Selitä, listaa ym. Flashcards
(169 cards)
1
Q
Miten molekyylikoko vaikuttaa aineen sulamis- ja kiehumispisteeseen?
A
Mitä suurempi molekyyli on, sitä enemmän molekyylien välisiä dispersiovoimia muodostuu. Molekyylin koko ja dispersiovoimien määrä vaikuttavat molekyyliyhdisteiden sulamis- ja kiehumispisteisiin ja siten aineiden olomuotoihin huoneenlämpötilassa.
2
Q
Mitä merkintöjä käytetään eri olomuodoista?
A
(s), (l), (g) ja (aq)
(s) = kiinteä, (l) = neste, (g) = kaasu, (aq) = vesiliuos
3
Q
Miten aineen olomuoto määräytyy tietyssä lämpötilassa?
A
Sen mukaan, kuinka vahvoilla kemiallisilla sidoksilla aineen rakenneosat ovat kiinni toisissaan
4
Q
Miksi vahvempi sidos johtaa korkeampaan sulamispisteeseen?
A
Koska rakenneosat pysyvät tiiviimmin yhdessä
5
Q
Miten kiinteässä olomuodossa aineen rakenneyksiköt ovat järjestäytyneet?
A
Pakkautuneet tiiviisti lähelle toisiaan
6
Q
Miten nestemäisen aineen rakenneyksiköiden liike eroaa kiinteästä olomuodosta huoneenlämpötilassa?
A
Liikkuvat vapaammin kuin kiinteässä olomuodossa
7
Q
Miten kaasuna esiintyvien aineiden rakenneyksiköiden väliset sidokset ovat?
A
Erittäin heikkoja
8
Q
Miksi kiinteä aine sulaa tai neste muuttuu kaasuksi?
A
Tarvitaan lämmenergiaa
9
Q
Mitä tarkoitetaan endotermisillä olomuodon muutoksilla?
A
Lämpöä sitovia
10
Q
Mitä tapahtuu, kun kaasu tiivistyy nesteeksi?
A
Vapautuu lämpöä, eli eksoterminen muutos
11
Q
Miten lähes kaikki kiinteät aineet muuttuvat kaasuksi?
A
Nesten kautta
12
Q
Mitä tarkoittaa sublimoituminen?
A
Olomuodon muutos suoraan kiinteästä kaasuksi
13
Q
Mikä on härmistyminen?
A
Aineen muuttuminen kaasusta kiinteäksi ilman nestevaihetta
14
Q
Mikä on aine kemiassa?
A
Materiaalin, jolla on massa ja ulottuvuus
15
Q
Mitä tarkoittaa eksoterminen tapahtuma?
A
Lämpöenergiaa vapauttava tapahtuma
16
Q
Mitä tarkoittaa endoterminen tapahtuma?
A
Lämpöenergiaa sitova tapahtuma
17
Q
Mitä tarkoittaa höyrystyminen?
A
Olomuodon muutos nesteestä kaasuksi
18
Q
Mitä tarkoittaa jähmettyminen?
A
Olomuodon muutos nesteestä kiinteäksi
19
Q
Mitä tarkoittaa sulaminen?
A
Olomuodon muutos kiinteästä nesteeksi
20
Q
Mitä tarkoittaa tiivistyminen?
A
Olomuodon muutos kaasusta nesteeksi
21
Q
Miten aineet voidaan luokitella?
A
Olomuodon ja kemiallisen koostumuksen perusteella
22
Q
Mitä ovat puhtaita aineita?
A
Kaikki alkuaineet ja erilaiset yhdisteet
23
Q
Miten alkuaineet koostuvat?
A
Atomeista, joiden ytimissä on sama määrä protoneja
24
Q
Miten yhdisteet muodostuvat?
A
Kahdesta tai useammasta eri alkuaineesta, jotka reagoivat kemiallisissa reaktioissa
25
Mitä tarkoittaa kiteinen aine?
Puhdas aine, jolla on säännöllinen hilarakenne
26
Mitä tarkoittaa amorfinen aine?
Aine, jolla ei ole säännöllistä kiderakennetta
27
Miksi puhtaan aineen olomuodon muutos tapahtuu tietyssä lämpötilassa?
Aineen rakenneyksikköjen sidosten vahvuus on sama
28
Miten alkuaineet luokitellaan niiden ominaisuuksien mukaan?
Metalleihin, puolimetalleihin tai epämetalleihin
29
Mikä on allotropia?
