Osa 4 Flashcards
(152 cards)
1
Q
Tunne- elämys
A
Koettu tunne. Pieni osa tunnerektiota
2
Q
Kognitiivinen arviointi
A
Tunteiden arvioimista
3
Q
Neurofysiologiset reaktiot
A
Tunteet syntyvät hermojärjestelmän reagoidessa ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin.
4
Q
Tunneilmaisu
A
Ilmeet, eleet ja kehon asennot, äänensävyt
5
Q
Toimintavalmius
A
Esimerkiksi kehon reaktiot ovat osa emootioihin liittyvää valmiutta toimia edellyttämällä tavalla
6
Q
Tunteiden affektiivisuus
A
Emootioiden biologinen ja kehollinen puoli
7
Q
Seitsemän affektiivista järjestelmää
A
- Etsimis ja palkkiojärjestelmä
- Vihan järjestelmä
3 pelon järjestelmä
4.hoivan järjestelmä - Leikin järjestelmä
- Seksuaalisen halun järjestelmä
- Paniikin ja surun järjestelmä
8
Q
Mitä emootiojärjestelmä tekee
A
Rekisteröi ulkoisia ärsykkeitä ja synnyttää kehon sisäisiä tuntemuksia tai kokemuksia. Se säätelee emootioiden kestoa, voimakkuutta ja laatua, niihin liittyviä fysiologisia reaktioita ja ilmaisua
9
Q
Interoseptio
A
Kehollisten tuntemusten aistimista
10
Q
Mitä aivorunko tekee
A
Synnyttää kehollisia kokemuksia. Se on todennäköisesti interoseptiivisen kokemuksen syntypaikka
11
Q
Aivosaari
A
Aivokuoren poimu ohimolohkon sisällä, saattaa olla tärkeä tehtävä ihmisen interoseption säätelyssä. Aivosaari aktivoituu esim koettaessa inhoa.
12
Q
Mitä tapahtuu jos aivosaari vaurioituu
A
Jos vain toinen puoli vaurioituu lämmön aistimiskyky ja kivun erottaminen heikkenevät. Jos molemmat aivosaaret vaurioituvat kyky kokea tunteita voimistuu. Ihmisestä tulee yliherkkä
13
Q
Somatosensorinen aivokuori
A
Osallistuu tunteiden säätelyyn
14
Q
Pihtipoimu
A
Käsitellään interoseptiivisia tuntemuksia. Aktivoituu esim tuskaa koettaessa.
15
Q
Mantelitumake
A
Pienehkö tilalle ohimolohkon kärkiosassa hippokampuksen tuntumassa. Tärkeä tunteiden ja muistamisen kannalta. Mantelitumake esim aktivoituu pelkoehdollistumisen yhteydessä. Mantelitumake säätelee tunteiden kokemista, havaitsemista, ilmaisemista ja sosiaalista tiedokäsittelyä
16
Q
Mantelitumakkeen vaurio
A
Tunteiden ilmaisun väheneminen, vaikeus tunnistaa tunteita ja kasvojen ilmeitä tai muistaa tapahtumia johon liittyy tunteita
17
Q
Selviytymisjärjestelmä
A
Sijaitsee aivojen sisäosissa. Järjestelmän keskus on mantelitumakkeessa. Mantelitumakkeesta on yhteys hypotalamuksen kautta aivorunkoon jossa käynnistetään autonomisen hermoston taistele tai pakene reaktio
18
Q
Orbitofrontaalinen osa
A
Olennainen osa tunteiden tietoisessa käsittelyssä ja säätelyssä. Esimerkiksi phibeas cagen tapaturma vaurioitti etuotsalohkon osaa
19
Q
Palkkiojärjestelmä
A
Mielihyvän tunnetta ja palkkio-oppimista säätelevä välittäjäainejärjestelmä. Keskeinen osa on mielihyvätumake jolla on yhteyksiä etuotsalohkojen pohja ja sisäosiin, tyvitumalkeisiin ja limbiseen järjestelmään kuten mantelitumakkeeseen ja aivorunkoon
20
Q
Dopamiini
A
Mielihyvätumakkeen käyttämä välittäjäaine
21
Q
Mikä on tunteiden olennaisin tehtävä Antonino Damasion mukaan
A
Homeontasian säilyttäminen eli elimistön tasapainon säilyttäminen
22
Q
Mikä kuuluisa psykologinen koe tutkii ehdollistumista
A
J.B Watsonin pikku Albert koe. Koe osoitti että etenkin pelkoa on mahdollista oppia klassisen ehdollistumisen kautta
23
Q
Peilisolu
A
Aivokuoren liikealueilla sijaitsevia soluja jotka aktivoituvat kun ihminen havaitsee toisen ihmisen liikkeitä
24
Q
Mikä on peilisolujen tarkoitus
A
Liikkeiden jäljittelyn ja oppimisen lisäksi toisen ihmisen tavoitteellisen toiminnan ennakoiminen ja ymmärtäminen
25
Sosiaalinen hymy
Sosiaalisissa tilanteissa tuotettu hymy
26
Ryhmän koheesio
Eli ryhmän kiinteys.
27
Greenbergin malli
Greenberg jakaa tunteet neljään ryhmään sen perusteella miten tunteet on syntynyt
28
Ensisijainen adaptiivinen tunne
Tunne joka syntyy välittömänä ja tarkoituksenmukaisena reaktiona. Edistää selviytymistä
29
Ensisijaiset epäadaptiiviset tunteet
Tunteet heräävät välittöminä reaktioina mutta eivät kuitenkaan ole selviytymistä edistäviä. Epäadaptiiviset tunteet ovat opittuja reaktioita
30
Toissijaisen tunteet
Syntyvät reaktiona muihin tunteisiin tai ajatuksiin etenkin silloin kun ensisijaiset tunteet jäävät tunnistamatta
31
Välineelliset tunteet
Sosiaalisten tilanteiden ja tiettyjen roolien edellyttämät tunteet
32
Psyykkinen työ
Psyykkisen tasapainon ylläpito
33
Hallintakeinot
Tietoisia ja yksilön selviytymistä edistäviä tasapainon ylläpitämisen tapoja
34
Puolustuskeinot eli defenssit
Ihmisen tiedostamattomia tapoja olla kohtaamatta asioita, tunteita, tai ajatuksia
35
Kognitiivisesti suuntautunut selviytyjä
Valitsee älyllisiä keinoja selviytyä. Esim hankkii lisä tietoa, analysoi ongelmaa
36
Emotionaalisesti suuntautunut selviytyjä
Ilmaisee tunteitaan esim itkemällä tai nauramalla, hän kertoo tunteistaan toisille. Myös tanssi, piirtäminen ja musiikki ovat keinoja ilmaista tunteita
37
Sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä
Hakee tukea muista ihmisistä. Hän voi myös ottaa jonkin tehtävän tai roolin ryhmässä mikä auttaa häntä selviytymään
38
Luovuuteen suuntautunut selviytyjä
Käyttää mielikuvitustaan joko välttääkseen vaikeaksi kokemiaan tosiasioita tai löytääkseen ratkaisuja ongelmiinsa
39
Henkisesti suuntautunut selviytyjä
Hakee merkityksiä ja selityksiä uskonnosta tai hän nojautuu johonkin aatteeseen tai arvoihin
40
Fyysisesti suuntautunut selviytyjä
Purkaa paineita liikkumalla ja pyrkimällä rentoutumaan. Hän voi syödä ja nukkua paljon toisaalta myös käyttää alkoholia tai huumeita
41
Mihin neljään defenssien ryhmään George Vaillant jakaa defenssit
1. Kypsät eli adaptiiviset defenssit
2. Neuroottiset defenssit
3. Kehittymättömät eli epäadaptiiviset defenssit
4. Psykoottiset defenssit
42
Kypsät eli adaptiiviset defenssit
Mahdollistavat tasapainon saavuttamisen tunteiden, ajatusten, minäkäsityksen ja ihmissuhteiden välillä
43
Sublimaatio
Kypsä defenssi jossa tunteita kanavoidaan. Esim kateellinen työntekijä kanavoi tunteensa energiseen ja antaamukselliseen työntekoon
44
Altruismi
Epäitsekkyyttä joka voi toimia adaptiivisena defenssinä
45
Arvonkieltäminen
Adaptiivinen defenssi jossa toiveen tai tavoitteen arvoa vähätellään kun sitä ei saavuteta
46
Neuroottiset defenssit
Liittyvät yksilön omaan kokemukseen eivätkä ne vaikuta yksilön kokemuksiin muista ihmisistä.
47
Reaktiomuodostus
Neuroottinen denssi jossa yksilö käyttäytyy tavalla joka on päinvastainen pohjimmaisiin tunteisiin
48
Älyllistäminen
Vaikeita tunteita selitetään faktoilla ja tiedoilla. Neuroottinen defenssi
49
Torjunta
Neuroottinen defenssi jossa vaikeat tunteen siirretään syrjään
50
Kehittymättömät eli epäadaptiiviset tunteet
Puolustuskeinoja jossa itsen ja toisen ihmisen välinen raja vääristyy
51
Projektio
Kehittymätön defenssi jossa yksilö siirtää oman ominaisuutensa, toiveensa tai halunsa toiselle ihmiselle
52
Fantasia
Kehittymätön defenssi jossa yksilöllä on rikas sisäinen maailma jonka hän pitää muilta salassa.
53
Passiivinen aggressio
Kehittymätön defenssi jossa yksilö samanaikaisesti kärsii itse ja rankaisee muita. Nuori voi juoda itsensä humalaan jolloin hän voi pahoin seuraavana päivänä, samalla hän huolestuttaa vanhempiaan
54
Acting out
Kehittymätön defenssi jossa yksilö ilmaisee toiveitaan suoralla toiminnalla tiedostamatta itse näitä toiveita ja niihin liittyviä tunteita. Ilmenee impulsiivisena toimintana kuten kontrolloimattomana agressiivisuutena
55
Psykoottiset defenssit
Puolustuskeinoja jotka vääristävät konkreettista ulkoista todellisuutta. Liittyy vakaviin mielenterveyden häiriöihin
56
Kieltäminen
Psykoosin defenssi. Esim sairauden kieltäminen
57
Todellisuuden vääristäminen
Psykoottinen defenssi jossa henkilö esim kuvittelee seurustelevan filmitähden kanssa jota ei ole koskaan tavannut
58
Hallusinaatio
Todellisuuden vääristymät jossa ihminenikään kuin näkee painajaista ollessaan hereillä. Psykoottinen defenssi
59
Mikä säätelee vireystilaa
Aivojen ulkoiset ärsykkeet, sähkökemiallinen toiminta ja kehon biologiset toiminnot
60
Sensorimotorinen deprivaatio
Ärsykkeiden puuttumista
61
Avoverkosto eli retrikulaarijärjestelmä
Keskeisin valvetilan altivaatiota säätelevä järjestelmä joka sijaitsee aivorungossa. Toimii yhdessä talamuksen ja sen alapuolella olevien aivoalueiden kanssa
62
Mitä tapahtuu Kevyen unen vaiheessa (s1 ja s2)
Aivojen sähköisen toiminnan aktiivisuus hidastuu, hengitys ja pulssi tasaantuvat, silmän liikkeet hidastuvat ja lihasjännitys vähenee
63
Mitä tapahtuu syvän unen vaiheen aikana (s3 ja s4)
Aivojen sähkötoiminta hidastuu edelleen, lihasjännitys on hyvin vähäistä ja silmät liikkumattomat
64
Mitä tapahtui vilkeunen eli rem- unen aikana
Aivot aktivoituvat, hengitys ja pulssi muuttuvat epäsäännollisiksi ja silmät liikkuvat nopeasti
65
Missä unen vaiheessa nähdään unia
Rem- unen aikana
66
Glymfasttinen järjestelmä
Kuona-aineiden poistaminen unen aikana
67
Mikä on unien näkemisen merkitys Sigmund Freudin mukaa
Psykodynaamisen teorian mukaan unet ovat portti piilotajuntaan, mielen tiedostamattomaan sisältöön
68
Aktivaatio- synteesi- teoria
Unen aikana aivoissa tapahtuu spontaania aktivoitumista minkä perusteella ihminen yhdistelee satunnaisesti unimielikuvia säilömuistin sisällöistä
69
Stressi
Tilanne jossa ihmiseen kohdistuvat haasteet ja vaatimukset ylittävät hänen käytössä olevat voimavarat
70
Eustressi
Tarpeellinen, toimintaa tehostava stressi
71
Distressi
Fyysistä ja psyykkistä haittaa tuottava stressi
72
Primaariarvio
Arvio siitä mitä tietty tilanne merkitsee ihmiselle itselleen ja miten se vaikuttaa hänen elämäänsä. Yleensä tilanteet koetaan joko hyvinä, neutraaleina tai streessaavina
73
Sekundaariarvio
Kohdistuu omiin keinoihin ja voimavaroihin. Ihminen joutuu pohtimaan onko hänellä voimavaroja selvitä stressaavasta tilanteesta
74
Stressin biologiset tekijät
Evoluution taistele tai pakenen- reaktio, autonomisen hermoston altivaatio ja hormonitoiminta, elimistön immuunijärjestelmä, yksilölliset erot herkkyydessä stressin kokemiseen
75
Stressin psykologiset tekijät
Kognitiiviset arviot ympäristön vaatimuksista, voimavaroista sekä mahdollisista seurauksista ja niiden merkityksestä, persoonallisuuden piirteet, kuten optimismi ja sinnikkyys, hallintakeinot ja kyky hyödyntää niitä, minäpystyvyys ja oletus saatavilla olevista sosiaalisesta tuesta
76
Stressin ympäristötekijät
Stressitekijöiden määrä, voimakkuus ja kesto, stressitekijöiden ennakoitavuus, hallittavuus ja mahdollinen pitkäkestoisuus, sosiaalisen tuen saatavilla olo ja kulttuurista opitut tavat suhtautua stressitekijöihin
77
Miten hypotalamus vaikuttaa nopeassa stressireaktiossa
Sympaattinen hermosto aktivoituu ja hypotalamus erittää adrenaliinia ja noradrenaliinia, syntyy taistele tai pakene- reaktio, sydämen syke nopeutuu, verenpaine nousee ja verenkierto lisääntyy
78
Mitä pitkäkestoisessa stressissä tapahtuu
Aivolisäke erittää kortikotropiinia ja lisämunuaisyen kuorikerroksen toiminta kiihtyy, kortisolin eritys lisääntyy, elimistön aktivaation nousu, alttius fyysisiin sairauksiin ja psyykkisiin oireisiin kasvaa ja immuunijärjestelmä voi pettää
79
Oksitosiini
Hormooni jonka tehtäviin kuluu korjata elimistön stressin aiheuttamista vaikutuksista sekä auttaa kehoa rentoutumaan stressitilanteissa
80
Traumaperäinen stressi
Voimakkaan pelon tai kauhun tunteiden herättämä stressi. Oireina unettomuus ja keskittymiskyvyn puute. Henkilö kertaa toistuvasti mielessään traumaattisia tapahtumia eikä reagoi muihin ihmisiin
81
Mihin kolmeen stressinhallinnan keinot voidaan jakaa
Ongelmaan keskittyvä, emootioihin keskittyvä ja sosiaalisen tuen saamiseen keskittyvä stressinhallinta keino
82
Mihin kolmeen kriisit voidaan jakaa
1. Kehityskriisi
2. Elämänkriisi
3. Äkillinen kriisi
83
Kehityskriisi
Luonnolliseen kehityskulkuun kuuluvia joskus myönteisiä vaikkakin ongelmallisia tilanteita joita ovat esim nuoren itsenäistyminen, vauvan saaminen
84
Elämänkriisi
Pitkäkestoinen kuormitustilanne jota kaikki eivät kohtaa. Esim työuupuminen, vakava sairaus tai avioero
85
Äkillinen kriisi
Yllätyksellinen ja epätavallisen voimakas tapahtuma joka tuottaisi kenelle tahansa huomattavaa kärsimystä. Esim liikenneonnettomuus, tulipalo, äkillinen vammautuminen
86
Sokki
Tapahtumahetkellä tai tiedon saannin hetkellä yleisin reaktio. Jotkut voivat lamaantua kun taas toiset käyttäytyvät mekaanisesti sulkien tunteet pois, tai hätääntyä huutamalla, itkemällä
87
Reaktiovaihe
Sokkivaihetta seuraava vaihe joka ilmenee voimakkaina ja vaihtelevina tunteina sekä muisti- ja keskittymisvaikeuksina. Vapaina, pahoinvointi, sydämen tykytys, univaikeudet. Ihminen alkaa ymmärtää mitä on tapahtunut
88
Työstämis ja käsittelyvaihe
Ihminen alkaa jo suunnata katsetta tulevaisuuteen ja sen mahdollisuuksiin
89
Uudelleen suuntautumisen vaihe
Tapahtunut alkaa hiljalleen muuttua osaksi elämää ja kokemusta omasta itsestä
90
Prososiaalinen käyttäytyminen
Auttamista
91
Sosiaalinen eristyneisyyden
Sosiaalisten suhteiden määrän vähyys ja turvaverkon puuttumista
92
Emotionaalinen yksinäisyys
Henkilö kokee että hänellä ei ole riittävän läheisiä, luottamuksellisia ja tyydyttäviä suhteita vaikka hänen ympärillään olisi objektiivisesti havainnoiden paljonkin ihmisiä
93
Mitä ovat mielenterveyden häiriöiden tunnusomaisia piirteitä
1. Yksilön kokema kärsimys
2. Toimintakyvyn haitta
3. Normeista poikkeaminen
94
Mistä tutkimuksesta David Rosehan on tunnettu
Terveenä mielisairaalassa tutkimuksen joka tutki mielenterveyden luokittelujen perusteista ja pätevyydestä
95
Mihin kolmeen mielenterveyden häiriöt voidaan jaksa niiden luonteen perusteella
1. Mielialahäiriöt ja Ahdistuneisuushäiriö
2. Persoonallisuushäiriöt
3. Psykoottiset häiriöt
96
Mihin kahteen mielialahäiriöt jaetaan
Masennukseen ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön
97
Mitä ovat masennuksen oireita
Alakuloinen mieliala, joka jatkuu viikkoja, kuukausia tai vuosia, mielihyvän kokemuksen katoaminen sekä uupumus, itsetuhoisuus
98
Kaksisuuntainen eli bipolaarinen häiriö
Henkilö kärsii masennusjaksojen lisäksi maanisista jaksoista joiden aikana mieliala on hyvin korkealla ja itsetunto kohonnut
99
Mitä ovat ahdistuneisuushäiriöitä
Paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, määräkihtainen pelko ja pakko-oireisuus
100
Paniikkihäiriö
Ilmenee toistuvina paniikkikohtauksina. Kohtaukseen liittyy muutamien minuuttien aikana kehittyvä hyvin voimakas pakokauhuksi yltyvä ahdistuksen tunne
101
Mikä oletetaan olevan paniikkihäiriön syynä
Henkilön iteroseptio eli kehontietpisuuden herkkyys
102
Määräkohtainen pelko eli fobia
Pelko kohdistuu johonkin tiettyyn asiaan kuten lentämiseen tai käärmeisiin
103
Mikä selittää fobioiden synnyn
Useimmissa tilanteissa voidaan selittää klassisen ehdollistumisen kautta
104
Pakko-oireinen häiriö
Henkilö kokee toistuvia pakkoajstuksia ja pakkotoimintoja
105
Pakkoajstukset
Mieleen vastentahtoisesti tunkeutuvia, epämiellyttäviä ja vieraalta tuntuvia ajatuksia
106
Pakkotoiminnot
Eli kompulsiot ovat usein toistuvia pakonnomaisia rituaaleja joillahenkilö purkaa pakkoajstudten ahdistavuutta
107
Dissosoaatio
Todellisuudentajun häiriö joka on vain hetkellistä
108
Konversiohäiriö
Dissosoaatiota mielen ja kehon välillä. Ihminen voi menettää näkökykynsä vaikka silmissä ei olisi mitään vikaa
109
Laihuushäiriö ( anoreksia nervosa)
Itse aiheutettua ja ylläpidettyä fysiologinen nälkiintymistila jossa keskeistä on lihavuuden pelko ja ruumiinkuvan vääristyminen
110
Ahmimishäiriö ( bulimia nervoso)
Henkilö oirehtii syömällä ja saa toistuvia ahmimiskohtauksia joita seuraa oksentaminen
111
Persoonallisuushäiriöt
Pitkäaikaisia ja pysyviä, kulttuurin sisäisistä normeista poikkeavia käyttäytymismalleja ja kokemisen tapoja jotka haittaavat vuorovaikutusta ja estävät yksilön sopeutumista
112
Mihi kolmeen ryhmään persoonallisuushäiriöt voidaan luokitella
1. Oudot ja erikoiset piirteet
2. Epävakaat piirteet
3. Ahdistuneisuuden piirteet
113
Minkälaisia defenssinä persoonallisuushäiriöinen käyttää
Kieltämistä, projektiota, halkominen ( asiat nähdään mustavalkosena), acting out
114
Psykoosi
Tarkoitetaan muuntunutta tietoisuuden tilaa, jossa ihminen ei pysty arvioimaan mikä on totta ja mikä on hänen mielensä sisäistä. Tämä voi ilmetä hallusinaatioina tai harhaluuloina
115
Suhteittamisharha
Henkilö saattaa esimerkiksi kuvittelevan TV uutisten yrittävän kommunikoida hänen kanssaan
116
Identtiteettiharha
Psykoottinen kuvittelee olevansa joku muu
117
Skritsofrenia
Pitkäkestoinen ja vakava mielenterveyden häiriö. Puhkeaa usein varhaisessa aikuisiässä ja puhkeamiseen liittyy usein stressaava elämäntilanne
118
Skritsofrenian positiiviset oireet
Ohimeneviä psykoosijaksoja jolloin esiintyy hallusinaatioita, harhaluuloja ja puheen sekavuutta
119
Skritsofenian negatiiviset oireet
Puutteita psyykkisissä toiminnoissa. Esim puhe, tunne-elämän ja tavoitteellinen toiminta saattavat vaimentua ja latistua. Skritsofreenikko saattaa olla puhumaton, aloitekyvytön ja apaattinen eikä nauti aikaisemmin mielihyvää tuottavista asioista
120
Mielenterveyden häiriöiden Periytyvyys
Kuinka suuri osa tietyn mielenterveydenhäiriön kokonaisvaihtelusta tietyllä hetkellä ja tietyssä populaatiossa voidaan selittää geneettisillä tekijöillä
121
Psykoterapia
Asiakkaan ja terapeutin vuorovaikutukseen perustuva hoitomuoto
122
Psykodynaamiset terapiat
Tavoitteena on auttaa asiakasta selvittämään ja työstämään mielensisäisiä ja vuorovaikutuksellisia ristiriitoja
123
Pitkä psykodynaaminen terapia
1-3 tapaamista viikossa useamman vuoden ajan
124
Lyhyt psykodynaaminen terapia
Tapaaminen kerran viikossa noin vuoden ajan
125
Psykoanalyysi
4 tapaamista viikossa keskinmäärin 5 vuoden ajan
126
Kognitiivinen terapia
Kognitiivisen käyttäytymisterapia: näkyvien oireiden lieventämiseen ja käyttäytymiseen tähtäävää tavoitteellista, suhteellisen lyhytkestoista.
Muut kognitiiviset terapiat:
Sisäisten mallien tutkimista ja uuden suhtautumistavan etsimistä haitallisiin ajattelutottumuksiin
—> voi olla lyhyt kestoista (10-15) tapaamista tai pitkäkestoista (1-2 vuotta)
127
Ratkaisu- eli voimavarakeskeinen lyhytterapia
Keskitytään asiakkaan voimavarojen kartoittamiseen, tavoitteena on halutun muutoksen käynnistäminen nykyisten vahvuuksien ja tulevaisuutta koskevien mielikuvien pohjalta, lyhytkestoista, tapaamiset voivat olla epäsäännöllisiä
128
Kriisi ja traumaterapia
Tavoitteena ylivoimaisten kokemusten käsitteleminen turvallisesti, perustuu tietoon traumaattisten tapahtumien vaikutuksesta, kriisiterapia pyritään aloittamaan nopeasti traumaattisen kokemuksen jälkeen
129
Ryhmäterapia
Voi olla jonkin yhteisen haasteen tai koittavan taidon vuoksi perustettu ryhmä ( syömishäiriöryhmä, jännittämisryhmä, voi olla teemaltaan avoin ryhmä jossa toimitaan yksilöterapian kohdalla mainitun viitekehityksen pohjalta m, ryhmää ohjaa kokenut mielenterveysalan ammattilainen tai psykoterapeutti
130
Perheterapia
Tutkitaan perheen keskinäisiä suhteita ja vuorovaikutusta, tavoitteena helpottaa kaikkien perheenjäsenten tai yksittäisen perheenjäsenen kokemaa kärsimystä tai oireita, tavallista että useampi terapeutti työskentelee yhdessä
131
Transferenssi
Eli tunteiden siirto jossa potilas reagoi tiedostamattaan terapeuttiin tavoilla jotka heijastavat hänen aiempien merkitykselliseen ihmisduhteidensa piirteitä
132
Paykoanalyysi
Sigmund Freudin kehittelemä terapia muoto
133
Mihin kolmeen Sigmund Freud jakoi tietoisuuden
Tietoiseen, esitietoiseen ja tiedostamattomaan
134
Mitä kuuluu esitietoiseen tietoon
Kaikki se mistä emme ole tietoisia juuri nyt, mutta joka on mahdollista saada tietoisuuden piiriin
135
Mihin tiedostamattoman mielen sisällöt vaikuttavat
Käyttäytymiseen ja tietoisiin kokemuksiin, ajatuksiin, tunteisiin ja aikomuksiin
136
Mitä unet edustavat psykodynaamisen tulkinnan mukaan
Esitietoista ainesta jonka avulla on mahdollista tunnistaa itselle tärkeitä teemoja ja tunteita
137
Mitä transferenssista pyritään tutkimaan
Sen avulla pyritään saamaan tietoa siitä millaisia asiakkaalle merkittävät vuorovaikutuskokemukset ovat olleet
138
Vastatransferenssi
Kun terapeutti alkaa vastaamaan asiakkaan tiedostamattomiin odotuksiin ja mukautua siihen rooliin johon asiakas oman kehityshistoriassa pohjalta hänet asettaa
139
Objektisuhdeteoria
Kuvataan sitä miten vauva luonitselleen halujen ja toiveiden kohteen eli objektin toisen ihmisen kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen perusteella
140
Toistamispakko
Luomme aina uudelleen niitä asetelmia jotka ovat olleet kehityksen kannalta merkityksellisiä
141
Id eli viettipohja
Psyykkeen tiedotamaton osa joka edustaa alkukantaisia viettejä ja tarpeita
142
Suoerego
Eli yliminä joka edustaa psyykessä sekä tietoisia että tiedostamattomia vaatimuksia. Suoeregon vaatimukset ovat usein tiukkoja ja armottomia joten ego joutuu etsimään myös niiden suhteen tasapainottavia keinoja
143
Ensimmäinen aalto
Tavoitteena käyttäytymisen muuttaminen, oppimishistoria: ehdollistaminen ja mallioppiminen, alistavien tekijöiden ja seurausten tarkastelu, uusien taitojen harjoitteleminen, terapeutti on valmentaja
144
Automaattiset ajatukset
Välittömiä ja joskus huomaamatta jääviä ajatuksia jotka heräävät toistuvasti samoissa tilanteissa ja jotka johtavat ongelmalliseen käyttäytymiseen tai hankaliin tunteisiin
145
Perususkomus
Koko elämää ja olemista jäsentäviä sisäisiä malleja
146
Toinen aalto
Uskomukset ja sisäiset mallit tarkastelun kohteena, huonosti toimivien uskomusten tunnistaminen ja kyseenalaistaminen, uusien uskomusten rakentaminen
147
Kolmas aalto
Tietoisuustaidot: tietoinen läsnäolo, rauhoittuminen, tunteiden ja ajatusten tarkasteleminen neutraalisti ja hyväksyvästi, vaikeiden tunteiden sietäminen ja niiden läpi eläminen, arvojen mukainen toiminta
148
Vitorio Guidano merkitysorganisaatio
Kuvaa sitä tiedon prosessoinnin tapaa jolla henkilö jäsentää ja selittää kokemistaan
149
Menetyksen, pettymyksen ja vaillejäämisen merkitysorganisaatio
Herkkyys kokea erilaisia tapahtumia menetyksinä ja korostunut taipumus pettyä omissa odotuksissaan ja loukkaantua. Liittyy usein masennukseen
150
Turvallisuuden ja turvattomuuden merkitysorganisaatio
Ahdistuneisuuteen ja fobioihin ja paniikkihäiriöihin liittyy usein herkkä uhkien ja vaarojen havaitseminen ja turvattomuuden kokemukset korostuvat
151
Yksilöitymisen ja itsetunnon merkitysorganisaatio
Yleinen esim syömishäiriöistä kärsivillä, liittyy usein vaikutta tunnistaa omia tunteita ja muita sisäisiä tietoja. Liittyy tyhjyyden tunnettaa ja tunne siitä että omat kokemukset ovat epäluotettavia
152
Hallinnan ja kontrollin merkitysorganisaatio
Korostunut pyrkimys hallintaan ja kontrolliin suhteessa ulkoiseen ja sisäiseen maailmaan. Muutokset koetaan uhkaavina. Liittyy pakko-oireisiin häiriöihin
