Johdatus rikosoikeuteen Flashcards
(82 cards)
1
Q
Rikosprosessi sisältää
A
Käsittää esitutkinna, syyteharkinnan, oikeudenkäynnin tuomioistuimessa, sekä rangaistuksen täytäntöönpanon
2
Q
Euroopan neuvosto
A
Hallitusten välinen elin
perustehtävänä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen
perustan tälle luova EIS ja EIT:n sitä koskeva ratkaisukäytäntö
3
Q
EU:ssa toteutettu rikosoikeudellinen yhteistyö
A
Aineellisen rikosoikeuden lähentäminen ja rikosprosessuaalinen yhteistyö
- Aineellinen tarkoittaa että unionissa annetaan rikosoikeuden alaan kuuluva direktiivi, jossa jäsenvaltiot velvoitetaan tiettyä rikoslajian koskevaan vähimmäissääntelyyn
- Rikosprosessuaalinen yhteistyö kohdistuu jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisiin esimerkiksi päätösten ja tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen tasolla
4
Q
Rikollisuus määritelmä
A
Kysymys toiminnasta, joka on yhteiskunnassa hyväksytyn normin vastaista
5
Q
Tehoton rikosoikeudellinen sääntely
A
Luodaan sääntelyä sellaisen toiminnan kieltämisestä, jotai ei yhteiskunnassa esiinny
6
Q
Krimonologian teoriat
A
1) Evoluutiokriminologia
2) Valikoitumisteoria
3) Sosiaalisen paineen teoria
4) Sosiaalisen kontrollin teoria
5) Oppimisteoriat
6) Leimaamisteoria
7
Q
Evoluutiokriminologia
A
Ihmisen käyttäytymistä ja valintoja selitetään evoluution seurauksenä ihmislajille kehittyneiden käyttäytymispiirteiden avulla
8
Q
Valikoitumisteoria
A
Tietyt ihmiset syyllistyvät rikoksiin muita useammin henkilökohtaisten ominaisuukseinsa vuoksi
(esim aggressiivisuus, impulsiivisuus)
9
Q
Sosiaalisen paineen teoria
A
Esitetään että yhteiskunnallisten olosuhteiden seurauksena ihmiset valitsevat rikosten tekemisen
10
Q
Sosiaalisen kontrollin teoria
A
Rikoskäyttäytymiseen vaikuttavat yksilöllä olevat halut ja tarpeet joita pyritään tyydyttämään. Sosiaalinen kontrolli, joka sisältää myös viranomaisten toteuttamat toimet, voi pyrkiä hillitsemään rikollisten keinojen käyttöä
11
Q
Oppimisteoria
A
Rikoskäyttäytymistä opitaan ryhmässä ja sosiaalisissa tilanteissa ja rikoksen tekemisen mahdollistaa rikoksen tekemiseen vaadittavan käyttäytymismallin omaksuminen.
12
Q
Leimaamisteoria
A
Jos yhteiskunnassa yksilö nähdään ja koetaan rikollisena, tämä vaikuttaa myös hänen käsitykseen itsestään ja rikollinen toiminta voi jatkua herkemmin
13
Q
Kriminaalipolitiikka määritelmä ja tavoitteet
A
Viitataan laajimmillaan kaikkiin niihin toimiin joilla pyritään vaikuttamaan rikollisuuteen.
1960- luvulle asti tavoitteena rikollisuutta vastaan taistelu
Nykyään Minimoimistavoite ja Jakamistavoite
Minimoimistavoite: rikollisuudesta ja sen torjumisesta aiheutuvien kustannusten ja haittojen minimoiminen
Jakamistavoite: Näiden kustannusten oikeudenmukainen jakaminen eri osapuolten kesken
14
Q
Rikoslain muutosten pääasiallinen valmistelutaho ja ketä siihen kuuluu
A
Oikeusministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston rikosoikeuden yksikkö
- Mukana jäsenet:
- -Tuomioistuinlaitoksesta
- -syyttäjälaitoksesta
- -Poliisista
- -Asianajajaliitosta
- -Usein alan tutkijat
15
Q
Lainvalmistelun vaiheet järjestys ja missä
A
Alkaa aina aloitteesta Oikeusministeriö: 1) Esivalmistelu 2) Perusvalmistelu 3) Lausuntomenettely 4) jatkovalmistelu --> eduskuntaan 5) lähetekeskustelu 6) valiokuntien käsittely 7) eduskunnan täysistunto
16
Q
Lainvalmistelu: Esivalmistelu
A
Kerätään tietoa lainvalmistelua koskevassa aloitteessa tarkoitetusta teemasta ja suunnitellaan tulevan lainvalmistelun tavoitteet, toteutus ja aikataulu
17
Q
Lainvalmistelu: Aloite
A
Lainvalmistelu käynnistyy aloitteesta, esim:
- hallitusohjelmaan tehty kirjaus
- Eduskunnan lausuma
- Kansalaisaloite
- Sidosryhmän aloite
- ministerin tai ministeriön omasta voimassa olevan lainsäädännön vaikutusten seurantaan pohjautuvasta aloitteesta
18
Q
Lainvalmistelu: Perusvalmistelu
A
Toteutetaan varsinaista lainvalmistelutyötä joko virkatyönä tai valmistelutyötä toteuttamaan asetetun työryhmän toimesta.
Usen valmistellaan hallituksen esitys eduskunnalle
19
Q
Lainvalmistelu: Lausuntomenettely
A
Keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään lausuntoja valmisteltuun hallituksen esitysluonnokseen
20
Q
Lainvalmistelu : jatkovalmistelu
A
Otetaan huomioon lausuntomenettelyssä saatu palauta, ja virkatyönä valmistellaan hallituksen esitys, jonka valmistumisen jälkeen hallitus päättää valtioneuvoston yleisistunnossa esityksen antamisesta eduskunnalle
21
Q
Lainvalmistelu: Lähetekeskustelu
A
Eduskunnan täysistunnossa käytävä, Tarkoituksena evästää tulevaa lakiehdotuksen käsittelyä eduskunnan valiokunnissa
22
Q
Lainvalmistelu: Valiokuntien käsittely
A
Eduskunnan valiokunnat kuulevat asijantuntijoita. Rikoslakian koskevien muutosesitysten mietintövaliokunta on eduskunnan lakivaliokunta
Tavallista on myös että PeVL antaa lausntonsa lakiehdotuksien perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin
23
Q
Lainvalmistelu: eduskunnan täysistunto
A
täysistunnossa kahdessa kästtelyssä, pohjana aina mietintövaliokunnan mietintöön sisältyvät ehdotukset
24
Q
Kansalaisaloite
A
PL 53§:n 3 momentti, Kansalaisaloitelaki
- väh. 50k äänioikeutettua suomen kansalaista
- Tavoitteena on ollut luoda edustuksellista demokratiaa täydentävä vaikutuskeino
25
Kriminalisointiperiaatteet (listaa)
1) Ultima ratio -periaate
2) Hyöty- haitta-punninnan periaate
3) Oikeushyvien suojelun periaate
26
Ultima ratio -periaate
Rikosoikeudellisen järjestelmän käyttämistä vasta viimesijaisena keinona
Rikosoikeutta lupa käyttää vain jos käsillä ei ole toista
1) moraalisesti hyväksyttävämpää
2) ja sitä tehossaan kohtuullisissa määrin lähestyvää
3) kohtuullisin kustannuksin toimeenpantavissa olevaa järjestelmää
27
Oikeushyvien suojelun periaate
Rikosoikeutta lupa käyttää vain oikeushyvien suojeluun. Oikeushyvä: oikeudellisesti suojattu intressi
28
Hyöty-haitta-punninnan periaate
Kriminalisoinnista on aiheuduttava enemmän _haittaa_ kuin hyötyä
29
Perusoikeuksien rajoitusedellytykset
Vakiintunut PeVL käytännössä
1) lailla säätämisen vaatimus
2) Tarkkarajaisuus- ja täsmällisyysvaatimus
3) Hyväksyttävyysvaatimus
- Edellyttää että kriminalisoinnille ja rikosoikeudelliselle seuraamussääntelylle on oltava esitettävissö painava yhteiskunnallinen tarve ja perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä peruste
30
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate (vaihtoehtoiset nimet), ja 4kpl sisältöjä
(rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate, Nulla poena sine lege) Säädetään PL 8§
1) Kirjoitetun lain vaatimus
2) epätäsmällisyyskielto
3) analogiakielto
4) taannehtivan rikoslain kielto
31
Blankorangaistussääntely
Sääntelyä, jossa rangaistussäännös ja tunnusmerkistö ovat erotettu toisistaan (tieliikennelaki).
PeVL on asettanut vähimmäisvaatimuksia käyttämiselle, jotka koskevat
1) Valtuutusketjujen täsmällisyyttä
2) rikoslain ulkopuolisen rangaistavuuden alan ilmaisevien sääntöjen täsmällisyyttä
32
Kirjoitetun lain vaatimus
Osa rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta
- Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa rangaistavaksi säädetty
- Tarkoittaa nimenomaan eduskuntalakia
- Blankorangaistussääntely
33
Analogiakielto
Osa rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta
- Rikosoikeudellista säännöstä ei saa soveltaa tapaukseen, johon se sanamuotonsa mukaan ei sovellu, mutta joka näyttäisi olevan samankaltainen kuin säännöksessä nimenomaisesti tarkoitettu tilanne.
- Nimenomaan analogiaa ei saa käyttää syytetyn vahingoksi
34
Epätäsmällisyyskielto
Osa rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta
- Kunkin rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava riittävällä täsmällisyydellä siten, että säännöksen sanamuodon perusteella on ennakoitavissa, onko jokin toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa
- Edellyttää, että ei avoimia tekotapatunnusmerkkejä
35
Taannehtivan rikoslain kielto
Osa rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta
- Rikoksen syylliseksi saa tuomita vain sellaisen teon perusteella, joka on tekohetkellä rangaistavaksi säädetty'
- Lainsäätäjä ei saa säätää taannehtivasti voimaantulevia kriminalisointeja tai rikosoikeudellisia seuraamuksi
- Lainsoveltaja ei saa soveltaa voimaan tullutta uutta rikosoikeudellista lainsäädäntöä taannehtivasti
ELLEI kysymys ole RL tarkoitetusta lievemmän lain periaatteesta
36
Tappo Tunnusmerkistö
RL: Joka tappaa toisen, on tuomittava taposta vankeuteen määräajaksi vähintään kahdeksaksi vuodeksi
37
Vainoaminen tunnusmerkistö
RL:mukaan
Rangaistaan sitä, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta
38
Rikosvastuu
Rikosvastuu edellyttää aina sekä rikosvastuun yleisten ja erityisten edellytystten täyttymistä
39
Teko
- Voi ilmetä aktiivisena tekemisenä tai laiminlyöntinä
- Rikosoikeudellisesti merkityksellisen teon on oltava kontrolloitu ja tekijää on voitava moittia teostaan
Teon teoriat
- Filosofisen teon teoriassa erotellaan perusteot rikosoikeudellisesti merkityksellisistä teoista
- Sosiaalisen teon teoriassa painotetaan sitä, että teko on sosiaalisesti merkityksellistä inhimmillistä käyttäytymistä
40
Laiminlyönti
- Varsinaiset laiminlyöntirikokset voidaan toteuttaa vain laiminlyönnillä (pelastustoimen laiminlyönti tai törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen
- Epävarsinainen laiminlyöntirikos on tilanne jossa tekijää voidaan rangaista laiminlyönnistä sellaisen rikostunnusmerkistön perusteella jossa laiminlyöntiä ei ole nimenomaisesti mainittu
- Edellytetään, että tekijällä on ollut seurauksen syntymisen estämiseen erityinen oikeudellinen velvollisuus:
1) Virka, toimi tai asema
2) Tekijän ja uhrin välinen suhde
3) tehtäväksi ottaminen tai sopimus
4) tekijän vaaraa aiheuttanut toiminta
5) muuhun näihin rinnastettavaan syyhyn
41
Vastuuasemaoppi ja mihin vastuuasema voi perustua
Vastuauasemaoppi käsittelee kysymystä siitä, onko käsillä erityinen oikeudellinen velvollisuus vahinkoseurauksen estämiseen
Suojeluvastuu ja valvontavastuu
Vastuu voi perustua:
1) Virkaan, toimeen tai asemaan
2) tekijän ja uhrin väliseen suhteeseen
3) Tehtäväksi ottamiseen tai sopimukseen
4) tekijän vaaraa aiheuttaneeseen toimintaan
5) Muuhun edellisiin rinnastettavaan syyhyn
42
Tekorikos
Tekorikoksissä edellytetään aktiivista tekemistä, eikä edellytetä, että rangaistavaksi säädetystä toiminnasta aiheutuu mitään seurausta
(rattijuopumus)
43
Seurausrikos
Seurausrikoksissa erityisissä tunnusmerkistöisstä on nimenomaisesti mainittu itse teosta erillinen ulkoinen seuraus, jonka syntymistä tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää
44
Vaarantamisrikos
Kolme vaarantamisen kategoriaa
1) Tekorikokset (rattijuopumus)
2) Konkreettista vaaraa edellyttävät tunnusmerkistöt. Näissä vaara ilmaistaan suoraan erityisen osan tunnusmerkistössä
3) Abstraktit vaarantamisrikokset. Konkreettista vaaran käsilläoloa ei vaadita, edellytetään, että teko _on omiaan_ aiheuttamaan vaaraa (liikenneturvallisuuden vaarantaminen)
45
Syyllisuusperiaate
(nulla poena sine culpa)
On voitava osoittaa tekijän suhtautuneen tekoon tavalla, joka oikeuttaa rikosoikeudellisen moitearvostelun. Lisäksi rikosvastuu edellyttää tekijältä tiettyä tahdollista/ tiedollista suhtautumista tehtyyn tekoon
46
Toisintoimimismahdollisuus
Rikosoikeudellisen syyllisyysperiaatteen keskeisin ilmentymä.
Jos yksilöllä ei ole kykyä ja tilaisuutta toimia toisin, rikosoikeudellisen vastuun kohdentaminen tälläiseen yksilöön ei ole oikeudenmukaista.
47
Tahallisuus ja luokat
Tahallaan toimijan voidaan sanoa toimivan "tieten tahtoen"
A) Seuraustahallisuus
B) olosuhdetahallisuus
A1) tarkoitustahallisuus
A2)varmuustahallisuus
A3) todennäköisyystahallisuus
48
Yleinen tahallisuusvastuu
Tuottamuksellinen käyttäytyminen on aina erikseen rangaistavaksi säädettävä.
49
Tuottamus
Syyksiluettavuuden muoto tahallisuuden ohella ja sillä tarkoitetaan huolimattomuutta - sitä, että tietyssä tilanteessa ei ole toimittu riittävän huolellisesti.
Voi olla myös törkeää
törkeysarvioinnissa otettava huomioon huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet
tuottamuksellinen käyttäytyminen on rikoslain yleisen tahallisuusvastuun mukaan säädettävä aina erikseen rangaistavaksi
50
Tekijään liittyvät rikosoikeudellisesti merkittävät asiat (3kpl)
1) rikosoikeudellinen vastuuikäraja ja nuorten erityiskohtelu. (15v, <21v)
2) Mielentila (syyntakeisuus)
3) Tekijä, avunantaja, yllyttäjä
51
Vastuusta vapauttavat perusteet
Vastuuvapausperusteilla tarkoitetaan kaikkia sellaisia poikkeuksellisia perusteita, jotka voivat vapauttaa tekijän uhkaavalta rikosvastuulta.
RL: Hätävarjelu, pakkotila,
Kirjaamattomia: esim. loukatun suostumus
52
Laaja ja suppea vastuusta vapautuminen
Laaja vapautuminen kattaa esim rikokseen perustuvan vahingonkorvausvastuun, suppea ei.
esim hätävarjelu laajaa, ylimitoitettu puolustusteko suppea.
53
Rangaistusteoriat 3 kpl ja details
Sovitusteoriat
- Kant ja Hegel
- Rangaistuksen oikeutus saadaan tehdystä teosta
Preventioteoriat
- Yleispreventiiviset ja erityispreventiiviset
- Yleispreventiiviset tarkastelevat rangaistuksen vaikutusta laajalti, ennen muuta rangaistuksen yhteiskunnallisia vaikutuksia
- negatiivinen yleispreventio: rangaistus on pelote
- Positiivinen yleispreventio: moraalin ylläpitäminen tai sisäistämisen tukeminen
- Erityispreventiivisissä teorioissa huomio kiinnittyy rikoksentekijään
Kommunikatiiviset teoriat
- Pyrkiin välittämään moitearvostelua tekijälle sekä tiettyyn vastavuoroiseen dialogiin¨'
- Lähtökohta kansalaisesta rationaalisena moraalisena toimijana
54
Positiivinen ja negatiivinen yleispreventio
Yleispreventiivisten teorioiden alaluokka.
Negatiivinen yleispreventio:
- pelotuspreventio
- rangaistuksen tarkoituksena luoda pelotusvaikutus, joka estää potentiaalisia rikoksentekijöitä tekemästä rikoksia
Positiivinen yleispreventio:
- Rangaistuksen tarkoitukseksi voidaan ymmärtää esim moraalin ylläpitäminen tai sisäistämisen tueminen
- Tukeutuu hypoteeseihin rikoslain noudattamisesta
1) On mahdollista, että ihmiset sisäistävät lainsäädännön sisältämät normit omiksi toimintamalleikseen ja alkavat noudattaa niitä.
2) Normien noudattaminen voi perustua niiden legitiimiksi kokemiseen
3) Normien noudattaminen voi perustua muodollisen auktoriteetin kunnioittamiseen
4) Normien noudattaminen voi olla seurausta tapaa luovasta vaikutuksesta; lainsäädäntöä on tavattu noudattaa
55
Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä
Tarkoitetaan rangaistavaksi säädettyjen tekojen johdosta aiheutuvien seuraamusten kokonaisuutta
- Seuraamusjärjestelmän tehtävä ensi sijassa preventiivinen
56
Seuraamukset
Sakko
- Rikesakko
- Päiväsakko
Yhdyskuskuntaseuraamus
- Nuorisorangaistus
- Valvontarangaistus
- Yhdyskuntapalvelu
Vankeus
- Ehdollinen
- Ehdoton -> ehdonalainen
- Yhdistelmärangaistus
57
Sakko
Rikesakko
- 40-100€
- Vähäisistä rikkomusluonteisista teoista yksinkertaisessa ja selvässä asiassa
- Valitus käräjäoikeuteen 30vrk
- Määrää poliisi tai muu laissa säädettyä valvontaa suorittava virkamies
- Annetaan heti
Päiväsakko
- 1kpl on 1/60 kuukausituloista
- 1-120kpl (240)
- Maksamatta olevat päiväsakot joita ei ole saatu perityksi rahana, voidaan muuntaa vankeudeksi (4 sakkoa = 1 pv vankeus) (käräjäoikeudessa)
58
Vankeusrangaistus
- Puuttuu PL7§ 1:ssä tarkoitettuun hlökohtaiseen vapauteen
- Vankeuden täytäntöönpanosta säädetaan vankeuslailla, joka toteuttaa perustuslaillista toimeksiantoa: vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla
Ehdollinen vankeus:
- Rangaistuksen täytäntöönpano on tietyn koeajan riippuvainen tekijän käyttäytymisestä
- Koeaika 1-3v
- Jos koeaikana rikos josta tuomittava ehdottomaan vankeuteen, määrätään yhteinen ehdoton rangaistus
- Enintään 2v vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei käsillä sääntelyssä tarkoitettua ehdollisen vankeuden esteperustetta: Vakavuus, ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus
- Alle 18v tuomitaan yli 2v vankeuteen, on se aina ehdoton
- Ehdolliseen voidaan määrätä oiheisseuraamuksia: Sakko, yhdyskuntapalvelu tai valvonta
Ehdoton vankeus
- Vankilassa¨
- Vapaudutaan ehdonalaiseen
- Yleensä 2/3 vankeuden jälkeen
- Jos 5v aikana ei ole ollut vankilassa, 1/2
- alle 21v lievempien määräosien mukaisesti
Elinkautinen
- Elinkautinen
- Ehdonalaiseen voi vapautua 12v jälkeen (alle 21v rikoksen tehnyt 10v jälkeen)
- Hakemus helsingin hovioikeuteen
- Uuden voi laittaa 1v päätöksestä
- Ennen vapauttamista tehdään psykiatrinen vaarallisuusarviointi
- Presidentti voi armahtaa
59
Yhdyskuntaseuraamukset
Tavoitteena rangaistuksen täytäntöönpanon aikana tukea tuomittua hänen sosiaalisen selviytymisensä edistämiseksi sekä lisätä hänen valmiuksiaan elää rikoksetonta elämää
Yhdyskuntapalvelu
- Ehdottoman vankeuden sijaan tuomittava
- Otettiin -91 alueellisena ja -97 kokonaan käyttöön
- 14-240h valvonnan alaisena tehtävää säännöllistä, palkatonta työtä (max 30h päihdeongelmiin tai muihin uusintarikollisuutta vähentävää toimintaan.)
- max 8kk ehdottoman sijaan
- Esteperusteet: tuomittu ehdoton vankeus, valvontarangaistus, aiemmat yhduskuntapalvelusket, rikollisen toiminnan jatkaminen tai muu painava syy (kaikki tuomioistuimen harkinnassa)
- Seuraamusselvitys
Valvontarangaistus
- otettiin käyttöön 2011
- 6kk ehdottoman sijaan, jollei tekijää voida tuomita yhdyskuntapalveluun ja jollein käsillä ole rangaistuksen nimenomaisesti määriteltyä esteperustetta (Aiemman valvontarangaistukset, rikoksen laatu)
- edellyttää, että samassa asunnossa asuvat täysi-ikäiset suostuvat
- Seuraamusselvitys
- Päiväohjelma
- Päihteettömyys
60
Yhdistelmärangaistus
- Vakaviin rikoksiin syyllistyneelle rikoksenuusijalle, jota on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle
- 2018 tullut käyttöön
- Muodostuu rangaistusasteikon puitteissa tuomittavasta rangaistuksesta, sekä välittömästi seuraavasta vuoden valvonta-ajasta
- velvollisuuksina asunnossa pysyminen määrättyinä aikoina, päihteettömys valvontaan liittyvissä tilaisuuksissa, osallistuminen kuntoutukseen tai muuhun toimintaan, sekä sitoutuminen sähköiseen valvontaan.
61
Rangaistuksen määräämisen osaratkaisut (4kpl)
Viitataan siihen tuomioistuimessa tapahtuvaan toimintaa, jossa päätetään rikoksen johdosta langetettavasta rangaistuksesta.
1) Asteikon vahvistaminen
2) Lajinvalinta
3) rangaistuksen mittaaminen
4) Rangaistuksesta tehtävät vähennykset
62
Rangaistusasteikon merkitys rangaistuksen määräämisessä
Rangaistus on aina määrättävä tapaukseen soveltuvan rangaistusasteikon puitteissa
Asteikon sitovuudelle kolme poikkeusta
1) Jos tulee sovellettavaksi RL tarkoitettu asteikon alentamisperuste (teon jääminen yritykseen tai alle 18v), asteikon minimi muuttuu rangaistuslajin yleiseksi minimiksi ja asteikon maksimia alennetaan neljänneksellä
2) Tilanne, jossa tekijä tuomitaan samalla kertaa kahdesta tai useammasta rikoksesta
3) Rajoitetusti suomessa käytössä oleva syyteneuvottelu ja sen jälkeinen tunnustamisoikeudenkäynti
63
Lajinvalinta rangaistuksen määräämisessä
tapauksenen soveltuvan rangaistusasteikon vahvistamisen jälkeen huomataan: rangaistusasteikko sisältää useampia rangaistuslajeja.
- Kysymys sellaisen rangaistuslajin valinnasta joka vastaa tekijälle syyksiluetun teon moitittavuutta
64
Rangaistuksen mittaaminen rangaistuksen määräämisessä
Tarkoitetaan rangaistuksen ankaruudesta päättämisestä konkreettisessa tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa
Suhteellisuusperiaate
- Rangaistuksen tulee olla oikeassa suhteessa rikoksen vakavuuteen nähden
- Sisältö EU:n perusoikeuskijra ja EIS
RL: Rangaistuksen tulee olla oikeudenmukaisessa suhteessa säännöksessä mainittuihin perusteisiin
Yhdenvertaisuusperiaate
- Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä
- Asiallinen ja alueellinen ulottuvuus
Normaalirangaistusajattelu
65
Normaalisrangaistusajattelu
Pyrkii antamaan rangaistuksen mittaamiselle konkrettisen lähtökohdan.
- Ei lainsäädännössä määritelty, vaan oikeuskäytännössä vakiintunut keskimääräinen rangaistuslinja
66
Rangaistusten täytäntöönpanijat suomessa
Sakko - Oikeusrekisterikeskus
Yhdyskuntaseuraamus, vankeus - Rikosseuraamuslaitos(yksittäinen virkamies, valvoja)
67
Sakon täytäntöönpano
Oikeusrekisterikeskus
- Jos ei vapaaehtoisesti maksettu, lähetetään maksukehotus
- Jos maksukehotusta ei lähetetä tai ei johda maksuun, oikeusrekisterikeskus hakee ulosottoa
- Sakko raukeaa 5v lainvoiman saaneen tuomion antamispäivästä, mikäli ei muuntoa
68
Yksilöllinen rangaistusajan suunnitelma
Laaditaan sekä yhdyskuntarangaistuksissa että vankeusrangaistuksissa.
Yhdyskuntaseuraamuksissa
- sisältää tiedot rangaistuksen aikatalusta, valvontatapaamisista, tukitoimista, valvontarangaistuksen ja yhdyskuntapalvelun suoritusopaikoista ja näihin liittyvistä työtehtävistä, muun toiminnan sisällöstä sekä muista määräyksistä ja ehdoista
Vankeusrangaistuksissa
- Laaditaan rangaistusajan suorittamista, vapauttamista ja ehdonalaista vapautta varten
- Tarkoituksena, että rangaistusaika voidaan toteuttaa jäntevästi ja yksilölliset tarpeet huomioon ottaen
69
Vankeuslaki
Perustuslain 7§:n 3 momentin mukaan vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla. Keskeisenä lakina vankeuslaki
70
Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano (+periaatteet)
Rikosseuraamuslaitos
Vankeuden haittojen vähentämisperiaate
- Vapaudenmenetyksestä aiheutuvia haittoja on pyrittävä ehkäisemään
- Normaalisuusperiaate
- Vankilan olot on järjestettävä mahdollisimman pitkälle niin, että ne vastaavat yhteiskunnassa vallitsevia elinoloja
71
Rikosprosessi ja vaiheet
```
Laaja merkitys:
Tarkoitetaan lailla järjestettyä menettelyä, jossa ratkaistaan kysymys syytetyn eli vastaajan rikosoikeudellisesta vastuusta väitetyn rikoksen johdosta.
Vaiheet
1) Esitutkinta
2) Syyteharkinta
3)tuomioistuinkäsittely
4) Rangaistuksen täytäntöönpano
```
Suppea merkitys: Rikosasian tuomioistuinkäsittely
72
Akkusatorinen ja inkvisitorinen menetelmä
Akkusatorinen: Syyttäminen ja todisteiden hankinta kuuluvat tuomioistuimen ulkopuoliselle taholle
Inkvisitorinen: Tuomioistuin sekä johtaa oikeudenkäyntiä että huolehtii oikeudenkäyntiaineiston hankkimisesta ja asian selvittämisestä
73
Esitutkinta
Rikosprosessin ensimmäinen vaihe
- Esitutkinnan suorittaa esitutkintaviranomainen
- Johtaa tutkinnanjohtaja (esitutkintaviranomaisen virkamies), suomessa syyttäjä toimii vain kun poliisi on epäiltynä virkatoimessaan tehdyssä rikoksessa
- Tasapuolisuusperaate
- Esitutkinta on toimitettava kun ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä että rikos on tehty
- Pakkokeinot
- 1) edellyttää aina rikosta tai epäiltyä rikosta ja niillä pyritään rikosprosessin häiriöttömän kulun turvaamiseen, todisteiden talteen ottamiseen tai varmentamiseen, varmistamaan rikoksella loukatun oikeustilan palauttamiseen, rikoksella saadun hyödyn poisottamiseen ja estämään rikollisen toiminnan jatkaminen
- 2) usein sidottu epäilly rikoksen vakavuuteen tai törkeysasteeseen
- 3) voin olla myös riippuvaista sen käytöllä oletetusti saatavan tiedon merkityksestä ja todennäköisyydestä tutkinnalle
Esitutkinta päättyy joko
A) kun asia toimitetaan syyttäjälle syyteharkintaa varten
- Esitutkintaviranomainen on päätynyt siihen, että jotakuta on edelleen syytä epäillä rikoksesta
B) kun asia päätetään toimittamatta sitä syyttäjän käsiteltäväksi
- Rikosta ei ole tehty tai asiassa ei voida nostaa ketään vastaan syytettä
74
Tasapuolisuusperiaate
Edellyttä, että esitutkinnassa on selvitettävä ja otettava huomioon niin rikosepäilyä puoltava kuin sitä vastaan puhuva näyttö ja selvitys
75
Syyteharkinta
Syyteharkinnassa syyttäjä ratkaisee nostetaanko epäillystä rikokseta syyte. Syyteharkinnasta vastaavat aina syyttäjäviranomaiset.
- Syyttäjälaitos
- Tehdään aina esitutkinnassa hankitun aineiston perusteella
-Objektiivisuusperiaate
- Syytepakkoperiaate:
Syyttäjän on nostettava syyte epäillystä rikoksesta, jos on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syytetyn tueksi
- Jos syyteharkinnassa päädytään syytteen nostamiseen, syyttäjä laatii haastehakemuksen, joka toimitetaan käräjäoikeuteen
76
Syyttäjälaitos
- Valtion viranomainen ja osa oikeuslaitosta
- Itsenäinen syyttäjälaitos aloitti -97, sitä ennen kaupunginviskaalit ja lääninsyyttäjät(poliisin virkamiehiä)
- Keskusviranomaisena valtakunnansyyttäjän toimisto
- Valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä ja valtionsyyttäjiä
- Suomi on jaettu syyttäjäalueisiin
- Johtava aluesyyttäjä ja aluesyyttäjät
- Valtakunnansyyttäjä
- Devoluutio- oikeus: Ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen kuuluvan asian
- Substituutio-oikeus: määrää alaisen ajamaan syytettä jonka nostamisesta itse päättänyt
- Syyttäjänmääräys; Määrää alaiselleen syyttäjälle asian syyteharkintaan
77
Rikosasian tuomioistuinkäsittely
Saatuaan syyttäjän toimittaman haastehakemuksen, käräjäoikeuden on viipymättä annettava haastte vastaajalle.
-Suullinen, välitön ja keskitetty
Suullinen: Oikeudenkäyntiaineisto tulee esittää tuomioistuimelle suullisessa muodossa
Välitön: Kaikki oikeudenkäyntiaineisto on esitettävä välittömästi tuomioistuimelle ja tuomioistuimen on perustettava ratkaisunsa tähän aineistoon
Keskitetty: Asian käsittelyn tulee tapahtua yhtäjaksoisessa menettelyssä
78
Haaste rikosasiassa
Haasteessa kehotetaan vastaajaa vastaamaan häntä vastaan esitettyihin vaatimuksiin joko kirjallisesti tuomioistuimen esittämässä määräajassa tai sullisesti asiaa koskevassa tuomioistuinkäsittelyssä
- on tärkeää, että vastaajalle varataan haasteessa riittävästi aikaa valmistautua puolustukseensa
79
Rikosasian pääkäsittelyn vaiheet
1) Syyttäjä ja asianomistaja esittävät vaatimuksensa ja niiden lyhyet perusteet
2) vastaaja vastaa lyhyesti kysymyksin
3) Asianosaisilla tilaisuus puolin ja toisin tarkemmin perustella kantansa (asiaesittely)
4) otetaan vastaan asiassa esitettävä todistelu, minkä jälkeen asianosaiset esittävät loppulausuntontsa,
´Tuomio annetaan tuomioharkinnan jälkeen joko istunnon päätteeksi suullisesti tai kirjallisesti kansliatuomiona
80
Syytesidonnaisuus rikosasioissa
Tuomioistuin saa tuomita vain siitä teosta, josta rangaistusta on vaadittu.
Tuomioistuin tuntee lajin (jura novit curia) minkä vuoksi tuomioistuin ei ole sidottu syyttäjän esittämään soveltuvaan lainkohtaan
81
Rikosprosessin oikeusturvatakeet
```
Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusosia PL:
a) Käsittelyn julkisuus
b) Oikeus tulla kuuluksi
c) Vaatimus päätöksen perustelemisesta
d) Oikeus hakea muutosta
Ei PL:
e) Käsittelyn sullisuus
f) oikeus saada oikeudellista apua
g) Oikeus itse valita oikeusavustajansa ja neuvotella tämän kanssa luottamuksellisesti
```
```
Syyttömyysolettama
Itsekriminointisuoja
näyttökynnys
In dubio pro reo
syyttäjän todistustaakka
```
82
Näyttökynnys rikosprosessin oikeusturvatakeena
Edellytetään, että asiassa esitetään epäillyn syyllisyydestä sellaista näyttöä, jonka perusteella tuomioistuimelle ei jää syyllisyydestä varteenotettavaa epäilystä
