Osa 1 Flashcards

(110 cards)

1
Q

Vahvistusilluusio

A

Ihminen kiinnittää huomiota vain sellaisiin asioihin jotka vahvistavat jo olemassa olevia uskomuksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Itsevarmuusharha

A

Omia uskomuksia pidetään varmempina ja perustellumpina kuin mitä ne todellisuudessa ovat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Tieteellisen tutkimuksen toteutamisen vaiheet

A
  1. Tutkimusongelman rajaaminen
  2. Tutkimusmenetelmien valinta
  3. Aineiston kerääminen ja analysointi
  4. Tutkimusraportin kirjoittaminen ja sen asettaminen tiedeyhteisön arvioitavaksi
  5. Tutkimuksen julkaiseminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Tutkimusongelma

A

Tutkimuksen tarkka aihe

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Hypoteesi

A

Alkuoletus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Otos

A

Tutkimukseen osallistuvat koehenkilöt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Perusjoukko

A

Ihmisryhmä jota tutkimus on rajattu tutkimaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Riippumaton muuttuja

A

Tekijä jota tutkija tietoisesti säätelee ja jonka vaikutusta halutaa selvittää ( lääkkeen nauttiminen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Riippuva muuttuja

A

Ilmiö johon riippumaton muuttujan oletetaan vaikuttavan (suorituskyky lääkkeen alaisena)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Positiivinen korrelaatio

A

Silloin kun yhden muuttujan arvo nousee samalla toisen muuttujan arvo nousee

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Negatiivinen korrelaatio

A

Yhden muuttujan arvo nousee kun toisen muuttujan arvo laskee

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Tutkimusraportin osia

A
  1. Tiivistelmä
  2. Tutkimusongelma
  3. Menetelmät
  4. Tulokset
  5. Pohdinta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Vankilakoe

A

Philip Zimbardo

Eettisesti kyseenalainen koe vallan jakautumisesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Mitä tarkoitetaan Kognitiivisilla toiminnoilla

A

Ihmisen tiedonkäsittelyyn kuten tarkkaavaisuuteen, havaitsemisen, muistiin, ajatteluun liittyviä toimintoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Emootio

A

Tunne

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Motivaatio

A

Yksittäisistä toiminnan syistä tai vaikuttimista muodostuva kokonaisuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Psyyke

A

Kognitiivisen toiminnan, emootioiden ja motivaation muodostama kokonaisuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Perustietoisuus

A

Kaikkein perustavin tietoisuuden muoto ( kyky kokea subjektiivisia, henkilökohtaisia kokemuksia)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Reflektiivinen tietoisuus

A

Mahdollistaa omien uskomusten ja tekojen arvioinnin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Itsetajunta

A

Kyky mieltää itsensä muista erillisenä yksilönä

tätä on tutkittu esim maalaamalla lapsen otsaan täplä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Dynaaminen tiedostamaton

A

Psykodynaamisen psykologian käsitys tiedostamattomasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Tiedostamaton tiedonkäsittely

A

Kognitiivinen käsitys tiedostamattomasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Skeema

A

Sisäinen malli eli kokemusten ja niitä koskevien tulkintojen pohjalta rakennettuja käsityksiä todellisuudesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Skriptit

