6 Sähkö Flashcards
(97 cards)
1
Q
Paristossa tapahtuvat kemialliset reaktiot synnyttävät pariston napojen välille
A
jännitteen (U)
2
Q
Resistanssi
A
sähkövirtaa vastustava ominaisuus
3
Q
Sähkövirran (I) suuruus riippuu
A
jännitteestä (U)
4
Q
Virtapiirin sähkövirta (I) riippuu
A
komponenteista
5
Q
Kirchhoff I
A
Virtapiirin kuhunkin pisteeseen tulevien sähkövirtojen summa on yhtä suuri kuin siitä lähtevien sähkövirtojen summa
6
Q
Virtapiirin kahden pisteen välinen jännite (U) on näiden pisteiden
A
potentiaalien erotus
U_ab = V_b - V_a
7
Q
Kirchhoff II
A
Suljetussa virtapiirissä potentiaalimuutosten summa on nolla
∑∆V =0
8
Q
Pariston napojen välinen jännite
A
napajännite (U)
9
Q
Potentiaali kasvaa napajännitteen verran, kun
A
siirrytään pariston yli miinusnavalta plusnavalle
10
Q
Kun kuljetaan virtapiirin komponentin yli sähkövirran suuntaan, potentiaali
A
laskee
11
Q
Potentiaalin alenema
A
jännitehäviö
12
Q
Avoimessa virtapiirissä potentiaali muuttuu
A
paristojen kohdalla, muttei lampuissa
13
Q
Resistanssi
A
R= U/I (Ω)
14
Q
Ohmin I laki
A
U = RI
15
Q
Ohmin II laki
A
R = ρI/A
16
Q
Resistiivisyys
A
ρ = A/l * R (Ωm)
17
Q
Vastukset sarjassa
A
R_kok = ∑R = R₁ + R₂ + R₃ …
18
Q
Jännitehäviö sarjassa
A
U = U₁ + U₂ + U₃
19
Q
Vastukset rinnan
A
1 / R_kok = 1/R₁ + 1/R₂ + 1/R₃ …
20
Q
Virta sarjassa
A
I = I
21
Q
Jännitehäviö rinnan kytketyissä vastuksissa
A
U = U
22
Q
Virta rinnan kytketyissä vastuksissa
A
I = I₁ + I₂ + I₃
23
Q
Kuormittamattoman pariston napajännite
A
lähdejännite (E)
24
Q
Kuormituskäyrä
A
U = - R_sI +E
25
Oikosulkuvirta syntyy
jos pariston navat yhdistetään pieniresistanssisella johtimella. Tällöin paristoa kuormittaa ainoastaan pariston sisäinen resistanssi.
26
Kuormitettu paristo
U = E - R_s*I
27
Paristojen sarjaankytkennässä jännite
kasvaa
28
Paristojen sarjaankytkennässä paristojen yhteinen sisäinen resistanssi
on kaikkien paristojen sisäisen resistanssin summa
29
Paristojen rinnankytkennässä kokonaisresistanssi
pienenee
30
Paristojen rinnankytkennässä kokonaisjännite
on sama kuin yksittäisen pariston napajännite
| E₁ = E₂ = E₃
31
Kun akkua ladataan,
sen positiivinen napa kytketään laturin positiiviseen napaan ja negatiivinen napa laturin negatiiviseen napaan
32
Laturi määrää
sähkövirran suunnan ladattavassa akussa
33
Ladattaessa akun napojen välisen napajännitteen suuruus on
on suurempi kuin akun lähdejännite
| U = E + R_s*I > E
34
Akun kuormittaminen
U = E - R_s*I
| U
35
Sähkölaitteen teho
P = UI
36
Joulen laki
Vastus, jonka resistanssi on R, muuntaa virtapiirissä sähkövirran välittämää energiaa lämpöenergiaksi teholla P = RI²
Vastus tuottaa lämpöenergiaa tällä teholla
37
Teho voidaan ilmaista myös
laitteen napojen välisen jännitteen ja resistanssin avulla
| P = UI = U * U/R = U²/R
38
Jännitelähteen teho
P = EI
39
Sähkölaitteen muuntama sähköenergia
E_s = Pt = UIt
40
Jänniteähteen tuottama sähköenergia
E_s = Pt = EIt
41
E_hyöty
Q = cm∆T
42
Sähkövaraus aiheuttaa
sähköisen vuorovaikutuksen
43
Sähkövaraus
Q = ±ne
44
Elektronin varauksen suuruus
Q_e = 1 e
45
Coulombin laki
F = k* (Q₁Q₂) / r²
46
Permittiivisyys eli
sähkövakio ε₀
47
Sähkökentän varauksen suuruus
E = F/Q (N/C)
48
Varattu kappale synnyttää ympärilleen
sähkökentän
49
Sähkökentän voimakkuuden suunta
on sama kuin sähkökentässä olevaan positiivisesti varattuun hiukkaseen kohdistuvan sähköisen voiman suunta
50
Johdekappaleen sisällä
ei ole sähkökenttää
51
Sähkökentän voimakkuuden suuruus varattujen tasojen välissä
E = σ / ε₀
52
Tason varauskate
σ = Q /A
53
Tyhjiön permittiivisyys
ε₀
54
Sähkövirran hiukkasmalli
Sähkövirta on sähkökentän aiheuttamaa varattujen hiukkasten liikettä. Metallijohtimessa varauksen kuljettajina ovat elektronit
55
Johdekappaleen vapaat sähkövaraukset kertyvät
kappaleen pinnalle. Varaus kärjissä on suuri
56
Johdekappaleen sisällä sähkökentän voimakkuus on
nolla
57
Johdekappaleen ulkopinnan läheisyydessä säkökenttä on
kohtisuorassa pintaa vastaan
58
Johtimessa oleva sähkövirta on
I = ∆Q / ∆t ( A = C/s => C = As)
59
Nopeutta, jolla elektronit siirtyvät kohti jännitelähteen positiivista napaa, sanotaan
vaellusnopeudeksi
60
Sähkövirta metalleissa ja muissa kiinteissä johteissa
elektronien liikettä
61
Sähkövirta nesteissä
ionien liikettä
62
Sähkövirta kaasuissa
ionien liikettä
63
Sähkövirta tyhjiössä
elektronien liikettä
64
Elektrolyysissä kohtioiden välillä on
sähkövirta, joka on ionien liikettä
65
Sähkövirta saadaan tyhjiöputkessa aikaan
irrottamalla elektroneja negatiivisesta kohtiosta eli katodista esimerkiksi lämmittämällä katodia sähkövastuksella
66
Termoemissio
Kuumenevassa katodissa sidoselektroenien liike-energia kasvaa ja osa niistä irtoaa metallista
67
Valosähköilmiö
Katodimetallin elektronien irroittaminen säteilyn avulla
68
Positiivisesti varautuneen hiukkasen potentiaalienergia homogeenisessa sähkökentässä
```
E_p = QEx
x = etäisyys potentiaalienergian nollatasosta
```
69
Sähköisesti varatun hiukkasen potentiaalienergia pienenee,
kun hiukkanen liikkuu sähkökentässä siihen vaikuttavan sähköisen voiman suuntaan
70
Sähkökentän potentiaali
V = E_p / Q
71
Homogeenisen sähkökentän potentiaali
```
V = Ex
x = tarkastelukohdan etäisyys potentiaalin nollatasosta
```
72
Positiivisesti varattu hiukkanen liikkuu sähköisen voiman vaikutuksesta kohti
alempaa potentiaalia
73
Negatiivisesti varattu hiukkanen liikkuu sähköisen voiman vaikutuksesta kohti
korkeampaa potentiaalia
74
Pisteiden A ja B välisen jännitteen suuruus homogeenisessä sähkökentässä
```
U = Ed = W/Q
d= pisteiden välinen matka kenttäviivojen suunnassa
```
75
Elektronivoltti
on yhtä suuri kuin työ, jonka sähköinen voima tekee, kun elektroni liikkuu pisteestä toiseen ja pisteiden välinen jännite on 1 V
76
Akun varaustila ja kapasiteetti
∆Q = I∆t
77
Akun kapasiteetti on
täysin ladatun akun varaustila
78
Akun varaustila ilmaisee
akusta saatavan kokonaisvarauksen
79
Kondensaattorin kapasitanssi
on kondensaattorille ominainen vakio, joka kuvaa kondensaattorin varautumiskykyä, toisin sanoen sitä kuinka suuri sähkövaraus kondensaattoriin latautuu tietyllä jännitteellä
80
Kondensaattorilaki
Q =CU (C/V = F)
81
Tyhjiötäytteisen levykondensaattorin kapasitanssi
```
C = ε₀* A/d
d = levyjen välimatka
```
82
Sähkökenttä eristeessä
```
E_e = E_u / ε_r
ε_r = suhteellinen permittiivisyys
```
83
Eristetäytteisen kondensaattorin kapasitanssi
C = ε_r C₀
84
Kun jännitelähteeseen kytketyn kondensaattorin rakennetta muutetaan (levyjen etäisyyttä tai väliainetta)
sen levyjen välinen jännite ei muutu, mutta varaus muuttuu
85
Kun kondensaattoria ei ole kytketty jännitelähteeseen kun sen rakennetta muutetaan
kondensaattorin varaus ei muutu, mutta sen jännite muuttuu
86
Kondensaattorien rinnankytkennässä yhteinen sähkövaraus
on yhtä suuri kuin yksittäisten kondensaattorien sähkövarausten summa
Q = Q₁ + Q₂ + Q₃ ...
87
Kondensaattorien rinnankytkennässä jännite
on sama kaikkien kondensaattorien levyjen välissä
| U = U
88
Kondensaattorien rinnankytkennässä kapasitanssi
on yksittäisten kondensaattorien kapasitanssien summa
| C = C₁ + C₂ + C₃ ...
89
Kondensaattorien sarjaankytkennässä sähkövaraus
on kaikissa kondensaattoreissa yhtä suuri
| Q = Q
90
Kondensaattorien sarjaankytkennässä kytkennän päiden välinen jännite
on yhtä suuri kuin yksittäisten kondensaattorien levyjen välisten jännitteiden summa
U = U₁ + U₂ + U₃
91
Kondensaattorien sarjaankytkennässä kokonaiskapasitanssi
1 / C = 1/C₁ + 1/C₂ + 1/C₃
92
Kondensaattorin energia
E = 1/2QU
93
Kondensaattorin tekemä työ
W = 1/2QU
94
n-tyypin puolijohteissa varauksenkuljettajia ovat
elektronit
95
p-tyypin puolijohteissa varauksenkuljettajia ovat
aukot
96
Sähkövirran suunta voi olla diodin läpi vain yhteen suuntaan
p-tyypin puolelta n-tyypin puolelle
97
Transistori koostuu
kolmesta kerroksesta (pnp tai npn)
