Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

TOKSIKOLOGIA > Väittämät 1-100 > Flashcards

Väittämät 1-100 Flashcards

Onko väittämä oikein vai väärin? (100 cards)

Start Studying
1
Q

Toksikologia kuuluu nuorimpiin tieteenaloihin?

A

Väärin.

Toksikologia on yksi vanhimpia käytännön tieteenaloja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Toksikologisen tutkimuksen perimmäinen tavoite on nykyään alkuperäiselle vastakkainen ?

A

Oikein.
Alunperin soveltavaa tutkimusta tavoitteena tuottaa mahdollisimman vahvoja myrkkyjä (antiikki) tai estää ksenobioottien haitalliset vaikutukset ihmiseen, myöhemmin laajentunut toksikanttien vaikutusmekanismeihin -> myös fysiologiaa ja biokemiaa palvelevaa perustutkimusta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Paracelsuksen luonnosteleman periaatteen mukaan kemiallisista aineista vain myrkyillä on
terveydelle haitallisia vaikutuksia?

A

Väärin.

Paracelsuksen mukaan vain annos ratkaisee onko aine myrkky vai ei

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Orgaanisen kemian kehitys on suuresti myötävaikuttanut toksikologisen tutkimuksen
kehitykseen?

A

Oikein.

Oragaaninen kemia kehittyi vauhdikkaasti 1800-luvulla, mikä kiihdytti myös kokeellisen toksikologian kehitystä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Toksikologia edustaa puhtaasti soveltavaa tutkimusta?

A

Väärin.

on perustutkimustakin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Riskin kriittisiä määreitä ovat vaaratekijän suuruus ja todennäköisyys?

A

Oikein.

Riskin suuruus riippuu haitan ilmenemisfrekvenssistä ja vakavuudesta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Ihmisillä on taipumus arvioida heille aiemmin tuntematon vaaratekijä todellista pienemmäksi ja
tuttu taas todellista suuremmaksi?

A

Väärin.
Asia on juuri päinvastoin. Esim. riski kuolla tai loukkaantua auto-onnettomuudessa on suurempi kuin lento-onnettomuudessa, silti monet pelkäävät lentämistä enemmän koska ei ole niin tuttua.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Aistein helposti havaittavat vaarat arvioidaan intuitiivisesti todellista pienemmiksi?

A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Jos ihmiset kokevat kykenevänsä itse säätelemään omaa altistumistaan jollekin vaaratekijälle,
he ovat taipuvaisia mieltämään sen todellista pienemmäksi?

A

Oikein.

Esim. ruoan lisäaineita saatetaan pelätä enemmän kuin tupakointia, vaikka tupakointi on paljon haitallisempaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Kemiallisen aineen ihmiselle aiheuttaman riskin arvioimiseksi keskeistä on tuntea oleellisten
haittavaikutusten annosvasteet, altistumisen luonne ja aineen kinetiikan pääpiirteet?

A

Oikein.
Haittavaikutusten annosvasteet liittyvät siihen onko todellista vaaraa, altistuminen keitä koskee ja kinetiikka siihen millaisia vaikutuksia aine aiheuttaa elimistössä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Riskinarviointiin tarvittava tieto uuden toksikantin haittavaikutuksista elimistössä saadaan
ensisijaisesti eläinkokeista?

A

Oikein.
Muita vaihtoehtoja ovat epidemiologiset tutkimukset ja in vitro- ym. mallit, mutta tässä ainakin toistaiseksi eniten tietoa saadaan koe-eläintutkimuksista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

In vitro –testit ovat päälähde hankittaessa toksikologista tietoa uusien kemikaalien
terveydellisistä haittavaikutuksista?

A

Väärin.

eläinkokeet tärkeämpiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Vain harvojen kemikaalien toksiset vaikutukset noudattavat monotonista annosvasteisuutta?

A

Väärin.

Yksilötasolla altistumisen kasvu lisää vasteen voimakkuutta = monotoninen annos-vastesuhde

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Useimmat kemikaalien aiheuttamat toksiset vasteet noudattavat normaalijakaumaa niille
altistuneessa ihmis- tai eläinpopulaatiossa?

A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Probiittisuora saadaan muuntamalla normaalijakaumasta johdettu kumulatiivinen
vastefrekvenssi keskihajonnoiksi?

A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Saman kemikaalin aiheuttamien eri toksisten vaikutusten herkkyydet eivät eroa toisistaan

A

Väärin.

Vaihtelevat, esim hiirellä TCDD aiheuttaa matalammalla annoksella kehitystoksisuutta ja korkeammalla thymuksen atrofiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Jos toksisen vaikutuksen suhteen ilmenee kattoilmiö eli maksimivaikutus, se johtuu usein aineen kinetiikkaan liittyvistä tekijöistä

A

Oikein.

Taustalla voi olla esim biotransformaatio tai reseptorien saturaatio tai intrasellulaaristen kofaktorien depleetio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Parasetamolin maksatoksisuus johtuu aineen aiheuttamasta entsyymi-induktiosta

A

Väärin.
Parasetamolin maksatoksisuus johtuu siitä, että NAPQI-metaboliittia syntyy ylimäärä, jolloin glutationi ei enää riitä aktivoimaan sitä vaan se sitoutuu kovalenttisesti makromolekyyleihin, jolloin seuraa maksan sentrilobulaarinen nekroosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Parasetamoli on turvallinen kipulääke siksi, ettei siitä synny haitallisia metaboliatuotteita

A

Väärin.
Syntyy reaktiivista metaboliittia N-asetyyli-p-bentsokinoni-imiiniä, mutta sitä syntyy terapeuttisilla annostuksilla vähän. Kun glutationi ei enää riitä inaktivoimaan sitä, syntyy maksavaurion riski

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Henkilöt,joiden maksan glutationitasot ovat normaalia alhaisemmat, ovat muita herkempiä parasetamolin maksatoksisuudelle

A

Oikein.

Mikäli glutationia on maksassa normaalia vähemmän, syntyy helpommin tilanne jossa NAPQI ylimäärä johtaa maksavaurioon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Hivenaineilla,kuten raudalla tai sinkillä, on tyypillisesti monotoninen toksisuuden annos-vastesuhde

A

VÄÄRIN.
Niillä on U:n muotoinen annos-vastekäyrä. Eli liian pienet annokset myös toksisia, tai elimistölle tärkeän hivenaineen puutoksesta sairastuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

A-vitamiinilla toksisen altistustason ja suositellun saannin välinen ero on suurempi kuin B-ryhmän vitamiineilla

A

VÄÄRIN.
Ero on pienempi. Rasvaliukoiset A- ja D-vitamiini kertyvät elimistöön saannin ollessa runsasta, jolloin myrkytysoireiden kehittyminen on mahdollista. Suuret A-vitamiiniannokset lisäävät ihon sarveistumista ja talin eritystä. Äkillisen myrkytyksen oireita ovat kallonsisäisen paineen nousu ja ihon hilseily. Pitkäaikaisessa liika-annostuksessa on todettu ihomuutosten lisäksi maksavaurioita ja luuston haurastumista. Turvallisen saannin yläraja on A-vitamiinilla kymmenkertainen suositeltuun saantitasoon verrattuna. (Terveyskirjasto). Vesiliukoisista vitamiineista ainoastaan B6-vitamiinin runsasta saantia tulee välttää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Ei tunneta mitään kemiallista ainetta tai aineryhmää, jolla jokin toksinen vaikutus heikkenisi annoksen kasvaessa

A

Väärin.

esim hormonihäiriköillä on kaksihuippuinen annos-vastekäyrä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

On olemassa kokeellista ja epidemiologista näyttöä siitä, että vähäinen altistuminen tietyille haitallisille kemikaaleillesaattaa olla terveydelle edullista

