kpl 2 osa 1

Question 1

Hyödykemarkkinat

Answer 1

Kaupataan tavaroita ja palveluita joiden myyjänä yleensä yritykset (vähittäismarkkinat ja tukkumarkkinat)

Question 2

Tuotannontekijämarkkinat

Answer 2

Käydään kauppaa luonnonvaroilla, työvoimalla sekä koneilla ja laitteilla. Raaka-ainemarkkinat kuuluvat tuotannontekijämarkkinoille.

Question 3

Rahoitusmarkkinat

Answer 3

Rahan kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Rahoitusjärjestelmän tehtävä välittää rahaa ylijäämäsektorilta alijäämäsektorille. Rahoitusmarkkinoilla määräytyy rahan hinta eli korko. (Puhutaan myös vähittäismarkkinoista ja tukkumarkkinoista)

Question 4

Kuluttajan valintateoria

Answer 4

Kuluttaja tavoittelee mahdollisimman korkeaa tarpeentyydytystasoa eli maksimoi hyötyään.

Question 5

Rajahyöty eli marginaalihyöty

Answer 5

Hyöty joka saadaan kun kulutetaan yksi lisäyksikkö. (Kulutusta kannattaa lisätä siihen asti kunnes saatu rajahyöty on yhtä suuri kun tuotteesta maksettu hinta)

Question 6

Alenevan rajahyödyn olettamus (kysyntäkäyrä)

Answer 6

Kun kulutuksen määrä lisääntyy yhden hyödykkeen lisäkulutuksesta seuraava hyöty vähenee. Uudesta hyödykeyksiköstä saatava hyöty on pienempi edelliseen nähden. Ja kysyntäkäyrä laskee oikealle.

Question 7

Markkinakysyntäkäyrä

Answer 7

Saadaan laskemalla jokaisella hinnalla yhteen jokaisen kuluttajan siihen kohdistama kysyntä. Markkinakysyntään vaikuttavat samat tekijät kuin yksittäisen kuluttajan kysyntään. Myös kuluttajien lukumäärä vaikuttaa. Käyrä kertoo koko yhteiskunnan tarpeista.

Question 8

Tarjontakäyrä

Answer 8

Normaalissa tilanteessa nousee oikealle, koska yhden lisäyksikön tuottamisen hinta eli rajakustannus nousee tuotannon määrän kasvaessa, koska tuotannon määrän kasvattaminen vaatii yhä enemmän tuotannontekijöitä. Hinnan noustessa yritys on halukas lisäämään tuotantoaan. Sitä kannattaa lisätä siihen asti kunnes hinta on yhtä suuri kuin sen tuottamisen rajakustannus.

Question 9

Alfred Marshall

Answer 9

Taloustieteen klassisen koulukunnan tunnetuimpia edustajia (1800-luvun lopulla) Teoriat kysynnän ja tarjonnan yhtäaikaisesta vaikutuksesta ovat häneltä lähtöisin.

Question 10

Markkinatasapaino

Answer 10

Kysyntä yhtä suuri kuin tarjonta eli kun kysyntäkäyrä leikkaa tarjontakäyrän.

Question 11

Kysynnän ja tarjonnan laki

Answer 11

Selittää tuotteiden hinnan ja määrän automaattisen määräytymisen kilpailluilla markkinoilla (liikakysyntä, liikatarjonta, hintamekanismi, tasapainohinta)

Question 12

Välttämättömyyshyödyke

Answer 12

Esim. ruoka ja sähkö. Hinnan tai tulojen muutos ei välttämättä vaikuta kysyntään paljoa.

Question 13

Ylellisyyshyödyke

Answer 13

Esim. kallis laukku. Hinnan tai tulojen muutos vaikuttaa enemmän kysyntään.

Question 14

Inferiorinen hyödyke

Answer 14

“Vähempiarvoinen hyödyke” jolloin tulojen nousu laskee niiden kysyntää

Question 15

Komplementaariset hyödykkeet

Answer 15

Toisiaan täydentävät hyödykkeet esim auto ja bensa. Kun toisen hinta nousee niin toisen kysyntä vähenee ja toisinpäin.

Question 16

Substituutit

Answer 16

Toisiaan korvaavat hyödykkeet esim cola ja pepsi. Kun toisen hinta nousee niin toisen kysyntä kasvaa ja toisinpäin.

Question 17

Joustot

Answer 17

Kertovat kuinka paljon hinnat ja määrät muuttuvat (sekä kysyntäjoustot että tarjontajoustot)

Question 18

Kysynnän hintajousto

Answer 18

Kysytyn määrän suhteellinen muutos/ hyödykkeen hinnan suhteellinen muutos. Joustamattomassa kysynnässä jyrkkä kysyntäkäyrä ja joustavan kysynnän tilanteessa loiva kysyntäkäyrä.

Question 19

Kysynnän tulojousto

Answer 19

Kysytyn määrän suhteellinen muutos/ tulojen suhteellinen muutos. Normaalihyödykkeillä tulojousto on positiivinen ja inferiorisilla negatiivinen. Ylellisyyshyödykkeiden tulojousto on suuri ja välttämättömyyshyödykkeiden pieni.

Question 20

Näkymätön käsi markkinoilla

Answer 20

Teoria jonka mukaan oman edun tavoittelu toimii samalla yhteisen edun hyväksi (Adam Smith)

Question 21

Markkinatalous

Answer 21

Kapitalistinen talousjärjestelmä jossa hinnamuodostus on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä.

Question 22

Sosialistinen talousjärjestelmä eli suunnitelmatalous

Answer 22

Kysyntä ja tarjonta eivät määritä hyödykkeiden hintaa tai tuotantoa vaan siitä päättää poliitikot ja virtamiehet (valtio)

Question 23

Sekatalous

Answer 23

Maat joissa sekä markkinatalouden että suunnitelmatalouden piirteitä. Yleensä markkinatalouden rooli on vahvempi. (Suurin osa maista)

Question 24

Täydellinen kilpailu

Answer 24

Täysin teoreettinen taloustieteen malli sellaisesta markkinamuodosta, jossa yhdelläkään kuluttajalla tai tuottajalla ei ole sellaista markkinavoimaa että he pystyisivät vaikuttamaan tuotteen hintaan. Eli kaikki ovat hinnan ottajia. (Identtiset tuotteet, yhden hinnan laki, täydellinen tietämys tuotteista, vapaa pääsy markkinoille ja pois)

Question 25

Monopoli

Answer 25

Markkinoilla vain yksi tarjoaja. Ominaista kilpailun puuttuminen, korkea hintataso ja vähäinen tuotantomäärä. (Hinnan asettaja markkinoilla) Monopoli on tehoton (kuluttajat kärsivät ja yhteiskunta häviää nettomääräisesti)

Question 26

Luonnollinen monopoli

Answer 26

Muodostuu kun yksi tuottaja pystyy toimimaan markkinoilla niin tehokkaasti että muiden ei kannata tulla markkinoille. Tavallisesti yrityksellä on skaalaetu tai markkinoille tulon kustannus on hyvin korkea. Esim sähköverkot, vesihuolto yms. Suomessa usein vlation tai kuntien harjoittamaa.

Question 27

Laillinen monopoli

Answer 27

(Oikeudellinen monopoli) Valtio rajoittaa tarjontaa lainsäädännöllä. Esim Alko. Yrityksillä saattaa olla myös patentin vuoksi laillinen yksinoikeus tuotteen myymiseen.

Question 28

Kartelli

Answer 28

Yritysten yhteenliittymä, jonka tarkoituksena keskinäistä kilpailua rajoittamalla saavuttaa monopoliin verrattava asema markkinoilla. Sovitaan esim tuotantomääristä, hintatasosta tai markkina-alueista. Yleensä lainsäädännöllä kiellettyjä ja rankaistavia.

Question 29

Hintadiskriminointi

Answer 29

Tuotteen myymistä eri hinnalla ostajasta riippuen. Esim opiskelija- tai eläkeläisalennukset.

Question 30

Oligopoli

Answer 30

Markkinoilla vain muutamia suuria yrityksiä jotka kilpailevat keskenään mutta voivat vaikuttaa tuotteiden hintatasoon. (Hinnan etsijät) Esim puhelinliittymät tai bensa-asemat. Voi olla myös useita pieniä yrityksiä suurten lisäksi. (Duopoli on oligopolin erikoistapaus, jossa kaksi yritystä)

Question 31

Monopolistinen kilpailu

Answer 31

Markkinoilla monia yrityksiä. Poikkeaa täydellisestä kilpailusta siten että tuottajat pyrkivät differoimaan tuotteitaan keskenään. Esim vaateliikeet, automerkit.