A

Tapahtumaketjuiksi järjestyneitä sisäisiä malleja joiden avulla osaamme toimia erilaisissa tilanteissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Minäkäsitys
Itseä koskeva sisäinen malli joka ohjaa toimintaamme usein ratkaisevalla tavalla
26
Sisäisten mallien hyödyt
Ilman sisäisiä malleja havainnot olisivat jäsentymättömiä ja kaoottisia
27
Minäkäsitys
Monitahoinen ja tärkeä sisäinen malli
28
Itsetunto
Tarkoittaa sitä missä määrin arvostamme ja hyväksymme itsemme
29
Reaaliminäkäsitys
Käsitys siitä mitä todella olen
30
Ihanneminäkäsitys
Käsitykset siitä millainen haluaisin olla
31
Sosiaalinen minäkäsitys
Käsitykset siitä millaisena muut pitävät minua
32
Sanaton minätieto
Varhaisista vuorovaikutuskokemuksista syntynyt mutta jatkuvasti muokkautuva perustava kokemus itsestä
33
Identtiteetti
Kuka minä koen olevani ja mihin koen kuuluvani
34
Itseään toteuttava enne
Ilmiö jossa yksikön tai yhteisön uskomus jostakin asiasta alkaa muokata todellisuutta niin että uskomus toteutuu
35
Ulkoinen motivaatio
Toiminnan avulla tavoitellaan jotain muuta toiminnasta irrallista päämäärää ( opiskelussa vanhempien hyväksyntä)
36
Väline-ehdollistuminen
Kun Käyttäytyminen jota palkitaan lisääntyy ja käyttäytyminen josta seuraa rangaistus vähenee
37
Sisäinen motivaatio
Kun henkilö on motivoitunut sen takia että tekeminen on mukavaa ja kiinnostavaa ( lapsen leikki)
38
Miten kokemus autonomiasta syntyy
Kun yksilön on mahdollista vaikuttaa siihen mitä tavoitteita hän asettaa itselleen ja kuinka hän toimii tavoitteidensa suuntaisesti
39
Mitä ovat motivaation lähteitä
1. Kokemus autonomiasta 2. Kokemus pätevyydestä ( onnistuminen) 3. Kokemus yhteenkuuluvuudesta
40
Mieliala
Yleisempiä ja pidempikestoisia monia eri tapahtumia värittäviä tunnesävyjä
41
Mitkä ovat perustuneet
Mielihyvä, pelko, viha, inho,hämmästys ja suru
42
Mitä ovat sosiaaliset tunteet
Emootioiden jotka edellyttävät opittua sosiaalisten suhteiden ymmärtämistä ja tulkintaa ( häpeä, mustasukkaisuus, vahingonilo, kiitollisuus)
43
Mitä ovat defenssit
Tiedostamattomia puolustuskeinoja. Defenssien avulla on mahdollista olla kohtaamatta tosiasioita, tunteita ja ajatuksia
44
Torjunta defenssinä
Hankalia tunteita herättävä ajatus, tunne tai tosiasia jätetään huomioimatta
45
Projektio
Defenssi jossa omat ajatukset, tunteet tai asenteet siirretään muiden ominaisuuksiksi
46
Eristäytyminen
Defenssi jossahenkilö eristää itsensä tilanteeseen liittyvistä tunteista
47
Älyllistäminen
Defenssi jossa asioita yritetään selittää järjen kautta
48
Huumori denfenssinä
Tunteita peitetään huumorin avulla
49
Regressio
Defenssi jossa turvaudutaan omaa kehitysvaihetta varhaisemman tason käyttäytymiseen
50
Arvonkieltäminen
Ikävän asian selittäminen kieltämällä sen tärkeyttä ( kaveri suhde loppuu vähätellään kaverin tärkeyttä)
51
Halkominen
Defenssi jossa asiat jaetaan mustiin ja valkoisiin, hyviin ja huonoihin
52
Reaktiomuodostus
Defenssi jossa torjuttu tunne korvataaan tietoisuudessa toisella usein päinvastaisella tunteella ( alemmuuden tunnetta kompensoidaan näyttämällä menestyvältä)
53
Kohteensiirto
Tunteiden siirto muualle ( huono päivä tulee esiin vasta kotona)
54
Limbinen järjestelmä
Asettuu kypärämäisesti aivojen keskelle aivorungon yläosan ympärille ja isoaivojeb alapuolelle (Mantelitumake, hippokampus)
55
Isoaivot
Hoitavat aistimiseen, havaitsemiseen ja liikkeiden ohjaamiseen liittyviä tehtäviä
56
Mikä on psyykkisen toiminnan kannalta kaikkein tärkein aivojen osa
Aivokuori eli korteksi
57
Lateralisaatio
Aivopuoliskojen työnjako
58
Mistä takaraivolohko vastaa
Näköaistimusten alkuvaiheen käsittelystä
59
Mitä päälakilohkot käsittelevät
Tuntoaistimuksia
60
Mihin ohimolohkot ovat erikoistuneet
Kuuloaistimuksien käsittelyyn
61
Mitä otsalohkoon tekevät
Otsalohkojen liikeaivokuori käskyttää ja ohjaa liikkeitämme
62
Mitä hermosolut muodostavat
Muodostavat laajan yhteyksien verkoston jossa viestit kulkevat hermoimpulssien välityksellä
63
Välittäjä aine
Synapseissa viestin kuljettava aine
64
Asetyylikoliini
Välittäjäaine jonka toiminta on yhteydessä vireystilaan, oppimiseen ja muistiin
65
Dopamiini
Välittäjäaine joka ohjaa liikkeitä ja aivojen palkkio- ja mielihyväjärjestelmää
66
Serotoniini
Välittäjäaine joka säätelee univaiheita, mielialaa ja ahdistuneisuutta
67
Gaba (gama aminovoihappo)
Välittäjäaine joka hillistsee hermoimpulssin etenemistä
68
Lumevaikutus
Tarkoittaa sitä että nekin potilaat jotka eivät saa elimistön tilaan vaikuttavaa lääkettä hyötyvät hoidosta
69
Mikä yhdistää kulttuurin
Asenteet, arvot, uskomukset, normit ja toimintatavat
70
Individualistinen kulttuuri
Korostetaan yksilön roolia itsenäisenä ja muista erottuvana toimijana
71
Kollektiivinen kulttuuri
Yhteisöön sopeutuminen ja jäsenyys ryhmissä korostuvat
72
Sisäistäminen
Sitä että yksilö omaksuu yhteisön toimintatapoja, normeja ja tarinoita siten että niistä tulee osa hänen omaa psyykkistä toimintaansa
73
Ulkoistaminen
Sitä että yksilö voi jakaa sisäisiä kokemuksiaan muiden kanssa
74
Julkilausuttuja normeja
Esim. Lait, järjestyssäännöt sekä ryhmän yhdessä tekemät suulliset sopimukset
75
Piilonormit
Käytäntöjä joista ei ole selkeästi yhdessä sovittu mutta joita ryhmäläiset noudattavat yhteisten oletusten pohjalta
76
Ryhmän kiinteys eli koheesio
Tarkoitetaan ryhmän kykyä pysyä koossa
77
Rooliristiriita
Tarkoitetaan tilannetta jossa henkilö kokee yhteen tai useampaan rooliin liittyvät odotukset vaikeasti yhteen sovitettavina
78
Roolin sisäinen ristiriitaa
Syntyy silloin kun samaan rooliin liitetään keskenään ristiriitaisia odotuksia
79
Roolien välinen ristiriita
Syntyy kun yhteen rooliin liittyvät odotukset ovat ristiriidassa toiseen rooliin liittyvien odotusten kanssa
80
Sosiaalinen kognitio
Muiden ihmisten muodostamaan ympäristöön liittyvää tiedon käsittelyä
81
Attribuutio
Käyttäytymisen syitä koskevat selitykset
82
Oman edun Attribuutiovääristymä
Oman menestyksen selittäminen esimerkiksi omalla lahjakkuudella, pysyvillä peroonallisuuden piirteillä ja epäonnistumiset väliaikaisilla syillä
83
Attribuution peruserhe
Toisen ihmisen toimintaa selitetään sisäisillä tekijöillä
84
Mitkä asiat vaikuttavat oppimiseen
Opiskelutaidot, kiinnostus, motivaatio, usko omiin kykyihin ja tunteet
85
Mitä Lontoon taksinkuljettaja tutkimuksessa saatiin selville
Taksikuljettajien hippokampus oli suurempi kuin kontrolliryhmän
86
Mihin kolmeen alueeseen muisti jakaantuu
1. Sensorien muisti 2. Työmuisti 3. Säilömuisti
87
Mitä sensorien muisti tekee
Vastaan ottaa aistiärsykkeitä ja valikoi ympäristöstä ne ärsykkeet jotka pääsevät työmuistin käsiteltäväksi ja samalla ihmisen tietoisuuteen
88
Mitä työmuisti tekee
Työmuisti toimii nykyhetkessä sillä ihminen on tietoinen kulloinkin työmuistissa olevista sisällöstä. Työmuistissa muistettavaa ainesta muokataan, jäsennetään ja järjestellään sekä verrataan säilömuistissa oleviin tietoihin
