Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Biologia > Ihmisen biologia III > Flashcards

Ihmisen biologia III Flashcards

(56 cards)

Start Studying
1
Q

Mikä rauhanen erittää vaginan liman

A

Bartholinin rauhaset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Mikä kuljettaa munasolun kohtuun

A

Värekarvat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Mikä kuljettaa munasolun munanjohtimeen

A

Ripsut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mihin vaiheeseen pimaarinen oosyytti eli munasolun esiaste on pysähtynyt

A

Ensimmäisen jakautumisen profaasiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Mihin vaiheeseen sekundaarinen oosyytti on pysähtynyt

A

Toisen jakautumisen metafaasiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Munasolua ympäröivät rakenteet

A

Zona pellucida ja kumulussolut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Siittiön akrosomin tehtävä

A

Zona pellucidan läpäiseminen entsyymien avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Sertrolin solujen toiminta

A

Tukee ja ruokkii siittiöiden kantasoluja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Leydigin solujen toiminta

A

Tuottaa testosteronia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Mikä tuottaa suurimman osan siemennesteen nesteestä?

A

Rakkularauhaset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Siittiöiden tärkein energianlähde

A

Fruktoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Siemennesteen pH

A

Lievästi emäksistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

FSH:n toiminta miehellä

A

Sertrolin solujen stimulaatio ja siittiöiden tuotanto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Lutropiinin toimina miehellä

A

Leydigin solujen stimulaatio ja testosteronieritys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Kuukautiskierron vaiheet

A

Munarakkulavaihe, ovulaatio, keltarauhasvaihe

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Mitä tapahtuu munarakkulavaiheessa

A
  • Kuukautisvuoto
  • FSH stimuloi munasolun esiasteen kehittymistä. Kehittynyt munarakkula erittää estrogeenia ja kohdun limakalvo paksuuntuu jälleen (estrogeeni pitää gonadotropiinipitoisuuden alhaisena)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Mitä tapahtuu ovulaatiossa?

A

Munarakkulan erittäessä entistä enemmän estradiolia, joka saa gonadotropiinipitoisuuden suurentumaan. Tämä johtaa piikkiin LH:n ja FSH:n pitoisuudessa ja lutropiini saa munasolun vapautumaan munanjohtimeen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Mitä tapahtuu keltarauhasvaiheessa?

A

Puhjenneesta munarakkulasta kehittyy keltarauhanen, joka alkaa erittää estrogeenia ja progesteronia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Mitä tapahtuu siittiön saapuessa munasolun sisään?

A

Meioosi jatkuu ja siittiön tuman sisältävässä munasolussa tumat yhdistyvät, jolloin muodostuu tsygootti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Kuinka pitkään siittiöt pysyvät hedelmöityskykyisinä naisen elimistössä?

A

5 vrk

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Kuinka pitkään munasolu voi hedelmöittyä ovulaation jälkeen?

A

Vuorokauden ajan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Kaavioittuminen

A

Ilmiö, jossa solut saavat identiteetin perustuen sijaintiin alkiossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Pluripotentti solu

Study These Flashcards
A

Voi muodostaa minkä tahansa ihmisen solun, muttei sikiötä ympäröivien rakenteiden soluja. Sisäsolumassan solut

24
Q

Totipotentti solu

Study These Flashcards
A

Voi muodostaa minkä tahansa solun. Morulavaiheeseen asti kaikki alkion solut

25
Kuinka monta solua morulassa?
16
26
Mitä tapahtuu morulavaiheen jälkeen?
Syntyy blastokysti, jossa trofoblasi, sisäsolumassa ja nesteontelo. Trofoblastista syntyy sikiötä ympäröiviä rakenteita ja sisäsolumassasta itse alkio
27
Mitä tapahtuu gastrulaatiossa?
Muodostuu kolmikerroksinen alkiolevy, jossa ulkokerros, keskikerros ja sisäkerros
28
Mitä tapahtuu gastrulaation jälkeen?
Keskikerroksen keskelle syntyy selkäjänne, joka aiheuttaa ulkokerroksessa neurulaation. Tällöin syntyy hermostoputki, jonka kummallekkin puolelle syntyy ulkokerroksen soluista hermopienat
29
Mikä aiheuttaa sikiön kehityksen mieheksi ja milloin
Kahdeksallenna viikolla Y-kromosomin SRY-geeni
30
Istukkahormonin toiminta
Trofoblasti erittää. Ylläpitää keltarauhasta siihen asti, että istukka alkaa itse erittämään progesteronia
31
Mikä tuottaa vasta-aineita
B-solut
32
MHC-proteiinien toiminta
Auttaa elimistöä tunnistamaan omat solut. Paljon geneettistä vaihtelua. Esittelevät myös antigeenejä tuomalla solun sisältä proteiineja pinnalle T-solujen tutkittavaksi
33
Mitä tapahtuu B-solujen kypsyessä
NE B-solut, jotka tunnistavat elimistön omia rakenteita kuolevat
34
Naiivi B-solu
B-solu, joka ei ole vielä kohdannut antigeeniään. Runsaasti imusolmukkeissa ja nielurisoissa
35
Naiivin B-solun aktivaatio
Tapahtuu kohdatessaan antigeenin. Aktivaatio vaatii myös auttaja-T-solun. Aktivoituessaan solu alkaa jakaantua ja tuottaa B-plasmasoluja ja B-muistisoluja
36
B-Plasmasolut
Erittävät vasta-aineensa, joka aiheuttaa patogeenien aggregaatiota
37
B-muistisolujen toiminta
Sekundäärivaste. Kohdatessaan antigeeninsä uudestaan alkaa jakautua ja tuottaa B-plasmasoluja
38
T-solujen syntyminen ja kypsyminen
Syntyvät luuytimessä ja kypsyvät kateenkorvassa
39
T-tappajasolujen toiminta
MHC:n tunnistus ja elimistön omien rakenteiden tuhoaminen
40
T-auttajasolujen toiminta
Tunnistavat erityisesti antigeenin esittelyyn erikoistuneiden syöjäsolujen antigeeneja. Houkuttelevat paikalle tappajasoluja ja makrofageja ja erittävät sytokiineja
41
T-estäjäsolujen toiminta
Säätelevät immuunivasteen voimakkuutta palautejärjestelmän kautta
42
Mikä aiheuttaa T-solujen aktivaation?
Syöjäsolun esittelemä antigeeni
43
Komplementin vaikutukset (3 kpl)
- Solunsyönnin edistäminen - Hiussuonten seinämien läpäisevyyden lisääminen - BAkteerien solukalvon hajotus
44
Komplementin proteiinien määrä ja alkuperä
11 kpl. Maksa syntetisoi
45
Neutrofiilien toiminta
Kiertävät veressä, imunesteessä ja kudoksissa. Nopea reagointi ja fagosytoosin aloitus
46
Monosyyttien toiminta
Erilaistuvat kudoksissa makrofageiksi. Syövät neutrogiilejä isompia kappaleita. Lisäksi sijaitsevat valmiina kudoksissa
47
NK-solujen toiminta
Muistuttavat T-tappajasoluja, eli tuhoavat elimistön omia soluja (virus tai syöpä). Pystyvät kuitenkin tunnistamaan ilman antigeenia
48
Basofiilien erittämät aineet
Histamiini, hepariini, leukotrieenit (bronkokonstriktio) ja vasodilaatiota aiheuttavat aineet
49
Eosinofiilien toiminta
Histaminaasin avulla tulehdusreaktion säätely
50
Syöttösolujen toiminta
Elimistön pinnoilla. Sitovat B-solujen tuottamia vasta-aineita, joiden avulla erityisesti allergeenien tunnistus. Erityisesti histamiinin vapautuminen
51
Dendriittisolujen toiminta
Syövät taudinaiheuttajia ja esittelevät niitä T-soluille. Linkki synnynnäisen ja hankitus immuniteetin välillä.
52
Mikä aiheuttaa verenkierron vilkastumisen tulehdusreaktiossa
Basofiilit
53
Interferonien toiminta
Solut erittävät virusinfektion aikana. Niiden ansiosta muut solut valmistautuvat infektioon tuottamalla nukleaaseja
54
Välitön allerginen reaktio
Allergeeni sitoutuu syöttösolujen vasta-aineisiin, jolloin histamiinieritys
55
Viivästynyt allerginen reaktio
T-solut tunnistavat antigeenin
56
Rokotteen adjuvantti
Voimistaa immuunireaktiota

Biologia (6 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions