Biologia 2 Flashcards Preview

Biologia > Biologia 2 > Flashcards

Flashcards in Biologia 2 Deck (30):
1

Mitä on solubiologia?

Solujen tieteellistä tutkimusta

2

Mitkä ovat kaikkein suurimpia soluja? Entä mitkä ihmisen pisimpiä soluja?

Eläinten munasolut, erityisesti lintujen munien ruskuaset. Ihmisellä pisimpiä soluja ovat hermosolut (haarakeet jopa yli 1 m)

3

Millä välillä solujen koko vaihtelee?

10-100 µm

4

Miksi solu ei voi kasvaa kuinka suureksi tahansa?

Koska aineiden kuljetus sen sisällä tapahtuisi liian hitaasti pitkien välimatkojen takia. Mitä pienempi solu on, sitä suurempi on sen pinta-ala suhteessa tilavuuteen ja aineiden siirtyminen solun ja sen ympäristön välillä on tehokasta. Siksi suurikokoisten eliöiden solut eivät isompia vaan niitä enemmän.

5

Kasvi- ja eläinsolun erot?

Eläinsoluissa lysosomeja, joita ei ole kasvisoluissa. Kasvisoluissa vakuoleja eli solunesterakkuloita. Kasvisoluissa viherhiukkasia jotka yhteyttävät. Kasvisoluissa soluseinä (selluloosaa) solukalvon lisänä. Kasvisolun Golgin laitteet ovat diktyosomeja. Kasvisolut keskimäärin suurempia kuin eläinsolut, mutta suurimpia soluja silti eläinten munasolut.

6

Eukaryootti ja prokaryoottisolun erot?

Eukaryootti eli aitotumalliset solut eläin, kasvi, sieni tai protoktistisoluja. Prokaryootti eli esitumalliset solut bakteeri tai arkkibakteerisoluja. Prokaryoottisoluilla ei tumakoteloa eikä siten selkeää tumaa kuten eläinsoluilla. Prokaryoottisoluilla ei myöskään solulimakalvostoa tai mitokondrioita. Perintoäinesta plasmideissa. Bakteerit haploidisia. Bakteerisoluilla voi olla solukapseli solukalvon lisäksi. Eukaryoottisolut ovat usein suurempia.

7

Mitä ovat pyrimidiiniemäkset?

Ovat emäksiä, joissa on yksi rengasmainen rakenne. Esiintyvät mm. DNAssa tai RNAssa. Pyrimidiiniemäksiä ovat C, T, U. (sytosiini, tymiini dna, urasiili rna). Puriiniemäksiä ovat puolestaan A ja G. (adeniini, guaniini), joissa on kaksi rengasrakennetta. Adeniiniemäs esiintyy myös ATPssä.

8

ATPn rakenne? Mikä ero DNAn rakenteeseen?

Emäsosa (A, adeniini), sokeriosa (riboosi), kolme fosfaattiosaa. DNAssa sokerina on deoksiriboosi. Emäksenä voi olla T, C, A tai G. ATPssä on liittyneenä kolme fosfaattiosaa, DNA:ssa aina yksi fosfaattiosa sokeriosien välissä.

9

Mikä on kloroplasti?

Viherhiukkanen. Soluelin kasvisolussa. Siellä tapahtuu fotosynteesi eli yhteyttäminen auringon valoenergiaa hyödyntämällä.

10

Mikä on autotrofinen?

Omavarainen. esim kasvit autotrofisia energian suhteen fotosynteesinsä ansiosta.

11

Mitä ovat sokerit?

Mono- ja disakkarideja

12

Mitä rasva-aineita on ihmisessä? (Jaottelu ja esimerkkiaineet)

1) fosfolipidit (solukalvon kaksoiskalvorakenne, hydrofobiset ja hydrofiiliset päät)
2) triglyseridit (eliöiden energiavarastorasvat, koostumus glyserolimolekyyli + 3 rasvahappomolekyyliä, tyydyttyneet ja tyydyttymättömät)
3) steroidit (kolesteroli, sukupuolihormonit)
4) karotenoidit (keltaisia ja punaisia väriaineita, joita esiint. erityisesti kasveissa, joissa osallistuvat yhteyttämiseen)

13

Mitä eroa tyydyttyneillä ja tyydyttymättömillä rasvahapoilla?

Tyydyttyneillä triglyserideillä vain yksinkertaisia sidoksia hiiliketjussa. Tyydyttymättömilla myös kaksoissidoksia hiiliketjussaan.
Nisäkkäillä ja linnuilla varastorasvat ovat yleensä tyydyttyneitä, kasveilla tyydyttymättömiä.

14

Mikä on plasmolyysi?

Kasvin juurikarvojen solujen kutistuminen, kun vettä siirtyy niistä osmoosilla maaperään. Solun sisältö "kutistuu", solukalvo irtoaa soluseinästä ja kasvi lakastuu.

15

Kerro esimerkkejä missä tapahtuu aktiivista kuljetusta?

Esim kasvisolut pystyvät ottamaan joitakin ravinteita maperästä pienemmästä pitoisuudesta.
Ihmisen munuaisissa aktiivisella kuljetuksella voidaan siirtää takaisin verenkiertoon tarpeellisia aineita, kuten glukoosia pienemmästä pitousuudesta suurempaan (huom! muutoin glukoosi voi kulkea solukalvon läpi avustetulla diffuusiolla suuremmasta pitoisuudesta pienempään).

16

Montako erilaista aminohappoa esiintyy luonnossa?

Luonnossa yli 100 erilaista. Lähes kaikilla eliöillä proteiinien rakennusaineena kuitenkin vain 20 erilaista.

17

Mistä proteiini koostuvat, kerro tarkasti

Koostuvat aminohapoista, joita on ihmisen proteiinien rakennusaineena 20 erilaista (luonnossa yli 100 eril). Aminohapot liittyvät toisiinsa peptidisidoksin. Peptidisidos muodostuu toisen aminohapon aminoryhmän ja toisen aminohapon karboksyyliryhmän välille.
Ruuansulatuksessa ravinnon proteiinit pilkkoutuvat aminohapoiksi ja sitten ne kulkeutuvat veressä elimistön soluihin. Soluissa aminohapoista muodostuu geenien ohjeen mukaan proteiineja.
Kasvit muodostavat yhteyttämistuote glukoosista aminohappoja.

18

Montako erilaista aminohappoa ihmisen elimistö pystyy valmistamaan?

12 erilaista. Loput 8 erilaista ihmisen proteiinien rakennusaineena toimivaa aminohappoa on saatava ravinnon mukana.

19

Mikä on kromatiini? Entä kromatidi?

Kromatiini on perintöaineksen se muoto, kun se on ohuena rihmana tumassa.
Kromatidi on I muoto, jossa sisarkromatidit siis kiinnittyneet toisiinsa sentromeerikohdistaan, ja ovat syntyneet kromosomin kahdentumisen tuloksena. Kromosomi on perintöaineksen pakkautunut muoto, jossa se on tumanjakautumisen alkaessa.

20

Montako kromosomia on hevosella? Mistä ihmisen kromosomit koostuvat?

64. Ihmisellä ei sukusoluissa 46 kromosomia (23 paria). Hies- ja tunturikoivulla 56.

Koostuvat DNAsta ja proteiineista.

21

DNA = ? RNA = ?

DNA = deoksiribonukleiinihappo
RNA = ribonukleiinihappo

22

Mitä olennaisia ominaisuuksia DNAlla on?

1. DNA-molekyyli voi sisältää informaatiota
2. Se pystyy tekemään itsestään kopioita
3. Sen sisältämä informaatio voi muuttua

23

Mikä on somaattinen solu?

Ei-sukusolu

24

Mikä on toinen nimitys aineenvaihdunnan hajottaville ja rakentaville reaktioille?

Hajottavat eli kataboliset reaktiot ja rakentavat eli anaboliset reaktiot. Katabolinen esim kasvisolun tärkkelyksen hajoaminen glukoosumolekyyleiksi. Anabolinen esim ihmisen glukoosimolekyyleistä rakentuu glykogeeniä

25

Kerro entsyymeistä?

Entsyymit nopeuttavat solujen kemiallisia reaktioita alentamalla reaktioiden käynnistymiseen tarvittavan energian määrää. Tällaisia reaktioita nopeuttavia aineita kutsutaan katalyyteiksi. Kukin entsyymi katalysoi vain tietyntyyppisen substraatin reaktioita. Reagoiva aine eli substraatti kiinnittyy entsyymin aktiiviseen kohtaan. Jotkin etsyymit ovat aktiivisia vasta kun niihin on kiinnittynyt tietty kofaktori (esim B-vitamiini tai metalli-ioni voi toimia kofaktorina). Proteiinit voivat toimia entsyymeinä.

26

Mitä ainetta soluseinä on kasvisolulla, sienisolulla ja esitumallisilla soluilla, jos niillä on soluseinä?

Kasvisoluilla selluloosaa, sienisoluilla kitiiniä ja esitumallisilla soluilla mureenia (lisäksi voi olla joillain bakteereilla soluseinän ulkopuolella limakapseli.

27

Miten solut viestivät keskenään?

Kemiallisesti viestiaineiden välityksellä. Viestiaineita ovat esimerkiksi hormonit ja kasvutekijät.

28

Mitä ovat kudokset?

Rakenteeltaan samanlaisia ja samoihin tehtäviin erikoistuneita soluja kutsutaan eläimillä kudoksiksi ja kasveilla solukoiksi.

29

Mihin vaiheisiin solun elämänkierto eli solusykli voidaan jakaa?

Välivaiheeseen (yleensä jopa 90% solun elämänkierrosta), jonka aikana solu kasvaa ja valmistaa aineita, kuten proteiineja, sekä kahdentaa DNAn. Ja solun mitoottiseen vaiheeseen eli solun jakautumisvaiheeseen, joka sisältää mitoosin (=tuman jakautuminen) ja soluliman jakautumisen.

30

Mikä on mitoosi?

Tuman jakautuminen. Solun jakautuminen sisältää mitoosin ja soluliman jakautumisen.