Luku V - mihin muistia tarvitaan?

Question 1

Mitä kaikkea on tallentunut muistiin?

Answer 1

tiedot, taidot, kokemukset ja koko persoonallisuutemme

Question 2

Muisti

Answer 2

on kykyä koodata ja varastoida ympäristön tietoa ja paluttaa se mieleen

Question 3

Mitä tapahtuisi jos menettäisimme muistomme?

Answer 3

koko elämämme ja persoonallisuutemme pyyhkiytyisivät pois ja kadottaisimme kokemuksen omasta identiteetistämme ja sen jatkuvuudesta

Question 4

Mitä hyötyä on muistin toiminnan tuntemisesta?

Answer 4

Muistin toiminnan tunteminen auttaa ymmärtämään, miten oppimista voi helpottaa ja unohtamista ehkäistä

Question 5

monivarastomalli

Answer 5

muistimalli, jossa muisti jaetaan kolmeen kestoltaan ja kapatiseetiltaan erilaiseen järjestelmään
= Sensorinen, työ ja säilömuisti

Question 6

muistivaraston kapasitetti

Answer 6

tietomäärä

Question 7

Sensorinen muisti

Answer 7

kapasiteetiltaan suuri muistivarasto, joka säilyttää näkö- ja kuulotieodon sekunnin murto-osan ajan
= Valtaosa havaitusta häipyy sensorisista muisteista, mutta pieni osa valikoituu tarkkaavaisuuden avulla tarkempaan käsittelyyn
= ikonimuisti ja kaikumuisti

Question 8

Työmuisti

Answer 8

Kapasiteetti hyvin pieni ja tieto katoaa sieltä nopeasrim ellei sitä jatkuvasti kerratta; muistijärjestelmä, joka vastaa tiedon tilapäisestä ylläpitämisestä ja muokkaamisesta; koostuu keskusyksiköstä, fonologisesta silmukasta, visuospatiaalisesta lehtiöstä ja episodisesta puskurista; keskeisiä aivoalueita mm otsalohkojen etuosat

Question 9

Säilömuisti

Answer 9

muistivarasto, jossa tieto voi säilyä jopa koko eliniän; kapasiteetiltaan käytännössä rajaton; jakaantuu asiamuistiin ja taitomuistiin; keskeisiä avioalueita mm. hippokampus ja aivokuori

Question 10

Ikonimuisti

Answer 10

näköjärjestelmän sensorinen muisti; säilyttää näkötiedon sellaisenaan muutaman sadan millisekunnin ajan

Question 11

Kaikumuisti

Answer 11

kuuloaistin sensorinen muisti; jonka ansiosta ääni jää sekunnin murto-osaksi ikään kuin kaikumaan korviin

Question 12

mieltämisyksikkö

Answer 12

tuttu ja merkityksellinen kokonaisuus, joka yhdistää irrallisia yksiköitä ja johon voidaan tiivistää paljon tietoa; niiden avulla voidaan kiertää työmuistin kapasiteetti rajoituksia

Question 13

Alan Baddeley

Answer 13

englantilainen muistitutkija, joka on kehittänyt työmuistimallin

Question 14

Työmuistimalli

Answer 14

Baddeleyn;

Keskusyksikkö, fonologinen silmukka, episodeinen puskuri ja visuospatiaalinen lehtiö

Question 15

Fonologinen silmukka

Answer 15

fonologinen = puheääntä koskeva

työmuistin osa, joka käsittelee kuultua ja luettua puhettä sekä osallistuu puheen tuottamiseen

Question 16

Visuospatiaalinen lehtiö

Answer 16

työmuistin osajärjestelmä, joka käsittelee näkömielikuvia ja tietoa asioiden välisistä avaruudellisista suhteista

Question 17

Episodinen puskuri

Answer 17

työmuistin osa, joka yhdistää tiedon fonologisesta silmukasta, visuospatiaalisesta lehtiöstä ja säilömuistista

Question 18

Keskusyksikkö

Answer 18

työmuistin osa, jonka tehtävänä on mm. suunnata tarkkaavaisuus kulloinkin tärkeisiin kohteisiin, jakaa tarkkaavaisuusresursseja eri tehtävien kesken ja ohjaa muistiedon käsittelyä; vastaa tietoisesta toiminnanohjauksesta

Question 19

Säilömuistin rakenne

Answer 19

Taitomuisti eli proseduraalinen muisti - asiamuisti eli deklaratiivinen muisti ( tietomuisti ja elämäntapahtuma muisti)

