Julkisuuskirja käsitteitä Flashcards
(46 cards)
Habermasin julkisuusideaali
Julkisuus liberaalin demokratian perusoletuksena
- Jokaisella yhtäläinen oikeus osallistua yhteisiä asioita koskevaan keskusteluun, jonka lopputuloksena vahvistuu yhteisesti jaettu käsitys asiaintiloista tai tosiasioista
- Käsitys julkisuutensa nykyisenään syntynyt 1700-1800 -lukujen vaihteessa
- Uudelleen feodalisoituminen (näytösluonteisuus)
- Kritiikki
Julkisuuden neljä raja-aluetta
Juha Partasen jaottelu
- Yksityinen
- Tabut
- Salainen
- Tuntematon
Kansalaisten viestinnälliset oikeudet
- Oikeus pääsyyn (tekninen)
- Oikeus saatavuuteen (sisältö)
- Oikeus vuorovaikutukseen (dialogiin)
- Oikeus yksityisyyteen
Oikeus pääsyyn
Kansalaisilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet päästä tiedon lähteille tiedon jakelumuodosta ja teknologiasta riippumatta
Oikeus saatavuuteen
jokaisella tulee olla saatavilla yhtäläisin ehdoin paras tieto ja asiantuntemus, korkeatasoisin viihde ja taide
Oikeus vuorovaikutukseen (dialogiin)
Dialogisuus koskee kansanvallan ydintä: demokratian tulisi perustua päätöksentekijöiden ja kansalaisten avoimelle julkiselle keskustelulle ja vuoropuhelulle. Keskeinen rooli tässä on kansallisella mediajärjestelmällä, jonka odotetaan rakentavan avointa julkista dialogia ja tarjoavan kaikille väestöryhmille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua keskusteluun.
Oikeus yksityisyyteen
Kansalaisilla on oltava oikeus päättää itseään koskevan tiedon käytöstä ja sen julkisesta esillä pitämisestä.
Kolme keskeistä oikeudenkäyntien julkisuutta säätelevää lakia
laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa,
laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa ja
laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta
PL 21§ koskien oikeudenkäynnin perusoikeuksia
Oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa ja riippumattomassa tuomioistuimessa ilman aiheetonta viivytystä
EIS 6 artiklan toteama oikeudenkäynnin julkisuuden rajoittamisen perusteista
Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi, nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.
Syyttömyysolettama mihin perustuu (3kpl)
Jokaista on pidettävä syyttömänä, kunnes tuomioistuin on todennut hänen syyllisyytensä
(YK:n kansalaisoikeuksia ja polittisia oikeuksia koskeva yleissopimus, EU:n perusoikeuskirja sekä Suomen esitutkintalaki)
Diaarijulkisuus
Oikeudenkäyntiä koskevat yksilöintitiedot, kuten käsittelevä tuomioistuin, asian tai päätöksen yksilöintinumero, asianosaisten nimet, asian laatu, kuten rikosnimike, sekä hallintoprosessissa valituksen kohteena olevan päätöksen tehnyt viranomainen ovat julkisia tietoja
Neuvottelusalaisuus
Tuomioistuimen sisäiset keskustelut asian ratkaisemisesta kuuluvat niin kutsutun neuvottelusalaisuuden piiriin. Niistä ei siis kerrota ulkopuolisille. Tällä halutaan suojata asian monipuolista ja perusteellista harkintaa tuomioistuimen tuomarien kesken.
Käsittelyjulkisuus
Asian käsittely tuomioistuimessa lähtökohtaisesti julkista
-Kuka tahansa voi tulla seuraamaan käsittelyä ilman perusteluita
Asiakirjajulkisuus (ja poikkeukset)
Pääsääntöisesti tuomioistuimen asiakirjat ovat julkisia
- Käräjäoikeudessa poikkeuksina mm arkaluontoiset yksityiselämää ja valtion turvallisuutta koskevat asiakirjat
- hallinto-oikeudessa poikkeuksina ulkopolitiikkaa, suhteita ulkovaltioihin, kansainvälisiin järjestöihin, valtion turvallisuutta, maanpuolustusta, turvallisuutta, vaaratilanteisiin varautumista, onnettomuustutkintaa, talouspoliittisten päätösten valmistelua, rahoitusmarkkinoiden ja vakuutustoiminnan valvontaa, julkisyhteisöjen toimintaa markkinoilla palveluiden tarjoajina tai tilaajina, liikesalaisuuksia, erilaisia tutkimusta, opinnäytteitä, oppilaan työn arviointa jne. koskevat asiakirjat
Julkisen sanan neuvosto ja Journalistin ohjeet
Tiedotusvälineiden luoma itsesääntelyjärjestelmä
- Neuvostossa pj ja 13 jäsentä (8 tiedotusvälineistä ja 5 yleisöä)
- Toimivalta ulottuu niihin tiedotusvälineisiin, jotka ovat sitoutuneet itsesääntelyjärjestelmään
- Neuvostoon voi kannella kuka tahansa
- Jos kantelu koskee yksityiselämän suojaa, asianomistajan annettava suostumus käsittelylle
- Seurauksena rikkomuksista huomautus, joka julkaistava lyhyen määräajan kuluessa ilman kommentteja
- Keskimääräinen käsittelyaika 131 päivää 2020
- Menettely maksuton
Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen
RL 24 luvun 8 §:
Joka oikeudettomasti
1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai
2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville
esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon.
Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.
Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Kunnianloukkaus
RL 24 luvun 9§:
Joka
1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon.
Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteet
Alueiden käyttö ja rakentaminen on järjestettävä niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lain yleisenä tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.
Århusin sopimus
Velvoite yleisön osallistumisoikeuksien turvaamiseen ja tiedonsaannin avoimuuteen ympäristöä koskevassa päätöksenteon sääntelyssä
Kaavoitus
Yhdyskuntasuunnitteluun kuuluvaa toimintaa, joissa erityisesti maankäyttöä ja rakentamista varten luodaan oikeusvaikutuksia sisältäviä suunnitelmia maa-alueiden käytöstä
Perustuslain ympäristöperusoikeus
- Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille
- Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ypäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon
Kaavoituskatsaus
Kunta laatii vähintään kerran vuodessa kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioistam jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä
Kaavahierarkia (kaavat “laajuusjärjestyksessä”)
Yleispiirteisempi suunnitelma ohjaa yksityiskohtaisemman suunnitelman laatimista ja sisältöä (ohjausvaikutus)
- Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
- Maakuntakaava
- Yleiskaava
- Asemakaava