Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

L2020B > Aistit > Flashcards

Aistit Flashcards

1
Q

kovakalvon tehtävät

A
  1. suojata silmää

2. ylläpitää silmän muotoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

suonikalvon tehtävät

A
  1. sis. paljon verisuonia, jotka kuljettavat ravinteita ja kuona-aineita silmälle ja silmästä
  2. suonikalvon pigmenttisolut imevät ylimääräistä valoa vähentäen heijastumista
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

verkkokalvon tehtävät

A

sauva- ja tappisolut aistivat saapuvat fotonit (valon)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

sauvasolujen näköpigmentti

A

rodopsiini (koostuu opsiini-proteiini + A-vitamiininsta valmistettu retinaali)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Mitä sauvasoluissa tapahtuu, kun valo tulee?

A

Valon fotonien vaikutuksesta rodopsiini hajoaa opsiiniksi ja retinaaliksi –> hajoamisesta synstyy hermoimpulssi
-rodopsiinin uudelleen muodostus kestää n. puol tuntia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Sauvasolujen määrä vs. tappisolujen määrä

A

sauvat: 120milj, tapit 7 milj

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

tappisolujen toiminta

A

sini-, viher- ja punaherkät tapit; jokaisessa tyypissä oma rodopsiinin kaltainen näköpigmentti, joka hajoaa hieman eri valon aallonpituuksien vaikutuksesta

  • esim. 440nm valon aallonpituutta aistivat vain siniherkät tapit
  • vaativat kirkasta valoa toimiakseen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Näköaistimuksen synty

A
  1. valo tulee pupillin kautta
  2. linssi taittaa valon verkkokalvolle
  3. valo kulkee verkkokalvon solujen ohi ennen osumistaan verkkokalvon pohjalla sijaitseviin näköaistinsoluihin (sauvat ja tapit), valo jota ei absorboida aistinsoluihin, imeytyy suonikalvon pigmenttisoluihin
  4. näköaistinsolujen näköpigmentti hajoaa
  5. laukaisee hermoimpulssin, joka etenee välittävien hermosolujen kautta gangliosolujen aksoneista muodostuvaan näköhermoon
  6. näköhermot risteävät näköhermoristissä (optic chiasm)
  7. näköaivokuorelle saapuva kuva muodustuu ylösalaisin
  8. aivot tulkitsevat kuvan 3-ulotteiseksi ja kääntää sen oikein päin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Miten linssi mukautuu katsottavan kohteen etäisyyden mukaan?

A
  • kauas: sädelihas rentoutuu -> linssi litistyy -> valo taittuu vain vähän
  • lähelle: sädelihas supistuu -> pyöristää (laajentaa) linssiä -> valo taittuu vähemmän
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

mihin stereonäky perustuu?

A

2 silmään ja niiden osittain päällekkäin oleviin näkökenttiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

ulkokorvan osat

A

korvalehti ja korvakäytävä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

välikorvan osat

A

tärykalvo ja kuuloluut (vasara, alasin, jalustin)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

sisäkorvan osa

A

simpukka (sisältää Cortin elimen + kaarikäytävissä tasapainoelimen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

minkä takia ääniaallot vahvistuvat korvassa? missä kohtaa korvaa?

A

välikorvassa; kuuloluut välittävät mekaanisen värähtelyn tärykalvolta soikealle (eteis)ikkunalle, jonka pinta-ala-on vain 1/20 osa tärykalvon pinta-alasta -> voimistuu x20

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

mihin osiin simpukka jaetaan (osastot)?

A

eteiskäytävä, simpukkatiehyt, kuulokäytävä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

miten ääni etenee simpukassa?

A

värähtely tulee sisään eteiskäytävään, sieltä simpukkatiehyeen ja simpukan kärjen kautta kuulokäytävään (käytävän päässä pyöreä ikkuna, joka pullistuu ulospäin ääniaaltojen vaikutuksesta)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

kuulosolut cortin elimessä: minkälaisia, mihin kiinnittyneitä, mikä rakenne niiden päällä?

A

kuulosolut ovat kiinnittuneet tyvilevyyn (käytännössä kuulokäytävän yläpuolella). niissä on karvamaisia ulokkeita, jotka osoittavat ylöspäin kohti niiden yläpuolella sijaitsevaa katekalvoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

miten hermoimpulssi syntyy korvassa? mitkä tapahtumat siihen siis johtavat?

A

simpukkatiehyeen nesteen värähtely saa tyvilevyn värähtelemään, jolloin kuulosolujen värekarvat osuvat katekalvoon -> tämä mekaaninen ärsyke saa kuulosolut lähettämään hermoimpulssin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

missä kuuloalue sijaitsee aivoissa?

