Rytmihäiriöt Flashcards
(45 cards)
1
Q
Eteislepatuksen tyypillinen EKG-muutos
A
- Sahalaitainen, alaspäin suuntautuva F-aalto II, III, avF
- fr 180-220/min
2
Q
Eteislepatuksen hoito
A
- Katetriablaatio oireiselle tehokkain hoito
- Rytminsiirto tehdään sähköisesti
- ak-hoiton kuten eteisvärinässä
3
Q
Epätyypillinen lepatus
A
- Ei tyypillistä F-aaltoa, nopea frekvenssi
- Hankala erottaa eteisvärinässä
- Hoito ja etiologia samat kuin eteisvärinässä
4
Q
Supraventrikulaarisen takykardian epidemiologia
A
- 90% johtuu synnynnäisestä sydänviasta
- n 2/1000 synnynnäinen oikorata
Yleensä jäänyt lihassäie oikoradaksi tai AV-solmuke jäänyt kaksisolmuiseksi
5
Q
SVT oireet
A
-Yhtäkkiä alkava kohtauksenomainen tykytys (190-220), huimaus presynkope, synkope, hengenahdistus
- Yleensä alkaa alle 20v tai 50-60 paikkeilla
- Voi olla useita kohtauksia päivässä
- N 1% väestöstä
- Johtuu yleensä oikoradasta
6
Q
SVT diagnoosi
A
- Anmneesi: nopeasti alkava ja loppuva tasainen tykytys
- EKG tykytskohtauksen aikana
- Holter ( ei tehokas)
- Tapahtuma-EKG muutama vk
- elektrofysiologinen tutkimus
Potilaan voi lähettää elektrofys. tutkimukseen pelkästään tyyppioireen takia
7
Q
SVTn mekanismit
A
- AV.solmukkeen kiertoaktivaatio 50%
- Kätkeytynyt WPW eteiskammiosolmukes -> kammio –> takaisin eteiseen 30%
- Manifesti WPW (eteinen–>oikorata–>kammio–> normirata)
- Ektooppinen eteistakykardia
8
Q
SVTn mekanismit
A
- AV.solmukkeen kiertoaktivaatio 50%
- Kätkeytynyt WPW eteiskammiosolmukes -> kammio –> takaisin eteiseen 30%
- Manifesti WPW (eteinen–>oikorata–>kammio–> normirata)
- Ektooppinen eteistakykardia
9
Q
SVT-hoito
A
Akuutti kohtaus
- Vagaaliset keinot; carotishieronta, valsalvaus = keuhkot täyteen ilmaa ja ponnistus -> vagusaktivaatio
- Iv adenosiini 10-20mikrog nopeana boluksena + keittosuolaa perään –> aiheuttaa huonon olon (täydellinen av katkos 10-20s)
- Kardioversio jos muut ei toimi
Kohtauksenesto
- Johtumista estävät lääkkeet; kalsiumestäjät yms ei kovin tehokkaita
- Katetriablaatio parantaa
10
Q
SVT tyypillinen ekg
A
Kapeakompleksinen, nopea takykardia, ei välttämättä näy p-aaltoja
Syke yleensä 190-220 bpm
11
Q
Kammioperäiset takykardiat
A
- Kammiotakykardia
- Kääntyvien kärkien kammiotakyk.
12
Q
Kammiotakykardia = VT etiologia
A
- Leveäkompleksinen takykardia
- Johtuu lähes aina sydänviasta
- Leveäkompleksinen kammiotakykardia + sepelvaltimotauti tai sairastettu infakrti –> kammiotakykardia
Rakenteellisesti terveessä sydämessä pitkä QT-syndrooma, brugada, wpw…
13
Q
Kammiotakykardian ekg
A
Leveäkompleksinen takykardia
14
Q
Kammiotakykardian diagnoosi
A
- EKG:sta
- Oireina tajunnanmenetys tai presynkope, tykytys, sydänpysähdys
- Jos hidas, niin tajunta voi pysyä
15
Q
Kammiotakykardian luokittelu
A
- Lyhytkestoinen (nonsustainens, 3-30 lyöntiä)
- Pitkäkestoinen eli sustained
- Jatkuva
- Monomorfinen vs polymorfinen
- Kammiovärinä :/
16
Q
Kammiotakykardian estohoito
A
- Katetriablaatio
- Antitakykardiatahdistin ja defibrillaattorihoito eli ICD nykyään yleisin hoito
- Lääkehoito
- Repolarisaatiota pidentävät
17
Q
Kääntyvien kärkien takykardia etiologia ja oireet
A
= torsades de pointes
- Liittyy pidentyneeseen QT-aikaan
- Tajuttomuuskohtaus
- Pysähtyy usein itsestään mutta voi edetä kammiovärinään
18
Q
Kääntyvien kärkien takykardian hoito
A
Synnynnäisiin
- Beetasalpaus propranololi iv usein riittää
-Alfasalpaaja
Hankinnaiseen MgSO¤ 1-2g iv, hypokalemian korjaus
19
Q
Sick sinus syndrome etiologia ja ekg
A
- Hidas rytmihäiriö
- Esiintyvyys lisääntyy ikääntyessä (sidekudos +autonomisen hermoston toiminta heikkenee)
- EKG - Sinuslyöntien välillä pitkiä taukoja = sinusarrest (3-6s tauot)
- Sinusatriaaliblokki
- Sinusbradykardia, ei rasituksessakaan yli 90
Vaarallinen lähinnä tajunnanmenetyksen takia
20
Q
Hitaat rytmihäiriöt
A
- Ongelma sinussolmukkeessa tai johtumisessa
- Sairaan sinuksen oireyhtymä
- AV-blokit
21
Q
SSS oireet ja hoito
-
A
- Huimaus, synkope, tväsymys, huono rasituksensieto
- Anamneesi, ekg, holter, rasitus-ekg, rytmivalvuri
- ## Tahdistinhoito jos tajunnanmenetyksiä
22
Q
I asteen av-blokki
A
PQ-aika yli 200ms, voi olla terveelläkin
23
Q
II asteen av-blokki
A
Mobitz 1 hyvänlaatuinen, PQ aika pitenee kunnes yksi QRS jää pois
- Johtuu korkeasta vagaalisesta tonuksesta
Mobitz 2 –> p-aaltoa ei aina seuraa QRS
24
Q
III asteen av-blokki
A
- Täydellinen katkos, kammiot ja eteiset lyövät omaa tahtia
- Tahdistinhoito
25
AV-johtumishäiriöiden hoito
- AV-johtumista hidastavien lääkkeiden lopetus
- Beetasalpaajat, digitalis, kalsiumsalpaajat, rytmihäiriölääkkeet
Mobitz II, III asteen av-blokki --> tahdistin
Oireinen Mobitz I --> tahdistin
26
Lisälyöneille altistavat tekijät
Stressi, sydänsairaudet, rauhallinen tilanne...
27
Eteislisälyönnit
Saa alkunsa toisesta eteisestä, vaarattomia mutta joskus johtavat tiheälyöntisyyskohtauksiin
- P-aallot näkyy, aina QRS p-aallon jälkeen
- Osassa lyöneistä poikkeava p-aalto, esim invertoitunut tai kumma muoto,
eli **poikkevat p-aallot, mutta QRS normaali** (paitsi joskus etesilisälyönti tulee t-aallon jälkeen, jolloin näky QRS --> T --> QRS)
Lisäksi lyönti tulee liian aikaisin
28
Joka toinen lyönti on lisälyönti, tilaa kutsutaan
Eteis- tai kammiobigeminiaksi
29
Kammiolisälyönnin etiologia
- Alkaa oik/vas kammiosta
- Terveessä sydämessä hyvälaatuinen
- Runsas kammiolisälyöntisyys liittyy sydämen vajaatoimintaan
- Jos potilaalla sydänsairaus, akmmiolisälyönti ennakoi vakavaa rytmihäiriötä
30
Kammiolisälyöntien jaottelu
- yHENMUOTOINEN ELI UNIFOKAALINEN lähtee aina samasta kohdasta
--> näyttävät samalta
- Monimuotoinen eli multifokaalinen lähtee useista kohdista --> näyttävät eriltä
- Ylesin rosenbaumin lisälyönti
31
Rosenbaumin lisälyönti, miten tunnistaa ekg:ssa
- Oikean kammion ulosvirtauskanavasta lähtevä lisälyönti, yleisin kammiolisälyöntu
- Hyvälaatuinen
- Näkyy ekg:ssa leveä, pitkä QRS ja ei p-aaltoa
32
Lisälyöntien diagnoosi
1. Huolellinen anamneesi --> kesto, kuinka usein, haittaako elämää,missä tilanteissa, sukuanamneesi
--> onko vakavia oireita (**tiheälyötnisyyskohtaus, synkopee**),
2. Kliininen tutkimus: auskultointi: sivuäänet, tasaisuus
3. EKG kaikille!
4. Mahd. labrat --> PVK, elektrolyytit, verensokeri, kilpparikokeet
Jos ei poikkeavaa --> lisälyönnit hyvälaatuisia ja ei tarvita jatkotutkimuksia
Jos on poikkeavaa --> Holter, ECHO, lähete kardiologille
33
Lisälyöntien hoito
Tervettä sydäntä **ei tarvitse hoitaa**
- Kerro potilaalle, että vaarattomia ja voi tulla jopa tuhansia päivässä
- Altistavat tekijät pois, esim kofeiinin vähentäminen
- Jos aiheittaa huomattavaa haittaa, voidaan beetasalpaajaa koittaa
Jos sydänsairaus --> perustaudin hoito ja **tehokas beetasalpaajahoito** + tarv. katetriblaatio
34
Potilaalla on useita kammiolisälyöntejä tuplapituisessa ekg:ssa, mikä jatkotutkimus
ECHO, pitää selvitellä rakenteellista sydänvikaa. Holter ei ensisijainen koska lisälyönnit on jo todettu. Jos perus-ekg:ssa ei lisälyöntejä näy mutta oireita on, otetaan holter.
35
SVT altistavat tkeijät
- Eteis tai kammiolisälyönnit
- Valvominen, vösymyt
- Alkoholi tupakka
- Kumartaminen, haukottelu
36
SVT eri tyypit
1. Eteiskammiosolmukkeen kiertoaktivaatiotakykardia; eli AVNRT
2. Eteis-kammiokiertoaktivaatiotakykrdia: ongelma oikorata
3. Eteistakykardia
37
SVT: AVNRT
AV-solmuke ajkautunut kahtia nopeaan ja hitaaseen rataan, sähkö jää pyrimän silmukkaan
- AVNRT on yleisin aikuisen SVT
- kapea Qrs, p-aalto joko qrs sisällä tai heti sen jälkeen
38
AVRT
- svt:n muoto, jossa eteisen ja kammio välissä kätkeytynyt oikorata, joka mahdollistaa impulssin etenemisen eteisestä kammioon tai toisinpäin nopeasti
- Oikoratoja voi olla useita, voi pysyä oireettomana koko elämän
- Näkyy lepo-ekg:ssa jos rata johtaa eteisistä kammioihin --> nähdään delta-aalto + lyhyt pq-aika + pitkä qrs (wpw)
- Aiheuttaa yleensä **ortodromisen takykardian** eli rata kammiosta eteiseen
WPW-oireyhtymä jos delta-aallot + pitkä qrs + lyhyt pq + tajunnamenentyksiä
39
Eteisvärinän hoito
- perussairauksien hoito
- sykkeen hallinta --> beetasalpaaja tai ca-salpaaja
- rytminsiirto lääkkein (flekainidi tai vernakalantti) tai sähköllä
- AK-hoito jos tulosriski
40
Milloin eteisvärinän rytminsiirtoa ei voi tehdä
1. jos oireen alusta yli 48h ja
ak-hoito ei riittävän kauaa (suora ak väh 3vk ja varfariinilla INR >2 väh 3vk)
tai sydämensisäisiä trombeja ei ole suljettu pois
2. Sinusrytmi ja eteisvärinä vaihtelee
3. Vaikea sinuss toimintahäiriö
4. Akuutti infarkti, sydänlihastulehdus, kilppariongelma...
41
Eteisvärinän antikoagulaatiohoidon tarve, kenelle aloitetaan
CHA2DS2VAsc pisteytys thedään kaikille eteisvärinäpotilaille
- yli 65v, yli 75v nainen, hypertensio, aiempi aivohalvaus....
-yli 2p -->aloitetaan ak-hoito
- 1p --> yksilöllinen päätös, huomoitava vuotoriski
-0p --> ei ak-hoitoa
Vuotoriski arivioidaan HAS-BLED testillä, jos enemmän pisteitä kuin chadista pitää ak-hoito arvioida ekstrahuolellisesti
-mutta jos tukosriski iso, on ak-hoito yleensä aiheellinen vuotoriskistä huolimatta
42
Ennen ak-hoitoa otettavat labrat
Krea, pvk, INR, Alat
43
Mikä antikogulannti eteisvärinään
Dabigatraani tai
apiksabaani, rivaroksabaani ovat suoria antikoagulantteja, ei tarvita niin paljon seurantaa
Varfariini vaihtoehto
44
Eteisvärinän seuranta
- aivoverenkiertohäiriöoireet
- ekg
- pisteytysmuutokset chad ja hasbled
- onko eteisvärinän yleisyys muuttunut
- rtymihäiriöoireet
45
Akuutin eteisvärinän hoito
Arvioi tukosriski --> jos yli 2p aloitetaan suoran antikoagulaatio ennen rtyminsiirtoa
Jos pieni tukosriski ja alle 12h kesto --> rytminsiirto
Jos kesto yli 12h --> ak-hoito ja rytminsiirto
