Biomekaniikka Flashcards

(52 cards)

1
Q

Mihin 3 osa-alueeseen mekaniikka voidaan jakaa?

A
  1. kinematiikka –> liikkeen tutkiminen
  2. dynamiikka –> liikkeeseen vaikuttavien voimien tutkiminen
  3. statiikka –> kappaleiden tasapainotilojen tutkiminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Luotisuora / painopiste / painovoima?

A

Maa vettää kappaletta puoleensa. Vastavoima = voima, jolla kappale vetää maata puoleensa. Yhdessä muodostavat gravitaatiovaikutuksen. Painovoima –> ryhtitutkimus, luotisuora

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Tasapainoalue / tukipinta

A

Kappaleen alustan kosketuspinnan (tukipisteet) muodostama alue = tukipinta-alue. Huom. pinta alan pienentyessä / tasapainon ollessa huono –> muutokset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Stabiili tasapainotila

A

Vakaa –> vaaditaan ulkoinen voima, jotta tasapainotila häiriintyy.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Labiili tasapainotila

A

Epävakaa –> kun kpl:n massakeskipiste on suoraan tukipisteen päällä –> esim. kävely

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Indifferentti tasapainotila

A

Epämääräinen –> massakeskipiste ja tukipiste samassa paikassa –> esim. piruetti, lentokoneen potkuri

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Massakeskipiste

A

Paikka, johon kpl:n massan voidaan ajatella keskittyvän. Ihmisellä noin lonkkanivelen yläpuolella.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Mikä on vääntömomentti? (kiertomomentti)

A

Vipuvarren ja liikeakselin suhteen syntyy liikkeessä kiertomomentti.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Kiertomomentti (vääntömomentti) “kaava”?

A

Kierto - tai vääntömomentti M = vaikuttavan voiman suuruus F x vipuvarren pituus I

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Newtonin 1. laki

A

Jatkuvuuden laki –> esim. kävely monen liike-energian summa (painovoima ja inertia)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Newtonin 2. laki

A

Dynamiikan peruslaki –> liiketilan muutos –> huom. kpl:n massan ja voiman suuruuden vaikutus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Newtonin 3. laki

A

Voiman ja vastavoiman laki –> lattia työntää samalla voimalla takaisin kun kävelet –> huom. kitkan vaikutus voimaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Inertia

A

Hitaus –> miten kpl vastustaa liiketilan muutosta (liikkelle lähtö, pysäyttäminen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Tukivoima

A

Kosketusvoima –> kun kpl:t koskettavat toisiaan. Seistessä jalat ja alusta muodostavat pystysuoran tukivoiman

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Lihasvoima

A

Lihasvoiman suuntaan ja suuruuteen vaikuttavat lihaksen koko, muoto ja lihaskudoksen ominaisuudet. Konsentrinen, eksemtrinen ja isometrinen lihastyöskentely.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Kitkavoima

A

2 kpl:n kosketuspinnassa vaikuttava voima, joka VASTUSTAA kappaleiden pintojen välistä liikettä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Väliaineen vastus

A

Kappaletta ympäröivä aine (kuten veden tai ilman vastus) vastustaa liikettä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Lihastyypit (6)

A
  1. yhdensuuntainen lihas –> esim. rectus abdominis
  2. sukkulamainen –> esim. biceps brachii
  3. viuhkamainen –> esim. pectoralis major
  4. yksisulkainen –> esim. tibialis posterior
  5. kaksisulkainen –> esim. soleus
  6. monisulkainen –> esim. deltoideus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Miten lihas voi työskennellä? (3)

A
  1. konsentrisesti –> hauiskäännössä kyynärnivelen flexio –> lihas lyhenee kun supistuu
  2. eksentrisesti –> -II- extensio –> lihas venyy, ei tuota tarpeeksi voimaa
  3. isometrisesti –> staattinen (ei liikettä) lihaksen pituus pysyy samana
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Mikä on motorinen yksikkö?

A

Hermosolu ja sen hermottamat lihassolut muodostavat lihaksen motorisen yksikön.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Mistä lihaksen supistusvoima riippuu?

A

Kuinka monta lihaksen motorista yksikköä on toiminnassa. Voimakkaassa lihastyössä lähes kaikki vs. heikot supistukset.

22
Q

Mitkä ovat lihasten voimantuottoon vaikuttavia tekijöitä?

A

Nivelkulma: lihaksen kiinnityskohdan etäisyys akselointipisteestä (nivel). Nivelen asento: vaikutus lihaksen kiinnityskohdan ja nivelakselin väliseen etäisyyteen + vääntömomenttiin.

23
Q

Mitä tarkoittaa voima-nopeus riippuvuus?

A

Kuvaa lihasryhmän supistumisnopeutta erilaisia kuormia liikuteltaessa. Kuvaa myös lihaksen voimantuottokykyä eri suuruisilla liikenopeuksilla.

24
Q

Mitkä ovat kehoon vaikuttavat voimat?

A

Sisäiset ja ulkoiset voimat

25
Mitä tarkoittavat sisäiset voimat?
Kehosta itsestään aiheutuvia voimia: - painovoiman aiheuttama kuormitus eri alkuasennoissa - lihaksilla tuotettu voima - kehon vipuvarsien tai kehon massan aiheuttama voima (momentti)
26
Mitä tarkoittavat ulkoiset voimat?
Kehoon ulkopuolelta kohdistuvat voimat: - painovoima - vastukset (ilman ja veden) - kuormat
27
Selitä vastavoima
Painopisteen siirtymisen edellytys on, että lihakset tuottavat voimaa alustaa vastaan, jolloin syntyy vastavoima (reaktiovoima), joka on yhtä suuri, mutta vastakkaissuuntainen.
28
Luokan 1 vipu
"Kiikkulauta" esim. pään kannattelu
29
Luokan 2 vipu
"Kottikärryt" esim. varpaille nousu
30
Luokan 3 vipu
"Lapiolla kaivuu" --> esim. hauiskääntö
31
Nivelmomenttivektori
Nivelakselin etäisyys voimavektorista. Mitä pidempi nivelmomenttivektori, sitä enemmän tarvitaan voimaa. (kyykky kuva)
32
Liikesegmentti
Selkärangan toiminnallinen yksikkö
33
C- ranka
Kaularanka: - 7 kaulanikamaa --> lordoosi - selkärangan liikkuvin osa
34
Th- ranka
Rintaranka: | - 12 rintanikamaa --> kyfoosi
35
L-ranka
Lanneranka: | - 5 lannenikamaa --> lordoosi
36
Liikehallintakyvyn eli motorisen kunnon osatekijät?
Tasapaino, koordinaatio, reaktiokyky, ketteryys, liikenopeus, perimä, kokemukset, ympäristö, tilanne, tavoite.
37
Mitä tarkottaa lihassynergia?
Nivelten vapausasteiden rajoittaminen kytkemällä lihakset toimimaan yhdessä. (asennon ja liikkeen säätely)
38
Miten päästään toivottuun tavoitteeseen liikkeen ja liikkumisen avulla? (3)
1. lihassynergiat 2. proaktiivinen säätely (ennakoiva) 3. reaktiivinen säätely (palautetta antava)
39
Proprioseptio
Asento- ja liikeaisti. Muodostuu asentotunnosta, liikehavainnoista, sekä voiman aistimisesta.
40
Proprioseptorit
Reseptorit, jotka havainnoivat kudoksen venymistä eri osissa kehoa.
41
Asentotunto
Sen avulla voidaan havaita raajojen asentoa ja sijaintia.
42
Miten liikehavainto ilmenee?
Kun huomataan muutoksen suunta ja nopeus jonkin nivelen asennon muuttuessa ilman näköaistin apua.
43
Voiman aistiminen
Kyky arvioida tarvittavaa voimaa asennon muutokseen tai säilyttämiseen.
44
Mitä lihassukkulat / lihaskäämit aistivat?
- lihasken pituuden muutokset / tietyn hetken pituus | - asennon ylläpitäminen --> lihakselle tietyn pituuden säätäminen
45
Vestibulaarielin
sisäkorvan tasapainoelin
46
Vestibulaarielimen tehtävät?
- vakauttaa katsesuunnan - säätelee asentoja ja tasapainoa - ohjaa tilassa toimimista + toimimisen aistimista + muistamista (tiedostamaton toimintaa, paitsi häiriötiloissa, kuten huimaus)
47
Sisäkorvan tasapainoelimen kaarikäytävät rakenne?
- 3 kaarikäytävää, joiden sisällä kaaritiehyet --> kiihtyvyys aistitaan - kaarikäytävät luisia rakenteita --> sisällä kalvokanava --> niiden sisällä nestettä (endolymfaa) --> liikkuu kehon liikkeiden mukana --> saa aikaan hyytelömassan liikkeen - pullistuma, jossa karvasoluja --> niiden päällä hyytelömäistä massaa, jossa karvasolujen aistinkarvat
48
Sisäkorvan tasapainoelimen pyöreä ja soikea rakkula rakenne?
- rakkulat muodostavat otoliittielimen --> niiden sisällä endolymfaa + karvamaisia aistinsoluja - soikeassa aistinsolut vaakatasossa ja pyöreässä pystytasossa --> saadaan tieto kaikissa olosuhteissa - kiihtyvyyden / painovoiman muutokset: hyytelömassan painautuminen aistinkarvoja vastaan
49
Vestibulo-okulaariset refleksit
Mukauttavat silmien liikkeet pään liikkeisiin --> silmien verkkokalvolla oleva kuva pysyy vakaana liikkumisen aikana
50
Vestibulo-kollikulaariset refleksit
Vaikuttavat niskan seudun lihaksiin --> vakauttavat pään asennon suhteessa vartaloon
51
Vestibulo-spinaaliset refleksit
Toimivat pystyasennon vertailumallina epävakaalla alustalla / liikkuessa. Aktivoivat tasapainon säätelyyn tarvittavia lihaksia + säätelevät lihasjänteyttä.
52
Isoaivokuoren motoriset alueet (assosiatiiviset kuorialueeet) (5) --> tahdonalaisten liikkeiden synty
1. prefrontaalinen korteksi: suunnittelee liikkeet 2. supplementaarinen liikeaivokuori: silmälihasten säätely + koordinointi, liikkeiden ohjelmointi 3. premotorinen korteksi: valitsee liikkeiden järjestyksen 4. motorinen korteksi: hienovirittää liikkeet 5. primaarinen motorinen korteksi: toimii lihassupistusten toteuttajana, liikkeiden suunta + voimantuotto + nopeuden säätely --> lopullinen liikekäsky