Luku III - havainnot syntyvät aivoissa Flashcards
(25 cards)
sensorisen deprivaation kokeet
kokeet, joissa on tutkittu aistiärsykkeiden puutteen vaikutuksia psyykkisiin toimintoihin
= tuloksena harha-aistimuksia, ahdistutsta, ajattelu sekavaa; psyykkiset toiminnot vaativat jatkuvaa vuorovaikutusta ympäristön kanssa
Aistiedon käsittelyn 2 päävaiheta.
AIstiminen ja havaitseminen
Rinnakkaisuus ja hierarkisuus
aistiminen
aistinelin reagoi ärsykkeeseen. Aistinelimissä on sensorisia hermosoluja, jotka muuntavat ärsykkeen “hermojärjestelmän kielelle” eli hermoimpulsseiksi
havaitseminen
Aivot käsittelevät aistien vastaanottamaa tietoa niin, että ärsykkeestä ja sen ominaisuuksista syntyy psyykkinen kokemus eli havainto
Tiedonkäsittelyn rinnakaisuus
erityyppisiä ärsykepiirtietä käsitellään aivoissa samanaikaisesti mutta eri alueilla
= tiedonkäsittely on hyvin nopeaa
Tiedonkäsittelyn hierarkisuus
tietoa käsitellään aivoissa monella eri tasolla.
= Primaari, sekundaari ja assosisaatioalueet
Mitä havaintoihin vaikuttaa?
esim skeemojen luomat odotukset, mieliala, motiivit ja tarkkaavaisuus
= Nälkäisenä huomaa ruokapöydän toisella puolella olevat leivokset, kiireisenä keskittyy ostoslistan tuotteiden löytämiseen
hahmopsykologian suuntaus
1900-luvun alussa vaikuttanut psykologian suuntaus, joka tutki esim havaintojen jäsentymistä ja selittibät, miten havainnon kohteiden osat muodostuvat laajemmiksi kokonaisuuksiksi
hahmolaki
periaate, joka kuvaa havaintojen jäsentymistä
Hyvän muodon laki
hahmolaki, jonka mukaisesti havainnon kohteet ryhmitellään siten, että niistä muodostuvat kokonaisuudet ovat mahdollisimman yksinkertaisia
yhteisen liikkeen laki
hahmolaki, jonka mukaan samaan suuntaan liikkuvat kohteet ryhmitellään yhteen
ajallisen lähekkäisyyden laki
ajallisesti lähellä toisiaan olevat sävelet ryhmitellään musiikissa yhteen melodioksi
konteksti
asiayhteys tai ympäristö, jossa kohde esiintyy
muutossokeus
ilmiö, jossa havaitsija ei huomaa äkillisiä muutoksia ympäristössään, vaikka ne olisivatkin suuriakin
näköharha
illuusio
havaintokonstanssi
kohteen havaittujen ominaisuuksien pysyminen. likimain samoina havainto-olosuhteiden muuttumisesta huolimatta
= ilmenee ärsykelähtöinen ja skeemojen ohjaama havaitseminen
Binokulaarinen vihje
etäisyyden havaitsemisen vihje, joka perustuu kahden silmän yhteistoimintaan
kuvavihje
etäisyysvihje, jonka avulla voidaan arvioida kohteiden etäisyyksiä myös kaksiulotteisilta pinnoilta, kuten valokuvista
Millä radoilla näköhavaintoja käsitellään aivoissa
mikä- ja kuinka radalla
Mikä-rata
kohteiden tunnistaminen; värit ja muodot.
Suuntautuu primaarilta näköalueelta sekundaarien näköalueiden kautta ohimolohkojen alaosien assosisaatioalueille.
Kuinka-rata
Omien liikkeiden ohjaus näkötiedon avulla; päättyy päälaenlohkojen takaosien assosisaatioalueille. Tämän radan alueilla yhdistetään näkötietoa havaitsijan omien liikkeiden ohjaukseen. Koska tällöin käsitellään kohteiden etäisyyttä, sijaintia ja liikkeitä koskevaa tietoa, rataa on nimitetty myös missä-radaksi
agnosia
aivovaurioista johtuva havaintotoimintojen häiriö, joka ilmeenee vaikeutetna käsitellä jonkin aistin kautta vastaanotettua tietoa, vaikka itse aistinelimet toimivat normaalisti
= ESIM mikä-radan vauriosta voi olla vaikeus tunnistaa aiemmin tuttuja havaintokohteita
prosopagnosia
aivovauriosta johtuva kasvojen tunnistamisen vaikeus
optinen ataksia
kuinka-radan vaurio, jossa potilas tunnistaa näkemänsä kohteet normaalisti, muttei kykene ohjaamaan kehonsa liikkeitä näkötiedon perusteella