Ilmiö, jossa samalla alkuaineella esiintyy erilaisia rakennemuotoja
30
Mikä on emulsio?
Kahden toisiinsa sekoittumattoman nesteen muodostama heterogeeninen seos
31
Mikä on faasi?
Kemiallisesti yhtenäinen olomuotoalue
32
Mitä tarkoittaa homogeeninen seos?
Seos, joka sisältää vain yhden faasin
33
Mitä tarkoittaa heterogeeninen seos?
Seos, joka koostuu vähintään kahdesta eri faasista
34
Mitä tarkoittaa massaprosenttisuus?
Määritettävän aineen massan osuutta koko seoksen massasta
35
Miten tilavuusprosenttisuus lasketaan?
Liuenneen aineen tilavuuden osuus koko liuoksen tilavuudesta
36
Mitä tarkoittaa promille?
Yksi tuhannesosa (1/1 000)
37
Mikä on haihdutus?
Seoksen erotusmenetelmä, jolla liuotin erotetaan lämmittämällä
38
Mikä on suodatus?
Seoksen erotusmenetelmä, jossa liukenematon komponentti erotetaan suodattamalla
39
Mikä on tislaus?
Erotusmenetelmä, joka hyödyntää komponenttien erilaisia kiehumispisteitä
40
Mikä on dekantointi?
Seoksen erotusmenetelmä, jossa liuotin kaadetaan pois kiinteän aineen päältä
41
Mikä on sentrifugointi?
Erotusmenetelmä, jossa tiheimmät komponentit painuvat koeputken pohjalle
42
Mikä on uutto?
Erotusmenetelmä, jossa hyödynnetään aineiden erilaisia liukoisuuksia
43
Mikä on sublimointi?
Erotusmenetelmä, jossa kiinteä aine muuttuu lämmittäessä suoraan kaasuksi
44
Mitä tarkoittavat kromatografiset menetelmät?
Seosten erotusmenetelmiä, jotka perustuvat aineiden erilaiseen jakautumiseen
45
Mikä on menetelmä, jolla liuotin erotetaan seoksesta lämmittämällä?
Tislaus
## Footnote
Tislaus perustuu aineiden erilaiseen kiehumispisteeseen.
46
Mitä tarkoittaa komponentti seoksessa?
Seoksen aineosa
## Footnote
Komponentti voi olla kiinteä, neste tai kaasu.
47
Mitä ovat kromatografiset menetelmät?
Seosten erotusmenetelmiä, jotka perustuvat aineiden erilaiseen jakautumiseen paikallaan pysyvän ja liikkuvan faasin välillä.
48
Mikä on sentrifugointi?
Seoksen erotusmenetelmä, jossa seoksen tiheimmät (usein kiinteät) aineet eroavat voimakkaan pyörimisliikkeen vaikutuksesta.
49
Mikä on sublimointi?
Olomuodon muutos suoraan kiinteästä kaasuksi.
50
Mikä on suodatus?
Seoksen erotusmenetelmä, jolla kiinteä aine erotetaan nesteestä tai liuoksesta.
51
Mikä on uutto?
Seoksen erotusmenetelmä, joka perustuu aineiden erilaiseen liukoisuuteen.
52
Mistä atomi koostuu?
Ytimestä ja ydintä ympäröivistä elektroneista.
53
Mikä on protonien ja neutronien yhteisnimitys?
Nukleoni.
54
Miten protonien määrä vaikuttaa alkuaineeseen?
Protonien määrän avulla voidaan päätellä, mistä alkuaineesta on kyse.
55
Mikä on ydinreaktion määritelmä?
Atomin ytimet yhdistyvät uudeksi suuremmaksi atomiytimeksi tai jakautuvat kahdeksi pienemmäksi atomiydinteksi.
56
Mikä on fuusioreaktio?
Yhdistymistä atomiytimien välillä.
57
Mikä on fissioreaktio?
Atomiytimen jakautumista kahdeksi pienemmäksi atomiydinteksi.
58
Mikä on elektronin varaus?
Negatiivinen, käytetään nimitystä alkeisvaraus.
59
Mikä on protonin varaus suhteessa elektronin varaukseen?
Positiivinen ja yhtä suuri kuin elektronin varauksen suuruus.
60
Miksi atomi on ulospäin varaukseton?
Koska atomissa on saman verran protoneja ja neutroneja.
61
Mistä atomin massa koostuu?
Lähes kokonaan nukleonien massasta.
62
Mikä on isotooppi?
Saman alkuaineen atomi, jonka ytimessä on eri määrä neutroneja.
63
Miksi isotooppien fysikaaliset ominaisuudet voivat poiketa toisistaan?
Koska neutronien määrä voi vaihdella, vaikka elektronirakenteet ovat samanlaiset.
64
Mikä on radioisotooppi?
Alkuaineen luonnossa pysymätön isotooppi, jonka ytimen hajotessa vapautuu radioaktiivista säteilyä.
65
Mikä ilmoittaa atomiytimen protonien lukumäärän?
Järjestysluku (Z).
66
Miten massaluku (A) määritellään?
Protonien ja neutronien yhteenlaskettuna lukumääränä.
67
Miten isotooppi voidaan merkitä?
Alkuaineen kemiallisen merkin ja massaluvun avulla, esim. 12C tai C-12.
68
Mikä on minimienergiaperiaate?
Sääntö, jonka mukaan elektronit asettuvat aina mahdollisimman alhaiselle energiatasolle.
69
Kuinka monta elektronia voi olla ensimmäisellä kuorella?
2 elektronia.
70
Kuinka monta elektronia voi olla toisella kuorella?
8 elektronia.
71
Kuinka monta elektronia voi olla kolmannella kuorella?
18 elektronia.
72
Kuinka monta elektronia voi olla neljännellä kuorella?
32 elektronia.
73
Miksi kuorimalli on yksinkertainen?
Koska se kuvaa elektronien asettumista atomiytimen ympärille.
74
Mikä on kvanttimekaaninen atomimalli?
Malli, joka kuvaa elektronien levittäytymistä atomiytimen ympärille tietyille avaruudellisille alueille.
75
Miten elektronin virittyminen tapahtuu?
Elektroni imee itseensä energiaa ja siirtyy korkeammalle energiatasolle.
76
Mikä on liekkikoe?
Koe, jossa alkuainetta kuumennetaan, jolloin elektronit virittyvät ja säteilevät sähkömagneettista säteilyä.
77
Mikä on alkuaineen suhteellinen atomimassa?
Alkuaineen luonnossa esiintyvien isotooppien atomimassojen esiintymisosuuksilla painotettu keskiarvo.
78
Mikä on jaksollisen järjestelmän perustana?
Alkuaineiden protonien määrä eli järjestysluku (Z).
79
Miten jaksot ja ryhmät eroavat jaksollisessa järjestelmässä?
Vaakarivit ovat jaksoja ja pystyrivit ovat ryhmiä.
80
Miksi pääryhmän alkuaineilla on samanlaisia kemiallisia ominaisuuksia?
Koska niillä on yhtä monta ulkoelektronia.
81
Mitä tarkoittaa alkuaineiden malli?
Jaksollinen järjestelmä, johon alkuaineet on merkitty kasvavan järjestysluvun mukaisesti.
82
Mikä on mooli (mol)?
Ainemäärän yksikkö SI-järjestelmässä.
83
Mikä on Avogardon vakio?
6,022 140 76 ∙ 10^23.
84
Mikä on mooli (mol)?
Yksi SI-järjestelmän seitsemästä yksiköstä, ainemäärän yksikkö
## Footnote
Mooli ilmaisee tarkasteltavien hiukkasten lukumäärän.
85
Mikä on Avogardon vakio?
Luku 6,022 140 76 ∙ 10^23, joka ilmaisee yhdessä moolissa olevien hiukkasten määrän
## Footnote
Avogardon vakio on keskeinen käsite ainemäärän laskemisessa.
86
Mikä on ainemäärä?
SI-järjestelmän suure, joka ilmoittaa tarkasteltavien hiukkasten lukumäärän
## Footnote
Ainemäärän yksikkö on mooli (mol).
87
Mikä on moolimassa?
Massan, joka sisältää yhden moolin verran ainetta, yksikkö g/mol
## Footnote
Moolimassa näkyy jaksollisessa järjestelmässä alkuaineen symbolin alla.
88
Miten moolimassa lasketaan useammasta atomista koostuville molekyyleille?
Se on atomimassan lukuarvon monikerta
## Footnote
Esim. happimolekyyli O2 on 2 ∙ 16,00 g/mol eli 32,00 g/mol.
89
Mikä on konsentraatio?
SI-järjestelmän suure, joka ilmoittaa liuenneen aineen ainemäärän litrassa liuosta, yksikkö mol/l tai mol/dm³
## Footnote
Liuoksen tilavuus merkitään litroina tai kuutiodesimetreinä.
90
Mitä metallien ominaisuuksia on?
* Hyvä lämmönjohtokyky
* Korkea sulamispiste
* Kestävä rakenne
* Hyvä sähkönjohtokyky
* Usein kiiltäviä
## Footnote
Nämä ominaisuudet johtuvat metalliatomien delokalisoituneista elektroneista.
91
Mikä on metallisidos?
Vahva sähköinen vetovoima metalliatomien positiivisten atomiytimien ja delokalisoituneiden elektronien välillä
## Footnote
Yksittäisen metallisidoksen tarkkaa paikkaa ei voida osoittaa.
92
Miksi metalleilla on korkea sulamispiste?
Vahvan metallisidoksen katkaisemiseen tarvitaan runsaasti lämpöenergiaa
## Footnote
Metallien sulamispisteet vaihtelevat metallisidosten vahvuuden mukaan.
93
Mikä on delokalisoitunut elektroni?
Elektroni, joka on levittäytynyt usean atomin välille
## Footnote
Tämä ilmiö liittyy metallihilan rakenteeseen.
94
Mikä on kovalenttinen sidos?
Sidos, jossa atomit jakavat yhteisiä elektronipareja
## Footnote
Kovalenttiset sidokset voivat olla yksinkertaisia, kaksois- tai kolmoissidoksia.
95
Mikä on elektronegatiivisuus?
Kemiallisesti sitoutuneen alkuaineatomin kyky vetää puoleensa yhteisiä sidoselektroneja
## Footnote
Elektronegatiivisuuserot kasvavat jaksollisessa järjestelmässä siirryttäessä alhaalta ylös ja vasemmalta oikealle.
96
Mitä ominaisuuksia epämetalleilla on?
* Alhaisemmat sulamis- ja kiehumispisteet
* Pehmeämpiä kuin metallit
* Alhaisempi tiheys
* Eristävät sähköä
## Footnote
Poikkeuksena grafiitti ja grafeeni, jotka johtavat sähköä.
97
Mikä on dispergiovoima?
Heikko sähköinen vetovoima, joka syntyy hetkellisten dipolien vaikutuksesta
## Footnote
Dispersiovoimat ovat heikkoja kemiallisia sidoksia, jotka vaikuttavat pienten molekyylien välillä.
98
Mikä on allottropia?
Ilmiö, jossa samalla alkuaineella esiintyy erilaisia rakennemuotoja
## Footnote
Esimerkkejä ovat hiilen eri allotrooppiset muodot, kuten timantti ja grafiitti.
99
Mikä on kovalenttinen sidos?
Sidoselektronit jaetaan sidoksen muodostavien atomien kesken.
100
Mikä on Lewisin kaava?
Atomin, molekyylin tai ionin esitystapa, jossa atomien väliset kovalenttiset sidokset ja vapaat ulkoelektroniparit merkitään pisteillä.
101
Mikä on molekyylihila?
Malli alkuainemolekyylien ja molekyyliyhdisteiden kiinteän olomuodon rakenteesta.
102
Mikä on osittaisvaraus?
Pieni atomin tai molekyylin sisäinen sähkövaraus, joka voi olla hetkellinen tai pysyvä.
103
Mitä tarkoittaa oktetti?
Pysyvä, kahdeksan ulkoelektronin järjestelmä.
104
Mikä on poolinen kovalenttinen sidos?
Kovalenttinen sidos, jossa sidoksen muodostavilla atomeilla on sama elektronegatiivisuusero.
105
Mikä on yksinkertainen kovalenttinen sidos?
Kovalenttinen sidos, jossa sidoksen muodostaneiden atomien välillä on yksi yhteinen elektronipari.
106
Mikä on molekyyliyhdiste?
Vähintään kahden eri alkuaineatomin sitoutuminen toisiinsa kovalenttisilla sidoksilla.
107
Miten molekyylin poolisuus määräytyy?
Tarkastellaan atomien välisiä elektronegatiivisuuseroja ja poolisten sidosten avaruudellista suuntautumista.
108
Mikä on dipoli?
Muodostuu kahdesta vastakkaisesta varauksesta, joilla on tietty suuruus ja jotka ovat tietyllä etäisyydellä toisistaan.
109
Mikä on elektronegatiivisuus?
Kuvaa kemiallisesti sitoutuneen atomin kykyä vetää puoleensa sidoselektroneja.
110
Miten poolittomat ja pooliset molekyylit eroavat toisistaan?
Poolittomat molekyylit koostuvat poolittomista kovalenttisista sidoksista, kun taas pooliset sisältävät dipoleja.