A

Oikein.
Voi selittyä puolustus- ja korjausmekanismien aktivoitumisella, tästä on olemassa sekä kokeellisia että epidemiologisia havaintoja, mutta on kiistanalainen ilmiö toksikologiassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Kaikille kemikaalien toksisille vaikutuksille on osoitettavissa kynnysarvo
Väärin. | Genotoksisille karsinogeeneille käytetään ei-kynnysarvomalleja
26
Margin of exposure –turvamarginaali kertoo, miten lähellä todellinen altistumistaso jollekin kemikaalille on sen todennäköisesti haittoja aiheuttavaa tasoa
Oikein
27
Kahdesta kemikaalista toksisesti potentimman haittavaikutukset tulevat esiin pienemmällä annoksella
Oikein
28
Kemikaali, jonka LD50-arvo on 4520 mg/kg, on akuutilta toksisuudeltaan varsin vahva
Väärin. | Mitä pienempi LD50 arvo, sitä vahvempi myrkky eli LD50 4520mg/kg on laimeaa
29
Jos kemikaalin A LD50-arvo on 125 mg/kg ja kemikaalin B 8 mg/kg, on A akuutisti toksisempi kuin B
Väärin. | Vahvemmalla myrkyllä on pienempi LD50 arvo eli B on vahvempi kuin A
30
Kemikaalien akuutin toksisuuden suhteen tiedetään esiintyvän yli miljoonakertaisia eroja
Oikein
31
Jos toksikanteilla on sama vaikutustapa (mode of action), niiden tavallisin yhteisvaikutus on annosadditiivisuus
Oikein. | Kun kemikaaleilla samankaltainen vaikutustapa, mutta potenssit eroavat, tuloksena on annosadditiivisuus (2+3=5)
32
Vasteadditiivisuutta todetaan silloin, kun altistutaan samanaikaisesti kemikaaleille, joilla on eri vaikutustapa (mode of action)
Oikein
33
Tupakoinnilla ja asbestialtistuksella on osoitettu olevan synergistinen yhteisvaikutus
Oikein
34
Synergismissä kahden aineen yhteisvaikutus on niiden summavaikutuksen suuruinen
Väärin. | Yhteisvaikutus on suurempi (synergiassa aineet vahvistavat toistensa vaikutuksia)
35
Jos kemikaalilla on nopea first pass –metabolia maksassa, se on todennäköisesti toksisempaa iv-kuin po-altistuksessa
Oikein. | Toksisempaa juurikin siksi, kun ei mene maksan kautta vaan suoraan verenkiertoon
36
Ip-annetut kemikaalit imeytyvät pääosin maksan kautta
Oikein
37
Kemikaalien akuutti ja krooninen toksisuus kohdistuvat aina samaan kudokseen
Väärin. Voi kohdistua eri kudoksiin; esim. bentseeni akuutti-CNS ja krooninen-luuydin tai etanoli akuutisti CNS ja kroonisesti maksa
38
Toistuva altistuminen samalle kemikaalille johtaa aina sen kertymiseen elimistöön
Väärin. | Kertyminen riippuu kemikaalin puoliintumisajasta ja altistumisen tasosta ja frekvenssistä
39
Ikä ja yksilön kehitysvaihe vaikuttavat kemiallisten aineiden kinetiikkaan elimistössä
Oikein. esim sikiönkehityksessä varhainen organogeneesi (ihmisellä 3.-8. viikko) on herkin vaihe ja vastasyntyneellä vierasaineiden kinetiikka usein aikuisista eroava
40
TCDD on esimerkki aineesta, jonka toksisuuden suhteen esiintyy suuria lajinsisäisiä ja lajienvälisiä herkkyyseroja
Oikein. TCDD kuuluu polykloorattuihin dibentsodioksiineihin, jotka vaikuttavat AH-reseptoreihin. AHr rakenteessa on rakenne-eroja joista voi seurata jopa tuhatkertaisia herkkyyseroja
41
Rotta on ihmistä herkempi kilpirauhaskasvaimia aiheuttaville toksikanteille
Oikein. Rotalta puuttuu thyroxin binding globulin -> T4 homeostaasi häiriintyy helposti -> TSH:n määrä kasvaa -> kilpirauhaskasvaimet
42
Kissa saa ihmistä herkemmin myrkytyksen lääkeaineista, joiden biotransformaatio tapahtuu glukuronidikonjugaation kautta
Oikein. | Kissalta puuttuu UDPGT (glucuronosyltransferase)
43
Organofosfaatit ja karbamaatit ovat hyönteismyrkkyjä, joilla on sama vaikutuskohde, mutta erilainen vaikutuksen kesto
Oikein. Karbamaatit vs. organofosfaatit: sama kohde (asetyylikolinesteraasi), vaikutus kestää muutaman tunnin (karbamaatit) tai entsyymin eliniän (org. fosf.)
44
Kriittisen reseptorin vähenemä (downregulation) toistuvassa altistuksessa jollekin kemikaalille voi johtaa toleranssiin tälle aineelle
Oikein. Toleranssi tarkoittaa alentunutta vastetta toistuvan altistuksen yhteydessä -> tähän voi johtaa esim kohdekudoksen herkkyyden väheneminen reseptorien vähenemän takia
45
Idiosynkrasia on yksi tavallisimpia syitä uusien lääkeaineiden poisvetämiseen markkinoilta
Oikein. Idiosynkrasia on poikkeuksellinen tai odottamaton reaktio, jota tavanomainen riskinarviointi ei kata, ihmisellä erityisesti maksassa tavallinen (ongelma lääkkeiden kohdalla), taustalla usein geneettisistä syistä poikkeava entsyymiaktiivisuus
46
Idiosynkrasialla ymmärretään eläinkokeiden ennustamaa vakavaa haittavaikutusta ihmisessä
Väärin. | Idiosynkrasiaa ei voi ennustaa eläinkokeilla, siksi se onkin niin hankala
47
Apoptoosi on fysiologinen ilmiö
Oikein. | Aktiivinen, ohjelmoitu solukuolema, joka ei aiheuta tulehdusreaktiota
48
Toisin kuin nekroosi, apoptoosi kuluttaa solun omia energiavarastoja
Oikein. | Nekroosi on passiivinen tapahtuma, apoptoosi vaatii ATP:tä
49
Apoptoosissa solu turpoaa, kun taas nekroosissa se painuu kokoon
Väärin. | Nekroosissa turpoaa, apoptoosissa kutistuu
50
Koska apoptoottiset solut erittävät ympärilleen makrofageja houkuttelevia yhdisteitä, ne käynnistävät vahvan tulehdusreaktion
Väärin. | Apoptoosissa ei tulehdusreaktiota
51
Apoptoosi on välttämätön normaalille sikiönkehitykselle
Oikein. | esim sormien muodostuminen vaatii kontrolloitua apoptoosia tai muuten jää räpylät
52
P53-proteiini välittää DNA-vaurion aiheuttamaa apoptoosia
Oikein
53
Kaspaasi-proteaasit ovat keskeisiä nekroottisessa solukuolemassa
Väärin. | Kaspaasit ovat keskeisiä APOPTOOSISSA
54
Nekroosi on solun fysiologinen kuolintapa
Väärin. | Nekroosi on epäjärjestäytynyt solukuolema.
55
Toksikantti voi aiheuttaa kudoksissa samanaikaisesti apoptoosia, nekroosia ja mitoosia
Oikein
56
Solujen sytoplasman kalsiumpitoisuus on noin kymmentuhatkertainen ekstrasellulaariseen kalsiumpitoisuuteen nähden
Väärin. | Ekstrasellulaarinen kalsiumpitoisuus on kymmentuhatkertainen sytoplasmaan nähden
57
Intrasellulaarisen kalsiumpitoisuuden pitkään säilyvä nousu on tyypillistä useiden solumyrkkyjen vaikutukselle
Oikein
58
Hydroksyyliradikaali on happiradikaaleista heikkotehoisin
Väärin, haitallisin
59
Vapaita happiradikaaleja syntyy pieniä määriä koko ajan esim. soluhengityksen yhteydessä
Oikein
60
Sytokromi-P450:n induktioon liittyy kiihtynyt happiradikaalien tuotto
Oikein
61
Kalsium ja happiradikaalit vahvistavat toistensa vaikutuksia toksikanttien aiheuttamien soluvaurioiden välittäjäaineina
Oikein
62
Superoksididismutaasi suojaa happiradikaalien muodostumiselta myöhemmässä vaiheessa kuin katalaasi tai glutationiperoksidaasi
Väärin. | Suojaa jo aikaisemmassa vaiheessa.
63
Toksikanttien akuutit vaikutukset ilmenevät yleensä 2-3 viikon kuluttua altistuksesta
Väärin. | Akuutit vaikutukset ilmenevät yleensä jo minuuteissa/tunneissa
64
Karsinogeenisen vaikutuksen latenssiaika voi olla vuosikymmenien mittainen
Oikein
65
DNA-vaurio on ainoa tunnettu mekanismi, jolla toksikanttien haittavaikutukset voivat välittyä myöhemmille, altistumattomille sukupolville
Väärin. | Voivat siirtyä myös epigeneettisesti
66
DNA:n metylaatio geenin promoottorialueella lisää tavallisesti tämän geenin ekspressiota
Väärin. | Vähentää hiljentämällä geenialueen.
67
Suuren regeneraatiokyvyn omaavissa kudoksissa toksikanttien aiheuttamat vauriot ovat useimmiten korjautuvia
Oikein
68
Kemiallisten karsinogeenien aiheuttama syövän kehitysprosessi on palautuva progressiovaiheeseen saakka
Oikein
69
Jos toksikantti kertyy elimistössä johonkin kudokseen, sen toksisuus kohdistuu aina pahimmin kyseiseen kudokseen
Väärin. | Kohdekudos voi olla eri kuin kertymäkudos
70
Lyijyn kertymäkudos on samalla sen toksisuuden tärkein kohdekudos
Väärin. | Lyijy konsentroituu luuhun mutta kohdekudoksena (toksiset vaikutukset) pehmytkudoksissa
71
Toksikanttien systeeminen toksisuus kohdistuu useammin keskushermostoon kuin lihaksistoon
Oikein
72
Epidemiologisen tiedon etuna toksikologisessa riskinarvioinnissa on lajienvälisen ekstrapolaatiotarpeen puute
Oikein Tarkistettu Raimolta mun mielestä tää väittämä on oikein, epidemiologisessa tutkimuksessa saadaan tietoa ihmisistä ja halutaan myös tutkia ihmisiä? Vertaa koe-eläimillä tehdyt tutkimukset joissa joudutaan ekstrapoloimaan koe-eläimistä saatua tietoa ihmisiin
73
Epidemiologinen data on luotettavin tapa osoittaa toksikantin ja sairauden välinen syy-yhteys
Väärin. | Ei ole luotettavin (korrelaatio ei aina ole kausaatio)
74
Riskinarviointia epidemiologisen tiedon pohjalta haittaavat lukuisat sekundaariset tekijät, jotka voivat huomaamatta yhdistyä sekä kemikaaliin että siihen liitettyyn vaikutukseen
Oikein
75
Epidemiologinen kohorttitutkimus on yleensä metodisesti aikaavievämpi kuin tapaus-kontrollitutkimus
Oikein
76
Toksikologinen riskinarviointi perustuu useimmiten epidemiologiseen tutkimusaineistoon
Väärin. | Perustuu yleensä koe-eläinaineistoon
77
NOAEL-metodia käytetään yleisesti kaikkien toksisten vaikutusten riskinarviointiin
Väärin. | Käytetään ensisijaisesti lajienvälistä ekstrapolaatiota
78
ADI-arvo saadaan siten, että eläinkokeissa herkimmän vaikutuksen ilmaantuvuutta tilastollisesti merkitsevästi lisännyt annostaso jaetaan turvakertoimella 100
Väärin ADI = TDI = NOAEL/100
79
NOAEL-metodissa käytettävä turvakerroin pyrkii kattamaan lajienvälisen vaihtelun, mutta olettaa ihmisten olevan herkkyydeltään identtisiä
Väärin. | Huomioi mm. Ihmisen painon
80
Erään kemikaalin eläinkokeissa suurin annos, jolla ei ilmennyt herkintä haittavaikutusta, oli 0.4 mg/kg/vrk. Tämä tarkoittaa tavanomaisella turvakertoimella sitä, että 60 kg painava aikuinen voi haitatta altistua päivittäin korkeintaan 24 μg:lle kyseistä kemikaalia.
Väärin. Voi altistua 240 ug 0,4/100x60=0,24 -> 240ug
81
NOAEL-metodi ei riipu sovellettavan annos-vastekäyrän muodosta
Oikein
82
Benchmark-menetelmä hyödyntää NOAEL-metodia paremmin herkimmän haittavasteen annos-vastekäyrää
Oikein
83
Benchmark-menetelmä ottaa NOAEL-metodia paremmin huomioon yksilöiden välisen vaihtelun sekä koekohtaiset tekijät
Oikein
84
Benchmark-menetelmässä TDI lasketaan jakamalla herkimmän haittavasteen annos-vastekeskiarvokäyrältä saatava päivittäisannos turvakertoimella 100
Väärin Lasketaan 95%:n luottamusvälin alemman käyrän antama annos valitulla vastetasolla ->referenssiarvo, josta voidaan johtaa TDI/ADI käyttäen vastaavia kertoimia kuin NOAEL-metodissakin
85
Riskinarviointiin käytettävien lineaaristen mallien perusolettamana on vaikutusten kynnysarvoisuus
Väärin. | Laskelmat tehdään olettaen jo yhden molekyylin olevan riski
86
Perinteisesti genotoksisten karsinogeenien riskinarvio tehdään hakemalla se altistustaso, joka eläinkoedatan perusteella tuottaisi elinikäisessä altistuksessa yhden lisäsyöpätapauksen miljoonaa altistunutta kohden
Oikein
87
Erään genotoksisen kemikaalin karsinogeenisen vaikutuksen kriittinen annos eläinkokeissa benchmark-menetelmällä oli 1 μg/kg/vrk; jos ihmisten päivittäinen altistumistaso tälle aineelle on n. 150 ng, ei EU:n uuden MOE-riskinarviointimenetelmän perusteella ole aihetta huolestumiseen
VÄÄRIN Periaate: verrataan Bd metodilla eläinkokeista saatua kriittistä annosta ihmisten todellisiin altistumistasoihin, jos ero jää alle ~10 000, syytä huolestumiseen
88
Kemikaalien riskinarviointiin käytettävät koe-eläintutkimukset tehdään vain uroseläimillä hormonaalisen homogeenisuuden varmistamiseksi
VÄÄRIN Tutkimukset tehdään molemmilla sukupuolilla
89
Kemikaalien riskinarvioinnissa käytetään vanhoja ja heikkokuntoisia eläimiä, koska ne ovat muita herkempiä toksikanteille
VÄÄRIN Käytetään terveitä ja nuoria eläimiä
90
Kemikaalin kineettisiin tutkimuksiin käytetään koe-eläimenä useimmiten hiirtä
VÄÄRIN Yleisimmin rotta
91
Kemikaalin akuuttia toksisuutta tutkitaan tyypillisesti altistamalla tutkittavalla kemikaalilla eläimiä päivittäin 5-7 vrk:n ajan
VÄÄRIN Kerta-altistus ja seuranta 14 vrk
92
Akuuteissa toksisuuskokeissa vaatimuksena on tarkan LD50-arvon määrittäminen riittävän suurta eläinmäärää käyttäen
VÄÄRIN Ei haluta tarkkaa arvoa vaan karkea arvio riittää
93
Mitä suurempi LD50-arvo kemikaalilla on, sitä toksisemmasta aineesta on kyse
VÄÄRIN Mitä pienempi LD50 arvo on, sitä toksisempaa
94
NOAEL-arvo saadaan useimmiten akuutista toksisuuskokeesta
VÄÄRIN Kroonisesta toksisuuskokeesta saadaan NOAEL
95
Jos jokin kemikaali aiheuttaa ihoärsytystä kaniinilla, se todennäköisesti aiheuttaa sitä myös ihmisellä
VÄÄRIN Kaniini saa herkemmin ihoreaktioita kuin ihminen
96
Kemikaalin herkistävyyttä tutkittaessa pyritään selvittämään sen kyky aiheuttaa Tyyppi I:n välitön yliherkkyysreaktio
VÄÄRIN Pyritään selvittämään viivästynyt hypersensitiivisyys
97
Herkistävyystutkimuksissa tavallisin koe-eläinlaji on rotta
VÄÄRIN Marsu
98
Subkroonisessa toksisuuskokeessa rotalla altistus kestää 12 kk
VÄÄRIN Kestää 3kk
99
Subkroonisen toksisuuskokeen tärkein tavoite on osoittaa tutkittavan kemikaalin toksisuuden kohde-elimet
Oikein
100
Hyvin vahvasti hydrofobinen kemikaali imeytyy maha-suolikanavasta paremmin sellaisenaan kuin öljyyn liuenneena.
VÄÄRIN, rasvaliukoisuus edesauttaisi imeytymistä

TOKSIKOLOGIA (5 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions