäyttäjänä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia tai ajoneuvolakia taikka niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle.

Rikoslaki sisältää asiaa koskevan rangaistussäännöksen rangaistusuhkineen, mutta ne aineelliset normit ä, joiden rikkominen on rangaistavaa, löytyvät tieliikennelaista, ajoneuvolaista ja niiden nojalla annetuista asetuksista.

Question 15

Kirjoitetun lain vaatimus

Answer 15

Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaatimus/alaperiaate.

Perustuslain mukaan ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa rangaistavaksi säädetty. Säännös on tältä osin suunnattu ensisijaisesti - joskaan ei yksinomaan - lainsoveltajalle ja sen ydinsisältö on, että tuomarin on perustettava toimintansa lainsäätäjän tekemiin ratkaisuihin ja vain laissa rangaistavaksi säädetystä teosta voi tuomita laissa sädetyn rangaistuksen. Perustuslaissa käytetyllä ilmaisulla ”laissa” tarkoitetaan nimenomaan eduskunnan hyväksymää lakia. Kirjoitetun lain vaatimuksen kautta rikosoikeudellinen laillisuusperiaate sitoo syyksilukevan rikostuomion aina eduskuntalakiin. Samalla tämä merkitsee, että rikosvastuuta ei voi koskaan perustaa yksinomaan asetukseen tai muuhun lakia alemmanasteiseen sääntelyyn.
s.33

Question 16

Analogiakielto

Answer 16

Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen sisältämän analogiakiellon mukaan rikosoikeudellista säännöstä ei saa soveltaa tapaukseen, johon se sanamuotonsa mukaan ei sovellu mutta joka näyttäisi olevan samankaltainen kuin säännöksessä nimenomaisesti tarkoitettu tilanne.
s.35

Question 17

Epätäsmällisyyskielto

Answer 17

Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaatimus/alaperiaate.

Epätäsmällisyyskielto edellyttää rikosoikeudelliselta sääntelyltä riittävää täsmällisyyttä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan: kunkin rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava riittävällä täsmällisyydellä siten, että säännöksen sanamuodon perusteella on ennakoitavissa, onko jokin toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa.
s.37

Question 18

Taannehtivan rikoslain kielto

Answer 18

Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatten vaatimus/alaperiaate.

Taannehtivan rikoslain kielto tarkoittaa, että rikokseen syylliseksi saa tuomita vain sellaisen teon perusteella, joka on tekohetkellä rangaistavaksi säädetty.
s.

Question 19

Rikoksen rakenne

Answer 19

Rikosvastuun yleisiä edellytyksiä koskeva hahmotelma, joka pyrkii havainnollistamaan erityisen osan kriminalisoinnin lisäksi välttämättömien rikosvastuun yleisten edellytysten paikkaa ja vaikutusta osana rikosvastuun muodostumisen kokonaisuutta.
s.43

Question 20

Tekorikosoikeuden periaate

Answer 20

Rikosoikeudellinen moitearvostelu kohdistetaan aina tehtyyn konkreettiseen tekoon tai laiminlyöntiin.
s.43

Question 21

Tekijärikosoikeus

Answer 21

Moitittavuus kiinnittyy tekijään littyviin piirteisiin, esimerkiksi tekijän yleiseen asosiaalisuuteen tai hänen ”pahoihin aikomuksiinsa”.
s.43

Question 22

Teko

Answer 22

Rikosoikeudessa ilmaisulla ”teko” on kaksi merkitystä. Ensinnäkin sillä viitataan rikosoikeudellisesti merkitykselliseen käyttäytymiseen, joka voi ilmetä joko aktiivisena tekemisenä tai laiminlyöntinä. Toiseksi käsitteellä viitataan nimenomaan rikosoikeudellisesti merkitykselliseen aktiiviseen tekemiseen.
s.44

Question 23

Filosofinen teon teoria

Answer 23

Filosofisessa teon teoriassa erotellaan perusteot (primääriteot) rikosoikeudellisesti merkityksellisistä teoista.
s.45

Question 24

Sosiaalinen teon teoria

Answer 24

Sosiaalisessa teon teoriassa ei eroteta perustekoja (primääritekoja) ja rikosoikeudellisesti merkityksellisiä tekoja vaan painotetaan sitä, että teko on sosiaalisesti merkityksellistä inhimillistä käyttäytymistä.
s.46

Question 25

Varsinainen laiminlyöntirikos

Answer 25

Rikoslaki sisältää tiettyjä tekoja, jotka voidaan toteuttaa vain laiminlyönnillä. Tällaisia esim. pelastustoimen laiminlyönti ja törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen. Näissä säännöksissä tietyn toiminnan laiminlyönti on nimenomaisesti säädetty rangaistavaksi. s.47

Question 26

Epävarsinainen laiminlyöntirikos

Answer 26

Tilanne, jossa tekijää voidaan rangaista laiminlyönnistä sellaisen rikostunnusmerkistön perusteella, jossa laiminlyötiä ei ole nimenomaisesti mainittu. s.47

Question 27

Vastuuasemaoppi

Answer 27

Se, jolla on ollut erityinen oikeudellinen velvollisuus estää seurauksen syntyminen, on vastuuasemassa. s.48

Question 28

Tekorikos

Answer 28

Tekorikoksissa edellytetään aktiivista tekemistä, eikä edellytetä, että rangaistavaksi säädetystä toiminnasta aiheutuu mitään seurausta. esim. rattijuopumus s.50

Question 29

Seurausrikos

Answer 29

Seurausrikoksissa erityisissä tunnusmerkistöissä on nimenomaisesti mainittu itse teosta erillinen ulkoinen seuraus, jonka syntymistä tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää. esim. tappo s.51

Question 30

Vaarantamisrikos

Answer 30

Vaarantamisrikoksissa ei edellytetä oikeushyvään kohdistuvaa konkreettista loukkausta. Riittää, että oikeushyvää vaarannetaan. Suomen rikoslainsäädännössä erotetaan kolme vaarantamisen kategoriaa: tekorikokset (rattijuopumus), konkreettista vaaraa edellyttävät tunnusmerkistöt (RL:n mukaan tuomitaan se, joka tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran) ja abstraktit vaarantamisrikokset (liikenneturvallisuuden vaarantaminen) s.51

Question 31

Syyllisyysperiaate

Answer 31

Nulla poena sine culpa, ei rangaistusta ilman syyllisyyttä Syyllisyysperiaatteen tausta-arvot ovat yksilön autonomian ja valinnanvapauden kunnioittaminen. Sen keskeisin ilmentymä liittyy yksilön toisintoimimismahdollisuuden kunnioittamiseen rikosoikeudellisen vastuun edellytyksenä. Jos yksilöllä ei ole kykyä ja tilaisuutta toimia toisin, rikosoikeudellisen vastuun kohdentaminen tällaiseen yksilöön ei ole oikeudenmukaista. s.53

Question 32

Toisintoimimismahdollisuus

Answer 32

Rikosoikeudellisen järjestelmän käyttö voidaan keskittää vain tekoihin, joiden suhteen yksilöllä olisi ollut kyky ja mahdollisuus toimia toisin. s.54

Question 33

Tahallisuusvastuu

Answer 33

Suomen rikoslain mukaan jollei toisin säädetä, rikoslaissa tarkoitettu teko on vain tahallisena rangaistava. Tämä tarkoittaa, että tietyn teon tuottamuksellinen rangaistavuus on aina nimenomaisesti säännöksessä mainittava. s.55

Question 34

Tarkoitustahallisuus

Answer 34

Rikoslaissa määritellään seuraustahallisuuden yhdeksi muodoksi tarkoitustahallisuus. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa tekijä on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen. s.56

Question 35

Varmuustahallisuus

Answer 35

Rikoslaissa määritellään seuraustahallisuuden yhdeksi muodoksi varmuustahallisuus. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa tekijä on pitänyt seurausta varmana tai tekoonsa varmasti liittyvänä. s.56

Question 36

Todennäköisyystahallisuus

Answer 36

Rikoslaissa määritellään seuraustahallisuuden yhdeksi muodoksi todennäköisyystahallisuus. Se määrittää tahallisuuden alarajaa. Kysymys on tilanteesta, jossa tekijä on pitänyt seurauksen aiheutumista varsin todennäköisenä. s.56

Question 37

Syyntakeisuus

Answer 37

Rikosoikeudellisen vastuun edellytyksenä on, että tekijä on syyntakeinen. Syyntakeisuudella tarkoitetaan sitä, että tekijä on teon tehdessään toiminut täydessä ymmärryksessä ja ymmärtänyt tekonsa oikeudellis-moraalisen luonteen sekä kyennyt aidosti kontrolloimaan käyttäytymistään. s.62

Question 38

Syyntakeettomuus

Answer 38

Tilanne, jossa tekijä on tehnyt teon psyykkisessä poikkeavuustilassa (esim. psykoottisessa tilassa) eikä tämän vuoksi kykene ymmärtämään tekonsa luonnetta taikka ei ole psyykkisen poikkeavuustilan vuoksi kyennyt kontrolloimaan käyttäytymistään. Syyntakeetonta ei tuomita rikosoikeudelliseen vastuuseen. s.62

Question 39

Alentunut syyntakeisuus

Answer 39

Sijoittuu syyntakeisuuden ja syyntakeettomuuden väliin. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa tekijä on toiminut vailla täyttä ymmärrystä. Tällöin edellytetään, että tekijällä on tekohetkellä ollut psyykkinen poikkeavuustila, mutta sen vaikutus ymmärrys- tai kontrollikykyyn on ollut syyntakeettomuutta vähäisempää. Poikkeavuustila on kuitenkin vaikuttanut tekijän toisintoimimismahdollisuuteen tavalla, joka perustelee lievemmän syyllisyysmoitteen. Teon alentuneesti syyntakeisena tehnyt tuomitaankin rikosoikeudelliseen rangaistukseen, mutta pääsääntöisesti lievempään rangaistukseen kuin syyntakeinen. s.63

Question 40

Avunantaja

Answer 40

Avunantajalla tarkoitetaan sitä, joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muulla tavoin tahallaan auttaa toista rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä. Avunantaja tuomitaan lievemmän rangaistusasteikon mukaan kuin tekijä. Avunantovastuu edellyttää vain avunantajan tietoisuutta omasta toiminnastaan ja sen päätekoa edistävästä vaikutuksesta. s.64

Question 41

Yllyttäjä

Answer 41

Yllyttäjä on se, joka saa aikaan rikoksentekopäätöksen tekijässä. Yllytys on toisen tahallista taivuttamista tahallisen rikoksen tekemiseen. Yllyttäjää rangaistaan samoin kuin tekijää. s.64

Question 42

Välillinen tekeminen

Answer 42

Välillisellä tekemisellä tarkoitetaan rikoksen tekemistä toista välikappaleena käyttäen sellaisissa tapauksissa, joissa välikappaleena käytettyä henkilöä ei voida saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. esim. Henkilö käyttää varkausrikosten tekemiseen esimerkiksi alle 15-vuotiaita, mutta pitää saaliin itsellään

Question 43

Negatiivinen yleispreventio

Answer 43

Negatiivinen yleispreventio on yleispreventiivisiin teorioihin kuuluva rangaistusteoria. Negatiivisen yleisprevention eli pelotusprevention mukaan rangaistuksen tarkoituksena on saada aikaan pelotevaikutus, joka estää potentiaalisia rikoksentekijöitä tekemästä rikoksia. s.69

Question 44

Positiivinen yleispreventio

Answer 44

Positiivinen yleispreventio on yleispreventiivisiin teorioihin kuuluva rangaistusteoria. Se ulottaa vaikutuksensa välillisiin seikkoihin. Rangaistuksen tarkoitukseksi voidaan ymmärtää esimerkiksi moraalin ylläpitäminen tai sisäistämisen tukeminen. s.69

Question 45

Reaalirangaistusjärjestelmä

Answer 45

Tuomioistuin määrää rangaistuslaitoksessa suoritettavan vankeuden keston ja tuomioistuimen langettaman rangaistuksen pituus merkitsee samaa kuin rangaistuslaitoksessa vietettävä aika. s.79

Question 46

Uusklassinen ideologia

Answer 46

Suomen rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä perustui pitkään niin sanotulle uusklassiselle ideologialle, jossa korostui järjestelmään kuuluvien seuraamusten harvalukuisuus, minkä nähtiin edistävän järjestelmän ennakoitavuutta ja selväpiirteisyyttä. Uusklassinen ideologia vaikutti myös vahvasti siinä, että rikoksentekijän henkilökohtaisten piirteiden tai ominaisuuksien ei haluttu vaikuttavan tuomittaviin seuraamuksiin ja niiden sisältöön. s.81

Question 47

Normaalirangaistusajattelu

Answer 47

1970-luvulta lähtien yhdenvertaisuusperiaatteen käytännön toteutumista on pyritty turvaamaan niin sanotulla normaalirangaistusajattelulla. Se pyrkii antamaan rangaistuksen mittaamiselle konkreettisen lähtökohdan. Normaalirangaistus ei ole lainsäädännössä määritelty tietty rangaistus tietystä teosta vaan oikeuskäytännössä vakiintunut keskimääräinen rangaistuslinja. Käytännössä tietyn rikoksen tyyppitapauksesta olisi tuomittava normaalirangaistus, jollei ole syytä poiketa normaalirangaistuksesta joko ankarampaan tai lievempään suuntaan - suhteellisuusperiaatteen asettamien vaatimusten mukaisesti. s.92

Question 48

Rikosprosessi

Answer 48

Rikosprosessilla tarkoitetaan lailla järjestettyä menettelyä, jossa ratkaistaan kysymys syytetyn eli rikosasian vastaajan rikosoikeudellisesta vastuusta väitetyn rikoksen johdosta. Rikosprosessissa syyte joko hylätään eli vastaaja vapautetaan rikosvastuusta tai siinä vahvistetaan ne toimenpiteet, joihin tapahtuneen rikoksen johdosta on ryhdyttävä. Jälkimmäisessä tilanteessa rikos luetaan rikosasian vastaajalle syyksi ja hänet tuomitaan sen johdosta rangaistukseen. s.97

Question 49

Akkusatorinen menetelmä

Answer 49

Suomessa rikosasioiden käsittelyssä noudatetaan niin sanottua akkusatorista menetelmää. Akkusatorisessa menetelmässä syyttäminen ja todisteiden hankinta kuuluvat tuomioistuimen ulkopuoliselle taholle. Tuomioistuin on tässä järjestelmässä myös sidottu asianosaisten vaatimuksiin, mikä merkitsee syytesidonnaisuutta. Akkusatorinen menetelmä yleensäkin korostaa syyttäjälaitoksen asemaa rikosprosessin toimijana. s.98

Question 50

Inkvisitorinen menetelmä

Answer 50

Vastakohta akkusatoriselle menetelmälle. Tuomioistuin sekä johtaa oikeudenkäyntiä että huolehtii oikeudenkäyntiaineiston hankkimisesta ja asian selvittämisestä. s.98

Question 51

Devoluutio-oikeus

Answer 51

Valtakunnansyyttäjä voi ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen kuuluvan asian. s.102

Question 52

Substituutio-oikeus

Answer 52

Valtakunnansyyttäjä voi määrätä alaisensa ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt. s.102

Question 53

Objektiivisuusperiaate

Answer 53

Syyteharkintaa ohjaava keskeinen periaate on niin sanottu objektiivisuusperiaate. Sen mukaisesti syyteharkinta on suoritettava puolueettomasti ja harkinnassa on otettava huomioon myös selvitys, joka puhuu syytteen nostamista vastaan. s.102

Question 54

Tasapuolisuusperiaate

Answer 54

Esitutkinnassa on noudatettava tasapuolisuusperiaatetta, joka edellyttää, että esitutkinnassa on selvitettävä ja otettava huomioon niin rikosepäilyä puoltava kuin sitä vastaan puhuva näyttö ja selvitys. s.99

Question 55

Syytepakkoperiaate

Answer 55

Syyttäjän syyteharkintaa ohjaa niin sanottu syytepakkoperiaate. Sen mukaisesti syyttäjän on nostettava syyte epäillystä rikoksesta, jos on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syytetyn tueksi.

Question 56

Kontradiktorinen periaate

Answer 56

Rikosprosessissa noudatetaan kontradiktorista periaatetta eli vastapuolen kuulemisperiaatetta. Se merkitsee, että asianosaisille tulee antaa tasa-arvoinen mahdollisuus antaa ja saada informaatiota. s.104

Question 57

Equality of arms

Answer 57

Oikeudenkäynnissä se, että asianosaiset (ennen muuta vastaaja ja syyttäjä) ovat prosessuaalisesti mahdollisimman tasa-arvoiset. s.104

Question 58

Syytesidonnaisuus

Answer 58

Rikosasioissa noudatetaan syytesidonnaisuutta. Syytesidonnaisuus tarkoittaa, että tuomioistuin saa tuomita vain siitä teosta, josta rangaistusta on vaadittu. Olennainen tässä suhteessa on siis syyttäjän haastehakemuksessa esittämän syytteen teonkuvaus. s.105

Question 59

Jura novit curia -periaate

Answer 59

Vakiintuneesti katsotaan, että tuomioistuin tuntee lain, minkä vuoksi tuomioistuin ei ole sidottu syyttäjän esittämään näkemykseen teonkuvauksessa kuvattuun menettelyyn soveltuvasta lainkohdasta, eli siitä, mikä rikosnimike tulisi asiassa sovellettavaksi. s.106

Question 60

Itsekriminointisuoja

Answer 60

Rikosprosessiin liittyvä oikeusturvatae. Sen mukaisesti kenelläkään ei ole velvollisuutta edistää oman syyllisyytensä selvittämistä. s.107

Question 61

Näyttökynnys

Answer 61

Rikosprosessiin liittyvä vastaajan oikeusturvatae. Rikosasiassa edellytetään, että asiassa esitetään epäillyn syyllisyydestä sellaista näyttöä, jonka perusteella tuomioistuimelle ei jää syyllisyydestä varteenotettavaa epäilystä. s.107

Question 62

Todistustaakka

Answer 62

Rikosasiassa syyttäjällä on todistustaakka, mikä merkitsee, että syyttäjän on näytettävä toteen ne seikat, joihin rangaistusvaatimus perustuu. s.107

Question 63

in dubio pro reo -periaate

Answer 63

Rikosprosessissa tulkinnanvaraisissa tilanteissa vaikuttava periaate, jonka mukaan epäselvässä asiassa asia on ratkaistava syytetyn eduksi.

Question 64

Teko

Answer 64

Rikosoikeudessa ilmaisulla ”teko” on kaksi merkitystä. Ensinnäkin sillä viitataan rikosoikeudellisesti merkitykselliseen käyttäytymiseen, joka voi ilmetä joko aktiivisena tekemisenä tai laiminlyöntinä. (tällöin teko=yläkäsite) Toiseksi käsitteellä viitataan nimenomaan rikosoikeudellisesti merkitykselliseen aktiiviseen tekemiseen. s.44

Question 65

Omakätiset rikokset

Answer 65

Valtaosan seurausrikoksista voi toteuttaa aktiivisen tekemisen lisäksi myös laiminlyönnillä. Poikkeuksen muodostavat niin sanotut omakätiset rikokset, kuten rattijuopumus tai ajo-oikeudetta ajo, joiden osalta vastuu epävarsinaisesta laiminlyönnistä ei voi tulla kysymykseen. s.47