111
Mitä ovat heikot kemialliset sidokset?
Molekyylien, molekyylin eri osien tai ionin ja molekyylin välinen kemiallinen sidos, kuten dispersiovoimat ja dipoli-dipolisidokset.
112
Mikä on dispersio?
Pienten, lyhytaikaisten osittaisvarausten vaikutuksesta muodostuva heikko sähköinen vetovoima.
113
Mikä on vetysidos?
Molekyylien välinen tai saman molekyylin eri osien välinen heikko sidos, joka syntyy positiivisen osittaisvarauksen sisältävän vetyatomin ja voimakkaasti elektronegatiivisen atomin välille.
114
Miten ionisidos syntyy?
Metalliatomit luovuttavat ulkoelektroninsa saavuttaakseen oktetin, mikä johtaa ionien muodostumiseen.
115
Miten ioniyhdisteiden kaavat kirjoitetaan?
Kaavaan kirjoitetaan ensin positiivinen ioni ja sitten negatiivinen ioni.
116
Mikä on ioniluonteen arviointi?
Sidostyyppiä voidaan arvioida alkuaineiden elektronegatiivisuusarvojen avulla.
117
Mikä on heikko sidos?
Molekyylien, molekyylin eri osien tai ionin ja molekyylin välinen kemiallinen sidos.
118
Mikä on pooliton molekyyliyhdiste?
Rakentuu poolittomista molekyyleistä.
119
Mitä tarkoittaa hapettuminen?
Metalliatomien ulkoelektronien luovuttamista oktetin saavuttamiseksi.
120
Mitä tarkoittaa pelkistyminen?
Epämetallien elektronien vastaanottamista.
121
What is the formula for ammonium carbonate?
(NH4)2CO3
122
What is the name of the compound CaBr2?
kalsiumbromidi
123
What is the formula for sodium phosphate?
Na3PO4
124
What is the Roman numeral used for in naming ionic compounds?
To indicate the charge of metal ions that can form multiple positive charges
125
What is the name of FeCl2?
rauta(II)kloridi
126
What is the name of FeCl3?
rauta(III)kloridi
127
Lead can form which two oxides?
PbO (lyijy(II)oksidi) and PbO2 (lyijy(IV)oksidi)
128
What is an anion?
ioni, jolla on negatiivinen sähkövaraus
129
Define oxidation.
kemiallinen reaktio, jossa aine luovuttaa ulkoelektronin tai -elektroneja
130
What is the definition of an ion?
atomi tai atomiryhmä, jolla on negatiivinen tai positiivinen sähkövaraus
131
What is an ionic lattice?
malli ioniyhdisteen kiinteän olomuodon rakenteesta
132
What is an ionic bond?
vahva sähköinen vetovoima negatiivisten ja positiivisten ionien välillä
133
What is a cation?
ioni, jolla on positiivinen sähkövaraus
134
What is water of crystallization?
kiinteän aineen kidehilaan sitoutunut vesi
135
What does octet describe?
pysyvä, kahdeksan ulkoelektronin järjestelmä
136
Define reduction.
kemiallinen reaktio, jossa aine vastaanottaa uloimmalle elektronikuorelleen yhden tai useamman elektronin
137
What is the definition of a salt?
ionirakenteinen yhdiste
138
True or False: Salts are solid at room temperature due to strong ionic bonds.
True
139
Why do salts not conduct electricity in solid form?
positiiviset ja negatiiviset ionit ovat tiukasti kiinni toisissaan
140
What happens to ionic lattices when they are dissolved in water?
Ionihila hajoaa ja irtoaa sähköisesti varattuja hiukkasia
141
What are electrolytes?
liuoksia, joissa ionit toimivat sähkövarauksen kuljettajina
142
How can ionic compounds conduct electricity?
sulattamalla tai liuottamalla veteen
143
What is the property of ionic lattices?
kovia, mutta hauraita
144
What is a dipole?
muodostuu kahdesta vastakkaisesta varauksesta
145
What is electronegativity?
kemiallisesti sitoutuneen atomin kykyä vetää puoleensa sidoselektroneja
146
What is a hydrogen bond?
heikko sidos, joka muodostuu positiivisen osittaisvarauksen sisältävän vetyatomin ja voimakkaasti elektronegatiivisen atomin välille
147
At what temperature is water most dense?
+4°C
148
What effect does soap have on water's surface tension?
Rikkoutuu vesimolekyylien välisiä vetysidoksia ja pienentää pintajännitystä
149
Define osmosis.
ilmiö, jossa vesi virtaa puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksesta väkevämpään
150
What is the concentration of physiological saline used in hospitals?
noin 0,9 massaprosenttia NaCl
151
What happens to red blood cells in a hypertonic solution?
kutistuvat
152
What happens to red blood cells in a hypotonic solution?
turpoavat
153
What is the process of a salt dissolving in water?
Ionihilaa koossapitäviä ionisidoksia katkeaa
154
What is the term for ions surrounded by water molecules?
akvaioneiksi
155
Fill in the blank: Many salts dissolve well in water, such as _______.
natriumkloridi (NaCl)
156
What are poorly soluble salts called?
niukkaliukoisia
157
What is the behavior of water at room temperature compared to gases?
Vesi on neste, monet suuremmat aineet ovat kaasuja
158
Mikä on kylläinen liuos?
Liuos, joka sisältää suurimman mahdollisen määrän liuennutta ainetta tietyssä liuostilavuudessa ja lämpötilassa
## Footnote
Kylläinen liuos saavutetaan, kun liukeneva aine ei enää liukene liuottimeen.
159
Miten pienet, pooliset molekyylit vaikuttavat liukoisuuteen?
Ne ovat yleensä hyvin veteen liukenevia
## Footnote
Vesimolekyylit kykenevät tarttumaan poolisiin molekyyleihin dipoli-dipoli- tai vetysidoksilla.
160
Miksi kiinteän aineen liukoisuus yleensä kasvaa lämpötilan noustessa?
Koska liukoisuus ilmoittaa, kuinka monta grammaa kiinteää ainetta liukenee 100 grammaan vettä tietyssä lämpötilassa
## Footnote
Tämä tarkoittaa, että lämpötilan nousu lisää energian ja liikkuvuuden määrää, mikä parantaa liukenemista.
161
Miten kaasujen liukoisuus muuttuu lämpötilan noustessa?
Kaasujen liukoisuus pienenee lämpötilan noustessa
## Footnote
Tämä johtuu siitä, että lämpötilan nousu lisää kaasumolekyylien liikettä, mikä vähentää niiden vuorovaikutusta liuottimen kanssa.
162
Mikä on akvaioni?
Veteen liuennut ioni, johon vesimolekyylit ovat sitoutuneet ioni-dipolisidoksilla
## Footnote
Akvaioni on tärkeä käsite, kun tarkastellaan ionisten yhdisteiden liukenemista veteen.
163
Mikä on dipoli-dipolisidos?
Poolisten molekyylien tai molekyylinosien dipolien välinen sähköinen vetovoima
## Footnote
Dipoli-dipolisidokset ovat heikkoja kemiallisia sidoksia, mutta ne vaikuttavat merkittävästi aineiden liukoisuuteen.
164
Mitä tarkoitetaan dispersiovoimalla?
Pienten, lyhytaikaisten osittaisvarausten vaikutuksesta muodostuva molekyylien tai molekyylinosien välinen heikko sähköinen vetovoima
## Footnote
Dispersiovoimat ovat heikkoja kemiallisia sidoksia, jotka vaikuttavat aineiden vuorovaikutukseen.
165
Mikä on eksoterminen tapahtuma?
Lämpöenergiaa vapauttava tapahtuma
## Footnote
Eksotermiset reaktiot tuottavat lämpöä ympäristöönsä.
166
Mikä on endoterminen tapahtuma?
Lämpöenergiaa sitova tapahtuma
## Footnote
Endotermiset reaktiot vaativat lämpöä ympäristöstä, mikä voi laskea ympäristön lämpötilaa.
167
Mikä on ioni-dipolisidos?
Ionin ja poolisen molekyylin dipolin välille muodostuva heikko sidos
## Footnote
Tämä sidos on keskeinen ionisten yhdisteiden liukenemisessa veteen.
168
Mitä tarkoitetaan niukkaliukoisella suolalla?
Aine, jonka liukoisuus veteen on pieni
## Footnote
Niukkaliukoiset suolat eivät liukene helposti veteen, mikä vaikuttaa niiden kemiallisiin reaktioihin.
169
Mikä on vetysidos?
Molekyylien välinen tai saman molekyylin eri osien välinen heikko sidos
## Footnote
Vetysidokset ovat erityisen voimakkaita heikkoja sidoksia, jotka syntyvät, kun vetyatomi on positiivisesti varautunut ja sitoutuu voimakkaasti elektronegatiiviseen atomiin, kuten F, N tai O.
