Oikeus ja julkisuus I Flashcards
(30 cards)
Julkisuuden periaate
Jokaisella on yhtäläinen oikeus osallistua yhteisiä asioita koskevaan keskusteluun, jonka lopputuloksena vahvistuu yhteisesti jaettu käsitys asiantiloista tai tosiasioista.
s.10
Julkisuuden uudelleen feodalisoituminen
Jürgen Habermasin mukaan Länsi-Euroopassa II maailmansodan jälkeisessä tilanteessa kaikille avoimen julkisuuden sijaan alkoi kehittyä yhteiskunnallisten eliittiryhmien ylläpitämää uudenlaista näytösluonteista ja ritualisoitunutta julkisuutta.
s.11
Frankfurtin koulukunta
Ryhmä, jolle on ominaista ideologiakritiikiksi kutsuttu kritiikkimuoto. (Habermas kuuluu)
s.12
Julkinen/yksityinen
Julkisuuden yksi raja-alue Juha Partasen mukaan.
Julkisen ja yksityisen välinen raja koskee sekä sitä, mitä ja miten yksityisestä henkilöstä voidaan julkisesti kertoa että sitä, millaisia tietoja hänestä voidaan kerätä erilaisiin rekistereihin.
s.15
Lex Hymy
Suomessa vuonna 1975 voimaan tullut yksityiselämän loukkaamista koskeva lisäys rikoslakiin. Lakia nimitettiin ”Lex Hymyksi”, koska se sai alkunsa tarpeesta suitsia skandaaleilla ratsastaneen Hymy-lehden yksityishenkilöitä loukkaavaa kirjoittelua.
GDPR
General Data Protection Regulation
EU- asetus, jolla on pyritty sääntelemään yksityishenkilöiden henkilötietojen kokoamista ja niiden käyttöä vastoin henkilöiden omaa suostumusta. Säädetty 2016, Suomessa voimaan 2018
Maalittaminen
Yksityishenkilöihin kohdistuva uhkaava viestittely, joka on usein joukkomittaista ja koordinoitua.
s.16
Vihapuhe
Vihapuhe kohdistuu usein isompaan ihmisryhmään sen jäsenten kulttuurisen, etnisen, uskonnollisen tai muun henkilökohtaiseen identiteettiin liittyvän ominaisuuden vuoksi.
s.16
Julkinen/salainen
Julkisuuden yksi raja-alue Juha Partasen mukaan.
Perinteisesti siihen lasketaan kuuluviksi kaikki valtion turvallisuutta koskevat asiat, kuten maanpuolustus, diplomatia ja vakoilu eli sisäinen ja ulkoinen tiedustelu. Salaiseen kuuluvat kaikki julkisten viranomaisten valmistelussa olevat asiat, kuten ei-vielä-julkiset asiakirjat. Kasvavan osan salaisuuden piiriin kuuluvista asioista muodostavat erilaiset omistamiseen ja talouteen liittyvät viranomaisten käsittelemät asiat, kuten liikesalaisuudet ja pankkisalaisuus sekä viime aikoina myös aikeet verotustietojen salaamiseen.
s.17
Lähdesuoja
Demokratialle tärkeiden vuotojen mahdollistamiseksi ja tietoja vuotaneiden henkilöiden suojelemiseksi on säädetty toimittajien lähdesuoja. Se mahdollistaa toimittajien oikeuden olla paljastamatta tietojensa lähdettä, ellei kyse ole poikkeuksellisen vakavasta rikoksesta, kuten henkirikoksesta tai maanpetoksesta.
s.17
Julkinen/tabut
Yksi julkisuuden raja-alue Juha Partasen mukaan.
Tabut eli kielletyt tai kartettavat asiat koskevat kaikkea sitä, mistä ei ole tapana tai mistä ei voida puhua julkisesti - asioita, jotka ovat syystä tai toisesta häpeän aiheita tai yhteiskunnallisesti niin kipeitä, että niistä halutaan vaieta. Tällaisia ovat kautta historian olleet monet seksuaalisuuteen, syntymään, kuolemaan, sairauteen, köyhyyteen ja syrjintään liittyvät kysymykset.
s.18
Julkinen/tuntematon
Yksi julkisuuden raja-alue Juha Partasen mukaan.
Julkisuuden ja ei-vielä-tunnettujen asioiden ja aiheiden välistä rajalinjaa on hankala määritellä. Tuntemattoman alueeseen kuuluu ilmiöitä, jotka ovat mahdollisia, mutta joita ei vielä tunneta eikä tunnisteta. Juha Partasen mukaan tämä on taiteen ja tieteen aluetta: taiteellisessa luomistyössä ja tieteellisessä tutkimuksessa uudet mahdolliset asiantilat voivat saada ennakoivan ilmaisunsa.
s.19
Informoidun kansalaisen käsite
Jotta demokratia voi aidosti toteutua, on kansalaisilla oltava käytössään yhtäläinen informaatio ja yhtäläiset mahdollisuudet osallistua julkiseen keskusteluun ja julkisen mielipiteen muodostukseen. Viestinnällisey oikeudet ovat tälle perusedellytys.
s.21
Oikeus pääsyyn
Kansalaisten viestinnällinen oikeus.
Demokraattisen julkisuuden yhtenä ehtona on kansalaisten tasavertainen pääsy tietoon ja informaatioon. Kansalaisilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet päästä tiedon lähteille tietojen jakelumuodosta ja teknologiasta riippumatta. Pääsyllä tarkoitetaan tässä kansalaisten mahdollisuutta ”kytkeytyä” erilaisiin tieto- ja informaatioverkkoihin, kuten sanomalehtien ja muun painoviestinnän maan laajuiseen jakeluverkostoon, television lähetysverkkoon tai laajakaistaiseen Internet-verkkoon
Oikeus saatavuuteen
Kansalaisten viestinnällinen oikeus.
Kansalaisilla on oltava tasavertainen pääsy viestinnän sisältöihin. Sisältöjen saatavuus koskee tietosisältöjen monipuolisuutta ja kattavuutta: jokaisella tulee olla saatavilla yhtäläisin ehdoin paras tieto ja asiantuntemus, korkeatasoisin viihde ja taide.
s.22
Oikeus vuorovaikutukseen (dialogiin)
Dialogisuus koskee kansanvallan ydintä: demokratian tulisi perustua päätöksentekijöiden ja kansalaisten avoimelle julkiselle keskustelulle ja vuoropuhelulle. Keskeinen rooli tässä on kansallisella mediajärjestelmällä, jonka odotetaan rakentavan avointa julkista dialogia ja tarjoavan kaikille väestöryhmille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua keskusteluun.
s.23
Oikeus yksityisyyteen
Kansalaisten viestinnällinen oikeus.
Lähtökohtana on, että kansalaisilla on oltava oikeus päättää itseään koskevan tiedon käytöstä ja sen julkisesta esillä pitämisestä. Yksityisyys ja yksilöllinen autonomia ovat voimakkaasti korostuneet internetin ja mobiilin viestinnän yleistymisen myötä.
s.24
Wreden komitea
Wreden komitea esitti ensimmäisen tuomioistuimien ja oikeudenkäyntimenettelyn uudistussuunnitelman Suomessa 1900-luvun alussa.
s.30
Syyttömyysolettama
Rikosoikeudenkäynnin keskeisiin periaatteisiin kuuluu syyttömyysolettama, jonka mukaan jokaista on pidettävä syyttömänä, kunnes tuomioistuin on todennut hänen syyllisyytensä.
s.33
Suomen perustuslaissa säädetään oikeudenkäyntiä koskevista perusoikeuksista siten, että…
…niihin kuuluu oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa ja riippumattomassa tuomioistuimessa ilman aiheetonta viivytystä. Perustuslaissa säädetään nimenomaisesti oikeudenkäynnin julkisuudesta siten, että siitä, kuten muistakin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeista säädetään lailla.
s.32
EIS - Millä perusteilla oikeudenkäynnin julkisuutta voidaan rajoittaa
Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.
s.32
Yleisöjulkisuus
Miten asiaan nähden ulkopuolinen voi saada tietoja asian käsittelystä tai tulla seuraamaan istuntokäsittelyä.
s.35
Asianosaisjulkisuus
Miten oikeudenkäynnin asianosaiset saavat tietoa ja voivat osallistua oikeudenkäyntiin. Asianosainen on käsite, jolla tarkoitetaan oikeudenkäynnin osapuolia.
s.36
Kontradiktorinen periaate
Periaate vastapuolen kuulemisesta. Asianosaisella on oikeus saada tieto kaikesta oikeudenkäynnissä esitetystä, vaatimuksista, perusteluista ja todistelusta. Asianosaisen oikeutta saada tieto oikeudenkäyntiaineistoon sisältyvästä seikasta voidaan rajoittaa vain aivan erityisin perustein, jotka liittyvät valtion turvallisuuteen tai henkilön turvallisuuteen.
s.36
