Sydän ja verenkierto

Question 1

mikä ympäröi sydäntä?

Answer 1

sydänpussi (sidekudoksesta muodostuva kaksinkertainen kalvo, jonka välissä kitkaa vähentävää nestettä -> mahdollistaa sydämen liikkumisen pumppaustoiminnan yhteydessä)

Question 2

ovatko eteisen vai kammion seinämät ohuemmat? miksi?

Answer 2

eteisten, koska eteisten supistuminen ei vaadi kovin paljon lihastyötä, eikä niihin kohdistu yhtä suurta painetta kuin kammioihin

Question 3

kumman kammion seinämät ovat paksummat, vasemman vai oikean? miksi?

Answer 3

vasemman, koska vasen puoli pumppaa verta korkealla paineella koko elimistöön

Question 4

mitä pitkin vähähappinen veri tulee sydämeen? minne sydämessä?

Answer 4

ylä- ja alaonttolaskimoita pitkin, oikeaan eteiseen

Question 5

mihin veri menee oikeasta kammiosta?

Answer 5

keuhkoihin keuhkovaltimoita pitkin

Question 6

mihin veri menee keuhkoista? mitä pitkin?

Answer 6

keuhkolaskimoita pitkin vasempaan eteiseen

Question 7

luettele sydämen läpät

Answer 7

eteisten ja kammioiden välillä: eteiskammioläpät

• vasen: hiippaläppä
• oikea: kolmiliuskaläppä

kammioiden ja valtimoiden välissä: kammiovaltimoläpät

• vasen: aorttaläppä
• oikea: keuhkovaltimoläppä

Question 8

mikä sydänläppien tarkoitus on?

Answer 8

estää veren virtaus takaisinpäin sydämen pumppauskierron aikana

Question 9

mikä saa sydänläpät aukeamaan ja sulkeutumaan?

Answer 9

paine

Question 10

systole

Answer 10

supistumisvaihe: tämän aikana supistuvat ensin eteiset -> veri puristuu kammioihin. Sitten supistuvat kammiot, ja veri työntyy valtimoiden kautta kaikkialle elimistöön (samalla eteiset rentoutuu ja eteiskammioläpät ovat kiinni), lopuksi kammiot rentoutuvat, jolloin veri valuu sydämeen taas

Question 11

diastole

Answer 11

lepovaihe: veri virtaa laskimoita pitkin eteisiin ja kammioihin (eteiskammioläpät auki)

Question 12

systole-diastole muistisääntö

Answer 12

systeemitekniikko sykkii toisin kuin diastole-diakonissa lepää

Question 13

iskutilavuus

Answer 13

sydämen yhdellä supistuksella pumppaama verimäärä n. 70 ml

Question 14

minuutitilavuus

Answer 14

syke x iskutilavuus = n. 5 L = ihmisen koko verimäärä

Question 15

missä sinussolmuke sijaitsee ja mitä se tekee?

Answer 15

oikean eteisen seinämässä; itsenäisesti aktivoituva, hermoimpulsseja sydänlihakseen tuottava ja levittävä erikoistuneiden sydänlihassolujen muodostuma

Question 16

EKG

Answer 16

sydänsähkökäyrä
-muodostuu P-aallosta, QRS-kompleksista ja T-aallosta

P-aalto: eteisten supistuminen
QRS: kammioiden supistuminen
T: kammioiden rentoutuminen

Question 17

miten happi siirtyy verisuonista soluihin?

Answer 17

valtimot jakautuvat yhä pienempiin valtimoihin ja lopulta hiussuoniin: hiussuonistossa verestä siirtyy diffuusiolla (pitoisuusero - passiivinen kulkeutuminen) happea soluihin

Question 18

iso verenkierto

Answer 18

elimistön verenkierto (alkaa vasemmasta kammiosta, kun hapekas veri pumpataan aortan kautta elimistöön ja vähähappinen veri palaa lopulta oikeaan eteiseen)

Question 19

pieni verenkierto

Answer 19

keuhkoverenkierto (oikeasta kammiosta sydän pumppaa vähähappisen veren keuhkoihin, josta se palaa happirikkaana vasemapaan eteiseen)

Question 20

kuinka ison osan (%) sydän itse kuluttaa elimistön käyttämästä hapesta?

Answer 20

10%

Question 21

miten sydänlihas saa happea?

Answer 21

sepelvaltimoiden kautta (lähtevät aortan tyvestä)

Question 22

verisuonen seinämän kerrokset sisimmästä lähtien

Answer 22

1. endoteeli (yksikerroksinen epiteeli), jota ympäröi pieni määrä sidekudosta
2. lihaskerros (valtimoilla paljon paksumpi+sis. kollageeni elastiinisäikeitä kimmoisuuden lisäämiseksi)
3. ulkokerros (sidekudosta; suojaa suonta)

Question 23

mitä eroa valtimoiden ja laskimoiden endoteeli kerroksessa

Answer 23

laskimoiden endoteelissä laskimoläppiä, jotka estävät verta virtaamasta takaisinpäin

Question 24

hiussuonen rakenne

Answer 24

yhden solukerroksen paksuinen endoteeli ja sen ulkopuolinen tyvikalvo; ohut rakenne mahdollistaa aineiden vaihdon

Question 25

verenpaineen kaava

Answer 25

minuuttitilavuus x valtimoiden vastus

Question 26

verenpaine

Answer 26

sydämen supistumisen aikaansaama paine; suurimmillaan se on veren työntyessä aorttaan; verenpaine laskee mitä pidemmälle valtimoissa veri etenee esim 120/70 mmHg (eli sydämen supistumisvaiheen aiheuttama paine ja sydämen lepovaiheen paine)

Question 27

onko hiussuonissa korkea vai matala paine?

Answer 27

matala (mitä kauemmas veri virtaa valtimoissa sitä enemmän paine laskee)

Question 28

mistä soluvälitilan kudosneste tulee?

Answer 28

suodattuu plasmasta, hiussuonista

Question 29

laskimoiden paine (yleisesti)

Answer 29

niin matala lopuksi ettei se riittäisi tuomaan verta takaisin sydämeen; mutta sydämen alipaine edesauttaa tässä, sekä laskimoita ympäröivät luustolihakset, ja laskimoläpät estävät vielä veren virtauksen takaisinpäin

Question 30

ateroskleroosi

Answer 30

valtimonkovettumatauti, jossa kolestrolia (LDL) kertyy valtimoiden seinämiin.

Question 31

minuuttitilavuus

Answer 31

sydämen minuutissa pumppaama verimäärä

Question 32

onko verenpaine yleensä valtimo, laskimo vai hiussuonipaine?

Answer 32

valtimo

Question 33

miksi verenpaine laskee merkittävästi veren virratessa valtimoista hiussuoniin?

Answer 33

hiussuoniverkoston yhteistilavuus on moninkertainen valtimoihin verrattuna -> sama määrä verta jakautuu suuremalle alalle

Question 34

siirtyykö veri pienemmästä paineesta suurempaan vai suuremmasta pienempään

Answer 34

suuremmasta pienempään

Question 35

onko veri kudosta?

Answer 35

on; veri on sidekudosta, jolla on nestemäinen soluväliaine (veriplasma)

Question 36

veren koostumus

Answer 36

55% plasmaa | 45% verisoluja (>40% punasoluja, < 5% valkosoluja ja verihiutaleita)

Question 37

mihin verisolut jaetaan? (3)

Answer 37

punasolut, valkosolut, verihiutaleet (kaikki erilaistuvat samoista luuytimen kantasoluista

Question 38

punasolujen määrä verisoluista vs valkosolujen määrä

Answer 38

punasoluja > 90% (n. 5 mrd/ml verta) | valkosoluja n. 0.1-0.2% punasolujen määrästä (50 milj)

Question 39

veriplasman koostumus

Answer 39

90% vettä, lisäksi - ionit - ravintoaineet (glukoosi, aminohapot) - kuona-aineet - kaasut (O2, CO2) - hormoneja - plasman proteiinit (mm. albumiinit, fibrinogeeni, vasta-aineet, lipoproteiinit)

Question 40

albumiinit/globuliinit tehtävät

Answer 40

rasvaliukoisten hormonien kuljetus rasvahappojen kuljetus verenpaineen yllläpito

Question 41

fibrinogeenin tehtävä

Answer 41

veren hyytyminen (osa sitä)

Question 42

lipoproteiinien tehtävä

Answer 42

rasvojen kuljetus

Question 43

miten punasolu kuljettaa kaasuja? mitä kaasuja?

Answer 43

happi: hemoglobiiniin sitoutuneena CO2: punasoluissa CO2 muutetaan hiilihapoksi tai bikarbonaatiksi, joina se kulkee veriplasmassa (pieni osa sitoutuu hemoglobiiniin)

Question 44

onko punasolulla mitokondrioita?

Answer 44

ei, eikä tumaa eikä juurikaan muita soluelimiä: ei soluhengitystä tai proteiinisynteesiä; aineenvaihdunta anaerobista

Question 45

anemia

Answer 45

veren hapenkuljetuskyvyn heikkeneminen - voi aiheutua punasolujen määrän vähenemisestä, hemoglobiinin määrän väheneminen, tai punasolujen epänormaali muoto (sirppisoluanemia) - voidaan havaita alentuneesta hemoglobiiniarvosta

Question 46

veren hyytyminen

Answer 46

verisuonen vaurioiduttua: 1. suonen seinämän lihassyyt supistuvat 2. kollageenia paljastuu vaurioitunutta suonta ympäröivästä sidekudoksesta 3. verihiutaleet reagoivat kollageenin kanssa ja alkavat erittää tahmeutta lisääviä aineita 4. tahmeat verihiutaleet sitten tarttuvat kollageenisäikeisiin ja toisiinsa, muodostaen tulpan vauriokohtaan 5. vaurioituneen kohdan solut vapauttavat viestiaineita, jotka aktivoivat hyytymistekijöitä (esim. Ca2+, fibrinogeeni, protrombiini) 6. muiden hyytymistekijöiden vaikutuksesta protrombiini pilkkoutuu aktiiviseksi trombiiniksi 7. trombiini reagoi fibrinogeenin kanssa, joka muuttuu fibriiniksi (säikeinen) 8. verihyytymä muodostuu, kun verisoluja tarttuu fibriinisäikeiden muodostamaan fibriiniverkkoon 9. fibriinisäikeet myös vetävät haavan reunoja yhteen 10. rupi muodostuu, jos verihyytymä reagoi ilman hapen kanssa 11. vuotokohdan parannuttua verihyytymä liuotetaan hyytymisenestotekijöiden esim hepariinin aktivoimassa ketjureaktiossa

Question 47

verihiutaleet

Answer 47

= trombosyytit = pieniä, tumattomia soluja, jotka elävät vain muutamia päiviä ja sisältävät runsaasti soluelimiä ja entsyymejä sisältäviä rakkuloita

Question 48

kuka on paras veren vastaanottaja (mikä veriryhmä voi ottaa yleisesti kaikkia verityyppejä)?

Answer 48

AB+, koska pinnalla on kaikkia antigeeneja, joten kyseisellä tyypillä ei ole vasta-aineita veressään millekkään

Question 49

kuka on paras veren luovuttaja?

Answer 49

O-, koska pinnalla ei mitään antigeeneja, joten sitä voi antaa kaikille