Mooli 1 Flashcards

1
Q

Aine

A

Tarkoittaa kemiassa materiaalia, jolla on massa ja ulottuvuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Eksoterminen

A

Lämpöenergiaa vapauttava tapahtuma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Endoterminen

A

Lämpöenergiaa sitova tapahtuma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Härmistyminen

A

Olomuodon muutos suoraan kaasusta kiinteäksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Höyrystyminen

A

Olomuodon muutos nesteestä kaasuksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Jähmettyminen

A

Olomuodon muutos nesteestä kiinteäksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Sublimoituminen

A

Olomuodon muutos suoraan kiinteästä kaasuksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Sulaminen

A

Olomuodon muutos kiinteästä nesteeksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Tiivistyminen

A

Olomuodon muutos kaasusta nesteeksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Alkuaine

A

Koostuu atomeista, joiden ytimissä on yhtä monta protonia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Allotropia

A

Ilmiö, jossa samalla alkuaineella esiintyy erilaisia rakennemuotoja, esim. happi (O2) ja otsoni (O3)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Amorfinen aine

A

Aine, jolla ei ole säännöllistä kiderakennetta eikä siten tarkkaa sulamispistettä, esim. lasi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Kiteinen aine

A

Kiinteä aine, jolla on säännöllinen kiderakenne ja tarkka sulamispiste

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Puhdas aine

A

Sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Yhdiste

A

Puhdas aine, joka muodostuu, kun vähintään kaksi eri alkuainetta liittyy toisiinsa kemiallisella sidoksella tietyssä kokonaislukusuhteessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Emulsio

A

Kahden toisiinsa sekoittumattoman nesteen muodostama heterogeeninen seos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Faasi

A

Seoksen yhtenäinen olomuotoalue

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Heterogeeninen seos

A

Seos, joka koostuu vähintään kahdesta eri faasista eli olomuotoalueesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Homogeeninen seos

A

Seos, joka sisältää vain yhden faasin eli olomuotoalueen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Lejeerinki

A

Kahden tai useamman metallin muodostama seos. Lejeerinki voi sisältää myös metallia ja epämetallia, esim. teräs

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Liete

A

Nesteen ja hyvin pienten kiinteiden hiukkasten muodostama heterogeeninen seos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Liuos

A

Homogeeninen seos, joka koostuu liuottimesta ja liuenneesta aineesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Liuotin

A

Aine, jota on liuoksessa eniten

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Seos

A

Sisältää kahta eri alkuainetta tai yhdistettä, ja se voi olla homogeeninen tai heterogeeninen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Vaahto
Heterogeeninen seos, jossa nesteen tai kiinteän aineen sisällä on kaasukuplia
26
Massaprosenttisuus
Suure, joka ilmoittaa määritettävän aineen massan osuuden koko seoksen massasta prosentteina m-% = määritettävä osuus/koko seos × 100%
27
Tilavuusprosenttisuus
Suure, joka ilmoittaa määritettävän aineen tilavuuden osuuden koko seoksen tilavuudesta prosentteina til.-% = liuennut aine/koko liuos × 100%
28
Promille
Tarkoittaa yhtä tuhannesosaa 1/1 000
29
ppm
Tarkoittaa yhtä miljoonasosaa 1/1 000 000
30
ppb
Tarkoittaa yhtä miljardiosaa 1/1 000 000 000
31
Dekantointi
Seoksen erotusmenetelmä, jonka avulla esim. liuos voidaan erottaa karkeajakoisesta kiinteästä aineesta
32
Haihdutus
Seoksen erotusmenetelmä, jolla liuotin erotetaan seoksesta lämmittämällä
33
Komponentti
Seoksen ainesosa
34
Kromatografiset menetelmät
Seosten erotusmenetelmiä, jotka perustuvat aineiden erilaiseen jakautumiseen paikallaan pysyvän ja liikkuvan faasin välillä
35
Sentrifugointi
Seoksen erotusmenetelmä, jossa seoksen tiheimmät(usein kiinteät) aineet eroavat voimakkaan pyörimisliikkeen vaikutuksesta
36
Sublimointi
Seoksen erotusmenetelmä. Sopii kiinteiden aineiden erotukseen, kun kahden tai useamman kiinteän aineen seoksessa on sellainen kiinteä aine, joka muuttuu lämmittäessä suoraan kiinteästä kaasuksi. Jäähdytetty kaasu voidaan kerätä talteen kun se härmistyy
37
Suodatus
Seoksen erotusmenetelmä, jolla kiinteä aine erotetaan nesteestä tai liuoksesta
38
Tislaus
Seoksen erotusmenetelmä, joka perustuu aineiden erilaiseen kiehumispisteeseen
39
Uutto
Seoksen erotusmenetelmä, joka perustuu aineiden erilaiseen liukoisuuteen
40
Alkeisvaraus
Luonnon vakio, jonka suuruus on noin 1,602•10^-19 coulombia. Se on pienin itsenäisellä hiukkasella esiintyvä sähkövaraus
41
Elektroni
Atomin rakenneosa, jolla on alkeisvarauksen suuruinen negatiivinen sähkövaraus
42
Elektronikuori
Yksinkertaisen atomimallin (kuorimallin) käsite, jolla kuvataan elektronin energiaa ja etäisyyttä atomiytimestä
43
Elektronin virittyminen
Tapahtuma, jossa elektroni imee itseensä(absorboi) energiaa ja siirtyy hetkellisesti korkeammalle energiatasolle
44
Isotooppi
Saman alkuaineen atomi, jonka ytimessä on eri määrä neutroneja
45
Järjestysluku
Kertoo atomiytimen protonien lukumäärän
46
Kuorimalli
Yksinkertainen atomin rakennetta kuvaava malli, jonka avulla esitetään elektronien asettuminen atomiytimen ympärille
47
Kvanttimekaaninen atomimalli
Kuorimallia tarkempi atomin rakennetta kuvaava malli. Tämän mallin mukaan elektronit levittäytyvät atomiytimen ympärille tietynmuotoisille avaruudellisille alueille
48
Liekkikoe
Koejärjestely, jossa alkuainetta tai yhdistettä kuumennetaan, jolloin jolloin elektronit virittyvät perustilaa korkeammalle energiatasolle. Viritystilan purkautuessa aine säteilee sähkömagneettista säteilyä, joka havaitaan usein näkyvänä valona
49
Massaluku
Atomiytimen protonien ja neutronien yhteenlaskettu lukumäärä
50
Minimienergiaperiaate
Sääntö, joka määrää, missä järjestyksessä elektronit asettuvat eri energiatasoille
51
Neutroni
Sähkövaraukseton hiukkanen, joka yhdessä protonien kanssa muodostaa atomiytimen
52
Nukleoni
Protonien ja neutronien yhteisnimitys
53
Protoni
Atomiytimen rakenneosa, jolla on positiivinen sähkövaraus
54
Radioisotooppi
Alkuaineen luonnossa pysymätön isotooppi, jonka ytimen hajotessa vapautuu radioaktiivista säteilyä
55
Ulkoelektroni
Atomin uloimman kuoren elektroni
56
Ydin
Atomin osa, joka koostuu protoneista ja neutroneista
57
Aktinoidi
Alkuaine, jonka järjestysluku on 89-103
58
Alkalimetalli
Jaksollisen järjestelmän ryhmään 1 kuuluva metalli
59
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Järjestelmä, johon alkuaineet on merkitty kasvavan järjestysluvun mukaisesti
60
Halogeeni
Ryhmän 17 alkuaine
61
Jakso
Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän vaakarivi
62
Jalokaasu
Jaksollisen järjestelmän ryhmän 18 alkuaine
63
Kalkogeeni
Ryhmän 16 alkuaine
64
Lantanoidi
Alkuaine, jonka järjestysluku on 57-71
65
Maa-alkalimetalli
Jaksollisen järjestelmän ryhmään 2 kuuluva metalli
66
Pniktogeeni
Ryhmän 15 alkuaine
67
Pääryhmä
Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän ryhmä 1-2 tai 13-18
68
Ryhmä
Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän pystyrivi
69
Avogadron vakio
Vakio, joka ilmaisee yhdessä moolissa olevien hiukkasten lukumäärän. Vakion lukuarvo on 6,022•10^23 ja sen yksikkö on 1/mol tai kpl/mol
70
Mooli
Ainemäärän yksikkö. Yksi mooli sisältää aina 6,022•10^23 kappaletta tarkasteltavia hiukkasia
71
Suure
Aineen, kappaleen tai ilmiön mitattava ominaisuus
72
Yksikkö
Arvo, johon suuretta verrataan
73
Ainemäärä
SI-järjestelmän suure, joka ilmoittaa tarkasteltavien hiukkasten lukumäärän. Ainemäärän yksikkö on mooli (mol)
74
Moolimassa
Ilmoittaa massan, joka sisältää yhden moolin verran ainetta. Moolimassan yksikkö on g/mol