Ihmisen biologia II Flashcards

(62 cards)

1
Q

Makuaistin anatomia

A

Makunystyn reunalla olevassa urassa on makusilmuja, joissa makusoluja. Jokainen solu aistii yhtä viidestä perusmausta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Kuuloluut järjestyksessä

A

Vasara, alasin, jalustin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Elimistön pienin luu

A

Jalustin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mihin jalustin välittää värähtelyn

A

Eteisikkunaan eli soikeaan ikkunaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Mikä rakenne yhdistää välikorvan nieluun

A

Korvatorvi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Simpukan kolme osaa

A

Eteiskäytävä, kuulokäytävä ja simukan tiehyt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Mihin värähtely kulkeutuu simpukan jälkeen

A

Simukan ikkunan eli pyöreän ikkunan kautta välikorvan ilmaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Kuuloaistin toiminta

A

Tyvilevy värähtelee simpukassa (korkeammat äänet lähellä eteisikkunaa ja simpukan ikkunaa jossa tyvilevy jäykin). Värinä välittyy Cortin elimeen, jossa karvasolut hankaavat katekalvoa vasten

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Kumpi rakkuloista lähempänä kaarikäytäviä

A

Soikea rakkula

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Kaarikäytävien läheisten rakkuloiden toiminta

A

Hyytelöön työnteviä karvasolujen karvoja, jotka aistivan kalsiumkarbonaattikivien (tasapinokivet) liikkeet.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Mikä osa kaarikäytävistä aistii

A

Hyytelökeko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Mikä osa korvaa aistii pään asentoa

A

Soikea ja pyöreä rakkula

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Silmän uloin kerros

A

Kovakalvo, jota etuosassa kutsutaan sarveiskalvoksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Silmän pigmenttisolujen toiminta

A

Absorboivat valoa ja ehkäisevät silmän sisäisiä heijastuksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Kumpia aistinsoluja on silmässä enemmän?

A

Sauvasoluja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Missä kohtaa silmää näköhermo muodostuu

A

Sokean täplän kohdalla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Tarkimman näön alue silmässä

A

Keltatäplä ja erityisesti sen keskikuoppa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Mikä osa silmää säätelee linssin muotoa?

A

Sädelihas

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Sädelihaksen toiminta

A

Sädelihaksen supistuessa ripustinsäikeen löystyvät ja linssi pyöristyy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Silmän aistinsolujen toiminta

A

Fotoni iskeytyy rodopsiini eli näköpurppuramolekyyliin, joka aiheuttaa konformaatiomuutoksen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Rodopsiinin eli näköpurppuran rakenneosat

A

Opsiini ja retinaali

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Missä osassa ihoa vapaat hermopäätteet

A

Orvaskedessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Missä lämpötilassa lämpöä aistivat solut lakkaavat toimimasta

A

45C

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Eri sylkirauhaset

A

Kielenalussylkirauhaset, leuanalussyklirauhaset ja korvanalussylkirauhaset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Suun entsyymit
Amylaasi, lipaasi ja lysotsyymi
26
Amylaasin lopputuote
Maltoosi
27
Kuinka monta hammasta aikuisella
28 + viisaudenhampaat
28
Mitä maha erittää?
- Mahanestettä (pH 0,9) - Musiinia - Pepsinogeenia - Sisäistä tekijää (B12 imeytyminen)
29
Mitkä tekijät suojaavat mahan seinää suolahapolta?
- Limakerros - Tiukat soluliitokset - Solujen uusiutuminen noin 3 päivän välein
30
Pepsinogeenin toiminta
- Happamassa pH:ssa aktiiviseksi pepsiiniksi - Pilkkoo proteiineja oligopeptideiksi.
31
Gastriinin toiminta
- Erittyy alemman mahanportin venymisen seurauksena - Eristää mahanesteen eritystä ja ruokasulan siirtymistä pohjukaissuoleen
32
Mikä elin tuottaa sappinestettä
Maksa
33
Sekretiinin toiminta
Erittyy pohjukaissuolesta hapon vaikutuksesta. Lisää haimanesteen ja sapen eritystä
34
Ohutsuolen entsyymit
Maltaasi, sakkaraasi, laktaasi
35
Haiman beetasolujen erittämä hormoni
Insuliini
36
Haiman alfasolujen erittämä hormoni
Glukagoni
37
Haiman deltasolujen erittämä hormoni
Somatostatiini
38
Haiman avoeritteen komponentit
HCO3-, amylaasi, nukleaasit, lipaasi, proteaasit
39
Lipaasien lopputuotteet
Rasvahapot ja monoglyseridit (ei glyserolia)
40
Maksan massa
n. 1,5 kg
41
Maksan verenkierto
Maksavaltimosta ja porttilaskimosta maksaan. Yhtyvät keskuslaskimoiksi, joista veri lopulta maksalaskimoon, josta alaonttolaskimoon.
42
Maksan rooli hiilihydraattiaineenvaihdunnassa
- Muodostaa ja varastoi glykogeeniä
43
MAksan rooli lipidiaineenvaihdunnassa
Valmistaa kolesterolia Tuottaa sappinestettä Valmistaa sappisuoloja
44
Bilirubiini
Syntyy hemoglobiinin hajotuksessa. Maksa erittää ulosteeseen sapen kautta
45
Greliinin toiminta
Erittyy ruoansulatuskanavasta. lisää nälän tunnetta ja aktivoi ruoansulatusta
46
Leptiinin toiminta
Erittyy ohutsuolesta ja rasvakudoksesta. Vähentää ruokahalua
47
Missä osassa aivoja kylläisyyskeskus
Hypotalamuksessa
48
Missä osassa munuaista eritetään ureaa
Proksimaalisessa kiemuratiehyessä
49
Laskevan Henlen eritystoiminta
Vettä otetaan takaisin
50
Nousevan Henlen eritystoiminta
Ioneita otetaan takaisin
51
Missä osassa munuaisia ADH toimii
Kokoojaputkissa
52
Mihin osaan munuaista aldosteroni vaikuttaa ja miten
Distaalisessa kiemuratiehyessä lisäämällä natriumin takaisnottoa ja kaliumin eritystä
53
Angiotensiinin vaikutukset
- Aldosteronin eritys - ADH:n erityksen lisääntyminen - Vasokonstriktio
54
Mikä aiheuttaa reniinin erityksen
Glomerulusfiltraation hidastuminen
55
Mitä tapahtuu yöllä n. klo. 2-4
Syvin uni, suurin kasvuhormonieritys ja alhaisin ruumiinlämpö
56
Milloin kuukautiskierron aikana korkein ruumiinlämpö
Pian ovulaation jälkeen
57
Milloin kuukautiskierron aikana matalin ruumiinlämpö
Vuodon loppuvaiheessa
58
Kaliumin ja natriumin pitoisuuksien yhteys
Runsas kaliumin saanti lisää natriumin eritystä virtsaan
59
Parathormonin toiminta
Osteoklastien aktivaatio
60
Kalsitoniinin toiminta
Osteoblastien aktivaatio
61
Mitä munuaiset erittävät kalsiumpitoisuuden alentuessa?
Kalsitriolia
62
Kalsitriolin toiminta ja synteesi
Vähentää kalsiumin eritystä virtsaan. Syntetisoidaan kolesterolista D-vitamiinin kautta