KS Flashcards

Question

Astman diagnoosiin vaaditaan (KELA):

Answer 1

- Uloshengityksenhuippuvirtauksen vuorokausivaihtelu (PEF-vuorokausivaihtelu) on kahden viikon seurannassa toistuvasti (ainakin 3 kertaa) vähintään 20 % verrattuna kyseisen vuorokauden aamu-ja ilta-arvojen keskiarvoon - PEF:nvuorokausiseurannan aikana PEF-arvo suurenee keuhkoputkia avaavan lääkityksen vaikutuksesta toistuvasti (ainakin 3 kertaa) vähintään 15 % (aikuisella kuitenkin vähintään 60 l/min) lähtöarvoon verrattuna - Spirometrianbronkodilataatiokokeessa sekuntikapasiteetti (FEV1) tai nopea vitaalikapasiteetti (FVC) suurenee vähintään 12 % ja vähintään 200 ml lähtöarvoon verrattuna - Kortikosteroidihoitokokeessa FEV1 suurenee vähintään 15 % ja 200 ml tai keskimääräiset PEF-arvot suurenevat usean vuorokauden mittausjakson aikana (mieluiten 5 vuorokautta ennen lääkitystä ja 5 viimeistä vuorokautta) keskimäärin vähintään 20 % - Metakoliinialtistuskokeessa keuhkoputkien supistumisherkkyys on aikuisella tai 12 vuotta täyttäneellä lapsella vaikea tai keskivaikea - Fyysisessärasituskokeessa PEF tai FEV1pienenee vähintään 15 % lähtötasosta

Answer 2

Hyperreaktiviteettitestit ovat tällä hetkellä tehokkain tapa diagnosoida astma. tutkittava inhaloi kasvavin annoksin tai pitoisuuksin ainetta joka kykenee aiheuttamaan keuhkoputkien supistumisen. -Vaste arvioidaan yleensä annoksena/pitoisuutena, joka aiheuttaa tietyn suuruisen vasteen (esimerkiksi 15 % laskun FEV1arvossa). >Mitä pienempi tuo arvo on, sitä reaktiivisemmat ilmatiet ovat -testit jaetaan suoriin, joissa inhaloitava aine vaikuttaa ilmateiden sileään lihakseen, ja epäsuoriin, joissa inhaloitava aine vapauttaa tulehdussoluista sileää lihasta supistavia välittäjäaineita >suora hyperreaktiviteettitesti: Histamiini ja metakoliini >epäsuoria hyperreaktiviteettitestejä: Mannitoli, rasitus, kuivan ilman hyperpnea -Metakoliinitesti on tällä hetkellä erikoisklinikkojen työkalu. Sensitiviteetti 80 –90 % oireilevassa astmassa. -terveyskeskuslääkäri voi kuitenkin suorittaa rasitustestin. Sensitiviteetti vain noin 50 % lapsilla ja nuorilla aikuisilla

Answer 3

ASTMA vs. COPD Etiologia: A: tuntematon, atopia, perinnöllisyys C: Tupakointi ja joskus muut pölyt ja käryt Sairauden alku: A: usein nopea C: hidas Hengenahdistus: A: Jo taudin varhaisvaiheessa, yleensä kohtauksittaista, usein yö- ja aamu-oireita C: Alussa vain rasituksessa, vähemmän vaihtelua, ei yleensä yö- tai aamu oireita Obstruktio: A: Vaihteleva C: Etenevä pysyvä Hengityskaasujen diffuusio: A: Normaali C: Huonontunut, jos mukana on emfyseemaa Yskösten eosinofiiliset valkosolut: A: Usein C: Harvoin Sairauden kulku: A: Vaihteleva C: etenevä Tavalliset liitännäistaudit: A: Allergia, krooninen nuha tai sinuiitti, ekseema C: sydänsairaudet, osteoporoosi, lihaskato

Answer 4

Anamneesi: Astmadiagnostiikan kulmakivi Astmadiagnoosi asetetaan silloin, kun astmaan viittaavaan anamneesiin liittyy astmaan viittaava laboratoriolöydös. Astma-anamneesiinliitetään aina kysymykset ammatista ja työskentelyolosuhteista Anamneesi: oireet jaksottaisuus: ”minulla jää yleensä flunssa päälle, yskin ainakin kuukauden joka flunssan jälkeen..””joka kevät henki vinkuu huhtikuusta kesäkuuhun, muuten ei vaikeuksia” oireet yöllä/aamulla: ”joka aamuyö pitää herätä yskimään Etenkin lapset, nuoret: rasitukseen liittyväyskä, ahdistus, vinkuna Anamneesi:sukutausta Kaksostutkimus: Astmaa selittää 60 % perinnölliset tekijät, 40 % ympäristötekijät Astman tärkein altistava tekijä on vanhempien tai sisarusten astma Anamneesi:Herkistyminen Tiedossa oleva herkistyminen ympäristöallergeeneille lisää astmariskiä viisinkertaiseksi Allergiatestaus: -Ihotestit -VerenIgE pitoisuuksien määritys Statuslöydökset Perusongelma: Vastaanottohetkellä mitään löydöksiä useinkaan ei ole! Kliinisen statuksen rooli astmadiagnostiikassa on usein pieni. Diagnostiikan kannalta otollinen tilanne on se, kun potilas hakeutuu päivystysvastaanotolle astman pahenemisvaiheen vuoksi. Jos mahdollista, tee diagnostiset testit tässä vaiheessa! Vinkunaa? Merkkejä allergisesta nuhasta tai -ihottumasta? Keuhkoista kuuluva symmetrinen vinkuna uloshengityksen aikana -Ei ole astmaspesifi oire (COPD, sydämen vajaatoiminta) -Voimistetussa uloshengityksessä vinkunaa kuuluu helposti kurkunpäästä -Vinkuna saattaa johtua voimakkaasta ylipainosta (varsinkin makuulla) Astman diagnostiset testit Pitkäaikainen tulehdus keuhkoputkien limakalvolla ( Ysköksen/veren eosinofiilit, Uloshengityksen typpioksidimittaus)  Keuhkoputkien lisääntynyt taipumus supistella (Spirometria bronkodilaatiokokeella, PEF seuranta,Hyperreaktiviteettitestit)  Rakenteelliset muutokset hengitysteissä (Spirometria bronkodilkokeella, avaavan lääkkeen jälkeiset puhallukset) Astman diagnoosiin vaaditaan (KELA): - Uloshengityksenhuippuvirtauksen vuorokausivaihtelu (PEF-vuorokausivaihtelu) on kahden viikon seurannassa toistuvasti (ainakin 3 kertaa) vähintään 20 % verrattuna kyseisen vuorokauden aamu-ja ilta-arvojen keskiarvoon - PEF:nvuorokausiseurannan aikana PEF-arvo suurenee keuhkoputkia avaavan lääkityksen vaikutuksesta toistuvasti (ainakin 3 kertaa) vähintään 15 % (aikuisella kuitenkin vähintään 60 l/min) lähtöarvoon verrattuna - Spirometrianbronkodilataatiokokeessa sekuntikapasiteetti (FEV1) tai nopea vitaalikapasiteetti (FVC) suurenee vähintään 12 % ja vähintään 200 ml lähtöarvoon verrattuna - Kortikosteroidihoitokokeessa FEV1 suurenee vähintään 15 % ja 200 ml tai keskimääräiset PEF-arvot suurenevat usean vuorokauden mittausjakson aikana (mieluiten 5 vuorokautta ennen lääkitystä ja 5 viimeistä vuorokautta) keskimäärin vähintään 20 % - Metakoliinialtistuskokeessa keuhkoputkien supistumisherkkyys on aikuisella tai 12 vuotta täyttäneellä lapsella vaikea tai keskivaikea - Fyysisessärasituskokeessa PEF tai FEV1pienenee vähintään 15 % lähtötasosta -Astmaattisen,eosinofiilisen,tulehduksenosoittaminen perusterveydenhuollossa: Veren eosinofilia  ei riitä KELA:lle astman perusteeksi erityiskorvattavuuslausunnossa Spirometria bronkodilaatiokokeella -Spirometrianherkkyys (sensitiviteetti) astman diagnostiikassa on huono, Normaali spirometria bronkodilaatiokokeellaei sulje pois astmaa! (= spirometriannegatiivinen ennustearvo on vähäinen) PEF seuranta kotona PEF seurannan herkkyys (sensitiviteetti) astman diagnostiikassa on huono, Yli 20 % PEF vaihtelu enemmän kuin kahtenapäivänä vuorokaudessa kolmenviikon aikana todettiin vain 36 %:lla astmaatikoista -Normaali PEF seuranta ei sulje pois astmaa!(= PEF seurannan negatiivinen ennustearvo on vähäinen) Hyperreaktiviteettitestit ovat tällä hetkellä tehokkain tapa diagnosoida astma. Yksinkertainen rasitustesti astman diagnostiikassa - Mittaa PEF kolmesti - Pyydä potilasta juoksemaan ulkona 10 minuutin ajan sellaisella nopeudella, että hengästyy - Potilas odottaa sisällä 10 minuuttia sen jälkeen kun juoksu on loppunut - Mittaa sitten PEF kolmesti - Jos PEF laskenut 15 % tai yli, testi on positiivinen Astman varma diagnosointi on vaikeaa terveyskeskuksessa käytettävissä olevilla välineillä: Terveyskeskuslääkäreiden sensiviteetti 59% ja spesifiteetti 99% Astmadiagnoosia ei useinkaan voi varmistaa terveyskeskuksessa olevilla keinoilla. Se ei saa estää hoitamasta potilasta! - Jos oireet ovat lieviä/jaksottaisia, eikä ammattitaudista ole epäilyä, tee 2-3 kk hoitokokeilu paikallisella inhaloitavalla kortikosteroidilla. -Jos nuhaa, lisää mukaan nasaalisteroidi -Lievässä astmassa, jossa KELA:nkriteerit eivät täyty, voidaan käyttää 2 –3 kk jaksottaista hoitoa hengitettävällä (+ nasaalisella) kortikosteroidillatarvittaessa vuosien ajan. Yhteenveto -Astman diagnostiikka on haastavaa (stabiilissa vaiheessa) -Perustuu pääasiassa anamneesiin -Terveyskeskuslääkärin käytettävissä olevien astman diagnostisten testien sensitiviteetti on huono: niiden perusteella astmaa ei voida poissulkea -Käytä hyväksi pahenemisvaiheet diagnoosin varmistamisessa. -Se, että Kelan erityiskorvattavuusvaatimukset) eivät täyty, ei saa olla este astman asianmukaiselle hoidolle

Answer 5

Hyvän hallinnan tavoitteet: Päiväaikaiset oireet (1) <2 kertaa viikossa, mieluiten ei lainkaan, Ei lainkaan työn tai harrastusten rajoitteita (2) tai yöoireita (3), <2krt viikossa kohtauslääkkeen tarvetta (4), mieluiten ei lainkaan, FEV1 tai PEF (5): FEV1 normaali, PEF-seurannassa ei poikkeavaa vaihtelua ja taso normaali Kohtalaisessa hallinnassa hyvän hallinnan tavoite saavuttamatta yhdessäkin kohdassa Huonossa hallinnassa hyvän hallinnan tavoite saavuttamatta kolmessa tai useammassa kohdassa.

Answer 6

Astman pitkäaikaishoito on omahoitoa - potilas ymmärtää taudin hoidon periaatteet - potilas on hoidon vastuunkantaja ja seuraa itse tautinsa tasapainoa - potilaslähtöinen hoitosuunnitelma - kirjallinen hoitosuunnitelma etenkin pahenemisvaiheiden varalta olisi suositeltava - parantaa astman hoitotasapainoa Astman ei-lääkkeellinen hoito - Tupakoinnin lopettaminen - Ylipaino: Laihduttaminen - Liikuntaa ei pidä rajoittaa, vaan siihen kannustaa - Allergeenien välttämisestä lienee vähän hyötyä - Erilaisten dieettien vaikutus vähäinen - Särkylääkeyliherkän, mutta vainsärkylääkeyliherkän (5 % astmaatikoista), tulee välttää särkylääkkeitä - Epäselektiivisäbetasalpaajia(esimerkiksi propranololi) pitää välttää - Kroonisen nuhan hoito on tärkeä osa astman hoitoa - Yleensä joko jaksottainen tai jatkuva nenän paikallinen kortikoidihoito - Lievässä astmassa nenän hoito voi olla jopa ainoa hoitomuoto Lääkkeellinen hoito: Periaatteet: Pitkäaikainen tulehdus keuhkoputkien limakalvolla (Kortikosteroidit, Leukotrieenisalpaajat) -> Keuhkoputkien lisääntynyt taipumus supistella (Beta-2 sympatomimeetit, Antikolinergit) -> Rakenteelliset muutokset hengitysteissä (Ei juuri lääkkeellisiä hoitomahdollisuuksia) Stabiilin astman lääkehoito -Pelkkä lyhytvaikutteinen avaava lääke riittää vain potilaille, joilla on satunnaisia päiväaikaisia oireita: Muille: >Aloita inhaloitava kortikosteroidi keskisuurella annoksella (esimerkiksi budesonidi 400 mikrog x 2). Oireiden lievittyessä annos voidaan yleensä puolittaa. Potilaan kurlattava kurkkunsa lääkkeenoton jälkeen! >Lyhytvaikutteista beeta2-agonistia käytetään tarvittaessa Mitä tehdä, jos astmaatikon oireilu ei pysy kurissa inhaloitavalla kortikosteroidilla? Mieti näitä ennen kuin muutat/lisäät astmalääkitystä: -oliko diagnoosi oikea? -onko potilas todella ottanut lääkettä? -osaako potilas ottaa lääkettä? -onko inhalaattori tyhjentynyt/rikki/tukossa? -hoitamaton nuha? -tupakointi? -ylipaino? -ympäristön ärsykkeet: Kotieläimet, passiivinen tupakointi, sisäilmaongelmat Jos mikään edellä mainituista ei selitä oireilua: Vaihtoehdot:A) Lisää pitkävaikutteinen beta-2 sympatomimeetti(lienee tehokkain vaihtoehto) B) Kaksinkertaista hengitettävän kortikosteroidinannos C) Lisää pitkävaikutteinen antikolinergi -Jos muutoksesta ei ole apua muutamassa kuukaudessa, palaa entiseen lääkitykseen. Älä kasaa lääkkeitä lääkkeen päälle! Pitkäaikaishoidon ongelmia:Hoitomyöntyvyys Väestötutkimukset: Potilaat käyttävät 20 % määrätystä inhaloitavan steroidin annoksesta. Mitä tarvitaan pahenemisvaiheiden estoon: 75 % Voiko adherenssiinvaikuttaa? Keskustelu hoidon ja elämänlaadun tavoitteista. Hyväksytään potilaan itsemäärämisoikeus. Keskustellaan kortisonikammosta. Kerran päivässä annostelu Pitkäaikaishoidon ongelmia: Äänen käheys, sammas: Kortikosteroidiapäätyy liikaa ylähengitysteihin -Tarkistalääkkeenottotekniikka: Liian nopea inhalaatio? -Huuhteleekopotilas kurkun lääkkeen jälkeen? -Käytä pienintä mahdollista annosta -Kokeile kerran päivässä annostelua -Siirry annos aerosoliin ja tilanjatkeeseen -Siklesonidi saattaa olla paremmin siedetty kuin muut kortikosteroidit -Kokeile siirtyä aerosoliin jossa partikkelikoko on pienempi, tällöin voit yrittää laskea kortikosteroidinkokonaisannosta Kuinka pitkä hoito? -Kontrolliaika 6 kk kohdalla, jolloin voit kirjoittaa B-todistuksen erityiskorvattavasta lääkityksestä: Kuvaa diagnostiset testitulokset ja se, että potilas tarvitsee ja on käyttänyt säännöllistä lääkitystä -Jos oireilu on ollut ympärivuotista, hoidon tulisi jatkua ainakin kaksi vuotta pienimmällä inhaloitavan kortikosteroidinannoksella, joka pitää oireet kurissa Jaksottainen hoito -Jos oireilu on ollut jaksottaista, hoito nenästeroidilla tai inhaloitavalla kortikosteroidilla voi myös olla kausittaista, muutamien kuukausien jaksoissa -B lausuntoa erityiskorvattavuudesta ei kirjoiteta Aina kun aloitetaan pitkäaikaislääkitys, pitäisi pohtia myös sitä milloin se voitaisiin purkaa. Astmalääkityksen asteittaista purkamista voi harkita kun astma on ollut samalla lääkityksellä vähintään vuoden ajan hyvässä hallinnassa