Question 20

asiamuisti

Answer 20

eli deklaratiivinen muisti; osa säilömuistia.

sisältää tietomuistin ja elämäntapahtumamuistin

Question 21

taitomuisti

Answer 21

proseduraalinen muisti; taitoja tallettava säilömuistin osa; keskeisiä aivoalueita tyvitumakkeet ja pikkuaivot

Question 22

tietomuisti

Answer 22

semanttinen muisti; säilömuistin osa, joka sisältää tietoa yleisistä tosiasioista ja sanojen merkityksistä

Question 23

Elämäntapahtumamuisti

Answer 23

episodinen muisti; oman elämän tapahtumia koskevat säilömuistin tiedot

Question 24

toimintasääntö

Answer 24

taitojen tallenusmuoto taitomuistiin; ilmaistaan usein jos-niin-muodossa; esim jos tahdon käynnistää auton, niin käännen ensin avainto

Question 25

Virittymiskoe

Answer 25

koeasetelma, jossa säilömuistista aktivoidaan tietty asia esim esittämällä jokin sana ja tukitaan helpottaako se jonkin toisen sanan havaitsemista ja muistamista; käytetään mm semanttisia verkkoja tutkittaessa

Question 26

semanttinen verkko

Answer 26

kuvaus siitä, miten asiat liittyvät toisiinsa asiamuistissa merkityksensä perusteella: verkon solmukohdat kuvaavat solmujen väliset linkit niiden välisistä yhteyksistä

Question 27

valemuisto

Answer 27

elävä mielikuva, jonka henkilö kokee muistoksi todellisuudessa tapahtuneesta asiasta, vaikka muistettua asiaa ei todellisuudessa ole tapahtunut

Question 28

Äskeisyysefekti

Answer 28

sanalistan loppupään sanojen muistaminen muita sanoja paremmin, koska viimeksi esitetyt sanat ovat vielä työmuistissa koehenkilön alkaessa luetella listan sanoja

Question 29

alkuefekti

Answer 29

sanalistan alkupään sanojen muistaminen hyvin, koska koehenkilö pystyy sanalistan esittämisen aikana kertaamaan niitä mielesessään, jolloin ne ehtivät tallentua säilömuistiin

Question 30

ylläpitokertailu

Answer 30

asioiden toistaminen äänettömän puheen avulla työmuistin fonologisessa silmukassa

Question 31

työstävä kertaaminen

Answer 31

opeteltavan asian aktiivinen käsittely ja jäsentäminen kytkemällä se aiemmin opittuihin tietoihin

Question 32

muistivihje

Answer 32

säilömuistista etsittävään tietoon liittyvä asia, jonka avulla tietoon päästään takaisin = esimerkki, käsite, mielikuva, konteksti, muisti

Question 33

Oppimisvaikeus

Answer 33

erityinenn vaikeus oppimisessa mm lukihäiriö

Question 34

eksplisiittinen muistitieto

Answer 34

säilömuistin tiedot, jotka pystytään palauttamaan tietoisesti mieleen ja kertomaan sanallisesti

Question 35

Implisiittinen muistitieto

Answer 35

säilömuistin tiedot, joita ei voida palauttaa tietoisesti mieleen sanallisessa muodossa, mutta jotka ilmenevät epäsuorasti ihmisen toiminnassa = äikän pilkkusäännöt

Question 36

Häipymisteoria

Answer 36

näkemys, jonka mukaan unohtaminen johtuu siitä, että asioiden muistijäljet heikkenevät ja katoavat ajan kuluessa

Question 37

Mitä Hermann Ebbinghausin tutkimukset osoittivat

Answer 37

että unohdamme nopeasti asioita heti niiden oppimsien. jälkeen, mutta sitten unohtaminen hidastuu

Question 38

häirintäteoria

Answer 38

samanlaiset muistettavat asiat häiritsevät toisiaan - eteenpäin suuntautuva häirintä - taaksepäin suuntautuva häirintä

Question 39

Mistä unohtaminen voi johtua psykoanalyysin perustajan Sigmund Freudin mukssn?

Answer 39

traumaattiset kokemukset torjutaan tiedostamattomaan, jolloin niitä ei pystytä muistamaan. Ne saattavat kuitenkin tunkeutua symbolisessa muodossa esimerkiksi unin

Question 40

hakuvihjeiden puuttuminen

Answer 40

muistoa ei löydetä sopivan vihjeen puuttumisen takia.

Question 41

muistijälki

Answer 41

oppimisen seurauksena tapahtuneet muutokset aivoissa

Question 42

mihin muistijäljet perustuvat?

Answer 42

hermosolujen välisten liitoskohtien eli synapsien toiminnan muutoksiin

Question 43

Muistin kannalta keskeisiä aivorakenteita

Answer 43

hippokampus, mantelitumake, aivokuori, tyvitumakkeet, pikkuaivot = ei voi paikantaa täysin vain tiettyihin kohtiin

Question 44

Muistitoiminoilla on lisäksi läheinen yhteys..

Answer 44

havainto- ja liiketoimintoihin

Question 45

muistihäiriö eli

Answer 45

amnesia; muistin toiminnan häiriö/muistinmenetys

Question 46

Anterogradinen amnesia

Answer 46

eteenpäin suuntautuva muistihäiriö = Vaurion jälkeiset asiat eivät siirry säilömuistiin eli potilas ei kykene oppimaan uusia asioita, mutta muistaa vanhat asiat esim hippokampuksen vaurio

Question 47

Retrogradinen amnesia

Answer 47

taaksepäin suuntautuva amnesia | = vauriota edeltäneenä aikana opitut asiat ovat kadonneet muistista, mutta uusia asioita kyetään painamaan mieleen

Question 48

Lujitusteoria

Answer 48

teoria, jonka mukaan hippokampuksen roli muistitoiminnoissa on toimia tiedon väliaikaisena varastona, kunnes pysyvät muistijäljet saadaan lujittumaan aivokuorelle

Question 49

Lapsuusiän amnesia

Answer 49

ennen neljättä ikävuotta tapahtuneiden asioiden muistamattomuus vanhemalla iällä; syyksi arveltu hippokampuksen puutteelista toimintaa lapsuudessa

Question 50

Hippokampus

Answer 50

pitkänomainen rakenne ohimolohkojen sisäosissa; osa limbistä järjestelmää; tärkeää mm muistitoiminnoissa = hitaasti kypsyvä -> lapsuusiän amnesia

Question 51

salamavalomuisto

Answer 51

tunnepitoisten tapahtumien synnyttämä erityisen elävä ja pitkäkestoinen muisto, joka koskee oman elämän vaiheita; mantelitumakkeen toiminta on keskeistä salamavalomuistojen synnyssä = mantelitumakkeen aktivoituminen välittyy hippokampukseen ja tehostaa muistijäljen muodostumista aka ei tarvita kertaamista, jotta asia muistetaan

Question 52

Mikä aivojen osa on keskeistä työmuistille ja mistä tämä tiedetään?

Answer 52

Otsalohkojen etuosien aivokuori. Aivotutkijan Patricia Goldman-Rakic tutki apinoiden työmuistia

Question 53

Miten baddleyn mallia sovelletaan työmuistin paikantamiseen?

Answer 53

Erään teorian mukaan työmuistin keskusyksikkö sijaitsisi otsalohkojen etuosissa, mutta fonologinen silmukka kuulemisesta ja piheen tuottamisesta vastaavilla vasemman aivpuoliskon ohimo- ja päälaenlohkojen alueilla. Visuospatiaalisen lehtiön toimintaan taas osallistuisivat näköalueet ja päälaenlohkot. Työmuisti muodostuisi siis monien aivoalueiden verkostosta, jossa tietoa siirrellään otsalohkojen etuosien ohjaamana

Question 54

Korsakovin oireyhtymä

Answer 54

erityisesti alkoholisteilla esiintyvä muistihäiriö, jossa mm jotkin talamuksen osat tuhoutuvat = Ominaista sekavuus, tunteiden turtuneisuus, anterogradinen amnesia ja vaikeus muistaa tapahtumien aikajärjestystä

Question 55

asetyylikoliini

Answer 55

oppimiseen ja muistiin vaikuttava välittäjäaine

Question 56

Dementia

Answer 56

oireyhtymä, jonka keskeisiin oireisiin kuuluu unohtelu ja yleinen sekavuus. Dementiaoireet yleistyvät iän myötä

Question 57

Alzheimerin tauti

Answer 57

etenevä ja aivoja rappeuttava muistisairaus, joka alkaa yleensä vanhuusiässä; heikentää erityisesti elämäntapahtumamuistia

Question 58

Kaksoisjälkihypoteesi

Answer 58

psykologi Donald O. Hebbin esittämä hypoteesi, jonka mukaan tiedon lyhytaikainen tallenus perustuu hermoimpulssien kiertoon hermoverkoissa ja säilömuisti pidempikestoisiin rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin synapseissa

Question 59

miten tyvitumakkeet liittyvät muistiin

Answer 59

taitomuisti