Johdatus oikeuteen ja oikeudelliseen ajatteluun Flashcards
(54 cards)
1
Q
koekirjan kirjoittaja
A
Pia Letto-Vanamo
2
Q
Paolo Prod
A
italialainen historioitsija, jonka oikeudenmukaisuuden historiaa käsittelevän teoksen perusajatus lähtee siitä, että varhaiselle uiudelle ajalle saakka vallitsi oikeusjärjestysten pluralismi
Uskonpuhdistuksen jälkeen tuo pluralismi muuttunut “positiivisen normin” monismiksi
3
Q
Kolmijako-oppi, (PL quote) ja kuinka toteutuu suomessa
A
Kolmijako-opin mukaan lakien säätämisen, valtion johtamisen, ja hallinnon tulisi olla erillään.
- ranskalainen valistusfilosofi Montesquieu esitteli teoksessaan lakien henki
PL: “Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtion- taloudesta.
Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.”
Raja hallinnon ja lakien säätämisen välillä suomessa häivytetty
4
Q
Valtiosääntötuomioistuin
A
Hans kelsenin ideoimana ensin itävaltaan 1919.
- Tyypillisiä poliittisen järjestelmän radikaaleja muutoksia kokeneissa maissa
- Toinen aalto saksaan ja italiaan, espanjaan portugaliin
- Kolmannessa aallossa entisiin sosialistisiin maihin (puola unkari)
Ei suomessa tai pohjoismaissa
5
Q
Tuomioistuimen tärkeimmät ominaisuudet
A
Riippumattomuus, puolueettomuus ja vakinaisuus
6
Q
Tuomiovallan käyttämistä koskevat keskeiset säädökset
A
Oikeudenkäymiskaari, rikosasioiden oikeudenkäyntiä koskeva laki,
Tuomioistuinorganisaation perusteet löytyvät perustuslaista
7
Q
Tuomioistuinorganisaatio suomessa (ei nimetä yksittäisiä)
A
Yleiset tuomioistuimet
- korkein oikeus, hovioikeudet, käräjäoikeudet
Hallintotuomioistuimet
-Hallinto-oikeudet, Korkein hallinto-oikeus
Erityistuomioistuimet
- Työtuomioistuin, markkinaoikeus, ja vakuutusoikeus
- Valtakunnanoikeus
8
Q
Eurooppa-neuvosto
A
- Määrittelee unionin poliittiset painopisteet
- Kuuluu kaikkien jäsenmaiden päämiehet, sen puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja
9
Q
Euroopan parlamentti
A
- Yksi lainsäädäntöelimistä
- Jäsenet valitaan suorilla vaaleilla joka viides vuosi
- toimii kaikkien unionin toimielimien demokraattisena valvojana
- Hyväksyy eu- lainsäädäntöä
- Kokoontuu kuukausittain täysistuntoihin
- Virallinen istuntopaikka Strasbourgissa
- Myös Brysselissä ylimääräisiä istuntoja
10
Q
EU:n neuvosto
A
Edustaa jäsenmaita unionin lainsäätämisprosessissa
- Kokoonpanoon kuuluu käsiteltävästä asiasta vastaava ministeri kustakin jäsenmaasta
11
Q
Euroopan komissio
A
- Unionin vaikutusvaltaisin elin
- Tehtävänä edustaa EU:ta ja puolustaa sen etuja
- Valvoo myös unionin lainsäädännön soveltamista jäsenmaissa
- Muodostuu 27 komissaarista, sekä vakituissesta henkilökunnasta
- Voi viedä yksittäisen maan soveltamista koskevan jäsenvelvoitteen rikkomisen EUT:n ratkaistavaksi
12
Q
Euroopan unionin tuomiovalta
A
EU:n tuomiovaltaa käyttää Euroopan Unionin Tuomioistuin
- Koostuu unionin tuomioistuimesta ja unionin yleisestä tuomioistuimesta
- Toimii perussopimuksissa annettujen valtuuksien nojalla
- Tuomari jokaisesta jäsenmaasta (Niilo Jääskinen)
- Pyrkii varmistamaan, että toimielimet eivät ylitä toimivaltuuksiaan, sekä huolehtimaan yhdessä jäsenvaltioiden tuomioistuimien kanssa että unionin oikeutta sovelletaan ja tulkitaan yhtenäisesti
- Ei koko unionin kattavaa tuomiovaltaa
13
Q
Euroopan neuvosto
A
- Hallitusten välinen järjestö
- Keskittyy ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseen
- 1949
- 47 jäsenvaltiota
- Tärkein toimielin EIT ja EIS
- Suomi liittyi 1989 (EIS 1990)
14
Q
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
A
Euroopan Neuvoston toimielin
- Valvoo EIT:hen liittyneiden valtioiden sopimusvelvollisuuksien täyttämistä
- 1953, suomessa voimaan 1990
- tuomari jokaisesta jäsenvaltiosta (pauliine koskelo)
- Yksityisten henkilöiden valitukset (kansalliset keinot täytyy olla käytetty)
- Ei kumoa tai muuta kansallisia päätöksiä, vaan voi määrätä maksamaan hyvitystä
15
Q
Venetsian komissio
A
Euroopan neuvoston toimielin
- Riippumattomista asiantuntijoista koostuva (Kaarlo Tuori)
- Neuvoo jäsenvaltioita saattamaan oikeudelliset ja institutionaaliset rakenteensa vastaamaan eurooppalaisia demokratian, perusoikeuksien ja oikeusvaltion standardeja
- Antaa lausuntoja jäsenmaiden tai EN: institutioiden pyynnöstä, tai oma-aloitteisesti
- Antaa myös oikeudellista neuvontaa jäsenmaiden uudistaessa perustuslakeja ja lainsäädäntöä
- Neljä yleiskokousta vuodessa venetsiassa
16
Q
YK
A
- valtioiden välinen järjestö
- 1945 perustettu
- New york
- Tekee työtä rauhan sekä taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen eteen
- Yleiskokoukset
- Päätöslauselmat ei juridisesti sitovia ellei valtion parlamentti hyväksynyt
- Jokaisella jäsenvaltiolla yksi ääni
- Yleiskokouksen tehtävänä YK:n peruskirjan mukaan keskustella ja tehdä suosituksia kaikista peruskirjan piiriin kuuluvista kysymyksistä, sekä kaikista rauhaan ja turvallisuuteen liittyvistä ongelmista
17
Q
Kansainvälinen tuomioistuin
A
ICJ, international court of justice
- Tärkein tehtävä valtioiden välisten kiistojen ratkaiseminen
- Sijaitsee Haagissa
- Ei voi puuttua ilman asianosaisten valtioiden suostumusta
- Koostuu 15 tuomarista, jotka yk:n yleiskokous ja turvallisuusneuvosto yhdessä nimittävät
18
Q
Kansainvälinen rikosoikeustuomioistuin
A
ICC, International Criminal Court
- Rooman perussäännöllä perustettu
- tuomitsee vakaviin kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä (Sotarikos, rikos ihmisyyttä vastaan, joukkotuhonta)
- Haagissa
- YK:sta erillinen instituutio, mutta tekee yhteistyötä
- 18 Tuomaria (Erkki kourula 2003-2015)
19
Q
Oikeusvaltioperiaate
A
Kyse oikeuden ja vallan välisesstä suhteesta
PL2§:
“Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia”
- Näin ollen oikeusvaltioperiaate sisältää lainalaisuusperiaatteen
- Aristoteleen yhteiskuntateoria
- Rechtsstaat ja rule of law
- Kunnioittaminen yksi eu-jäsenyyden kriteereistä
20
Q
Demokraattinen oikeusvaltio
A
- Kaarlo Tuori
- Ottaa huomioon oikeuden oikeuden normistoina, instituutioina ja menettelyinä
- ainesosina perusoikeudet ja hallinnon lainalaisuus
- Edellyttää!
1. poliittisia perusoikeuksia
2. Yhteiskunnan jäsenten yhdenvertaisuutta,
3. Demokraattisesti valittua kansanedustuslaitosta
4. Aktiivista kansalaisyhteiskuntaa
21
Q
Rechtsstaat vs rule of law
A
- Saksassa kyse oli valtiovallan alistamisesta oikeudelle
- Iso-britanniassa kysymys parlamentin vallan vahvistamisesta suhteessa kruunuun
22
Q
Kieleen liityvien lakien lähteet
A
Perustuslain 17§ Uusi kielilaki (2004)
23
Q
Oikeus kieleen oikeudet
A
PL: kansalliskielet suomi ja ruotsi
KieliL: Jokaisella oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään (suomi ja ruotsi (ahvenanmaa))
Kielisäännösten lähtökohta: yksilön oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään halintoon kielestä riippumatta
Jos asianosaisen oma kieli suomi tai ruotsi, oikeus tulkkaukseen ja käännökseen kun käytetään muuta kuin omaa kieltä
- Riita- ja hakemusasiassa asianosaisen on huolehdittava tulkkauksesta itse ja omalla kustannuksellaan (ellei tuomioistuin asian laadun huomioon ottaen päätä toisin
- Rikosasiassa oikeus aina maksuttomaan tulkkaukseen, tuomioistuin järjestää
24
Q
Oikeudellisten pätevyyskriteerien teoriat
A
- Normatiiviset teoriat
- Kriittiset ja kriittisnormatiiviset teoriat
- Realistiset teoriat
25
Normatiiviset teoriat
Tunnetuin Hans Kelsenin Stufenbau-teoria
- Perusnormi, josta kaikki muut oikeusnormit saavat pätevyytensä
Toinen on H.L.A Hartin tunnistamissääntöön perustuva teoria
- Tunnistasmissäännön avulla voidaan määritellä, mitkä normit kuuluvat oikeusjärjestykseen ja mitkä eivät
Kieltävät myös metafyysisen luonnonoikeuden
Molemmat edustavat teoreettista oikeuspositivismia, jolla kolme piirrettä:
1. Oikeus ymmärretään positiiviseksi eli annetuksi
2. Toisistaan erotetaan olemisen maailma ja pitämisen maailma
3. oikeusjärjestys on itsenäinen normijärjestys erossa moraalisista normeista
26
Kriittisnormatiiviset teoriat
Pätevyys tarvitsee lisäkriteerin
Klassisessa luonnonoikeudessa tämä tulee luonnollisista laeista, luonnonoikeudellisista periaatteista
- Edustajana Tuomas Akvinolainen
- telos, ihmisen oma luonnollinen päämäärä
Uuden ajan alun luonnonoikeus
- Hobbes, Locke, Rousseau
- Luonnolliset lait koostuivat yleisistä moraaliperiaatteista jotka ymmärrettiin ulkoapäin annettuina rajoina
- Säädetty laki, joka oli ristiriidassa luonnollisen lain kanssa, menetti pätevyytensä
Kriittinen oikeuspositivismi kuuluu myös.
- Kaarlo tuori
- asettaa normin lisäpätevyyden edllytykseksi sen hyväksyttävyyden
- Tasoteoria
- Kieltää normatiivisten teorioiden kaksi kolmesta piirteestä ja pitää vain oikeuden positiivisen luonteen
27
Kaarlo Tuorin tasoteoria
Kaarlo Tuorin Kriittinen oikeuspositivismi pohjautuu tasoitteluteoriaan
- kaksi tasoa
1. oikeuden pintataso muodostuu lainsäätäjän antamista laeista ja muista säännöksistä, tuomareiden päätöksistä ja oikeustieteen harjoittajien kannanotoista
- Jatkuvasti muuttuvaa ja muutettavissa olevaa oikeutta
2. Pinnanalainen kerrostuminen
- Oikeuskulttuurin ja oikeuden syvärakenne
- Muuttuu pintatasoa hitaammin
- Hallitsee pintatason muutosten nopeutta
- Kolmentyyppisiä ainesosia:
1. Käsitteellisiä
2. Normatiivisia
3. Menetelmällisiä
28
Oikeuslähteet luokat ja esimerkit
1. Vahvasti velvoittavat oikeuslähteet (kirjoitettu laki ja maantapa)
2. Heikosti velvoittavat oikeuslähteet (KKO ja KHO oikeuskäytäntö, lain esityöt (soft law))
3. Sallitut oikeuslähteet (oikeuskirjallisuus, ministeriöiden ohjeet ja oppaat, muiden kuin kko,kho ratkaisut, vakiintunut hallintokäytäntö (soft law))
29
Direktiivien täytäntöönpanomenetelmät
Tuomas Ojanen
1. Referenssi
- kotimaiseen lakiin säännös, jonka mukaan tietyissä asioissa sovellettava siinä viitattua EU- säädöstä tai sen kohtaa
2. Transkriptio
- direktiivi tai sen yksittäinen luku siirretään sellaisenaan kotimaiseen lakiin
3. Transformaatio
- kotimainen lainsäädännön sisältö muutetaan vastaamaan EU- säädöstä
4. Passiivinen transformaatio
- Todetaan, että vallitsee eu- ja kansallisen lain välinen normiharmonia
5. Inkorporaatio
- Sisällöltään tyhjä säädös, jossa todetaan direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat suomessa lakina voimassa
30
Valtiosopimus
Voi olla kahdenvälinen, monenvälinen tai yleinen eli yleissopimus
- Valtiosopimuksia sääntelee 1969 solmittu Wienin yleissopimus
- Monismi tai dualismi
- Blankettisäädös
31
EIS keskeisimmät oikeudet
1. Oikeus elämään
2. Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen
3. Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
4. Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta
5. Kielletään kuolemanrangaistus, kidutus, orjuus ja pakkotyö
32
Istanbulin sopimus
Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta.
- Hyväksyttiin 2011, kv voimaan 2014
suomi allekirjoitti 2011, hyväksyttiin ja astui voimaan 2015
33
Oikeuslähteiden tulkintateoriat
1. Semanttiset eli kielelliset tulkinnat
2. Historialliset argumentit (lainsäätäjän tahto)
3. Oikeussystemaattiset argumentit (jutun pakka oikeudellisessa systematiikassa)
4. Teleologiset argumentit (säännöksen tai normin tavoite)
5. Vakiintunut tulkinta ( oikeudenkäytön yhtenäisyyden, ennakoitavuutden, asianosaisten yhdenvertaisen kohtelun vuoksi)
34
PL 106§ ja 107§
106§
- Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle
107§
- säännös, joka on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, ei saa soveltaa
Tärkeimpänä erona se, että PL ja lain välillä 106:ssa tarvitaan ilmeinen ristiriita. Alemmanasteisen ja lain välillä riittää vain ristiriita
35
Euroopan unionin etusijaperiaate
EU- oikeus syrjäyttää sen kanssa ristiriidassa olevan kansallisen normin riippumatta sitä, minkä tasoisesta kansallisesta normista on kyse.
- Costa v ENEL 1964
36
Yhdenmukaisen tulkinnan periaate
Kansalliset tuomioistuimet soveltavat EU-direktiivin nojalla asetettua kansallista lakia ja tulkintaan vaikuttaa EU-oikeus sekä sen teleologinen luonne
37
Civil law vs common law
Civil law on mannereurooppalainen kun taas common law englantilainen
- Ero perustuu oikeustieteen kehitykseen euroopassa
- englannissa reseption aikana torjuttiin roomalaisen oikeuden opit
38
Ius commune
Keskiajalla muotoutunut "oppineiden oikeus"
- Ylikansallista
- perustui niille ajattelutavoille, käsitteille ja instituutioille joita opittiin yliopistoissa
39
CJC
Corpus Juris Civilis
- Keisari justinianuksen toimesta laadittu kokoelma
- v529-534
- Digesta
40
Roomalainen oikeus
- Kaksi vaikutusperiodia: 400ea-300jaa, 1100-
- --Myös välissä luultavasti käytettiin euroopassa
- Ensin rooman valtakunnassa, myöhemmin pohjois-italiasta cjc opiskelusta
- Vaikutti toisella periodilla "taustalla"
- -Ei roomalaisia tuomioistuimia
- -Käytettiin mikäli muita järjestelmiä ei voitu
- -Ei kenenkään oikeutta
41
Reseptio
Roomalaisen oikeuden leviäminen euroopassa myös niille alueille, jotka eivät olleet olleet osa rooman valtakuntaa
42
Glossaattorit ja konsiliaattorit
Glossaattorit (1100-1200, irnerius, accursius) systematisoivat digestassa olevia tekstejä luodakseen yleiskuvan roomalaisesta oikeudesta
Konsiliaattorit eli post-glossaattorit (1300-1400, Bartolus ja Baldus) etsivät näistä vastauksia käytännössä esiin nouseviin oikeusongelmiin
43
Kanoninen oikeus
Katolisen kirkon oikeutta
- Kehittyi keskiajalla 1100- luvun puolivälistä lähtien
- Kehittyvä oikeusjärjestys johon tuli jatkuvasti uutta esim kirkolliskokousten ja paavien päätöksillä
- Kutsuttu ensimmäiseksi moderniksi oikeusjärjestykseksi
- Avioliitto, testamentti, perhe, sopimukset, yritystoiminta, rikollinen käyttäytyminen
- Myös taloudellinen aspekti
- uskonpuhdistuksen myötä (1520-30- luvuilla) kanoninen oikeus menetti asemansa pohjois-euroopassa. ->perheoikeudesta suuri osa sen jälkeenkin rakentui kanonisen oikeuden periaatteille
44
Suuret siviililakikirjat
Ranskan Code civil 1804
| Saksan BGB 1900
45
A priori, A posteriori
Hollantilainen juristi ja filosofi Hugo Grotius
Jos ratkaisua ei löytynyt positiivisesta oikeudesta, oli se johdettava luonnonoikeuden periaatteista
A priori: Näytetään, että jokin asia toi olosuhde oli loogisesti välttämätön
A posteriori: Todetaan empiirisesti olennainen sam,ankaltaisuus, esimerkiksi, että jokin periaate oli hyväksytty sellaiseksi ainakin "sivistyneimipien kansakuntien keskuudessa"
46
Simo zitting
Loi uudentyyppisen omistuksen suojan käsittee, joka jakautui omistajan nauttimiin staattiseen ja dynaamiseen suojaan.
47
Asianajaja
Sellainen asianajoa harjoittava henkilö, joka kuuluu 1919 perustettuun suomen asianajajaliittoon
- Voidaan viitata yleisemminkin henkilöön, joka harjoittaa asianajoa, eli toimii ammattimaisesti asiamiehenä ja avustajana oikeudenkäynneissä ja antaa muutoin oikeudellista apua
- Liittoon kuulumattomat tarvitsevat asianajamisen harjoittamiseen luvan oikeudenkäyntiavustajalautakunnalta-> Nimikkeeltään lupalakimiehiä
48
Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
- PL
- Yleistäen: Yksilöllä täytyy olla oikeus tuoda oikeudellisest asiansa riippumattomaan tuomioistuimeen, jonka on käsiteltävä asiat oikeudenmukaisesti, reilusti
49
Kuluttajariitalautakunta ja kuluttaja-asiamies
Kuluttajariitalautakunta
- Tehtävänä antaa ratkaisusuosituksia yksittäisistä erimielisyyksistä, jotka koskevat kulutushyödykkeitä, asuntokauppaa, asumisoikeuden luovutusta, asuinhuoneiston vuokrausta, takaus- ja panttaussitoumuksia, viivästyskoron sovittelua
- Antaa myös tuomioistuimille lausuntoja niiden käsitellessä sen toimivaltaan kuuluvia asioita
Kuluttaja-asiamies
- Tehtävänä valvoa kuluttajansuojalain ja muiden kuluttajan suojaksi säädettyjen lakien noudattamista
- Ei käsittele yleensä yksittäisiä riita-asioita
- -> voi harkintansa mukaan avustaa jos ratkaisemisella on lain soveltamisen ja kuluttajien yleisen edun kannalta tärkeä merkitys
- Käytössä kaksi merkittävää keinoa:
1. Ryhmävalitus
- Toimii samanaikaisesti useamman kuluttajan puolesta
- -Saattaa asioita kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi
2. Ryhmäkanne
- panee tuomioistuimessa vireille ryhmäkanteen
50
Eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri
Eduskunnan oikeusasiamies
- Eduskunnan nimittämä
- Riippumaton tuomioistuimista ja täytäntöönpanojärjestelmästä
- tehtävänä valvoa, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa
- Valvonta perustuu kanteluihin
- Tekee tarkastuksia virastoissa ja laitoksissa (erityinen velvollisuus käydä säännöllisesti tarkastuksilla suljetuissa laitoksissa)
Oikeuskansleri
- Raportoi parlamentin lisäksi hallitukselle
- valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä tasavallan presidentin virkatoimen lainmukaisuutta
- Valvoo, että tuomioistuimet, viranomaiset ja virkamiehet sekä muut julkista tehtävää hoitavat noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa
Kantelun voi tehdä oman valinnan mukaan joko oikeuskanslerille tai oikeusasiamiehelle, tehtävät ja toimivallat pääosin samat.
51
Sovittelu
- Tuomioistuinsovittelusta annettu laki
- Järjestävät kunnat, asianajajaliitto ja yksityiset organisaatiot, myös tuomioistuimissa mahdollista
- Tavoitteena ei oikeudenmukainen ratkaisu, vaan että riidan osapuolet voisivat yhdessä lopputulokseen, jonka molemmat voivat hyväksyä
- Julkista, sovittelijan ja osapuolen keskustelut salaisia, muukin sovittelun osa voidaan toimittaa yleisön läsnä olematta jos osapuoli sitä haluaa
- Sovittelija voi osapuolten pyynnöstä vahvistaa sovintosopimuksen: tulee täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu
Rikosasioiden sovittelu on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa; käsitellään vain rikoksesta sen uhrille aiheutuneita haittoja ja pyritään sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi
- Sovittelu on mahdollista vaikka rikosasia käsiteltäisiin poliisin taikka syyttäjän toimesta taikka tuomioistuimessa
- Rikosasioiden sovitteluun ei kuulu sovinnon vahvistamismenettelyä
52
Välimiesmenettely
- Käytetään erityisesti yritysten välisten kaupallisten erimielisyyksien selvittämiseen
- Suomessa pääkohdat säännelty lailla
- Intressi yleensä vähintään satojatuhansia euroja
- osapuolten rahoittama
- Kestää useimmiten lähes vuoden
- Ulkopuolinen välimies(tai useampi) ratkaisee tiettyä menettelyä seuraten heidän kiistansa välitystuomiolla
- Esim keskuskauppakamarin välimieslautakunta tai international court of arbitration
- Välitystuomio on sitova ja lopullinen ratkaisu riidassa
- Välitystuomio, joka ei täytä tiettyjä minimivaatimuksia, on tuomioistuimen tuomiolla kumottavissa. Vaatii että välitystuomiota moititaan. (moiteoikeudenkäynti tavallinen riita-asia)
- Välimiehenä asianajaja, tuomari, otp jonka tutkimusalaan riita-asia kuuluu
- menettely koostuu kirjallisesta valmistelusta ja suullisesta käsittelystä
- Ei julkista
53
Hallinto-oikeuden muutokset Mäenpään mukaan
- Hallinto-oikeudellisen sääntelyn muutokset ovat muuttaneet hallinnon lainalaisuuden ja lakisiodnnaisuuden periaatteita->nykyään hallinnolle luonteenomaista tavoitteellisuus
- Joustavat oikeusnormit laajentaneet hallintoviranomaisten harkintavaltaa
- Valtion vallankäyttö taka-alalla, lainsäädännöllä määritellään oikeuksien ja etujen perusteita
54
tuomioistuinvirasto
- Aloittanut 2020 alussa
- Pääosa niistä hallintotehtävistä joita hoidettiin oikeusministeriössä
- Tehtävänä huolehtia koko tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä, tuomioistuimien toiminnan kehittämisestä, tulosohjauksesta, suunnittelusta ja tukemisesta
- Viraston ylintä päätösvaltaa käyttää tuomarienemmistöinen johtokunta
- Päivittäisestä johtamisestas vastaa ylijohtaja