Answer 7

Rasitukseen liittyviä oireita - ”Lämmittelylenkki” ennen varsinaista urheilusuoritusta - Kylmällä ilmalla lämpökenno - Rasitusoireita harvakseltaan: Rasitusta edeltävästi lyhytvaikutteista beta-2-sympatomimeettia - Rasitusoireita lähes päivittäin: Leukotrieenireseptorinantagonisti (montelukastitabletit)

Answer 8

Erikoissairaanhoidossa käytetyt hoidot: Jatkuva tablettikortikosteroidi, IgE välitteinen astma: Omalitsumabi (Xolair, IgEvasta-aine), Eosinofiilinenastma:Mepolitsumabi(Nucala, IL-5 vasta-aine) Reslitsumabi(Cinqaero, IL-5 vasta-aine) Benralitsumabi(Fasenra, IL-5r vasta-aine) ja Keuhkoputkien termoplastia

Answer 9

Astman hoito raskauden ja imetyksen aikana - Hoitamaton astma on sikiölle vaarallisempi kuin astmalääkkeet - Astmaa hoidetaan raskauden aikana samoin periaattein kuin muulloinkin

Answer 10

Astman pahenemisvaihe - Astmaoireiden lisääntyminen useamman päivän aikana - Merkkinä usein yöoireilu - Tavallisin syy: Virusinfektio - Muita syitä: Lääkityksen laiminlyönti, Allergeenialtistus - Erota tästä astmakohtaus: Yhtäkkinen oire esimerkiksi voimakkaan rasituksen jälkeen

Answer 11

Lievä astman pahenemisvaihe: Lievän määritelmä : -ei lepohengenahdistusta, -jaksaa puhua kokonaisia lauseita, -PEF yli 60 % viitearvosta tai aiemmasta parhaasta -happisaturaatioilman happilisää yli 92 %-hf< 25/min, syke < 100/min -Yleensä kotihoito -Kortikosteroidikuuri: Prednisolonitabletit 0.5 mg/kg päivittäin 7 päivän ajan. Anna ensimmäinen tabletti heti.(Hengitettävän kortikosteroidinannoksen nosto on tehoton astman pahenemisvaiheessa) -Lyhytvaikutteista avaavaa otetaan tarpeen mukaan >Tarkista lääkkeenottotekniikka. -Jos astman tasapaino on ollut jo pitkään huono, harkitse muutoksia peruslääkitykseen.

Answer 12

Keskivaikea-vaikea pahenemisvaihe - Määritelmä, mikä tahansa näistä: - lepohengenahdistusta, - ei jaksa puhua kokonaisia lauseita, - PEF alle 60 % viitearvosta tai aiemmasta parhaasta - happisaturaatioilman happilisää <92 %-hf> 25/min, syke > 100/min - Yleensä sairaalahoito ``` Kiireellisyysjärjestyksessä: 1.Riittävän happeutumisen turvaaminen: Tavoitteena on happisaturaatio 94 –98 % Toteutus:Hapen tarve 2-6 l/min: Happiviikset Hapen tarve 5-10 l/min: Maski Hapen tarve yli 10 l/min: Varaava maski ``` 2.Keuhkoputkia laajentava lääkitys: Salbutamolisuihke 0.1 mg/annos. Käytetään tilanjatketta. Akuuttitilanteessa potilas voi hengittää lepohengitystä: 1 suihke joka viidennen sisäänhengityksen kohdalla.4 suihketta heti. Arvioi vaste hengitysfrekvenssin, happisaturaationja yleistilan suhteen 5 –20 minuutin kuluttua. Jos vaste on epätyydyttävä, uusitaan annos kahdesti 5 -20 min välein. Jatkoon esimerkiksi 4 s x 6 /vrk (taudin vaikeusasteen mukaan 2 –6 suihketta 4 –12 kertaa/vrk) 3.Kortikosteroidi: Prednisolonitabletit0.5 mg/kg/vrk7 vrk ajan.Annetaan suun kautta aina kun mahdollista.

Answer 13

AHI = apnea-hypopneaindeksi  Apnea- ja hypopneajaksojen yhteenlaskettu määrä tuntia kohti  Apnea = vähintään 90 %:n suuruinen, vähintään 10 sekuntia kestävä ilmavirtauksen vähenemä  Hypopnea = 10 sekuntia kestävän hengitystapahtuman yhteydessä paineanturin ilmavirtasignaali pienenee vähintään 30 % ja siihen liittyy valtimoveren happikyllästeisyyden (SaO2) pieneneminen vähintaan 3 %:n verran tai havahtuminen