89
Mitä säilömuistissa on
Sellaiset tiedot, taidot ja muistot jota parhaillaan ei käytetä mutta jota tarvitaan nykyhetken ymmärtämiseen ja uuden asian oppimiseen
90
Mitä tarkoittaa muistin rekonstruktiivisuus
Jatkuvan tiedon muokkaamista ja rakentamista
91
Pystyvyysuskomus
Yksilön käsitys pätevyydestään
92
Oppimisen yhteissäätely
Kyse on opiskelijoiden keskinäisestä sosiaalisesta tuesta ja vastuun jakamisesta
93
Metakognitio
Tietoisuutta omista ja muiden ihmisten kognitiivisista toiminnoista ajattelusta ja oppimisesta
94
Pintasuuntautunut lähestymistapa
Opiskelijan ensisijaisena tavoitteena on suoriutua oppimistehtävästä
95
Syväsuuntautunut lähestymistapa
Opiskelija pyrkii ensisijaisesti ymmärtämään opiskelemansa materiaalin. Lähestymistapaan liittyy henkilökohtainen kiinnostus ja sisäinen motivaatio
96
Suunnitelmallinen opiskelun lähestymistapa
Opiskelija noudattaa mahdollisimman johdonmukaista ja tavoitteellista opiskelutapaa. Opiskelu tapa voi liittyä joko pintasuuntautuneeseen tai syväsuuntautuneeseen lähestymistapaan
97
Minkälainen on optimistista strategiaa käyttävä opiskelija
Hänellä on korkeat odotukset suoriutumiselle, vahva usko omaan pätevyytensä sekä halu kehittyä ja oppia uutta
98
Defenssiivis pessimistinen strategia
Opiskelija pyrkii hyvään suoritukseen mutta tulkitsevat suoritustilanteet stressaavammiksi kuin optimistisen strategian käyttäjät
99
Itseä vahingoittava strategia
Käyttäjät pelkäävät epäonnistumista ja tuntevat ahdistusta opinnoissaan. Toiminta keskittyy tehtävän kannalta epäolennaiseen. He tulkitsevat omaa käyttäytymistään ja luovat selityksiä mahdolliselle epäonnistumiselle
100
Daniel Stern
Kehitystä kuvaava teoria. Perustuu vauvatutkimuksen tuloksiin ja psykodynaamiselle psykologialle tyypilliseen pyrkimykseen ymmärtää yksilön kokemuksia ja mielensisäistä maailmaa
101
Sosiaalinen hymy
Tarkoitetaan sitä että vauva alkaa reagoida ihmiskasvoihin, hymyilemällä
102
Ydinminuus
Varhaisista kokemuksista muodostuva varhainen tunne olemassaolosta ja toimivuudesta
103
Protokeskustelu
Keskustelumainen vuorovaikutus vauvan ja aikuisen välillä. Esim isä kysyy kysymyksen vaiva jokelteler jtn
104
Mitä 7kk-15kk ikinen vauva osaa jo tehdä
Osaa ilmaista yhä enemmän omia kokemuksiaan ja aikomuksistaan ilmeiden, liikkeiden ja ääntelyn avulla. Hän osaa itsekin ilmaista haluamista, vastustusta ja kiinnostusta
105
Mitä tärkeää kehityksen kannalta tapahtuu seitsemän ja yhdeksän kuukauden välillä
Vauva tulee tietoiseksi omasta mielestään. Vauvan ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa jaetaan tunteita, aikomuksia ja tarkkaavaisuuden kohteita
106
Tunteiden yhteensoinnuttaminen
Vanhempi aistii lapsen tunnetilan ja vastaa siihen sopeuttaen oman reaktionsa sen mukaan
107
Sosiaalinen mallintaminen
Aikuisen käyttäytyminen antaa vauvalle vihjeitä, siitä miten uuteen kohteeseen tulisi suhtautua, millaisia tunteita uuteen tilanteeeseen liittyy ja miten siinä toimitaan
108
Milloin lapsi yleensä oppii puhumaan/ sanoo ensimmäiset sanansa
Ensimmäisen ikävuoden tienoilla
109
Siirtymäobjekti
Esim turvaräsy joka edustaa lapsen mielessä sitä turvallisuutta jota hän kokee vanhemman läsnä ollessa
110
Mitä kaksivuotias osaa
Oppii puhumaan pidempiä lauseita ja hänen muistinsa kehittyy. Hän alkaa muodostamaan tarinoita