Mikrobiologia

Question 1

Mikrobit

Answer 1

mikroskooppisen pienet eliöt

Question 2

tumattomat mikrobit

Answer 2

bakteerit ja arkeonit

Question 3

kuinka monta prosenttia ihmiselimistön soluista saattaa arvoiden mukaan olla lukumäärällisesti bakteereja?

Answer 3

50-90%

Question 4

tumalliset mikrobit

Answer 4

sienet (homeet ja hiivat) ja alkueliöt

Question 5

miksi hiivat saattavat usein olla bakteereja parempi vaihtoehto ihmisen proteiinien tuottajana?

Answer 5

• tumallinen hiivasolu pystyy muokkaamaan proteiineja toimivaan muotoonsa
• hiivoilla luonnostaan plasmideja, joten geeninsiirrot hiivasoluihin onnistuvat helposti

Question 6

miksi homeita hyödynnetään etenkin antibioottien tuotannossa?

Answer 6

koska monet homeet tuottavat antibiootteja luonnostaan

Question 7

mitä haittaa homeista voi olla?

Answer 7

• rakennusten lahottaminen
• elintarvikkeiden pilaaminen
• homeiden lisääntymiseen erikoistuneet itiöt voivat aiheuttaa erilaisia hengitystie- ja iho-oireita, mm. allergiaa ja astmaa
• jotkut homeet voivat erittää myrkyllisiä toksiineja

Question 8

mihin alkueläimet jaetaan?

Answer 8

siimaeliöt, amebat, ripsieläimet ja itiöeläimet

Question 9

mitä eroa alkueläimillä ja alkueliöillä?

Answer 9

alkueläimet kuuluvat alkueliöihin

Question 10

alkueliöihin kuuluvat tumalliset mikrobit

Answer 10

alkueläimet ja mikroskooppiset levät

Question 11

mikä on tyypillistä alkueläintaudeille?

Answer 11

ne tarttuvat usein väli-isännän kautta, esim. anopheles-suvun hyttyset ovat malariaa aiheuttavan malarialoision väli-isäntiä, joista se tarttuu hyttysen piston kautta ihmiseen

Question 12

onko hiivoilla ja homeilla soluseinä? jos on, millainen?

Answer 12

on, kitiiniä

Question 13

viruksen rakenne

Answer 13

proteiinikuori eli kapsidi, jonka sisällä viruksen perintöaines; kapsidin sisällä entsyymejä esim. käänteiskopioijaentsyymi; joillain viruksilla kapsidin ulkopuolella vaippa, joka on peräisin isäntäsolun solukalvosta; vaipassa glykoproteiineja, joiden avulla virus pääsee isäntäsolun sisään kun solun reseptorit tunnistavat glykoproteiinit omikseen

Question 14

virion

Answer 14

=virus rakenteellisessa mielessä = kapsidi ja sen sisältämä perintöaines

Question 15

virusten vs. bakteerien koko

Answer 15

virukset 15-400nm, bakteerit 0.2-3 mikrom (eli 200-3000nm)

Question 16

virusten polyproteiinit

Answer 16

proteiinit, jotka voivat toimia useassa eri tehtävässä

Question 17

virusten genomin päällekkäiset lukuraamit

Answer 17

viruksen genomissa päälekkäisiä lukuraameja, eli toisen geenin luenta voi alkaa jo toisen geenin puolivälistä

Question 18

miten viruksia luokitellaan?

Answer 18

• perintöaineksen mukaan eli DNA tai RNA virukset
• isäntäeliön mukaan
• viruksen muodon mukaan
• viruksen aiheuttama taudin oireiden mukaan

Question 19

bakteriofagi

Answer 19

bakteereja infektoivia viruksia

Question 20

retrovirukset

Answer 20

virukset, joiden perintöaines on RNA:ta, mutta isäntäsolussa se muutetaan viruksen oman käänteiskopioijaentsyymin avulla DNA:ksi.

Question 21

mitä rokotteet sisältävät?

Answer 21

tapettuja viruksia tai osia niiden proteiinikuoresta

Question 22

mitä ongelmia rokotteiden kehittämisessä (viruksista puheenollen)?

Answer 22

virusten nopea muuntautumiskyky; viruksen perimä kykenee muuttumaan nopeasti, jonka vuoksi pitäisi kyetä ennustamaan muutos, mutta esim. norovirus muuntautuu niin nopeasti ettei sitä vastaan ole lainkaan suojaa

Question 23

miten viruksiin tarkoitetut lääkehoidot toimivat?