Answer 14

Keskeistä - Hoitamatta jäänyt uniapnea on merkittävä kardiovaskulaarinen riskitekijä. Se myös lisää mm. kuljettajan vaaraa joutua liikenneonnettomuuteen. - Laihdutus ja painonhallinta ovat jokaisen ylipainoisen obstruktiivista uniapneaa sairastavan potilaan ensimmäinen ja tärkein hoitokeino. - Diagnoosi vahvistetaan uniapneatutkimuksilla (suppea unitutkimus [HSAT] tai laaja unitutkimus [polysomnografia]). - Uniapneapotilaiden tutkiminen ja seuranta on siirtymässä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Uniapnean tyypit Apnea: yli 10 sekunnin mittainen hengityskatkos unen aikana Hypopnea: yli 10 sekuntia kestävä hengitysvirtauksen vähentyminen > 30 % ja lisäksi tähän liittyvä happisaturaation lasku ≥ 3 % tai havahtuminen Obstruktiivinen apnea/hypopnea: apnean/hypopnean syynä on ylähengitysteiden ahtautuminen unen aikana. Hengitysliikkeet jatkuvat apnean/hypopnean aikana. Sentraalinen apnea/hypopnea: apnean/hypopnean syynä on sentraalinen hengityksen säätelyhäiriö. Apnean/hypopnean aikana ei esiinny hengitysliikkeitä. Sekamuotoinen apnea: edellisten yhdistelmä AHI = apnea/hypopneaindeksi: apneoiden ja hypopneoiden yhteismäärä tunnissa unen aikana; AHI < 5 pidetään normaalina Oireet - Äänekäs katkeileva kuorsaus - Hengityskatkokset unen aikana - Lisääntynyt päiväaikainen väsymys, pakonomainen nukahtelutaipumus - Tihentynyt yöllinen virtsaamistarve, yöhikoilu, levoton yöuni, impotenssi, unettomuus, ärtyisyys ja äkkipikaisuus, muistin ja keskittymiskyvyn heikkeneminen - Yölliset rytmihäiriöt, yölliset rintakipukohtaukset - Aamupäänsärky Löydökset Uniapnea saattaa olla kyseessä, vaikka kliininen tutkimus on normaali. Ylipainoisuus 50–70 %:lla potilaista Ahdas kapea nielu, veltto normaalia alemmaksi laskeutuva pehmeän suulaen alue, turvonnut, iso ja kielen päällä roikkuva uvula, kookkaat tonsillat, ahdas nenä, pieni tai taaksepäin vetäytyvä alaleuka, suuri kieli, lyhyt, paksu niska Kohonnut verenpaine Tutkimukset -Anamneesi (oirekuvaus, ammatti, tupakointi), status, paino, BMI, verenpaine, PVKT, verensokeri, kilpirauhasfunktio, EKG. Tarkistetaan potilaan suu ja hampaisto sekä leuan liikkuvuus apneakiskon soveltuvuutta ajatellen. -Ylipainoisella potilaalla myös metabolisen oireyhtymän perustutkimukset 3 -Jatkotutkimuslähetteen edellytyksenä on vähintään kaksi seuraavista oireista: 1 päiväväsymys 2 poikkeava nukahtelu 3 pitkään jatkunut äänekäs kuorsaus 4 hengityskatkoksia toisen henkilön toteamana 5 aamupäänsärky 6 toistuvat yölliset heräämiset tukehtumisen tunteeseen 7 obstruktiiviseen uniapneaan mahdollisesti liittyvä muistihäiriö tai mielialahäiriö 8 epäily lihavuuteen liittyvästä ventilaatiovajauksesta. HOITO Unirekisteröintiä ei välttämättä tarvita lieväoireisilla henkilöillä, joilla ei ole ammattiin liittyviä riskejä: Voit aloittaa elämäntapahoidot ilman rekisteröintiäkin! (jonot unirekisteröintiin voivat olla pitkiä!)  Jos epäilet vaikeaa uniapneaa tai jos potilaalla ehdotonta vireyttä vaativa ammatti: Unirekisteröinti Konservatiivinen hoito 1 Laihdutus ja painonhallinta ovat jokaisen ylipainoisen obstruktiivista uniapneaa sairastavan potilaan ensimmäinen ja tärkein hoitokeino. 2 Lievän asentoriippuvaisen obstruktiivisen uniapnean hoitona voidaan kokeilla selinmakuun välttämistä. 3 Vältetään uni- ja rauhoittavia lääkkeitä sekä alkoholin nauttimista ennen nukkumaanmenoa (apneat lisääntyvät ja pitenevät). 4 Nenän tukkoisuus hoidetaan. 5 Taustalla olevat sairaudet, kuten diabetes, verenpainetauti, kilpirauhasen vajaatoiminta ja obstruktiiviset keuhkosairaudet hoidetaan mahdollisimman hyvin. -Oireiden vähentäminen -Työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen -Liikenneturvallisuuden ylläpito Tällä hetkellä ei ole näyttöä siitä, että CPAP vaikuttaisi ennusteeseen -Elämäntapaohjeet: Painon pudotus, säännöllinen liikunta. Alkoholin, tupakan ja unilääkkeiden välttäminen (kaikki vaikeusasteet, myös muiden hoitojen yhteydessä) - Selällään nukkumisen estäminen (lievä, asentoriippuvainen tauti) - Nenän lääkkeellinen hoito (jos tukkoinen nenä) - CPAP (keskivaikea-vaikea tauti) - Uniapneakisko (lievä tauti) - Ylähengitysteiden kirurgia erityistapauksissa: Polyyppien poisto, risakirurgia, nenän väliseinän operaatiot. Nielua avartavista leikkauksista ei selvää tutkimusnäyttöä - Leukakirurgia erityistapauksissa (harvoin) ``` Riskitekijät - Tärkein: Ylipaino, etenkin jos -Keskivartalolihavuus ja metabolinen oireyhtymä -Kaulan paksuus yli 41 cm - BMI > 40: Yli 50 %:lla uniapnea Muita riskitekijöitä - Miessukupuoli (alle 50-vuotiailla) - Tukkoinen nenä  Kasvojen rakenteelliset poikkeamat (pieni leuka yms) - Kilpirauhasen vajaatoiminta - Alkoholin runsas käyttö - Tupakointi ``` Keskivaikea - vaikea uniapnea lisännee riskiä - verenpainetautiin - eteisvärinään - sepelvaltimotautiin, sydäninfarktiin - aivoinfarktiin - ennenaikaiseen kuolemaan sydän- ja verisuoniperäisesti

Answer 15

Krooninen keuhkoputkitulehdus: ysköksiä on vähintään 3 kk:n ajan 2 peräkkäisenä vuotena.

Answer 16

(keuhkolaajentuma; patologis-anatominen diagnoosi): terminaaliset ilmatiet laajenevat ja alveolien seinämät tuhoutuvat.

Answer 17

Ehkäistävissä ja hoidettavissa oleva sairaus, jolle on ominaista pysyvä, yleensä progressiivinen hengitysteiden obstruktio ja krooninen inflammaatio hengitysteissä ja keuhkoissa reaktiona altistumisesta haitallisille hiukkasille ja kaasuille. Muita tyyppilöydöksiä ovat potilaskohtaisesti vaihteleva krooninen keuhkoputkitulehdus ja emfyseema. COPD:n eri fenotyyppien merkitys taudin etenemisessä ja hoidossa on korostunut entisestään.

Answer 18

SABA = short-acting beta agonist LABA = long-acting beta-agonist LAMA = long-acting muscarinic antagonist ICS = inhaled corticosteroid

Answer 19

HOITO (stabiilin) COPD:n ei-lääkkeellinen hoito kuuluu kaikille potilaille -Tupakoinnin lopettaminen - Liikunta: ettei hapenottokyky huonone A) Aerobisen suorituskyvyn lisääminen - vähintään puoli tuntia aerobista liikuntaa (esim kävely) 4 - 7 kertaa viikossa kasvavin annoksin, jos mahdollista B) Lihaskunnon ylläpito - esimerkiksi päivittäin istualtaan nousuharjoituksia, käsipunttitreenejä -Rokotukset: Influenssarokotus vuosittain, kertaalleen pneumokokkirokote konjugaattirokotteella !! - Ravitsemustilan korjaus tarvittaessa Stabiilin COPD:n lääkkeellinen hoito suunnitellaan fenotyypin mukaan Lyhennelmät: SABA = short-acting beta agonist LABA = long-acting beta-agonist LAMA = long-acting muscarinic antagonist ICS = inhaled corticosteroid Fenotyyppeihin jaotellaan oireiden ja pahanemisvaiheriskin mukaan: A Vähän oireita, pieni pahenemisvaiheriski: - Lääkkeiden hyöty kyseenalainen. Mahdollisesti SABA tarvittaessa B Paljon oireita, pieni pahenemisvaiheriski - 1. COPD:n peruslääke: LAMA 2. Jos oireet hankalat siitä huolimatta, kombinoi lääkitykseen LABA C Vähän oireita, suuri pahenemisvaiheriski - 1. COPD:n peruslääke: LAMA 2. Jos tästä huolimatta ilmaantuu pahenemisvaiheita: Kombinoi lääkitykseen LABA 3. Jos edelleen pahenemisvaiheita tai jos Beos yli 0.3 solua/ml tai muuten astmaattisia piirteitä: Aloita pitkävaikutteisen avaavan (jompikumpi) lisäksi ICS D Paljon oireita, suuri pahenemisvaiheriski - 1. LAMA + LABA 2. Jos edelleen pahenemisvaiheita tai jos B-eos yli 2 % tai muuten astmaattisia piirteitä: Kombinoi lääkitykseen ICS (=kolmoishoito) COPD:n Lääkehoito, lyhyt oppimäärä: Vähäoireinen: Ei lääkkeitä Oireinen: Tarvittaessa otettava SABA + 1. LAMA 2. Jos ei teho riitä: LAMA + LABA 3. Jos näistä huolimatta pahenemisvaiheita tai viitteitä astmasta: LAMA + LABA + ICS Jos lääkkeen lisäyksestä ei ole hyötyä, lopeta lääke Hengitettävän kortikosteroidin (ICS) rooli COPD:ssa vähenee, koska  COPD:n tulehdus on yleensä neutrofiilivaltaista, mikä reagoi huonosti kortikosteroideille  ICS lisäävät keuhkokuumeen riskiä COPD:ssa  Korkea-annoksinen ICS lisää luumurtumien riskiä COPD:ssa Pitkäaikainen happihoito COPD:ssa - Happi pidentää elämää, jos stabiilissa vaiheessa olevalla, asianmukaisesti lääkityllä potilaalla - aB O2 < 7.3 kPa toistetusti TAI - aB O2 7.3 – 8.0 kPa toistetusti JA - sekundaarinen polysytemia TAI sydämen oikean puolen vajaatoiminta (turvotukset) TAI keuhkoverenkierron paineen nousu - Happi EI auta hengenahdistukseen, Happi EI paranna elämisen laatua, Happi EI edistä kotona pärjäämistä Muut hoidot (erikoissairaanhoito) - Pitkäaikainen non-invasiivinen ventilaatio (NIV) - Roflumilasti saattaa vähentää pahenemisvaiheita potilailla, joilla krooninen limaeritys - Pitkäaikainen makrolidi-antibioottihoito vähentänee pahenemisvaiheita mutta lisää mikrobien makrolidiresistenssiä - volyymireduktio; kirurginen tai bronkoskooppinen - keuhkonsiirto COPD:n pahenemisvaihe -”Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa potilaan hengitystieoireet äkillisesti vaikeutuvat tavanomaisesta päivittäisestä vaihtelusta” (Käypä hoito 2014) - Oireina • lisääntynyt hengenahdistus • yskä • mahdollisesti märkäiset yskökset - Aiheuttajana hengitystieinfektiot 60 - 80 % tapauksista Pahenemisvaihe on usein ehkäistävissä: tupakoinnin lopettaminen, influenssa- ja pneumokokkirokotteiden ottaminen, fyysisen aktiivisuuden ylläpitäminen, sairauden hoitoon määrätyn lääkityksen oikea käyttö, ahdistuksesta, masennuksesta ja sosiaalisista ongelmista puhuminen , oireiden varhainen tunnistaminen