Question 32

EU:n kilpailulainsäädäntö

Answer 32

Tukee vapaata kilpailua ja pyrkii estämään määräävään markkina-asemaan liittyvät väärinkäytökset. Suomessa valvoo kilpailuvirasto. Voi kiletää yrityskaupan tai fuusion jos siitä seuraisi liian määräävä markkina-asema. Myös Euroopan komissio voi kieltää tällaisen euroopan alueella. Tavaroiden ja palveluiden hankintojen kilpailutettava arvo euroissa on 60 000 euroa ja siitä ylöspäin.

Question 33

Rahan tehtävät

Answer 33

Tärkeimpänä vaihdon väline. Raha on myös arvon mitta (arvo tarkoittaa osto-voimaa) ja arvon säilyttäjä (lyhyellä aikavälillä hyvä, mutta pitkällä ei koska inflaatio)

Question 34

Korko

Answer 34

Rahan hinta. Lainanantajan korvaus lainasta. Korko riippuu laina-ajan pituudesta (pitkä korko on lyhyttä korkeampi) mutta myös muista asioista. Lyhyet korot muuttuvat pitkiä nopeammin.

Question 35

Reaalikorko ja nimelliskorko

Answer 35

Reaalikorko saadaan kun nimelliskorosta vähennettään inflaatio. Nimelliskorko tarkoittaa korkoa josta ei ole poistettu inflaation tai deflaation vaikutusta.

Question 36

Keskuspankkien ohjauskorko

Answer 36

Keskuspankit säätelevät rahan hintaa ohjauskorolla. Se säätelee korkotasoa ja rahan saatavuutta. On eräs keskeisimmistä rahapolitiikan keinoista. Nousukaudella keskuspankki voi nostaa sitä ja vähentää sillä tavoin lainojen kysyntää. Taantumassa ohjauskorkoa lasketaan.

Question 37

Markkinakorko

Answer 37

Määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan pankkien välisillä markkinoilla päivittäin. Ohjauskoron muutokset näkyvät markkinakoroissa (jopa etukäteen)

Question 38

Euriborkorko

Answer 38

Tunnetuin markkinakorko. Päivittäin julkaistava euroalueen yleinen viitekorko, jolla pankit tarjoutuvat lainaamaan vakuudettomasti varoja toisille pankeille euromääräisillä rahamarkkinoilla. Lasketaan monille pituuksille, kuten 1kk, 3kk, 6kk ja 12kk ajalle.

Question 39

Prime-korko

Answer 39

Pankkien oma viitekorko. Euriboria harvinaisempia. Eivät yleensä laske markkinoiden tahdissa vaan vähän viiveellä, mutta koronnostot tapahtuvat usein nopeasti.

Question 40

Kiinteä korko

Answer 40

Pankki ja asiakas sopivat koron olevan kiinteä tietyn aikaa. Eräänlainen vakuutus korkojen nousemista vastaan. Edullisuus riippuu siitä onnistuuko lainan ottamaan oikeaan aikaan. Lähtötasoltaan euriboria ja primea kalliimpia.

Question 41

Hallinnolliset korot

Answer 41

Muuttuvat yksittäisellä päätöksellä. Esim keskuspankin ohjauskorot ja prime-korot.

Question 42

Marginaalikorko

Answer 42

Asiakkaalta peritään viitekorko+marginaalikorko. Koron osuus jolla pankki tekee voittoa. Marginaalista neuvotellaan. Asuntolainan marginaali n. 1,5%-1,5%, muiden luottojen marginaalit usein huomattavasti korkeampia.

Question 43

Korkomarginaali

Answer 43

Eli korkokate on pankin anto- ja ottolainauskorkojen erotus. Pankin tärkein tulonlähden.

Question 44

Tasalyhennyslaina

Answer 44

Kaikki lyhennykset yhtä suuria. Korko lasketaan jäljellä olevasta pääomasta, joten korko pienenee kokoajan ja näin takaisinmaksuerät (lyhennys+korko) pienenevät vähitellen. Koron muuttuessa maksuerän suuruus muuttuu, mutta laina-aika ei.

Question 45

Annuiteettilaina

Answer 45

Maksuerät samansuuruisia. Korko lasketaan jäljellä olevasta pääomasta joten sen osuus alussa suuri ja lopussa pieni, kun taas lyhennyksen osuus maksuerässä kasvaa. Koron muuttuessa maksuerä muuttuu, mutta laina-aika ei.

Question 46

Tasaerälaina

Answer 46

Kuten annuiteettilaina, mutta maksuaika muuttuu koron muuttuessa ja maksuerä pysyy aina samana. Jos korot eivät muutu laina-aikana tasaerälainalla ja annuiteettilainalla ei ole mitään eroa.

Question 47

Bullet-laina

Answer 47

Kertalyhenteinen laina eli maksetaan kerralla pois.

Question 48

Fiat-rahajärjestelmä

Answer 48

Rahan arvo perustuu täysin luottamukseen, eikä siihen että sen voisi vaihtaa esim kultaa. Nykyinen malli, jossa luotetaan keskuspankkiin ja uskotaan rahan arvon säilymiseen.

Question 49

Bretton Woods-järjestelmä (1944-1971)

Answer 49

Tavoitteena vakauttaa maailmatalous sodan jälkeen. Muiden valuuttojen arvo määräytyi suhteessa USAN dollariin, jonka hinta oli sidottu kultaa. Perustettiin valuuttarahasto IMF ja maailmanpankki World Bank. Loppui kun yhdysvallat ilmoittivat luopuvansa dollareiden lunastamisesta kullalla. -> siirryttiin kelluvien valuuttojen aikakauteen.

Question 50

Euron historia

Answer 50

Historia: Vuonna 1979 Euroopan talousyhteisön jäsenmaat kiinnittivät valuuttansa arvon toisiinsa ja luotiin ecu. Yhteisvaluutta euro otettiin käyttöön 1999 (setelit ja kolikot 2002)

Question 51

EKP

Answer 51

Euroopan keskuspankki vastaa euroopan yhteisestä rahapolitiikasta. Eurolla tavoiteltu vakaata hintatasoa ja alhaista inflaatiota. EKP:n tehtävä säädellä ohjauskorkoa.

Question 52

Valuuttakurssi

Answer 52

Hinta joilla valuuttoja vaihdetaan toisiin valuuttoihin. Eli valuuttojen vaihtosuhde.

Question 53

Kelluvat valuutat

Answer 53

Vapaasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan muuttuvat valuutat.

Question 54

Valuutan kysyntä

Answer 54

Syntyy tuotteiden viennin ja pääoman tuonnin kautta. (Euron ulkomaankauppakysyntä ja euron sijoituskysyntä) Jos euroalueella korkotaso on alhainen kiinnostus euron arvoon vähenee ja sen arvo laskee.

Question 55

Revalvoituminen

Answer 55

Voimakas talouskasvu vahvistaa valuuttaa suhteessa muihin valuuttoihin kun korot nousevat ja maahan virtaa ulkomaista pääomaa. -> vientituotteiden kilpailukyky heikkenee, tuonti ja matkustus halpenevat.

Question 56

Devalvoituminen

Answer 56

Laskukauden ilmiö kun valuutan kysyntä laskee ja pääoma alkaa virrata ulos maasta. ->parantaa vientituotteiden kilpailukykyä, nostaa tuonti- ja matkahintoja, aiheuttaa inflaatiopaineita.

Question 57

Yhden hinnan laki (ostovoimapariteettiteoria)

Answer 57

Pitkällä aikavälillä tuotteilla on eri maissa samat hinnat. Valuuttakurssi asettuu tasolle, jolla valuuttojen ostovoimat ovat yhtä suuret kaikissa maissa. Esimerkkinä käytetty usein esim Big Mac -indeksiä. Jos yhden hinnan laki ei pätisi olisi mahdollisuus arbitraasiin. Lyhyellä aikavälillä valuutan arvo heijastaa pitkälti sijoitustoimintaa.

Question 58

Kiinteä valuuttakurssi

Answer 58

Valuutan arvo usein sidottu toiseen valuuttaan tai valuuttakorin arvoon. Pyritään vakauttamaan taloutta. Vaatii suuren valuuttavarannon, jotta voidaan harrastaa valuutan devalvoimista ja revalvoimista.

Question 59

Valuuttakurssipolitiikka

Answer 59

Valuutan ulkoiseen arvoon vaikuttavat toimet. (Devalvoiminen, revalvoiminen, valuuttainterventio)

Question 60

Rahoitusmarkkinat (finanssimarkkinat)

Answer 60

Tarjoavat rahoitusta eri tarpeisiin. Tehtävänä kansantalouden kannalta välittää rahoitusta ylijäämäsektorilta alijäämäsektorille siten että pääomaresurssit olisivat mahdollisimman tehokkaassa ja kannattavassa käytössä.

Question 61

Talletuspankki

Answer 61

Talletuspankkeja ovat liikepankit, säästöpankit ja osuuspankit ja niiden on kuuluttava talletussuojarahastoon. (Valtio takaa pankin konkurssin varalta asiakkaiden varat 100t asti) Välittävät rahoitusta. Ovat ainoita, jotka saavat ottaa vastaan talletuksia. Tarjoavat luottoja ja muuta rahoitusta sekä voivat tarjota myös sijoituspalveluita.

Question 62

Vakavaraisuusmääräys

Answer 62

Varmistetaan että pankeilla on riittävästi rahaa (omaa pääomaa) suhteessa niiden ottamiin riskeihin.

Question 63

Ottolainaus ja antolainaus

Answer 63

Ottolainaukseksi kutsutaan kun pankki ottaa vastaan asiakkaiden talletuksia ja maksaa niille korkoa. Antolainaus taas on pankin asiakkaalle lainaamaa rahaa, josta se perii suurempaa korkoa, kun mitä se antaa ottolainauksille.

Question 64

Finanssivalvonta

Answer 64

Valvoo pankkeja ja muita rahoituslaitoksia ja pyrkii näin takaamaan finanssimarkkinoiden vakauden.

Question 65

Kiinnitysluottopankki

Answer 65

Ovat asuntorahoitukseen erikoistuneita rahoituslaitoksia, jotka myöntävät pitkäaikaisia asuntolainoja eri toimijoille. Eivät vastaanota talletuksia vaan rahoittavat myöntämänsä lainat liikkeelle laskemillaan joukkovelkakirjoilla. Suomessa toiminta kasvamassa, mutta suurinosa asuntolainoista hoidetaan edelleen perinteisesti.

Question 66

Luotonlaajennus

Answer 66

Pankki voi lainata enemmän rahaa kun sillä on talletuksia, koska kaikki asiakkaat eivät tule nostamaan varojaan yhtäaikaa.

Question 67

Vähimmäisvarantovaatimus

Answer 67

Euroalueen pankkien tulee tallettaa asiakkaidensa talletuksista prosentti sijaintimaansa kansalliseen pankkiin. Loput 99% voi antaa lainaksi muille asiakkaille.

Question 68

Suora rahoitus

Answer 68

Lainanottajat hankkivat rahoitusta suoraan rahoitusmarkkinoilta toimivilta sijoittajilta myymällä näille arvopapereita. (Rahamarkkinat ja pääomamarkkinat)

Question 69

Epäsuora rahoitus

Answer 69

Rahoitus kulkee säästäjiltä lainanottajille pankkien taseiden kautta. Eli kun varojen kanavoitumisen välissä on rahoituksen välittäjä. (Pankkitalletukset ja luotot) Rahoituksen välittäjät: luottolaitokset, muut rahalaitokset ja muut rahoituksen välittäjät.

Question 70

Rahamarkkinat

Answer 70

Lyhytaikaiset enintään vuoden pituisten lainojen lainojen markkinat. Muodostavat rahoitusjärjestelmän perustan. Valtio, kunnat, pankit ja yritykset hankkivat rahoitusta. Käydään kauppaa erilaisilla velkakirjoilla. Rahamarkkinainstrumentit ovat yleensä diskonttoinstrumentteja (korkoa ei makseta vaan sijoittaja ostaa lainan alle nimellisarvon ja saa lainan erääntyessä nimellisarvon)

Question 71

Pääomamarkkinat

Answer 71

Yli vuoden mittaisen rahoituksen markkinat. Voidaan jakaa oman- ja vieraan pääoman markkinoihin. Oman pääoman markkinat: yritys voi hankkia rahaa esim osakeanneilla. Omaa pääomaa ei tarvi maksaa takaisin. Vieraan pääoman markkinat: lainataan rahaa joka tulee maksaa takaisin. Joko pankkilaina tai joukkovelkakirjalaina.

Question 72

Joukkovelkakirjat

Answer 72

Eli bondit ovat jälkimarkkinakelpoisia. Kesto yleensä useita vuosia. Yleensä suuria lainoja, jotka jaetaan pieniin osiin monelle sijoittajalle. Valtio myy rahoitusmarkkinoilla omia velkakirjojaan joita kutsutaan obligaatioiksi.

Question 73

Luottoluokitukset

Answer 73

Luottoluokitusyritykset arvioivat yritysten ja valtioiden luottoluokituksia. Mitä parempi luottoluokitus, sitä matalammalla korolla saa lainaa markkinoilta. (high yield -lainat ja investment grade -lainat) Roskalainoista maksetaan korkeampaa korkoa ja hyvän luottoluokituksen lainoista matalampaa korkoa, mutta niihin liittyy pienempi riski joten tuotto-odotukset ovat myös alhaisia.

Question 74

Joukkorahoitus

Answer 74

Menetelmä jossa suuri ihmisjoukko rahoittaa itselleen tärkeää toimintaa.

Question 75

Finanssikriisi ja sen vaiheet

Answer 75

2007-2009 ollut maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi. Äityi nopeasti maailmanlaajuiseksi lamaksi. Sai alkunsa Yhdysvalloissa myönnetyistä riskipitoisista asuntolainoista ihmisille, joilla oli huono takaisinmaksukyky. (Subprime-lainat) Seurasi asuntokupla, kuplan puhkeaminen, onglemien leviäminen maailmanlaajuisiksi, luottamuskriisi kun pankit eivät uskaltaneet lainata rahaa toisilleen, tukipaketit pankeille, pörssikiurssien romahdus, ohjauskorkojen laskut ennennäkemättömästi, elvytyspaketit, kriisin jälkeen maailmantalous taantumassa ja lopulta lamassa.

Question 76

Euroopan velkakriisi

Answer 76

Finanssikriisin jälkeinen laskukausi aiheutti uuden kriisin Euroopassa. Lähes kaikki euromaat ottivat enemmän velkaa kuin oli sovittu elvyttääkseen taloutta ja pelastaakseen pankkinsa. Pankkien ongelmat johtivat valtioiden velkaongelmaan kun niiden verotulot laskivat ja menot kasvoivat. Kreikka, Italia, Portugali, Espanja, ja Irlanti erityisesti vaikeuksissa suurien velkojensa kanssa.

Question 77

Euroalueen keskeiset talouspolitiikan tavoitteet (Maastrichtin sopimus)

Answer 77

Hintavakaus päätavoite (matala inflaatio) Maiden budjettitasapaino (vakaus- ja kasvusopimus): julkisen talouden velka saa olla enenintään 60% bkt:sta, julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3% bkt:sta eli lainaa saa ottaa korkeintaan sen summan

Question 78

EVM (engl. ESM)

Answer 78

EU-maat ovat perustaneet yhteisen kriisirahaston. EVM avulla taataan ongelmamaiden lainoja, annetaan niille avustusta tai lainataan niille rahaa. Mekanismin maksut lankeavat lopulta jäsenmaiden veronmaksajien maksettaviksi.

Question 79

Stressitestit

Answer 79

Pankkiunioni valvoo stressitesteillä pankkien taloudellista tilannetta. Niillä selvitetään esim ongelmaluottojen määrä ja sitä kautta pankkien kriisinkestävyys.

Question 80

Valtion velkaantuminen (tulisiko olla velaton?)

Answer 80

Velalla voidaan tasoittaa suhdannevaihteluita, voidaan rahoittaa investointeja yms. Valtion ei koskaan tarvitse maksaa velkojaan kokonaan pois. Velka ei ole ongelma jos talous kasvaa nopeammin kuin velanhoidon kustannukset.

Question 81

Markkinavoimat ja markkinoiden luottamus

Answer 81

Markkinavoimat ohjaavat taloutta enemmän kuin poliitikot tai keskuspankit. Me kaikki muodostamme markkinavoiman. Eniten voimaa on suursijoittajilla kuiten eläkerahastoilla, vakuutusyhtiöillä ja pankeilla, sekä suurilla rahastoilla. Luottamus on tärkeää vakaan talouskehityksen kannalta.