Väittämät 101-200 Flashcards

Onko väittämä oikein vai väärin? (100 cards)

1
Q
  1. Subkroonisen toksisuuskokeen suurimman annoksen pitäisi vastata vaikutukseltaan LD50- tasoa
A

Väärin.

Ylimmän annoksen pitäisi aiheuttaa korkeintaan 10%:n kuolleisuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q
  1. Kroonisessa toksisuuskokeessa on tyypillisesti n. 200 eläintä per laji?
A

Väärin

50+50/annos; 3-4 annostasoa + kontrolli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q
  1. Eläimillä tehtävissä karsinogeenisuuskokeissa pyritään siihen, että niissä havaittaisiin
    tutkittavan aineen aiheuttama 1%:n lisäys syöpäinsidenssissä?
A

Väärin.
Tavallisimmin käytetty 50 eläimen ryhmäkoko edellyttää n. 8%:a lisääntynyttä tuumori-insidenssiä, jotta muutos olisi tilastollisesti merkitsevä (merkitsevyystasolla p<0.025)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q
  1. Kroonisessa toksisuuskokeessa tutkittava aine yleensä injisoidaan eläimiin kerran viikossa?
A

Väärin (p.o. päivittäin)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q
  1. Jotta kokeen lopussa olisi tutkittavia eläimiä mahdollisimman paljon, karsinogeenisuuskokeessa ei suurimmallakaan annoksella ole toivottavaa aiheuttaa havaittavaa toksisuutta?
A

Väärin

Suurimman annoksen tarkoitus olla MTD eli pitäisi aina aiheuttaa toksisuutta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q
  1. Jotta krooninen toksisuus- tai karsinogeenisuuskoe olisi validi, on jokaisessa koeryhmässä oltava kokeen lopussa vähintään puolet eläimistä hengissä?
A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q
  1. Eläinkarsinogeenisuuskokeen suunnittelussa on oleellista perehtyä kantakohtaisiin kasvaintilastoihin?
A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q
  1. Kroonisessa toksisuuskokeessa tutkitaan histologisesti vain sellaiset kudokset, joissa on makroskooppisesti havaittavia muutoksia?
A

Väärin

Kiinnostavat kohteet tutkitaan myös mikroskooppisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q
  1. Kroonisesta toksisuuskokeesta saadaan histologisia näytteitä tavallisesti yhteensä n. 1000 kpl?
A

Väärin

Yleensä n. 50 kpl

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q
  1. Lakisääteisissä toksisuustutkimuksissa niin krooninen toksisuus kuin teratogeenisuuskin tutkitaan aina vähintään kahdella eläinlajilla?
A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q
  1. Teratogeenisuustutkimuksissa tavallisimmin käytetty eläinlaji on rotta?
A

Väärin (aina 2 lajia, joista toinen kaniini)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q
  1. Teratogeenisuustutkimuksissa eläinten altistus alkaa ennen paritusta?
A

Väärin

Altistus alkaa jo organogeneesin aikana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q
  1. Teratogeenisuustutkimuksesta saadaan vain tietoa tutkittavan aineen aiheuttamien epämuodostumien määrästä ja tyypistä?
A

Väärin

Kerätään myös tietoa aineen vaikutuksesta kehitykseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q
  1. Usean sukupolven reproduktiotoksisuuskoe tehdään useimmiten kaniinilla?
A

Väärin, nämä tehdään rotilla.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q
  1. Usean sukupolven reproduktiotoksisuustutkimuksessa tutkittavalla aineella altistetaan vain F0-kantaeläimiä?
A

Väärin

Jokaista F-polvea altistetaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q
  1. Tavallisimmin tehtävä genotoksisuustutkimus on Amesin testi?
A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q
  1. Amesin testissä tutkitaan geneettisesti normaalista poikkeavan Salmonella-kannan muutosta
    mutaation kautta takaisin villityyppiin?
A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q
  1. Ihmiselle karsinogeeniset kemikaalit ovat useimmiten sitä myös eläimille?
A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q
  1. Suurin osa rotalla karsinogeenisiksi osoittautuneista kemikaaleista on sille lajispesifisiä?
A

Väärin

N.70% on hiiren kanssa yhteisiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q
  1. Kaikki koe-eläimille teratogeeniset kemikaalit ovat osoittautuneet teratogeenisiksi myös ihmiselle?
A

Väärin

Useat koe-eläimille teratogeeniset kemikaalit eivät ole nykytiedon mukaan aiheuttaneet ihmiselle epämuodostumia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q
  1. Tunnetut ihmiselle teratogeeniset kemikaalit ovat useimmiten olleet eläinkokeissa ei- teratogeenisia?
A

Väärin

Ihmiselle teratogeeniset kemikaalit ovat olleet teratogeenisiä yhdelle tai useammalle koe-eläinlajille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q
  1. Kemikaalien aiheuttamat elinkohtaiset toksisuusvasteet ovat useimmiten erilaisia ihmisellä ja koe-eläimillä?
A

Väärin, 70 % yhtäläisyys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q
  1. Ihminen on tavallisimmin käytettyjä koe-eläimiä selvästi herkempi peroksisomiproliferaattorien aiheuttamille maksakasvaimille?
A

Väärin, rotta on herkkä kun taas marsu ja ihminen resistentimpiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q
  1. Koska tupakoinnin karsinogeenisuus on pääasiassa initiaatiotyyppistä, ei tupakoinnin lopettaminen vähennä syöpäriskiä?
A

Väärin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
125. Kaikki karsinogeenit vaurioittavat DNA:ta?
Väärin
26
126. Epigeneettiset karsinogeenit aiheuttavat tyypillisesti pistemutaatioita?
Väärin, ne metyloivat DNA:ta
27
127. Endokriininen häiriö, sytotoksisuus ja immunosuppressio ovat mekanismeja, joilla kemikaalit voivat aiheuttaa epigeneettisesti syöpää?
Oikein
28
128. Vaaditaan useita peräkkäisiä geneettisiä vaurioita samaan solulinjaan, jotta syöpä voisi kehittyä?
Oikein. Syövän kehittymiseen vaaditaan 3-7 perättäistä kriittistä mutaatiota, "osumaa", samaan solulinjaan
29
129. Nykykäsityksen mukaan vain genotoksiset karsinogeenit voivat toimia syövän initiaattoreina?
Oikein
30
130. Epigeneettiset karsinogeenit kiihdyttävät yleensä syövän promootiovaihetta?
Oikein
31
131. Promoottori- ja initiaattorialtistuksen keskinäisellä ajallisella järjestyksellä ei ole merkitystä kemiallisen karsinogeneesin kannalta?
Väärin. Initiaation tapahduttava ensin, sitten vasta promoottorialtistus
32
132. Initiaatio ei yksin yleensä johda syöpään?
Oikein
33
133. Toisin kuin genotoksisilla karsinogeeneilla, promoottorikarsinogeeneilla on nykykäsityksen mukaan osoitettavissa vaikutuksen kynnysarvo ja maksimivaste?
Oikein
34
134. Progressiovaiheelle on tyypillistä lisääntyvä geneettinen instabiliteetti?
Oikein. Ominaista solujen karyotyypin (lisääntyvä) epästabiilisuus ja tähän liittyvä geneettinen instabiliteetti
35
135. Progressiokarsinogeenit aiheuttavat ominaisesti kromosomitason vaurioita?
Oikein
36
136. Proto-onkogeeneillä ei ole fysiologisia tehtäviä elimistössä?
Väärin, näillä on tärkeä tehtävä solun normaalille toiminnalle, voivat säädellä esimerkiksi jakautumista
37
137. Jotta vaikutus näkyisi proteiinitasolla, tuumorisuppressorigeenin molempien alleelien on vaurioiduttava, mutta proto-onkogeenin kohdalla riittää jo yhden alleelin vaurio?
Oikein. Onkogeenien vaikutus on dominantti (muutos yhdessä alleelissa riittää.)
38
138. Proto-onkogeenin mutaatio onkogeeniksi aiheuttaa tyypillisesti tämän geenin repression?
Väärin. Nimenomaan aktivoi, ei repressoi, esimerkiksi kiihdyttää jakautumista säätelevää geeniä (proto-onkogeeni) tuottamaan enemmän proteiinia-> jakautuminen kiihtyy
39
139. Ras-proto-onkogeenissä on todettavissa mutaatio noin joka kolmannessa ihmisen syövässä?
Oikein (33%)
40
140. Jos initiaattorikarsinogeenin vaikutus kohdistuu tuumorisuppressorigeeniin, tämän geenin koodaman proteiinin toiminta tyypillisesti heikkenee?
Oikein
41
141. Kemiallisessa karsinogeneesissa tuumorisuppressorigeenin mutaatio on resessiivinen, kun sitä vastoin proto-onkogeenin mutaatio on dominantti?
Oikein
42
142. P53-proteiini lisääntyy DNA-vaurion jälkeen, estää solun jakautumista ja kiihdyttää apoptoosia?
Oikein
43
143. Adeniinin korvautuminen DNA:ssa tymiinillä edustaa transitiomutaatiota?
Väärin. kyseessä transversiomutaatio, kun puriiniemäs (adeniini, guaniini) korvautuu pyrimidiiniemäksellä (tymiini, sytosiini), transitiomutaatiossa puriiniemäs (adeniini, guaniini) vaihtuu toiseksi puriiniemäkseksi tai pyrimidiiniemäs toiseksi pyrimidiiniemäkseksi, molemmat pistemutaatioita
44
144. Emäsparisubstituutiomutaatio johtaa aina virheellisen proteiinin synteesiin?
Väärin Kyseessä transversiomutaatio (puriiniemäs korvautuu purimidiiniemäksellä)
45
145. Jos kahdentuneen kromosomin yhdessä puolikkaassa esiintyy rakenteellinen muutos mutta toisessa ei, kyse on kromatidityyppisestä kromosomiaberraatiosta?
Oikein
46
146. Kemikaalit aiheuttavat useammin kromosomi- kuin kromatidityyppisiä aberraatioita?
Väärin
47
147. Lukuraaminsiirtoon johtava mutaatio saa yleensä aikaan vajaamittaisen proteiinin tuoton?
Oikein
48
148. Aneuploidia tarkoitetaan yksittäisen kromosomin lukumäärän muutosta?
Oikein, aneuploidia yksittäinen kromosomi monistuu tai häviää
49
149. Trisomia on esimerkki polyploidiasta?
Väärin, trisomia tarkoittaa yhden kromosomin monistumista (yhtä kromosomia 3 kpl), polyploidia taas koko yksinkertaisen kromosomiston monistumista (yksinkertaisia kromosomistoja enemmän kuin kaksi)
50
150. Tumasukkulaa tai kinetokoria vaurioittavat aineet voivat johtaa aneuploidiaan tai polyploidiaan?
Oikein
51
151. Kemikaalin metabolisessa aktivaatiossa siitä tavallisesti syntyy nukleofiilinen johdos?
Väärin, elektrofiilinen johdos
52
152. Adduktilla tarkoitetaan genotoksikologiassa kovalenttisesti DNA:han sitoutunutta ulkopuolista molekyyliä
Oikein
53
153. Elektrofiiliset yhdisteet sitoutuvat DNA:ssa herkimmin guaniiniin?
Oikein
54
154. Interkalaatiota aiheuttavat lähinnä planaariset mutageenit?
Oikein, interkalaatio tarkoittaa DNA:n säikeiden väliin...
55
155. Tymiinidimeerien muodostus on tunnusomaista UV-säteilyn genotoksisuudelle?
Oikein
56
156. Kemialliset karsinogeenit aiheuttavat yleensä DNA:n molempien säikeiden katkoksia?
Väärin
57
157. Toisin kuin kemialliset karsinogeenit, ionisoiva säteily katkoo yleensä DNA:n molemmat säikeet?
Oikein
58
158. DNA:n korjausmekanismit ovat ihmisellä kapasiteetiltaan ylimitoitettuja normaaliin taustamutaatiofrekvenssiin nähden?
Oikein
59
159. Nukleotidikorjauksessa poistetaan suurempia DNA-fragmentteja kuin emäskorjauksessa?
Oikein
60
160. DNA:n tavallisimmat oksidatiiviset vauriot korjataan yleensä emäsleikkauksen avulla ?
Oikein
61
61. Xeroderma pigmentosum-potilaat ovat poikkeuksellisen herkkiä UV-säteilyn haittavaikutuksille geneettisesti vajavaisen DNA:n korjausmekanismin vuoksi ?
Oikein
62
162. Mutageenisuustutkimuksia tehdään potentiaalisten promoottorikarsinogeenien seulomiseksi?
Väärin, initiaattorikarsinogeenien
63
163. Kemikaalien metabolisen aktivaation simulointiin käytettävä S9-mix sisältää endoplasmiseen retikulumiin sitoutuneita, kemiallisesti indusoituneita CYP-entsyymejä ?
Oikein
64
164. In vivo -kromosomiaberraatiotestissä tutkittavalle kemikaalille altistettujen eläinten metafaasiin pysäytettyjen luuydinsolujen kromosomeja tutkitaan valomikroskooppisesti rakennemuutosten varalta?
Oikein
65
165. Mikronukleustestillä tutkitaan pistemutaatioita?
Väärin
66
166. Kemikaalien on tiedetty kykenevän aiheuttamaan sikiölle epämuodostumia jo satojen vuosien ajan?
Väärin
67
167. Kemikaalien aiheuttamat sikiönkehityshäiriöt eivät yleensä noudata useimmille muille toksisille vasteille tyypillistä monotonista annos-vasteisuutta?
Väärin. Pienillä annoksilla kasvu hidastuu, suuremmilla malformaatio ja vielä suuremmilla fetoletaalisuus.
68
168. Erilaiset sikiönkehityshäiriöt ovat ihmisellä harvinaisia koskien vain n. 1% alkaneista raskauksista?
Väärin. Vain noin 31 % tsygooteista ylipäätään säilyy hengissä syntymään.
69
169. Sikiönkehityshäiriöiden etiologiset tekijät tunnetaan ihmisellä jo lähes täydellisesti?
Väärin, tuntemattomia 65 %.
70
170. Tähän mennessä tutkituista kemikaaleista suurin osa on osoittautunut teratogeeniseksi vähintään yhdellä eläinlajilla?
Väärin. Tutkittu noin 3300 yhdistettä, joista 63 % ei-teratogeenisia.
71
171. Talidomidikatastrofi vaikutti merkittävällä tavalla lääkeaineiden turvallisuuden testaamiseen?
Oikein
72
172. Talidomidi häiritsee sikiön raajojen normaalia kehittymistä?
Oikein
73
173. Dietyylistilbestrolin on ihmisellä todettu aiheuttaneen istukan läpi välittyvää syöpää?
Oikein
74
174. Dietyylistilbestrolin sikiöaikaisen altistumisen haittavaikutukset ihmisellä rajoittuvat tiukasti vain toiseen sukupuoleen?
Väärin. Naisilla esim. vaginan adenokarsimoonia ja miehillä kivesten kasvu- ja kehityshäiriöitä.
75
175. Vain äidin huomattavan runsas alkoholin käyttö raskauden aikana voi vaikuttaa haitallisesti alkioon/sikiöön?
Väärin
76
176. Transplasentaalisen etanolialtistumisen ei tiedetä olevan prenataalisti haitallinen muilla lajeilla kuin ihmisellä?
Väärin, hiirellä myös tutkittu ja todettu.
77
177. Fetaalista alkoholisyndroomasta kärsiville lapsille tyypillisiä piirteitä ovat alhainen älykkyysosamäärä ja kasvojen alueen rakennepoikkeavuudet?
Oikein
78
178. Alkio/sikiö on aikuista herkempi A-vitamiinin toksisuudelle?
Oikein
79
179. Vitamiinien turvamarginaalit ovat niin suuria, ettei minkään vitamiinin päivittäisestä lisäannoksesta ole haittaa raskausaikanakaan?
Väärin
80
180. Preimplantaatiovaiheen blastokysti on herkin prenataalivaihe kemikaalien epämuodostumia aiheuttaville vaikutuksille?
Väärin, organogeneesi on kaikkein herkin.
81
181. Gastrulaation aikainen kemikaalialtistus saa erityisen herkästi aikaan raajojen epämuodostumia?
Väärin. Gastrulaation aikana voi tulla silmien, kasvojen ja aivojen epämuodostumia.
82
182. Tuleva äiti ei välttämättä tiedä vielä olevansa raskaana siinä vaiheessa, kun alkio/sikiö on herkimmillään kemikaalien kehitystoksisille haittavaikutuksille
Oikein
83
183. Tunnetaan kemikaaleja, joille altistuminen välittömästi hedelmöityksen jälkeen voi johtaa epämuodostumien syntyyn?
Oikein
84
184. Organogeneesin aikana kemikaalialtistuksen aiheuttaman epämuodostuman tyyppi riippuu ainoastaan altistuksen ajankohdasta?
Väärin, riippuu myös kemikaalista.
85
185. Organogeneesin aikana ensiksi muodostuva elin on maksa ja siksi siinä esiintyy eniten epämuodostumia ?
Väärin. Ensin muodostuu sydän <3.
86
186. Vielä juuri ennen synnytystäkin tapahtuva kemikaalialtistus voi aiheuttaa sikiöön malformaatioita?
Väärin. Kyseessä on tällöin deformaatio eli aiemmin normaalin rakenteen särkyminen. Malformaatio tarkoittaa, että elin muodostui alunperinkin väärin.
87
187. Suurin osa hedelmöittyneistä munasoluista kehittyy ihmisellä normaalisti häiriöittä raskauden loppuun saakka?
Väärin, vain se noin 31 %.
88
188. Prenataalialtistuksessa kemikaalit aiheuttavat herkemmin epämuodostumia kuin hidastunutta kasvua
Väärin. Hidastunut kasvu on herkin.
89
189. Kaikki sikiötoksiset kemikaalit ovat myös teratogeenisia?
Väärin. Tavallisempaa on malformaatiovaikutuksen puuttuminen (ei-teratogeeninen, embryo/fetotoksinen aine)
90
190. Kemikaalien emotoksisuus ilmenee yleensä vasta suuremmilla annoksilla kuin niiden alkio/sikiötoksisuus?
Oikein
91
191. Kemikaalien kehitystoksisuuden osalta ei ole havaittu kynnysarvoilmiötä?
Väärin. Kehitystoksisuudelle on yleensä osoitettavissa kynnysarvo.
92
192. P53-proteiinilla on keskeinen fysiologinen rooli normaalissa alkionkehityksessä?
Väärin. p53 ei ole tarpeen normaaliin alkionkehitykseen liittyvässä apoptoosissa, vaan DNA-vaurion indusoimassa apoptoosissa.
93
193. Kadmiumin sikiötoksisuus johtuu pääasiassa sen kineettisestä taipumuksesta kertyä istukan läpi sikiöihin?
Väärin, on primaaristi istukkatoksinen ja vähentää esim. sikiön sinkin ja ravintoaineidenkin saantia
94
194. Emotoksisuudesta johtuva sekundaarinen sikiötoksisuus on helppoa tunnistaa sikiön patognomonisista muutoksista?
Väärin
95
195. Koe-eläimillä sikiöiden kylki- ja varvasluiden lukumäärän ja muodon muutokset (variaatiot) ovat usein seurausta emotoksisuudesta?
Oikein. Rotalla ja hiirellä ainakin havaittu.
96
196. Emon tiineyden aikaisen stressin ja infektioiden on osoitettu aiheuttavan myöhemmin käyttäytymishäiriöitä sen pennuilla?
Oikein
97
197. Epidemiologisen datan perusteella äidin raskaudenaikainen stressi vaikuttaa syntyvän lapsen henkiseen kehitykseen?
Oikein
98
198. Sikiön keskushermoston normaali kehitys riippuu kriittisesti äidin ravinnosta?
Oikein. Mm. proteiinit, foolihappo, rauta ja sinkki vaikuttavat.
99
199. Biotransformaatio tuottaa useimmiten kanta-ainetta toksisempia johdoksia?
Väärin
100
116. Laajennetussa yhden sukupolven reproduktiotestissä voidaan analysoida myös tutkittavan aineen immunotoksisia ominaisuuksia
Oikein