Answer 20

COPD COPD: Ehkäistävissä ja hoidettavissa oleva sairaus, jolle on ominaista pysyvä, yleensä progressiivinen hengitysteiden obstruktio ja krooninen inflammaatio hengitysteissä ja keuhkoissa reaktiona altistumisesta haitallisille hiukkasille ja kaasuille. Muita tyyppilöydöksiä ovat potilaskohtaisesti vaihteleva krooninen keuhkoputkitulehdus ja emfyseema. COPD:n eri fenotyyppien merkitys taudin etenemisessä ja hoidossa on korostunut entisestään. Keskeistä - Keuhkoahtaumataudin (COPD) mahdollisuus on pidettävä mielessä kaikilla tupakoitsijoilla, joilla on yskää tai limannousua. Suuri osa tupakoitsijoista ei tunnista edes em. oireita itsellään. - Diagnoosi perustuu altistushistoriaan, oireisiin ja bronkodilataation jälkeisessä spirometriassa havaittavaan keuhkoputkien ahtaumaan. FEV1/FVC on bronkodilataation jälkeen alle 0.70 % - Keskeinen erotusdiagnostinen ongelma on astma. Astma ja COPD voivat esiintyä myös samanaikaisesti, ja monet astmaatikot tupakoivat. - Tupakoinnin lopettaminen ja liikunta ovat keskeinen osa hoitoa. - Lääkehoidon valintaan vaikuttavat oireiden vaikeusaste, pahenemisvaiheiden esiintyminen ja keuhkojen toimintakokeiden tulokset. - Lääkehoidolla pyritään vähentämään oireita, kuten rasituksessa ilmenevää hengenahdistusta, ja estämään pahenemisvaiheita. Etiologia - 95% potilaista tupakoi, puolella kroonisen keuhkoputkitulehduksen oireita - Voi kehittyä myös ulko- ja sisäilmasaasteiden ja passiivisen savualtistuksen seurauksena - Harvinainen nuorella iällä ilmenevän COPD/emfyseeman syy on alfa1-antitrypsiinin puute. Jos potila alle 45v tai alle 20 askivuotta, selvitetään seerumin alfa1-antitrypsiinipitoisuus Oireet ja diagnoosi -Krooninen etenevä hengitysteiden ahtautuminen, johon liittyy yksilöllisesti vaihdellen krooninen keuhkoputkitulehdus ja keuhkolaajentuma -Tyyppipotilas: tupakoitsija, jolla yskää ja limannousua. Rasitushengenahdistus lisääntyy vähitellen. Oireet pahenevat hengitystieinfektion yhteydessä. -Alkuvaiheessa vähäoireinen tai oireeton. Tulisi löytää pitkään tupakoineiden spirometriaseulonnalla jo ennen selvien oireiden kehittymistä. -Vaikeaan tautiin viittaavat hengenahdistus, potilaan kokemat runsaat oireet ja toistuvat pahenemisvaiheet (vähintään 2/vuosi). Keskimäärin oireita alkaa esiintyä, kun FEV1 on alle 50 % viitearvosta. -Diagnoosi perustuu altistushistoriaan, oireisiin ja spirometriaan: FEV1/FVC alle 0.70 bronkodilataation jälkeen. Uusia viitearvoja käytettäessä raja ilmaistaan z-arvolla: FEV1/FVC:n z-arvo on alle –1.65. 1. askel: Perusta on avaavan lääkkeen jälkeen tehty spiro. Diagnoosi: FEV%<0.7 2. Askel: arvioi pahenemisvaiheiden riski. Onko ollut edeltävänä vuonna vähintään 2 pahenemisvaihetta TAI sairaalahoitoa vaativa pahenemisvaihe = suuri pahenemisvaiheiden riski 3. Askel: Oireiden määrä; COPD arviointitesti CAT, pisteet yhteen ja jos yli 10 = vaikeat oireet 4. Astmaan viittaavat piirteet ja tavalliset liitännäissairaudet: Astmaan viittaa: Veren eosinofilia, allergiat ja lähisuvun astma. Tavallisia liitännäissairauksia: Sydän- ja verisuonisairaudet, metabolinen oireyhtymä, diabetes, osteoporoosi ja masennus, kakeksia (aliravitsemus) -Lievässä taudissa ei juuri statuslöydöksiä, vaikeassa taudissa uloshengityksen lopussa vinkuvia rahinoita, rintakehä voi olla tynnyrimäinen emfyseeman vuoksi, Auskultoidessa todetaan hiljaiset hengitysäänet, ja koputusääni on hypersonori. Hypoksemian yhteydessä saattaa ilmetä syanoosia. -Keuhkokuvalla ei juuri ole merkitystä diagnostiikassa. Harkinnan mukaan voidaan tutkia pulssioksimetria, verikaasuanalyysi, diffuusiokapasiteetti. -Erotusdiagnoosi: astma. COPD:ssa korkeintaan hyvin vähäinen vaste hoitokokeessa bronkodilatoivalla lääkkeellä tai glukokortikoidilla. Potilaalla voi olla molemmat taudit. HOITO (stabiilin) COPD:n ei-lääkkeellinen hoito kuuluu kaikille potilaille -Tupakoinnin lopettaminen - Liikunta: ettei hapenottokyky huonone A) Aerobisen suorituskyvyn lisääminen - vähintään puoli tuntia aerobista liikuntaa (esim kävely) 4 - 7 kertaa viikossa kasvavin annoksin, jos mahdollista B) Lihaskunnon ylläpito - esimerkiksi päivittäin istualtaan nousuharjoituksia, käsipunttitreenejä -Rokotukset: Influenssarokotus vuosittain, kertaalleen pneumokokkirokote konjugaattirokotteella !! - Ravitsemustilan korjaus tarvittaessa Stabiilin COPD:n lääkkeellinen hoito suunnitellaan fenotyypin mukaan Lyhennelmät: SABA = short-acting beta agonist LABA = long-acting beta-agonist LAMA = long-acting muscarinic antagonist ICS = inhaled corticosteroid Fenotyyppeihin jaotellaan oireiden ja pahanemisvaiheriskin mukaan: A Vähän oireita, pieni pahenemisvaiheriski: - Lääkkeiden hyöty kyseenalainen. Mahdollisesti SABA tarvittaessa B Paljon oireita, pieni pahenemisvaiheriski - 1. COPD:n peruslääke: LAMA 2. Jos oireet hankalat siitä huolimatta, kombinoi lääkitykseen LABA C Vähän oireita, suuri pahenemisvaiheriski - 1. COPD:n peruslääke: LAMA 2. Jos tästä huolimatta ilmaantuu pahenemisvaiheita: Kombinoi lääkitykseen LABA 3. Jos edelleen pahenemisvaiheita tai jos Beos yli 0.3 solua/ml tai muuten astmaattisia piirteitä: Aloita pitkävaikutteisen avaavan (jompikumpi) lisäksi ICS D Paljon oireita, suuri pahenemisvaiheriski - 1. LAMA + LABA 2. Jos edelleen pahenemisvaiheita tai jos B-eos yli 2 % tai muuten astmaattisia piirteitä: Kombinoi lääkitykseen ICS (=kolmoishoito) COPD:n Lääkehoito, lyhyt oppimäärä: Vähäoireinen: Ei lääkkeitä Oireinen: Tarvittaessa otettava SABA + 1. LAMA 2. Jos ei teho riitä: LAMA + LABA 3. Jos näistä huolimatta pahenemisvaiheita tai viitteitä astmasta: LAMA + LABA + ICS Jos lääkkeen lisäyksestä ei ole hyötyä, lopeta lääke Hengitettävän kortikosteroidin (ICS) rooli COPD:ssa vähenee, koska - COPD:n tulehdus on yleensä neutrofiilivaltaista, mikä reagoi huonosti kortikosteroideille - ICS lisäävät keuhkokuumeen riskiä COPD:ssa - Korkea-annoksinen ICS lisää luumurtumien riskiä COPD:ssa Pitkäaikainen happihoito COPD:ssa - Happi pidentää elämää, jos stabiilissa vaiheessa olevalla, asianmukaisesti lääkityllä potilaalla - aB O2 < 7.3 kPa toistetusti TAI - aB O2 7.3 – 8.0 kPa toistetusti JA - sekundaarinen polysytemia TAI sydämen oikean puolen vajaatoiminta (turvotukset) TAI keuhkoverenkierron paineen nousu - Happi EI auta hengenahdistukseen, Happi EI paranna elämisen laatua, Happi EI edistä kotona pärjäämistä Muut hoidot (erikoissairaanhoito) - Pitkäaikainen non-invasiivinen ventilaatio (NIV) - Roflumilasti saattaa vähentää pahenemisvaiheita potilailla, joilla krooninen limaeritys - Pitkäaikainen makrolidi-antibioottihoito vähentänee pahenemisvaiheita mutta lisää mikrobien makrolidiresistenssiä - volyymireduktio; kirurginen tai bronkoskooppinen - keuhkonsiirto COPD:n pahenemisvaihe -”Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa potilaan hengitystieoireet äkillisesti vaikeutuvat tavanomaisesta päivittäisestä vaihtelusta” (Käypä hoito 2014) - Oireina • lisääntynyt hengenahdistus • yskä • mahdollisesti märkäiset yskökset - Aiheuttajana hengitystieinfektiot 60 - 80 % tapauksista Pahenemisvaihe on usein ehkäistävissä: tupakoinnin lopettaminen, influenssa- ja pneumokokkirokotteiden ottaminen, fyysisen aktiivisuuden ylläpitäminen, sairauden hoitoon määrätyn lääkityksen oikea käyttö, ahdistuksesta, masennuksesta ja sosiaalisista ongelmista puhuminen , oireiden varhainen tunnistaminen

Answer 21

* Akuutti keuhkoputkitulehdus on keuhkoputkien limakalvoille rajoittuva, useimmiten viruksen aiheuttama sairaus, joka kestää alle 3 viikkoa . * Sen tavallisin oire on yskä * Diagnoosi perustuu anamneesiin ja kliiniseen tutkimukseen eikä yleensä vaadi radiologisia tai laboratoriotutkimuksia. * Antibiootti ei nopeuta paranemista eikä vähennä uusintakäyntejä * Sairaslomaa tarpeen mukaan, potilaan ammatista riippuen, yleensä enintään muutama päivä * Toistuvien akuuttien keuhkoputkitulehdusten taustalla voi olla krooninen keuhkosairaus, kuten astma tai keuhkoahtaumatauti.

Answer 22

DS CRB-65 pisteytys: huonon ennusteen merkit: •D = disease, jokin merkittävä perussairaus •S = saturation, happisaturaatio ilman lisähappea < 90% •C = confusion uusi tajunnantason muutos (1p) •R = respiratory rate hengitystiheys yli 30/min (1p) •B = blood pressure systolinen verenpaine alle 90 mmHg (1p) •65 = yli 65 vuoden ikä (1p) 0 tai 1: Yleensä kotihoito, 2 tai enemmän: Yleensä sairaalaan

Answer 23

Lievän pneumonian antibioottihoito: CRB-65 pisteytys: 0 pistettä tai 1 joka tulee iästä (yleensä kotihoito, antibiootti suun kautta) - Amoksisilliini 750-1000 mg per os x 3/vrk -PENSILLLIINIALLERGIKOT: Levofloksasiini 750 mg × 1 tai moksifloksasiini 400 mg × 1. Antibioottihoidon kesto yleensä 7, joskus 10 päivää Keskivaikean pneumonian antibioottihoito DS-CRB65: Kaksi pistettä tai enemmän , NEWS: Viisi pistettä tai enemmän Vaihtoehto A) Betalaktaami + makrolidi Amoksisilliini 750 - 1000 mg x 3 p.o. Klaritromysiini 500 mg x 2 p.o. Kefuroksiimi 1.5 g x 3 – 4 i.v. Klaritromysiini 500 mg x 2 i.v. Vaihtoehto B) Levofloksasiini 750 mg × 1 tai moksifloksasiini 400 mg × 1, joko p.o. tai i.v

Answer 24

Kortikosteroidin rooli septisissä infektioissa (kuten keuhkokuume) - Ei kuulu sepsiksen rutiinihoitoon - Indisoitu septisessä shokissa, jossa voi vähentää tehohoitojakson pituutta ja mahdollisesti kuolleisuutta - Aloitetaan heti kun septinen shokki todetaan - 50 mg hydrokortisonia i.v. 6 tunninvälein 7 päivän ajan, lopetus suoraan ilman annoksen vähentämistä

Answer 25

``` Vasta alkanut yskä ja infektion merkkejä: Akuutti keuhkoputkitulehdus (bronkiitti) VAI Keuhkokuume (influenssa) Keuhkokuumeen määritelmä: Potilaalla on keuhkokuumeeseen viittaavat oireet JA Keuhkokuvassa todetaan uusi varjostuma ``` Kotona hankittu keuhkokuume (Community acquired pneumonia = CAP) Milloin epäilet keuhkokuumetta akuutissa alahengitystieinfektiossa? -Noin 10 %:lla alahengitystieinfektion oiretta valittavalla henkilöllä on keuhkokuume -Keuhkokuumeen todennäköisyys lisääntyy, jos potilaalla on joitakin näistä: >yleistila alentunut > hengenahdistusta > limannousua keuhkoista > tihentynyt hengitys yli 20/min > takykardia (yli 100/min) > happikyllästeisyys alle 92 % huoneilmalla > Poikkeava keuhkojen auskultaatiolöydös (!): inspiratoriset rahinat (epäsymmetrisesti), vaimentuneet hengitysäänet, painumus -Rutiininomainen CRP:n määritys ei ole välttämätön. Jos se on otettu, yli 50 mg/l arvo lisää keuhkokuumeen todennäköisyyttä. CRP nousee hitaasti ja voi olla alkupäivinä matala! Vanhuksen keuhkokuume: Diagnostisia haasteita - Huono puhekyky, dementia: Anamneesi haasteellinen -Usein ei selviä hengitystieoireita - Kuume saattaa puuttua (?) - Oireet voivat olla epäspesifejä: Yleistilan lasku, sekavuus, kaatuilu, virtsan karkailu - Mahdolliset krooniset hengityselinsairaudet vaikeuttavat oireiden tulkintaa - Keuhkokuvassa vanhoja muutoksia: Uusien muutosten havaitseminen voi olla vaikeaa - Leukosytoosi saattaa puuttua Lievä viruksen, mykoplasman tai klamydian aiheuttama keuhkokuume yleensä paranee itsestään. Tärkeintä ei ole se, että havaitset kaikki keuhkokuumeet, mutta sinun pitäisi havaita KESKIVAIKEAT ja VAIKEAT keuhkokuumeet! Siksi: Ota vitaalitoimintojen mittaukset rutiiniksi (syke, verenpaine, hengitystiheys, happisaturaatiomittaus) Mikrobiologiset näytteet Kotona hoidettava, lievä keuhkokuume: -Ei näytteitä Sairaalaan päätyvä, vähintään keskivaikea keuhkokuume: - Streptococcus pneumoniae, antigeenin osoitus virtsasta - Legionella pneumophila, antigeenin osoitus virtsasta - veriviljely x 2 Kotona hankitun keuhkokuumeen etiologia -Tärkein: Streptococcus pneumonia eli pneumokokki (> 50 %). Siksi pneumonian hoitoon käytetyn antibiootin täytyy aina kattaa tämä bakteeri -Sitten: Mycoplasma pneumoniae, Chlamydia pneumoniae, Haemophilus influenzae Muistettava etenkin vaikeiden keuhkokuumeiden yhteydessä: Legionella pneumophila. On myös puhtaasti viruksen aiheuttamia keuhkokuumeita, ja virukset saattavat olla mukana aiheuttamassa keuhkokuumetta. Sen roolia et voi kliinisen kuvan tai röntgenlöydöksen perusteella määrittää. Siksi keuhkokuume hoidetaan aina antibiootilla. Päätös sairaalaan ottamisesta: Tärkein yksittäinen päätös keuhkokuumepotilaan kohdalla • Vaikuttaa mikrobiologisten tutkimusten laajuuteen, antibiootin valintaan ja antoreittiin, monitoroinnin tasoon sekä tukihoitojen laajuuteen. • Päätöksen tulee tukeutua keuhkokuumeen vaikeusasteen objektiiviseen arviointiin DS CRB-65 pisteytys: huonon ennusteen merkit: •D = disease, jokin merkittävä perussairaus •S = saturation, happisaturaatio ilman lisähappea < 90% •C = confusion uusi tajunnantason muutos (1p) •R = respiratory rate hengitystiheys yli 30/min (1p) •B = blood pressure systolinen verenpaine alle 90 mmHg (1p) •65 = yli 65 vuoden ikä (1p) 0 tai 1: Yleensä kotihoito, 2 tai enemmän: Yleensä sairaalaan Keuhkokuumeen kontrolli - Tupakoimaton, alle 50 v potilas: -kontrollia ei tarvita, mikäli toipuu oireettomaksi - Tupakoinut tai yli 50 v potilas: -kontrollikuvaus 8 viikon kuluttua Yhteenveto -Akuutti bronkiitti: Ei spesifistä hoitoa Keuhkokuume  Pyri tunnistamaan ainakin keskivaikea-vaikea keuhkokuume kaikkien hengitystieinfektioiden joukosta  Ota sairaalaan vain sellaiset potilaat, jotka sairaalahoitoa todella tarvitsevat: DS-CRB65 luokitus tai NEWS luokitus  Keuhkokuumeeseen määrätään aina antibiootti  Keuhkokuumeeseen määrätyn antibiootin täytyy aina kattaa streptococcus pneumoniae Lievän pneumonian antibioottihoito: CRB-65 pisteytys: 0 pistettä tai 1 joka tulee iästä (yleensä kotihoito, antibiootti suun kautta) - Amoksisilliini 750-1000 mg per os x 3/vrk -PENSILLLIINIALLERGIKOT: Levofloksasiini 750 mg × 1 tai moksifloksasiini 400 mg × 1. Antibioottihoidon kesto yleensä 7, joskus 10 päivää Keskivaikean pneumonian antibioottihoito DS-CRB65: Kaksi pistettä tai enemmän , NEWS: Viisi pistettä tai enemmän Vaihtoehto A) Betalaktaami + makrolidi Amoksisilliini 750 - 1000 mg x 3 p.o. + Klaritromysiini 500 mg x 2 p.o. Kefuroksiimi 1.5 g x 3 – 4 i.v. + Klaritromysiini 500 mg x 2 i.v. Vaihtoehto B) Levofloksasiini 750 mg × 1 tai moksifloksasiini 400 mg × 1, joko p.o. tai i.v Kortikosteroidin rooli septisissä infektioissa (kuten keuhkokuume) - Ei kuulu sepsiksen rutiinihoitoon - Indisoitu septisessä shokissa, jossa voi vähentää tehohoitojakson pituutta ja mahdollisesti kuolleisuutta - Aloitetaan heti kun septinen shokki todetaan - 50 mg hydrokortisonia i.v. 6 tunninvälein 7 päivän ajan, lopetus suoraan ilman annoksen vähentämistä

Answer 26

Bakteerikirjo muistuttaa kotona hankitun keuhkokuumeen bakteerikirjoa - Saattaa olla vaikeampi ja ennusteeltaan huonompi kuin saman ikäisten henkilöiden kotona hankittu keuhkokuume - Antibioottihoito: Sama kuin kotona hankitussa. - Poikkeus: Mikäli anamneesissa on selvä aspiraatio, ja potilas on aktiivisen hoidon piirissä: -Harkitse laajakirjoisempaa antibioottia, kuten hengitystiekinoloni, klindamysiini - Pyri hoitamaan keuhkokuume hoivakodissa aina kuin mahdollista: Toiminnallinen tilanne säilyy paremmin.

Answer 27

- Aiheuttajakirjo riippuu ajasta jonka potilas ehtinyt olla sairaalassa: - jos alle 5 vrk, voidaan olettaa, että aiheuttaja on hankittu kotoa, ennen sairaalajaksoa, joten aiheuttajakirjo on lähellä avohoidossa hankittua keuhkokuumetta - jos yli 5 vrk, potilas on luultavasti ehtinyt kontaminoitua sairaalabakteereilla joten antibioottikirjo tulisi olla laajempi. Siihen vaikuttaa jo saatu antibioottihoito ja sairaalalle tyypilliset bakteerit (moniresistentit pseudomonakset, metisilliini-resistentti stafylokokki yms). Konsultoi herkästi infektiolääkäriä, joka tietää sairaalasi tyyppibakteerit.

Answer 28

Yleensä kuume laskee ja yleistila kohenee viimeistään silloin, kun antibioottihoito on kestänyt kolme vuorokautta. Jos ei: -Oliko diagnoosi oikea? - Valitsinko oikean antibiootin? - Onko kehittynyt pneumonian komplikaatio (tavallisimmin empyema)? Määritä CRP ja ota uusi keuhkokuva (ja sinuskuva, jos ei jo otettu) Oliko diagnoosi oikea? Pneumoniaa muistuttavat tilat 1. Virusinfektio + sydämen vajaatoiminnan paheneminen 2. Keuhkoembolia 3. Eosinofiilinen pneumonia, kryptogeeninen organisoituva pneumonia 4. Keuhkosyöpä + siihen liittyvä sekundaari-infektio 5. Lääkereaktiot 6. Tuberkuloosi 7. Allergiset alveoliitit 8. Vaskuliitit 9. Muut harvinaiset keuhkosairaudet KAIKKI PAITSI VAIHTOEHTO 1 VAATIVAT YLEENSÄ ERIKOISLÄÄKÄRIN ARVION

Answer 29

- Epäile keuhkokuumetta akuutisti sairastuneella, jolla keskeiset oireet ovat yskä, kuume, heikentynyt yleiskunto ja erityisesti vanhuksilla sekavuus ja aiemman sairauden paheneminen. - Keuhkokuumeen ja akuutin keuhkoputkitulehduksen oireet ovat varsin samankaltaisia, mutta keuhkokuumeessa ne ovat yleensä voimakkaampia. Kyseessä on saman taudin aste-ero. -Diagnoosi perustuu keuhkojen röntgenkuvaukseen. Keuhkokuume on lähtökohtaisesti bakteeritauti, ja hoidon on aina tehottava pneumokokkiin. - Avohoidossa ensisijainen mikrobilääke on amoksisilliini (penisilliiniallergiselle doksisykliini, vaikeaoireisessa taudissa moksifloksasiini tai levofloksasiini). - Sairaalahoidossa ensijainen on i.v.-kefuroksiimi tai G-penisilliini (penisilliiniallergiselle moksifloksasiini tai levofloksasiini). - Fluorokinolonien laajaan käyttöön liittyy riski ongelmamikrobien yleistymisestä, joten penisilliiniallergiasta pitää olla selkeä näyttö. - Seurantakuva otetaan aikaisintaan 6–8 viikon kuluttua paranemisesta. - Seurantakuvausta ei tarvita, jos potilas on alle 50-vuotias ja tupakoimaton ja hoitovaste on hyvä. Uusi keuhkokuva pitää ottaa aina, elleivät kliiniset oireet helpota 1–2 viikon kuluessa.

Answer 30

A: Potilaan lääketieteellinen tutkiminen Anamneesi ja status tehdään huolellisesti, ilman olettamuksia kosteusvaurion syyosuudesta oireisiin. Diagnostiikka ja hoito tehdään hoitosuositusten mukaisesti, riippumatta mahdollisesta kosteusvauriosta B: Kosteusvaurion toteaminen Rakennuksen kosteusvauriota ei koskaan todeta pelkästään potilaan kertomuksen perusteella. On hankittava pätevän asiantuntijan (esimerkiksi kunnan terveystarkastaja) lausunto rakennuksen kunnosta ja sisäilman laadusta. Se kirjataan sairaskertomukseen. C Potilaan altistuminen kosteusvaurioepäpuhtauksille - Onko henkilö oleskellut siinä tilassa, jossa kosteusvaurio on todettu? TAI - Onko kosteusvauriotilasta ilmayhteys siihen tilaan, jossa henkilö on oleskellut? D: Sopiiko oirekuva kosteusvaurioon liittyväksi? Millään laboratorio- tai röntgentutkimuksella ei voida varmistaa oireiden yhteyttä kosteusvaurioon Mahdollinen näyttö on epidemiologinen, tilastollinen assosiaatio tietyn oireen ja kosteusvaurioaltistuksen kanssa. Kosteusvauriorakennukseen liittyvän oireen tai sairauden hoito Noudatetaan hyväksyttyjä hoitosuosituksia Kerrotaan, että oireilu on yleensä lyhytaikaista eikä aiheuta pysyvää haittaa Rakennusten asianmukaisesti todetut kosteusvauriot tulisi pyrkiä korjaamaan. Aina tämä ei kuitenkaan poista oireita. Työterveyslääkäri voi tarvittaessa selvittää mahdollisuudet työjärjestelyihin, kuten toisessa työpisteessä työskentelyyn tai etätyön tekemiseen. Lääkärinlausunnot ja kannanotot Varmaa syy-yhteyttä kosteusvaurion ja yksittäisen potilaan oireen välillä ei voida koskaan osoittaa Rakennuksen sisäilman rooliin potilaan oireilussa ei voida ottaa kantaa ellei käytössä ole kirjallista, asiantuntijan laatimaa selostusta rakennuksen kunnosta (mainitaan lausunnossa) Lausunnossa voidaan todeta mahdollinen yhteys asianmukaisesti todetun kosteusvaurion ja tiettyjen kosteusvaurioihin assosioituvien hengitystieoireiden osalta (taulukko) Oireita korvataan ammattitautina erittäin harvoin, sillä se edellyttäisi kausaliteettia eli syy-yhteyttä

Answer 31

Ammattiastmaepäily: Potilas, jonka astmaoireet alkaneet/selvästi pahenevat työskennellessä kosteusvaurioituneessa rakennuksessa. Astma täytyy todeta ennen kuin aletaan epäillä ammattiastmaa. PEF työpaikkaseuranta kannattaa toteuttaa jo perusterveydenhuollossa. ( keuhkos. poliklinikka)  Vaikeuksia varmistaa astmadiagnoosi ( keuhkosairauksien poliklinikka)  Astma ei vastaa hoitoyrityksiin ( keuhkosairauksien poliklinikka)  Uhkaava työkyvyn menetys ( työterveyshuolto, työlääketieteen poliklinikka)

KS Flashcards

(55 cards)