A

isoaivojen ohimolohkoissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

mitkä asiat vaikuttavat havaittuun ääniaistimukseen? (2kpl, ääniaaltojen ominaisuudet)

A

taajuus:
korkeataajuiset äänet saavat tyvilevyn värähtelemään simpukkatiehyen alkupäässä (tyvilevy jäykkä ja kapea), matalataajuiset loppupäässä (leveä, joustava) -> alkupäästä tulevat viestit tulkitaan korkeina ääninä, loppupäästä tulevat matalina

voimakkuus:
mitä voimakkaampi ääniaalto, sitä voimakkaammin tyvilevy värähtelee -> sitä useampi karvasolu osuu katekalvoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

minkä niminen rakenne lähtee välikorvasta poispäin (tämän rakenteen kautta välikorvan ilma pääsee poistumaan)?

A

korvatorvi

22
Q

miten talamus liittyy aisteihin?

A

useimmar aivokuorelle päättyvistä aistinradoista kulkevat talamuksen kautta

23
Q

miksi oksennusrefleksi voi seurata pahaa hajua tai makua?

A

koska maku ja hajuhermot johtavat impulsseja myös aivorungon alueelle

24
Q

piiloaistit

A

tiedostamattomat aistit eli esim. tasapainoaistista pikkuaivoihin välittyvät viestit, hypotalamus tarkkailee glukoosipitoisuutta, keuhkojen lihassolujen venymiseen reagoivat reseptorit, sekä veren pH:n muutokset; tärkeitä elimistön toiminnan ja homeostasian ylläpidossa

25
miksi kylmältä tuntunut järvivesi ei lyhyen totuttelujakson jälkeen ehkä tunnukkaan yhtä hyytävältä?
ärsytyksen jatkuessa pitkään samanlaisena, useimmat aistit adaptoituvat (tottuvat) ärsykkeeseen
26
voiko kipuaisti adaptoitua?
ei; kipuun voi kuitenkin turtua, sillä elimistö tuottaa kipua lievittäviä viestiaineita, esim. endorfiineja ja enkefaliineja
27
refleksikaari
jokin aistinärsyke, esim. kipureseptorin aktivoituminen, kulkeutuu tuntohermoa pitkin selkäytimeen ja välittyy suoraan liikehermosolulle; liikehermosolua pitki lähtevä aktiopotentiaali saa aikaan luustolihaksen supistumisen
28
mikä on pinta-alaltaan elimistön suurin elin?
iho
29
ihon tehtävät
1. monipuolinen aistinelin | 2. suojaa elimistöä kuivumiselta, kylmältä ja kuumalta, kemialliselta, mekaanisilta ja UV-vaurioilta sekä mikrobeilta
30
ihon kerrokset uloimmasta lähtien
1. orvaskesi (orvaskeden päällimmäisin osa on marraskesi) 2. verinahka 3. ihonalaiskerros
31
mistä kynnet ja karvat koostuvat?
sarveisaineesta eli keratiinista
32
orvaskeden rakenne ja tehtävät
- hapan pinta (pH 3-6) suojaa elimistöä ulkoisilta mikrobeilta - marraskeden alainen osa muodostuu monikerroksisesta tiiviistä epiteelikudoksesta - orvaskeden alin osa eli tyvisolukerros sisältää ihon kantasoluja, jotka jakautuessaan tuottavat uusia epiteelisoluja - tyvisolukerroksen pigmenttisolut eli melanosyytit tuottavat UV :n vaikutuksesta suojaavaa melaniini pigmenttiä - D-vitamiinin esiaste syntyy tyvisolukerroksessa
33
verinahkan rakenne ja tehtävät
- koostuu pääasiassa sidekudoksesta, jossa on paljon joustavuutta ja kestävyyttä lisääviä kimmosäikeitä ja kollageenisyitä - tiheä verisuonitus, joka tuo ihoon happea ja ravintoaineita - ihossa kiertävä veri tärkeä lämmönsäätelyssä - imusuonia myös - suurin osa aistinreseptoreista
34
vapaat hermopäätteet
sijaitsee pääasiassa orvaskedessä, reagoivat kipuun ja lämpötilamuutoksiin
35
sidekudoksen ympäröimät keräset (esim. pacinin keräset)
sijaitsevat verinahassa, reagoivat mekaaniseen ärsytykseen (kosketus, tärinä, paine) -näistä kevyt kosketus aistitaan lähellä ihon pintaa sijaitsevien reseptorien ja vapaiden hermopäätteiden avulla, mutta paine ja tärina syvemmällä ihossa sijaitsevien kapseloituneiden hermopäätteiden avulla
36
hikirauhaset
sijaitsee verinahassa, erittävät suoloja, ammoniakkia ja ureaa
37
talirauhaset
sijaitsee verinahassa, niiden erittämä tali tekee ihon vettä läpäisemättömäksi
38
ihonalaiskudos
koostuu pääasiassa löyhästä sidekudoksesta ja rasvakudoksesta, toimii lämmöneristeenä, rasvavarastona ja suojaa töytäisyiltä
39
mihin tasapainoaisti perustuu?
sisäkorvan tasapainoelimeen, mutta saamme tietoa myös muiden aistien välityksellä
40
mikä aivojen osa koordinoi kehon tasapainoa ja liikkeitä?
pikkuaivot
41
tasapainoelin
sijaitsee sisäkorvan kolmessa kaarikäytävässä, jotka ovat 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden; kaarikäytävien lisäksi tasapainoelimeen kuuluvat pään asentoa aistivat sisäkorvan soikea ja pyöreä rakkula
42
kaarikäytävien rakenne ja rakenteisiin liityvä toiminta
nesteen täyttämät; kunkin käytävän tyvessä on laajentuma, jonka pohjalla karvasoluja, joiden värekarvojen päällä hyytelökeko pään liikesuunnan muuttuessa kaarikäytävän nesteen liike työntää hyytelökekoa, mikä johtaa hyytelön sisällä olevien karvasolujen ärtymiseen; ärtyneet karvasolut synnyttävät hermoimpulsseja,
43
soikean ja pyöreän rakkulan rakenne ja rakenteisiin liittyvä toiminta
soikeassa ja pyöreässä rakkulassa on hyytelökeko, jonka sisällä on kalkkikiteitä; pään asennon muuttuessa raskaat kalkkikiteet liikuttavat hyytelökekoa maan vetovoiman suuntaan, ja ärsyttävät hyyteöln sisällä olevia karvasoluja
44
tasapainoaistin toiminta
kaarikäytävät aistivat pään liikesuuntia, kun niissä oleva neste liikkuu pään liikkeiden mukaisesti ja työntää mennessään karvasolujen päällä olevaa hyytelökekoa; hyytelökeon liike ärsyttää karvasoluja, jotka lähettävät hermoimpulsseja soikeassa ja pyöreässä rakkulassa olevat hyytelökeot sisältävät kalkkikiteitä, jotka liikuttavat hyytelökekoa painovoiman mukaisesti -> karvasolut ärtyvät ja lähettävät hermoimpulsseja kaarikäytävät aistivat siis pään liikettä; soikea ja pyöreä rakkula antavat tietoa pään asennosta pystysuuntaan nähden sekä suoraviivaisesta kiihtyvästä ja hidastuvasta liikkeestä lisäksi tasapainoaistin toimintaan vaikuttavat muista aisteista tulevat tiedot, jotka tulevat aivorungon alueelle ja sieltä siirretään pikkuaivoihin ja talamuksen kautta isoaivokuorelle
45
hajuaistinsolut sijainti ja toiminta
sijaitsevat nenäontelon yläosan limakalvolla hajuepiteelissä; uusiutuvat n. 2kk välein; aistinsoluja peittää lima, johon hajumolekyylit liukenevat; liuenneet hajumolekyylit tarttuvat hajuaistinsolujen värekarvojen reseptoreihin, jotka ärtyvät ja lähettävät impulssin hajuhermoa pitkin hajualueelle
46
hajureseptorit
useita erilaisia; erilaiset hajumolekyylit sitoutuvat kukin omaan reseptorityyppiinsä
47
makusilmut
makusolut muodostavat makusilmuja, jotka sijaitsevat eri puolilla kieltä kielinystyjen sisällä
48
makusolujen toiminta
kemiallinen molekyyli liukenee veteen (sylkeen tässä tapauksessa), ja tarttuu aistinsolun reseptoriin synnyttäen toimintajännitteen
49
viisi perusmakua
makea, suolainen, hapan, karvas ja umami
50
millä kielen aluieilla tiettyjen makujen maistaminen tapahtuu?
kaikki maut voidaan maistaa kaikilla kielen osilla, vaikka toiset osat ovat.hieman herkempiä tietyille mauille takaosassa runsaasti karvaaseen makuun reagoivia reseptoreita
51
miksi jotkut maut voivat maistua kylmältä tai kuumalta?
koska kaikki maut eivät aktivoi makureseptoreita, esim. menthol aistitaan kylmänä, sillä se aktivoi kielen kylmäreseptoreita; chili ja cayennepippuri puolestaan maistuvat tulisilta, koska niiden sisältämä kapsaisiini aktivoi kuumanreseptoreita (kipureseptoreita)
52
makuhermojen rata aivoihin
makusilmuilta aivorungon kautta talamukseen ja sielät aivokuorella sijaitseville makualueille

L2020B (24 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions