8.1 Vesimolekyylien poolisuus ja vetysidokset Flashcards
(2 cards)
Kuvaile vesiatomin rakennetta.
Vesimolekyyli koostuu vahvoilla kovalehttisilla sidoksilla toisiinsa sitoutuneista kahdesta vetyatomista, sekä yhdestä happiatomista. Atomien väliset kovalenttiset sidokset ovat poolisia, sillä hapen elektronegatiivisuusarvo on 3,5 ja vedyn 2,1. Täten vesimolekyylissä kovalenttiset sidokset muodostavat sidoselektronit eivät jakaudu tasaisesti atomeiden välillä, ja molekyyliin muodostuu dipoleita (vetyatomeille positiivinen osittaisvaraus ja happiatomille negatiivinen). Dipolit eivät kumoa toisiaan vesimolekyylin muodon takia, joten molekyyli on poolinen.
Happiatomi muodostaa molempiin vetyihin kovalenttisen sidoksen yhden ulkoelektronin avulla, joka tarkoittaa, että hapen kuudesta ulkoelektronista vapaaksi jaa vielä kaksi elektroniparia. Nämä elektroniparit asettuvat mahdollisimman kauas toisistaan, jolloin vapaat elektroniparit muodostavat yhdessä kovalenttisten sidosten sidoselektronien kanssa lähes tetraedrisen rakenteen. Itse kovalenttiset sidokset muodostavat noin 105 asteen sidoskulman, jolloin vesimolekyyli on siis taipunut, V-muotoinen, poolinen molekyyli.
Miten vetysidokset muodostuvat vesimolekyylien välille?
Vetymolekyylien välille muodostuu vetysidoksia. Vetysidokset syntyvät, kun vesimolekyylin positiivisen osittaisvarauksen omaavat vetyatomit hakeutuvat toisen vesimolekyylin negatiivista osittaisvarausta (happiatomia) kohti. Happiatomilla on kaksi ulkoelektroniparia vapaana, joten siihen voi muodostua kaksi vetysidosta kahdesta eri vesimolekyylistä. Lisäksi kunkin vesimolekyylin molemmat vetyatomit osallistuvat yhden vetysidoksen muodostamiseen. Tämä tarkoittaa siis, että yksi vesimolekyyli muodostaa yhteensä 4 vetysidosta muihin vesimolekyyleihin.