Answer 23

esim. estävät virusten pääsyä isäntäsolun sisään tai pois sieltä

Question 24

mitä hyötyä viruksista voi olla?

Answer 24

virusten kyky siirtää geenejä isäntäsolusta toiseen voi joskus edistää hyödyllisten ominaisuuksien leviämistö

esim. n. 8% ihmisen perimästä virusperäistä (esim. osa transposoneista eli hyppivistä geeneistä on virusperäisiä)

Question 25

virus

Answer 25

eliökuntaan kuulumaton taudinaiheuttaja, joka koostuu proteiinikuoresta (kapsidi) ja perintöaineksesta. Tarvitsee isäntäsolun lisääntymiseen.

Question 26

kuinka suuri osa viruksen genomista on koodaavaa DNA:ta tai RNA:ta

Answer 26

100% (esim. kaksijuosteisessa perintöaineksessa molemmat juosteet ovat koodavia)

Question 27

virusten lisääntymisen vaiheet

Answer 27

1) kiinnittyminen ja solukalvon läpäisy 2) viruksen perimän vapautuminen isäntäsoluun 3) virusproteiinien synteesi ja DNA:n replikaatio 4) uusien viruspartikkelien kasaus 5) virusten vapautuminen solusta

Question 28

miten viruksen tunnistautuvat/pääsevät isäntäsoluun sisään? (tavalliseen soluun, bakteeriin)

Answer 28

vaipalliset virukset vaipan pintaproteiinien avulla: isäntäsolun solukalvon reseptorit tunnistavat pintaproteiinit, koska vaippa on peräisin edellisestä isäntäsolusta; vaipallinen virus sulautuu isäntäsolun solukalvoon, jolloin virus pääsee sisään tai fagosytoosilla sisään virukset ovat myös niin pieniä, että ne voivat päästä solun siään solukalvon aukkojen esim. ionikanavien kautta bakteriofagit pystyvät kiinnittymään erityisillä proteiinirakenteilla isäntäsolun solukalvoon ja injektoivat sitten pelkän perintöaineksensa sisään

Question 29

milloin infektio alkaa viruksen lisääntymisen vaiheiden näkökulmasta?

Answer 29

kun virus-DNA liittyy osaksi isäntäsolun DNA:ta

Question 30

miten uudet virukset vapautuvat isäntäsolusta?

Answer 30

silmikoimalla (vaipalliset virukset), isäntäsolun hajotessa tai eksosytoosilla

Question 31

käänteiskopioijaentsyymi

Answer 31

kopioi viruksen yksijuosteisen RNA:n infektoidun solun käyttämäksi kaksijuosteiseksi DNA:ksi.

Question 32

miksi retrovirukset muuntuvat nopeasti?

Answer 32

retrovirukset ovat RNA-viruksia -> RNA pitää käänteiskopioida DNA:ksi; tässä tapahtuu usein virheitä, sillä normaalin transkription korjausmekanismit eivät toimi käänteisessä transkriptiossa myös: viruksilla kutakin geeniä vain 1kpl, joten geenimutaatiot ilmenevät heti

Question 33

transduktio

Answer 33

tapahtuma, jossa bakteerisolun DNA:ta siirtyy solusta toiseen bakteereja infektoivien virusten eli bakteriofagien välityksellä.

Question 34

miten vuonna 2009 ilmaantunut sikainfluenssavirus syntyi?

Answer 34

samaa isäntäsolua infektoivien virusten perimäainekset voivat sekoittua keskenään: sikainfluenssavirus syntyi lintuinfluenssaviruksen ja ihmisen influenssaviruksen perintöainesten sekoittuensa sian soluissa (sikojen soluissa on reseptoreita sekä lintujen että ihmisten influenssaviruksille -> samaan sian soluun sattuessaan näiden virusten perimät voivat sekoittua: rekombinaatio)

Question 35

gramnegatiivinen vs grampositiivinen bakteeri

Answer 35

gramnegatiivisilla mureiini-soluseinän ulkopuolella suojaava lipidiulkokalvo (usein punaisen värisiä värjäyksen jälkeen) esim E.coli grampositiivissilla on paksumpi mureiini-soluseinä (usein sininen/liila värjäyksen jälkeen) esim. MRSA