KE04 Flashcards
1
Q
kemiallinen reaktio
A
reagoivien aineiden eli lähtöaineiden rakenneosien sidoksia katkeaa, atomit järjestäytyvät uudelleen ja niiden välille muodostuu uusia sidoksia. muodostuvien aineiden rakenneosat ovat erilaisia kuin lähtöaineiden rakenneosat, eli syntyy uusia aineita. tapahtuu energianmuutoksia
2
Q
reagenssi
A
reaktion lähtöaine. aine joka kuluu kemiallisessa reaktiossa muodostaen uutta ainetta
3
Q
miten kemiallisen reaktion voi tunnistaa?
A
- värin muutos
- happamuuden muutos
- olomuodon muutos
- haju
- lämpötilan muutos
-ääni
-valo
4
Q
millaisilla mittareilla voidaan tutkia kemiallisen reaktion tapahtumista?
A
esim. lämpö-, paine- tai pH-mittari
5
Q
törmäysteoria
A
sillä voidaan selittää kemiallisen reaktion tapahtumista.
jotta reaktio voi tapahtua
- rakenneosien täytyy törmätä toisiinsa
- törmäyksellä täytyy olla tarpeeksi energiaa
- törmäyksen täytyy tapahtua oikeasta suunnasta
6
Q
miksi puhelimen akku hyytyy talvella ulkona?
A
akun virta saadaan kemiallisista reaktioista, joita tapahtuu akun sisältämien aineiden välillä. kun lämpötila on alhainen, rakenneosien liike hidastuu ja reaktioon tarvittavien törmäysten määrä vähenee
7
Q
eksoterminen reaktio
A
energiaa vapautuu, reaktioseoksen lämpötila nousee
8
Q
endoterminen reaktio
A
energiaa sitoutuu, reaktioseoksen lämpötila laskee
9
Q
voiko ekso- tai endoterminen reaktio olla niin hidas, ettei ympäristön lämpötilan muutoksia huomaa?
A
voi
10
Q
mistä ääni aiheutuu kemiallisessa reaktiossa?
A
kemiallisen energian muuttumisessa ilmassa olevien molekyylien liike-energiaksi
11
Q
reaktioyhtälö
A
kuvaa lähtöaineiden muuttumista reaktiotuotteiksi. kertoo missä suhteessa aineet reagoivat keskenään ja missä suhteessa uusia aineita muodostuu
12
Q
jos reaktioastiassa on reaktioon osallistumattomia aineita, merkitäänkö niitä reaktioyhtälöön?
A
ei
13
Q
merkitäänkö reaktioyhtälöön aineiden olomuodot?
A
joo, epäorgaanisissa reaktioissa. orgaanisissa reaktioissa ei, ne reaktiot kirjoitetaan rakennekaavoin tai viivakaavoin
14
Q
miten liuottimena käytetty vesi merkataan reaktioyhtälöön?
A
aq. liukenemisyhtälössä vettä ei merkitä reaktioaineisiin, vaan se käy ilmi tuotteiden olomuotomerkinnästä aq
15
Q
mitä jos reaktio-olosuhteet eivät käy ilmi tehtävästä?
A
oletetaan että tapahtuu huoneenlämpötilassa
16
Q
ioniyhdisteen merkitseminen
A
kaavaan ensin kationi, sitten anioni. varauksettomassa yhdisteessä varausten summan tulee olla 0. kaavaan merkitään ionien määrät alaindeksillä. moniatomisilla ioneilla käytetään sulkeita
17
Q
aineiden olomuodot reaktioyhtälössä (huoneenlämpötilassa)
A
- metallit kiinteitä (paitsi elohopea Hg)
- kaksiatomiset molekyylit kaasuja (esim. F_2), paitsi bromi Br_2 neste ja jodi I_2 kiinteä
- ioniyhdisteet usein kiinteä tai vesiliuoksessa
- hapot yleensä vesiliuoksissa
- vesi neste, palamistuotteena kaasu, ei koskaan aq
18
Q
mitä reaktionuolen kohdalla tapahtuu?
A
kemiallisen reaktion mekanismiin liittyviä välivaiheita, kuten elektronien siirtymisiä, joiden yksityiskohtia ei esitetä reaktioyhtälössä
19
Q
tasapainoreaktio
A
ei tapahdu loppuun asti, vaan reaktioseokseen jää myös lähtöaineita. kaksisuuntainen nuoli kuvaa reaktion tapahtumista molempiin suuntiin
20
Q
mitä reaktionuolen ylä- tai alapuolelle voidaan merkitä?
A
tietoja reaktio-olosuhteista, kuten kuumennuksesta, katalyytistä, paineesta tai liuottimesta. kuumennusta voidaan merkitä iso delta tai lämpötila.
21
Q
aineen häviämättömyyden laki
A
lähtötuotteissa on yhtä monta saman alkuaineen atomia kuin reaktiotuotteissa. lähtöaineiden yhteen laskettu massa on siis yhtä suuri kuin reaktiotuotteiden yhteen laskettu massa
22
Q
tuleeko kertoimen olla pienin mahdollinen kokonaisluku?
A
joo
23
Q
mitä jos reaktioyhtälöä ei saa tasapainotettua kokonaisluvulla?
A
murtolukua voi käyttää välivaiheena, kunhan kertoo lopuksi kaikki kertoimet nimittäjällä
24
Q
stoikiometria
A
kun tasapainotettua reaktioyhtälöä hyödynnetään jonkin reaktioon osallistuvan aineen ainemäärän laskemiseen. riittää että tiedetään yhden aineen ainemäärä. kertoimet ovat suoraan verrannollisia ainemääriin. ainemäärien suhde = kertoimien suhde
25
miten ainemäärät kannattaa sijoittaa verrantoon?
tunnettu ainemäärä nimittäjään
26
miten lopputulos esitetään jos lähtöarvot on annettu massoina?
massana, ellei muuta sanota
27
saanto
tuotteen massa, arvioidaan reaktion onnistumista
28
teoreettinen saanto
kun reaktioyhtälön kertoimia hyödyntäen lasketaan kuinka monta grammaa reaktiotuotetta saadaan. kuvaa sitä paljonko reaktiotuotetta saataisiin, jos kaikki lähtöaine reagoisi
29
todellinen saanto
kokeellisesti saatu reaktiotuotteen massa. voi olla pienempi kuin teoreettinen saanto jos reaktio ei etene loppuun asti, sivureaktiot jotka kuluttavat lähtöainetta, mittausepätarkkuudet (jos saanto määritetään kvantitatiivisen tarkasti)
30
saantoprosentti
todellinen saanto jaettuna teoreettisella saannolla kertaa 100%
31
mitä jos saanto on yli 100%?
tuote ei ole puhdasta, todellinen saanto ei voi olla isompi kuin teoreettinen saanto
32
rajoittava tekijä
aine, joka loppuu reaktiossa ensin ja siten määrää paljonko reaktiotuotteita voi syntyä. reaktio pysähtyy ja ylimäärin olevaa ainetta jää reagoimatta. pitää laskea aina kun on 2 tai useampi lähtöaine, paitsi jos sanotaan että toista on ylimäärin tai toinen lähtötuote on happi
33
miten lasketaan muodostuvan tuotteen ainemäärä rajoittavan tekijän avulla?
laitetaan osoittajaan reaktiotuotteen ainemäärä ja nimittäjään rajoittavan tekijän ainemäärä
34
miten kaasu siirtyy?
lämpöliikkeestä johtuvan diffuusion avulla
35
mistä paine aiheutuu?
kaasumolekyylit törmäävät säilytysastiansa seiniin. mitä pienempään tilaan kaasu suljetaan, sitä suuremmaksi paine kasvaa
36
miksi kaasun rakenneosat törmäävät toisiinsa harvemmin kuin nesteiden rakenneosat?
kaasussa rakenneosien välinen etäisyys on suurempi
37
mitkä vaikuttavat kaasun tilavuuteen?
ainemäärä, lämpötila ja ympäröivä paine
38
ideaalikaasu
teoreettinen kaasu. sen rakenneosat ajatellaan pistemäisiksi, eikä niiden välillä ole vuorovaikutuksia. mallintaa kaasujen käyttäytymistä, joka on hyvin samanlaista. hyvin alhaisissa lämpötiloissa tai suurissa paineissa eri kaasujen käyttäytyminen poikkeaa ideaalikaasusta
39
miten kaasujen käyttäytyminen on samanlaista?
kun paine ja lämpötila eivät muutu, tietyssä tilavuudessa on aina sama ainemäärä kaasua yhdisteestä riippumatta.
40
1 bar
10^5 Pascalia
41
Celcius Kelvineiksi
lisätään 273,15
42
ideaalikaasun tilanyhtälö
pV=nRT
p=paine, V=tilavuus, n=ainemäärä, R=moolinen kaasuvakio, T=lämpötila kelvin
43
NTP-olosuhteet
ilmanpaine 101 325 Pa ja huoneenlämpötila 20 celcius astetta
44
ideaalikaasun moolitilavuus ainemäärän laskemisessa
n= V/V_m
45
kaasupullon turvallinen säilyttäminen ja kuljettaminen
- pullo suljettu kunnolla
- pystyasento
- hyvin tuettu pullo
- ei lähellä lämmönlähteitä (lämpötilan täytyy olla alle 40 celcius)
- varmista hyvä ilmanvaihto
46
miksi tulipaloa sammutetaan vedellä?
vesi on palamistuote, eli se ei pala uudelleen. kun esim. rakennus palaa, lämpötilan noustessa tarpeeksi, kaikista rakennuksen palavista materiaaleista höyrystyy ilmaan palavia yhdisteitä. ne muodostavat hapen kanssa seoksen joka leimahtaa liekkeihin. vedellä pyritään laskemaan palavan materiaalin lämpötilaa niin, ettei palavia yhdisteitä enää höyrystyisi
47
palamisreaktio
aine reagoi hapen kanssa vapauttaen energiaa, eli se on eksoterminen reaktio. tuotteena syntyy oksideja, eli happiyhdisteitä
48
mainitse muutamia palamisreaktiota
vetyn ja hapen seos palaa vedeksi
hiili palaa hiilidioksidiksi
hiilivedyt palavat hiilidioksidiksi ja vedeksi
49
miksi vesi on palamisreaktioiden reaktiotuotteissa kaasuna?
koska palamisessa lämpötila on niin korkea
50
kyteminen
happi reagoi suoraan kiinteän aineen kanssa (vrt. vasta siitä höyrystyvien kaasujen kanssa). paljon hitaampaa kuin kaasumaisten aineiden reagointi
51
miksi puhdas etanoli syttyy helpommin kuin koivuhalko jota poltetaan takassa?
etanoliliuoksen pinnasta höyrystyy etanolimolekyylejä, jotka muodostavat ilman hapen kanssa seoksen. tämä seos syttyy, kun sitä lämmitetään tulitikulla. jotta koivuhalko syttyy, sitä täytyy ensin lämmittää esim. polttamalla sytykkeitä. korkean lämpötilan seurauksena koivuhalosta höyrystyy hiiliyhdisteitä, ja hapen ja hiiliyhdisteiden seos syttyy palamaan
52
miksi palaminen jatkuu itsestään?
palamisreaktio lämmittää ainetta -> höyrystyy lisää palavia yhdisteitä
53
leimahduspiste
lämpötila, jossa aineesta höyrystyy riittävästi kaasua, jotta se voi syttyä palamaan. kun aineen lämpötila on leimahduspisteen yläpuolella, pienikin kipinä riittää sytyttämään sen
54
syttymisen edellytykset
- syttyvän aineen lämpötila on korkeampi kuin sen leimahduspiste
- palamisreaktion käynnistävä energia kuten palava tulitikku
55
palamisen edellytykset
- palava aine aka polttoaine
- happi tai happea sisältävä ilma
56
voiko räjähtävä seos muodostua myös aineen leimahduspisteen alapuolella?
voi, jos aine on riittävän hienojakoista
57
hajoamisreaktio
vain yksi lähtöaine, joka hajoaa yksinkertaisimmiksi yhdisteiksi. hajoaminen voi alkaa esim. lämmön tai valon vaikutuksesta
58
epätäydellinen palaminen
aine voi palaa epätäydellisesti, jos happea on rajoitetusti saatavilla. muodostuu usein oksidien lisäksi muita palavan aineen hajoamistuotteita kuten hiiliyhdisteiden palaessa hydroksideja ja hiiltä eli nokea
59
mihin räjähdysaineiden teho perustuu?
hajoamisreaktioon, jossa vapautuu erittäin nopeasti paljon kaasuja. kaasujen tilavuus on suurempi kuin kiinteän aineen ja nopea kaasujen muodostuminen aiheuttaa tuhoisan paineaallon
60
mihin kaasuräjähdys perustuu?
helposti syttyvän kaasun ja ilman hapen seoksen räjähdysmäiseen palamiseen. hitaampi, kuin hajoamisreaktioon perustuva räjähdys
61
millaiset orgaaniset yhdisteet voivat olla räjähtäviä?
sellaiset, joissa on paljon typpeä ja happea suhteessa hiilen määrään. typpikaasun muodostuminen on energeettisesti suotuisaa ja kasvattaa nopeasti reaktiotuotteiden tilavuutta. happi muodostaa hiilen ja vedyn kanssa hiilidioksidia, hiilimonoksidia ja vesihöyryä, jotka kasvattavat kaasujen määrää
62
mitä monissa räjähdeaineissa on?
nitroryhmiä eli NO_2-ryhmiä
63
miten epämetallioksidit reagoivat veden kanssa?
muodostaen happoja, joissa on epämetalliatomeihin liittyneitä hydroksiryhmiä. on kuitenkin olemassa myös muunlaisia happoja, esim vetykloridin vesiliuos suolahappo, jossa ei ole happea ollenkaan
64
protoninsiirtoreaktio
happomolekyyli voi reagoidessaan veden kanssa luovuttaa hydroksiryhmästään vetyionin eli protonin, joka siirtyy vesimolekyylille
65
hapon ja veden reaktio
muodostuu hapon ioni ja ja oksonium-ioni (H_3O+). jos hapon ioni luovuttaa vielä toisen vetyionin, syntyy erilainen hapon ioni ja oksoniumioni.
66
hapot
aineet, jotka luovuttavat protoneja ja reagoivat veden kanssa muodostaen oksoniumioneja
67
hapan liuos
liuos, jossa on ylimäärin oksoniumioneja
68
hydroniumioni
oksoniumioni
69
mitä jos happo voi luovuttaa 2 protonia?
se on kahdenarvoinen happo (eli montako vetyä siinä on)
70
alkali- ja maa-alkalimetallien reaktiot veden kanssa
kaikki reagoivat veden kanssa muodostaen hydroksideja ja vetykaasua (paitsi beryllium). alkalimetallien ja veden reaktio on kiivas ja tuottaa paljon lämpöä. reaktio on kiivaampi kun siirrytään ryhmässä alaspäin, jolloin reaktiivisuus lisääntyy ja ionisoitumisenergia pienenee. myös alkali- ja maa-alkalimetallien oksidit muodostavat veden kanssa hydroksideja
71
miksi magnesiumihydroksidin olomuodoksi merkitään kiinteä kun se on vedessä?
se on hyvin niukkaliukoinen
72
mitä alkalimetallihydroksidit muodostavat liuetessaan veteen?
alkalimetalli-ioneja ja hydroksidi-ioneja
73
liukenevatko maa-alkalimetallihydroksidit veteen hyvin?
eivät
74
emäs
aine, joka voi vastaanottaa protonin (eli siinä on hydroksidi-ioni). myös aineet jotka veteen liuetessaan muodostavat hydroksidi-ioneita veden kanssa
75
emäksinen liuos
liuos, jossa on ylimäärin hydroksidi-ioneita
76
neutraloitumisreaktio
kun hapon ja emäksen liuokset reagoivat. liuoksen happamuus muuttuu. happo luovuttaa protonin emäkselle ja reaktiotuotteina suolaa ja vettä
77
neutraloitumisreaktion reaktioyhtälö
lähtöaineiksi merkitään hapon ja emäksen vesiliuokset ja reaktiotuotteiksi muodostuva suola ja vesi. jos muodostuva suola on liuennut veteen ioneina, sille olomuodoksi (aq). jos liuoksesta haihdutetaan vesi, jäljelle jää kiinteää suolaa. Tällöin emäksestä lähtöisin olevien kationien ja haposta lähtöisin olevien anionien välille muodostuu ionisidoksia. Muodostunut suola nimetään kationin ja anionin perusteella.
78
milloin vesi merkitään tyypillisesti näkyviin neutraloitumisreaktion reaktioyhtälöön?
kun reagoiva emäs on hydroksidi
79
mitä happojen vesiliuoksiin muodostuu protoninsiirtoreaktiossa? entä emästen
oksoniumioneita. hydroksidi-ioneita. niiden välillä tapahtuu neutraloituminen -> vettä
80
happo-emästitraus
neutralointititraus, käytetään hapon tai emäksen konsentraation määrittämiseen kvantitatiivisesti. tällöin hapan liuos neutraloidaan tunnetun väkevyisellä emäsliuoksella tai päinvastoin. titrauslaitteistossa tilavuudeltaan tunnettu näyte laitetaan keittopulloon ja tunnetun väkevyinen liuos statiiviin kiinnitettyyn byrettiin. Näytteen sekoittamiseen voidaan käyttää magneettisekoittajaa. Näytteeseen lisätään indikaattoriliuosta, jotta sen värinmuutoksesta voidaan tunnistaa kohta, jossa kaikki titrattava happo tai emäs on kulunut loppuun
81
ekvivalenttipiste
kohta, jossa kaikki titrattava happo tai emäs on kulunut loppuun. happoa ja emästä on kulunut reaktioyhtälön kertoimien mukaan toisiaan vastaavat määrät.
82
miten näytteen pitoisuus lasketaan titraustuloksesta?
- lasketaan neutralointiin kuluneen tunnetun väkevyisen titrausliuoksen ainemäärä
- määritetään reaktioyhtälön kertoimien perusteella näytteen ainemäärä
- lasketaan konsentraatio tilavuuden ja ainemäärän avulla
83
niukkaliukoinen suola
saostuu veteen muodostuen saostuman eli sakan. Muita veteen huonosti liukenevia ioniyhdisteitä ovat muun muassa monet fosfaatit, karbonaatit ja hydroksidit. Muodostuvalle niukkaliukoiselle suolalle merkitään reaktioyhtälöön olomuodoksi kiinteän olomuodon tunnus (s).
84
milloin niukkaliukoisia suoloja voi muodostua?
kun yhdistetään kaksi suolaliuosta keskenään
85
mitä voidaan käyttää liuoksessa olevien ionien tunnistamiseen?
Saostumisreaktioita ja reaktioissa muodostuvia värillisiä sakkoja
86
mikä kohta yleensä muuttuu reaktiossa?
funktionaalinen ryhmä
87
orgaanisille yhdisteille tyypillisiä reaktioita
hapettuminen, pelkistyminen, additio, eliminaatio, substituutio, kondensaatio ja hydrolyysi.
88
additio- eli liittymisreaktio
hiiliatomien välinen kaksois- tai kolmoissidos avautuu, jolloin hiiliatomit muodostavat uusia sidoksia toisten atomien tai atomiryhmien kanssa. syntyy yksi tuote. hitaita, joten katalyytti. piisidos avautuu
89
voivatko alkyynin molemmat piisidokset avautua?
voivat, mutta eivät yhtä aikaa
90
hydraus
additioreaktio, jossa liittyy vetyä. Vetyatomit liittyvät niihin kahteen hiiliatomiin, joiden sidoselektronit jäävät parittomiksi piisidoksen avautumisen takia.
91
tapahtuuko bentseenirenkaassa additiota?
ei, koska bentseenirenkaassa hiiliatomien p-orbitaaleilla olevat elektronit ovat delokalisoituneet eli jakaantuneet koko renkaan alueelle yhtenäiseksi piisidospilveksi. Bentseenirenkaaseen ei tapahdu additiota, koska siinä ei ole yksittäisiä kaksoissidoksia, jotka voisivat avautua.
92
halogenointi
halogeeniatomien määrä molekyylissä kasvaa. Tämä saadaan aikaan joko halogeenin additiolla tai substituutiolla.
93
Markovnikovin sääntö
Kun vetyä sisältävä atomiryhmä liitetään kaksoissidokseen, vetyatomi liittyy siihen hiiliatomiin, jossa on ennestään
enemmän vetyä. Yleensä vesimolekyylin liittyessä reaktiossa muodostuu jonkin verran myös toista tuotetta, joka ei noudata Markovnikovin sääntöä. ennustaa päätuotteen rakenteen, mutta muitakin isomeerejä voi muodostua
94
dehydraus
molekyylin kahdesta vierekkäisestä hiiliatomista lohkeaa eli irtoaa vetyatomi ja tilalle muodostuu kaksoissidos. Irronneet vetyatomit muodostavat keskenään vetymolekyylin.
95
eliminaatioreaktio
tarttee myös katalyytin. orgaanisesta molekyylistä lohkeaa jokin pieni atomiryhmä ja tilalle syntyy kaksois- tai kolmoissidos.
96
kun lohkaistaan vettä alkoholista, tarkotuksena valmistaa alkeeni, mistä toinen vety lähtee?
yleensä siitä hydroksiryhmän viereisestä hiiliatomista, jossa vetyä on vähemmän.
97
mitä käytetään katalyyttinä sellaisissa eliminaatioreaktioissa, joissa lohkeaa vettä?
Väkevää rikkihappoa
98
mitkä reagoivat alkaaneissa helpoimmin?
hiiliketjun vedyt (koska ei funktionaalista ryhmää ja tetraedri rakenne varsin pysyvä)
99
voiko bentseenirenkaan vedyt osallistua substituutioon?
joo
100
substituutio
hiiliketjuun kiinnittynyt atomi tai atomiryhmä korvautuu toisella. muodostuu aina jokin sivutuote
101
substituentti
vedyn korvannut atomiryhmä
102
millaisille yhdisteille substituutioreaktio on tyypillinen?
alkaaneille, sykloalkaaneille, halogeenialkaaneille ja aromaattisille yhdisteille
103
tapahtuuko syklopropaanissa substituutiota?
Syklopropaanin rengasrakenne on hyvin jännittynyt, koska sen hiiliatomien sidosorbitaalit eivät pääse suuntautumaan tetraedrimuotoon. Rengas ei siis ole kovin pysyvä, vaan saattaa aueta. Tällöin vapaat sidoselektronit aiheuttavat additioreaktion, ei substituutiota.
104
onko substituutio tarkka menetelmä?
ei, substituenttia on vaikea ohjata tiettyyn kohtaan
105
aromaattinen substituutio
Aromaattiseen renkaaseen tapahtuva substituutioreaktio
106
nitrausreaktio
vety korvataan nitroryhmällä NO_2. typpihappo HNO3 on toinen lähtöaine. katalyytti usein väkevä rikkihappo
107
alkylointi
hiiliatomiin sitoutunut vetyatomi korvautuu jollakin alkyyliryhmällä. reagenssina käytetään jotakin halogeenialkaania ja lähtöaineena on usein aromaattinen yhdiste
108
mitä halogeenialkaaneista voidaan valmistaa substituutioreaktiolla?
alkoholeja (korvataan hydroksidi-ionilla) tai amiineja (korvataan aminoryhmällä)
109
milloin tapahtuu kondensaatioreaktio?
kun näistä 2 samanlaista tai erilaista ryhmää reagoivat keskenään:
- OH
- COOH
- NH_2
110
kondensaatioreaktio
kaksi tai useampi molekyyli liittyy yhteen ja välistä lohkeaa pieni molekyyli, yleensä vesi. Alkoholit, karboksyylihapot ja amiinit voivat reagoida keskenään kondensaatioreaktiolla. Myös monet hiilihydraatit ja proteiinit sekä muovien polymeerit muodostuvat kondensaatioreaktioilla yhteen liittyvistä pienemmistä molekyyleistä
111
mitä tapahtuu kun 2 alkoholia reagoi kondensaatioreaktiolla keskenään?
välistä lohkeaa vesimolekyyli. Reaktiota katalysoidaan rikkihapolla. Yhteen liittyneiden molekyylien väliin jää eetteriryhmä
112
tapahtuuko kondensaatioreaktiota, jos alkoholit reagoivat keskenään korkeassa lämpötilassa (180 celcius)?
ei vaan eliminaatio
113
valmistetaanko kaikki eetterit kondensaatioreaktiolla?
vain pienet symmetriset eetterit valmistetaan kondensaatioreaktiolla
114
mitä tapahtuu kun happo ja alkoholi reagoivat kondensaatioreaktiolla?
Karboksyylihapon karboksyyliryhmästä –COOH irtoaa OH-ryhmä ja alkoholin hydroksiryhmästä –OH vetyatomi. Ne muodostavat yhdessä vesimolekyylin. Jäljelle jääneet osat liittyvät yhteen ja muodostuu esteriryhmä
115
voivatko epäorgaaniset happea sisältävät hapot voivat muodostaa estereitä?
joo
116
käytetäänkö esterin muodostusreaktioissa tasapainonuolta?
joo
117
karboksyylihappojen päätteet suolojen ja estereiden nimissä
metaanihappo – formiaatti (metanaatti)
etaanihappo – asetaatti (etanaatti)
propaanihappo – propanaatti
butaanihappo – butanaatti
bentsoehappo – bentsoaatti
118
amiini ja karboksyylihappo reagoivat keskenään kondensaatioreaktiolla
syntyy amidi ja vettä.
119
milloin voi muodostua karboksyylihapon ja amiinin kondensaatioreaktiolla vastaava amidiryhmä?
jos kaksi aminohappomolekyyliä reagoi keskenään kondensaatioreaktiossa. Tällöin reaktiotuotetta kutsutaan dipeptidiksi. Toisen aminohappomolekyylin aminoryhmä ja toisen molekyylin karboksyyliryhmä reagoivat keskenään. Näin muodostuu amidiryhmä, jota kutsutaan myös peptidisidokseksi.
120
peptidimolekyyli
Kahdesta aminohaposta sataan aminohappoon sisältävä ketju. toisaalta pidemmät aminohappoketjut luokitellaan yleensä proteiinimolekyyleiksi.
121
polypeptidimolekyyli
muodostunut useasta aminohappomolekyylistä
122
rasvat
kolminkertaisia estereitä ja niitä sanotaan triglyserideiksi. Ne ovat muodostuneet rasvahapoista, jotka ovat yleensä pitkäketjuisia karboksyylihappoja, ja glyserolista eli propan-1,2,3-triolista kondensaatioreaktiolla.
123
miksi tyydyttymättömät rasvahapot ovat huoneenlämpötilassa nestemäisiä?
Niiden muoto aiheuttaa pitkän hiiliketjun kääntymisen mutkalle. Koska kierteisellä molekyylillä on suoraketjuista vähemmän kontaktipinta-alaa toisten molekyylien kanssa, sidosvoimat ovat heikompia.
124
tyydyttynyt rasvahappo
hiiliatomien välillä on vain yksinkertaisia sidoksia
125
tyydyttymätön rasvahappo
hiilivetyketjussa on yksi tai useampi kaksoissidos
126
kertatyydyttymätön rasvahappo
vain yksi kaksoissidos
127
monityydyttymätön rasvahappo
monta kaksoissidosta
128
mihin rasvahappojen kaksoissidosten määrä vaikuttaa?
rasvan sulamispisteeseen, tyydyttyneet rasvahapot ovat huoneenlämpötilassa kiinteitä ja tyydyttymättömät nestemäisiä
129
kuinka monta hiiliatomia rasvahapoissa yleensä on?
14-20, mutta lyhyempiäkin on olemassa
130
onko olemassa myös mono- ja diglyseridejä?
joo, niissä glyseroliin on liittynyt vaan 1 tai 2 rasvahappoa
131
lipidit
eliöiden soluissa ja kudoksissa syntyviä poolittomia aineita, jotka eivät liukene veteen. Lipideihin kuuluvat rasvojen lisäksi vahat, kolesteroli, steroidit, rasvaliukoiset vitamiinit ja fosfolipidit.
132
miten pesuaineet saavat liian pois?
niiden sisältämät entsyymit pilkkovat pitkäketjuisia molekyylejä pienemmiksi, jotta lika liukenisi paremmin veteen. pesuaineen tensidit irrottavat rasvoja
133
hydrolyysi
käänteinen kondensaatioreaktiolle, jossa lohkeaa vesi. molekyyli pilkkoutuu veden vaikutuksesta kahteen osaan. myös vesimolekyyli pilkkoutuu reaktion aikana. Siitä muodostuva hydroksiryhmä sitoutuu toiseen molekyyliin ja vetyatomi toiseen molekyyliin
134
millaisilla yhdisteillä hydrolyysiä erityisesti tapahtuu?
esteri- ja amidiryhmillä
135
mitä esterin hydrolyysireaktiossa syntyy?
alkoholi + karboksyylihappo
136
mitä amidin hydrolyysireaktiossa syntyy?
karboksyylihappo + amiini
137
hydrolysoituvatko yleisesti käytetyt eetterit?
ei
138
millaisissa olosuhteissa hydrolyysi etenee loppuun saakka?
esterien hydrolyysi on niiden kondensaation tavoin tasapainoreaktio, mutta se etenee loppuun emäksisissä olosuhteissa
139
Voidaanko emäksen kanssa tapahtuva hydrolyysireaktio kirjoittaa myös kokonaisreaktiona ilman vettä?
voi, mutta hydrolyysiin tarvitaan silti aina vettä
140
miksi hydrolyysi on tärkeää ihmisen elimistössä?
sen avulla erilaiset ravintoaineet pilkkoutuvat elimistölle sopivaan muotoon. Proteiinien hydrolyysireaktioissa amidiryhmät katkeavat, jolloin syntyy vapaita aminohappoja. Mahanesteen sisältämä suolahappo HCl muuttaa ensin proteiinien kolmiulotteisen rakenteen katkaisemalla proteiiniketjujen välisiä heikkoja sidoksia. Sen jälkeen hydrolyysireaktio tapahtuu helpommin. Amidiryhmä on hyvin pysyvä, ja sen rikkomiseen tarvitaankin ruuansulatuksessa lämmintä suolahappoa. Lisäksi tarvitaan sopiva entsyymi, esimerkiksi pepsiini, joka katalysoi reaktiota. Myös ruuan sisältämät muut suurimolekyyliset yhdisteet, kuten tärkkelys ja rasvat, hydrolysoituvat pienimolekyylisiksi yhdisteiksi, joita elimistö voi käyttää uusien molekyylien rakennusaineina tai energian lähteenä.
141
mitä ruuansulatuksen hydrolyysireaktiossa muodostuu?
proteiineista peptidejä ja edelleen aminohappoja
tärkkelyksestä glukoosia
rasvoista glyserolia ja rasvahappoja.
142
saippua
rasvahapon suolaa. Sitä valmistetaan hydrolysoimalla rasvoja emäksen, kuten natriumhydroksidin, avulla. Emäksisissä olosuhteissa rasvojen esteriryhmät hajoavat ja vapautuneet karboksyylihapot reagoivat emäksen kanssa muodostaen suola
143
saippuoituminen eli saponifikaatio
hydrolyysireaktio, joka tapahtuu yleensä emäksen kanssa. Reaktiossa muodostuu suolaa.
144
saippuan pesevä aineosa
rasvahappojen suolojen muodostamat pitkäketjuiset ionit, tensidi-ionit. Ne koostuvat kahdesta osasta, joista toinen on pooliton hiilivetyketju ja toinen on poolinen osa, joka voi olla myös ioni (tällä päällä negatiivinen varaus)
145
miten saippuan tensidi-ionit toimivat?
Tensidi-ionin pooliton osa sitoutuu rasvaa sisältävään poolittomaan likatahraan dispersiovoimilla. Sitä kutsutaan hydrofobiseksi, sillä se hylkii vettä ja hakeutuu poolittomia aineita kohti. Kun useita tensidi-ionien poolittomia osia liittyy samaan rasvalikatahraan, ne irrottavat tahran ja muodostavat pallomaisen misellin, jonka keskelle lika jää. Misellin ulkopinnalla olevat negatiivisesti varautuneet päät hylkivät toisiaan, mutta sitoutuvat ioni-dipolisidosten avulla vesimolekyyleihin. Näin misellit huuhtoutuvat vesimolekyylien mukana pois. Tensidi-ionien poolisia päitä kutsutaan hydrofiilisiksi, sillä ne ovat vesiliukoisia. Saippuan pesuvaikutus perustuu siis tensidi-ionin päiden erilaisiin liukoisuusominaisuuksiin.
146
miselli
muodostuu tensidi-ioneista, jotka kerääntyvät yhteen ja muodostavat pallomaisia rakenteita. Vesiliuoksissa poolittomat osat kerääntyvät poolittomien aineiden ympärille misellin keskustaan päin.
147
polymeerit
koostuvat pitkistä polymeerimolekyyleistä, jotka taas muodostuvat pienemmistä molekyyleistä.
148
monomeeri
polymeerejä muodostava yhdiste
149
polymeerin toistuva yksikkö
Polymeerimolekyylin rakenteessa on jokin tietty yhdestä tai useammasta monomeerimolekyylistä muodostunut yksikkö, joka toistuu rakenteessa säännöllisesti.
150
polymeroitumisreaktio
monomeerimolekyylit sitoutuvat toisiinsa. polyadditiossa kaksoissidoksen avautuessa monomeerimolekyyliin muodostuu kaksi parittomaksi jäävää eli vapaata elektronia, joihin kumpaankin liittyy toinen monomeerimolekyyli vapaalla elektronillaan. Näin muodostuu kovalenttisia sidoksia ja pitkä tyydyttynyt hiilivetyketju.
151
onko polyeteenissä kaksoissidoksia?
ei, vaikka nimessä on eteeni
152
millaiset yhdisteet luokitellaan polymeereiksi?
yhdisteet, joiden rakenneosat koostuvat yli sadasta monomeerimolekyylistä, mutta polymeerimolekyyli voi muodostua jopa sadoista tuhansista monomeerimolekyyleistä.
153
miten polymerointiprosessia voidaan säädellä niin, että molekyylien keskimääräinen pituus on halutun kaltainen?
katalyyteillä
154
vaikuttaako muutaman monomeerimolekyylin vähennys tai lisäys merkittävästi polymeerin ominaisuuksiin?
ei, koska ketjut ovat niin pitkiä. Polymeeri on sama riippumatta siitä, kuinka monesta monomeerimolekyylistä sen polymeerimolekyylit ovat muodostuneet
155
herätemolekyyli
polyadditio käynnistetään herätemolekyylillä, jonka tehtävänä on katkaista ensimmäisen monomeerimolekyylin kaksoissidos siten, että molekyylin toiseen päähän jää reaktiivinen kohta. Tähän reaktiiviseen kohtaan liittyy seuraava monomeerimolekyyli, jonka toiseen päähän syntyy taas uusi reaktiivinen kohta. muodostaa helposti niin sanotun radikaalin eli sellaisen molekyylin tai atomin, jossa on yksi pariton elektroni. Tällainen radikaali on hyvin reaktioherkkä ja saa aikaan ketjureaktion.
156
miten additiopolymeerin rakenne voidaan esittää?
joko jatkuvana ketjun osana tai yhden toistuvan yksikön kaavan avulla.
157
additiopolymeerin rakenteen esittäminen toistuvan yksikön kaavan avulla?
1. Etsitään ensin monomeerimolekyylin kaksoissidos ja piirretään molekyyli lähtöaineeksi niin, että kaikki muut osat molekyylistä tulevat kaksoissidoksen ylä- tai alapuolelle. Kirjoitetaan monomeerin kaavan eteen kerroin n.
2. Piirretään reaktionuoli ja kopioidaan sen perään sama monomeerin kaava niin, että kaksoissidoksen tilalla on yksinkertainen sidos.
3. Piirretään tämän sidoksen päissä olevista hiiliatomeista kaksi uutta sidosta
4. Piirretään näiden sidosten päälle hakasulkeet ja kirjoitetaan jälkimmäisen hakasulkeen alaindeksiksi n.
158
milloin polyadditio voi tapahtua?
jos monomeereissä on hiiliatomien välinen kaksoissidos
159
kun piirretään esim. tetrafluorieteenin polyadditio toistuvan yksikön kaavan avulla, mitä pitää tehdä?
kun piirtää sidoksen joka lähtee entisestä kaksoissidoksesta, fluoriatomit jäävät molemmat joko sen ylä tai alapuolelle
160
synteettinen polymeeri
valmistetaan yleensä raakaöljystä saatavista raaka-aineista
161
puolisynteettinen polymeeri
raaka-aineena on jokin luonnonpolymeeri, jota on muokattu
162
polykondensaatio
muodostuu muun muassa polyestereitä ja polyamideja. Polykondensaatio edellyttää, että reagoivissa monomeerimolekyyleissä on kaksi kondensaatioreaktiossa reagoivaa funktionaalista ryhmää. polykondensaatiossa lohkeaa vesimolekyyli tai muu pieni molekyyli, kun monomeerimolekyylit yhdistyvät toisiinsa.
162
luonnonpolymeeri
Luonnossa esiintyviä polymeerejä ovat muun muassa tärkkelys ja selluloosa. Luonnonpolymeerejä voidaan valmistaa myös synteettisesti
163
miten polyesterit muodostuvat?
dikarboksyylihapon ja kahdenarvoisen alkoholin reaktiossa
164
miten polyamidit muodostuvat?
dikarboksyylihapoista ja diamiineista
165
miten lohkeavan veden määrä ilmoitetaan polykondensaatioreaktiossa?
(2n-1) H2O
166
askelpolymeraatio
polykondensaatiolla tapahtuva polymeroituminen
167
miten polykondensaatioreaktion reaktioyhtälöissä reagoivat ryhmät kannattaa asetella kaavassa?
niin, että ne ovat molekyylin molemmissa päissä.
168
mitä nimitystä käytetään yleisesti polyamideista?
nailon
169
miten polyamidin nimi merkataan?
nailon-x,x. Numeroissa merkitään ensin diamiinin hiiliatomien määrä, sitten dikarboksyylihapon
170
voiko kondensaatiopolymeeri muodostua vain yhdestä monomeeristä?
Yleensä kondensaatioreaktioissa monomeereinä on kaksi tai useampia eri yhdisteitä, mutta yhdisteitä voi olla vain yksikin, jos sen molekyyleissä on kaksi kondensaatioreaktioissa reagoivaa funktionaalista ryhmää.
171
milloin polykondensaatio voi tapahtua?
jos monomeerimolekyylissä on kaksi reagoivaa funktionaalista ryhmää, joita ovat hydroksi-, karboksyyli- ja/tai aminoryhmä.
172
muovi
seoksia, jotka koostuvat polymeereistä ja lisäaineista, ja joita muovataan jossakin valmistuksen vaiheessa lämmön ja paineen avulla.
173
mistä muovien ominaisuudet riippuvat?
niiden sisältämistä polymeereistä. Polymeerien ominaisuuksiin puolestaan vaikuttavat monomeerien lisäksi molekyyliketjun pituus ja haarautuneisuus. Molekyyliketjun pituuden kasvaessa myös polymeerin vetolujuus ja venymä kasvavat. Muovien ominaisuuksiin vaikuttaa myös niiden tiheys
174
polyeteenin eritiheyksiset muodot
Yleisimpiä niistä ovat pientiheyspolyeteeni PE-LD ja suurtiheyspolyeteeni PE-HD. Näiden erona on se, että pientiheyspolyeteenin polymeeriketjut ovat haaroittuneet ja rakenne on harvempi kuin suurtiheyspolyeteenillä, jonka polymeerimolekyylit ovat pääsääntöisesti asettuneet rinnakkain yhdensuuntaisesti. Tiheyden kasvaessa polyeteenin jäykkyys ja kovuus kasvaa, mutta iskulujuus heikkenee
175
miten muovien ominaisuuksia muokkaavat lisäaineet luokitellaan?
täyteaineisiin, lujiteaineisiin ja apuaineisiin
176
täyteaine
korvaa osan polymeeriraaka-aineesta ja niiden avulla voidaan muokata esimerkiksi muovin tiheyttä
177
lujiteaine
parannetaan muovin mekaanisia ominaisuuksia
178
komposiitti
kahden tai useamman materiaalin yhdistelmä. Jos muovissa on huomattavan paljon lujitekuitua
179
apuaine
muokataan muovilaadun ominaisuuksia. Ne esimerkiksi vähentävät muovipinnan sähköisyyttä ja muovikalvojen tarttumista toisiinsa tai ne tekevät muovipinnasta liukkaamman, suojaavat UV-säteilyltä
180
muovien yleisiä ominaisuuksia
keveys
kestävyys
lujuus
toimivat eristeinä
hyvä korroosionkestävyys
hyvä kemikaalien kestävyys
helppo muokattavuus
181
miten muovit luokitellaan niiden käytön mukaan?
valtamuovit, tekniset muovit ja erikoismuovit
182
valtamuovi
eniten käytettyjä kulutustuotteiden muoveja. PET
183
tekniset muovit
valtamuoveja kalliimpia ja teknisiltä ominaisuuksiltaan parempia kuin valtamuovit, mutta silti hyvin yleisiä muoveja. PC
184
erikoismuovit
Niitä käytetään käyttökohteisiin, joihin vaaditaan erityisiä ominaisuuksia, kuten sähkönjohtavuutta, erityistä lujuutta tai jäykkyyttä tai optisia ominaisuuksia. kallita. esim. LCP
185
miten muovit voidaan luokitella rakenteensa perusteella?
kestomuoveihin ja kertamuoveihin
186
kestomuovit
muodostuvat polymeeriketjuista, jotka sitoutuvat toisiinsa heikoilla sidoksilla. Jos kestomuoveja lämmitetään, niiden polymeeriketjut pääsevät liikkumaan toistensa lomitse, kun ketjujen välissä olevia heikkoja sidoksia katkeaa. Muovin jäähtyessä sidoksia muodostuu uusiin kohtiin molekyylien välille. Tämän takia kestomuoveja voi muokata ja kierrättää monia kertoja. Kaikki valtamuovit ovat kestomuoveja.
187
kertamuovit
muoveja, jotka muokataan kerralla valmiiksi tuotteiksi kemiallisilla reaktioilla. Kertamuovit muodostavat keskenään verkkomaisen rakenteen, jossa verkko on muodostunut vahvoilla kovalenttisilla sidoksilla. Kertamuovit kestävät korkeita lämpötiloja, eikä niitä voida työstää lämmön avulla uuteen muotoon. Kertamuoveja ovat muun muassa polyuretaani ja monet komposiitti- ja lujitemuovit
188
biohajoava muovi
koostuvat polymeereistä, jotka hajoavat erilaisten mikrobien vaikutuksesta huomattavasti nopeammin kuin valtamuovit. Hajoaminen vaatii sopivasti lämpöä, vettä ja happea, jotta hajoamisreaktiot, kuten hydrolyysi, tapahtuisivat tehokkaasti. esim. polylaktidi PLA. usein myös kompostoituvia
189
biomuovi
kasvi- tai eläinpohjaisista uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja muoveja, joihin on käytetty vähintään 20 % uusiutuvia raaka-aineita. raaka-aineena voidaan käyttää esimerkiksi tärkkelystä, selluloosaa, sokeria. kaikki eivät ole biohajoavia
190
mitkä ovat muovien hyviä ominaisuuksia ympäristön näkökulmasta?
Muovien käyttö pakkausmateriaalina vähentää ruokahävikkiä, jonka vaikutukset ympäristölle voivat olla huomattavasti suuremmat kuin pakkausmuovin aiheuttamat vaikutukset. Muovi on kevyempää kuin esimerkiksi metalli ja lasi, joten muovin käyttö kulkuneuvoissa tekee niistä kevyempiä ja vähentää näin polttoaineiden käyttöä. Muovien käyttö eristeenä vähentää myös lämpö- ja energianhukkaa
191
hiilihydraatit
erittäin poolisia yhdisteitä, koska niissä on runsaasti poolisia hydroksiryhmiä. Pienimolekyyliset hiilihydraatit, kuten ruokosokeri eli sakkaroosi tai rypälesokeri eli glukoosi liukenevat hyvin veteen. Pitkäketjuiset hiilihydraatit, kuten tärkkelys ja selluloosa, liukenevat veteen huonosti. Siksi ne eivät huuhtoudu veden mukana pois ja sopivat hyvin energian varastointiin tai soluseinien rakennusaineiksi. yhdisteitä, joiden molekyylikaavassa on hiiltä, vetyä ja happea
192
liuekenevatko polymeerit hyvin liuottimiin?
polymeerit liukenevat huonosti kaikkiin liuottimiin, vaikka ne sisältäisivät runsaasti poolisia tai poolittomia osia.
193
monosakkaridi
Hiilihydraatit rakentuvat monosakkarideista. Monosakkaridien rakenteessa on tavallisesti viiden tai kuuden hiiliatomin muodostama ketju. Ketju on sulkeutunut happisillan avulla renkaaksi, jonka jokaisessa hiiliatomissa on hydroksiryhmä. Happisillan viereisen hiiliatomin hydroksiryhmä on erityisen reaktiivinen kohta. Niinpä tämä hydroksiryhmä voi korvautua muilla ryhmillä, esimerkiksi toisella monosakkaridimolekyylillä.
194
mitä tapahtuu kun kaksi monosakkaridimolekyyliä reagoi keskenään kondensaatioreaktiossa?
syntyy disakkaridi ja lohkeaa vesimolekyyli. Muodostuvaa C–O-sidosta kutsutaan myös glykosidisidokseksi. Disakkaridi voi puolestaan hydrolysoitua veden vaikutuksesta monosakkarideiksi. Kumpaankin reaktioon tarvitaan yleensä entsyymejä nopeuttamaan reaktiota
195
mitä pitää huomioida glykosidisidoksesta?
Glykosidisidoksen muodostuessa syntyy happisilta, joka muistuttaa rakenteeltaan eetteriä. Tavallisesti puhutaan kuitenkin glykosidisidoksesta eetteriryhmän sijaan
196
miten glykosidisidos voi suuntautua?
renkaasta alaspäin (alpha muoto) tai renkaan tasoisesti (beeta muoto)
197
oligosakkaridi
koostuvat 3–20 monosakkaridiyksiköstä. Solujen pinnan erilaiset oligosakkaridit osallistuvat esimerkiksi veriryhmien määrittymiseen ja immuunipuolustuksen toimintaan. Monilla oligosakkarideilla on tärkeitä terveysvaikutuksia, ja ne voivat auttaa suoliston mikrobitasapainon ylläpitämisessä
198
polysakkaridi
jopa tuhansia monosakkaridiyksiköitä. Ne ovat polymeerejä. Polysakkaridit ovat tärkeitä ravinnon ja energian varastoaineita sekä puuvartisten kasvien rakennusaineita
199
millaisista rakenteista tärkkelys muodostuu?
yksinkertaisemmasta amyloosista ja haaroittuneesta amylopektiinistä
200
miksi tärkkelys voi liueta kiehuvaan veteen?
tärkkelyksellä on suhteellisen avoin rakenne ja vesimolekyylit voivat tunkeutua tärkkelysketjujen väliin. Liukeneminen ei kuitenkaan hajota tärkkelystä monosakkarideiksi, vaan siihen tarvitaan ruoansulatuksessa erilaisia entsyymejä
201
selluloosa
suoraketjuinen polysakkaridi. Ketjujen välille muodostuu vahvoja vetysidoksia, jotka sitovat ketjut toisiinsa säikeiksi ja lopulta suuremmiksi selluloosakuiduiksi.
202
proteiinit
koostuvat pitkistä, useiden kymmenien tai satojen aminohappojen muodostamista polymeerimolekyyleistä. Aminohapot ovat liittyneet toisiinsa amidiryhmillä. Proteiinien amidiryhmää tai sen C–N-sidosta kutsutaan peptidisidokseksi. Amidiryhmä on kemiallisesti kestävä, joten proteiinit sietävät hyvin erilaisia olosuhteita
203
proteiinin primäärirakenne
kertoo aminohappojen järjestyksen ketjussa
204
miten proteiinien aminohapot liittyvät toisiinsa?
kondensaatioreaktiolla, jossa amino- ja karboksyylihapporyhmät muodostavat amidiryhmän.
205
proteiinin sekundäärirakenne
Proteiiniketjut eivät ole suoria, vaan ne kiertyvät ja laskostuvat tiiviiksi rakenteeksi. Ketjujen amidiryhmät voivat muodostaa keskenään vetysidoksia. Kierteelle asettuvasta ketjusta muodostuu α-kierre. Vaihtoehtoisesti proteiiniketju voi suoristua ja muodostaa vetysidoksia viereisen ketjun kanssa, jolloin syntyy levymäinen β-laskos. kuvaa, miten proteiinin ketju laskostuu paikallisesti α-kierteiksi, β-laskoksiksi ja erilaisiksi käänteiksi
206
millaisia sidoksia proteiiniketjun aminohappojen välille voi muodostua?
1) kovalenttisia sidoksia, kuten rikkisiltoja, 2) ionisidoksia, 3) vetysidoksia ja 4) poolittomien osien välisiä dispersiovoimia.
207
proteiinin tertiäärirakenne
Sekundäärirakenteet muodostavat yhdessä proteiinin kokonaisen kolmiulotteisen rakenteen. Tätä tapahtumaa ohjaavat aminohappojen sivuketjujen välilille muodostuvat kovalenttiset sidokset, ionisidokset ja heikot sidokset. kuvaa koko proteiinimolekyylin kolmiulotteista rakennetta
208
proteiinin kvaternäärirakenne
Jos proteiinissa on useita eri proteiiniketjujen muodostamia tertiäärirakenteita, näiden yhteenliittymää kutsutaan kvaternäärirakenteeksi. kuvataan kokonaisten proteiinimolekyylien keskenään muodostamia rakenteita
209
DNA
deoksiribonukleiinihappo on pitkä polymeeri, joka koostuu sokeriosasta, siihen glykosidisidoksella liittyneestä emäsosasta sekä fosfaattiestereistä, jotka sitovat sokeriosat toisiinsa kovalenttisilla sidoksilla. Yhdessä nämä osat muodostavat DNA:n monomeerin, nukleotidin. Emäsosia on nukleotideissä neljä erilaista
210
miten DNA-ketjut laskostuvat?
ketjut eli juosteet laskostuvat kaksoiskierrerakenteeksi, jossa eri nukleotidien emäsosat muodostavat keskenään pareja vetysidoksin. Emäsosista tymiini voi pariutua vain adeniinin kanssa kahdella vetysidoksella, ja guaniini puolestaan vain sytosiinin kanssa kolmella vetysidoksella
211
RNA
muuten samanlainen molekyylirakenteeltaan kuin DNA, mutta sokeriosana siinä on deoksiriboosin tilalla riboosi. RNA:ssa emäksenä tymiinin tilalla on urasiili. RNA ei muodosta samanlaista kaksoiskierrettä kuin DNA, vaan pienempiä laskostuneita rakenteita.
212
lähetti-RNA
mRNA
213
siirtäjä-RNA:n eli tRNA:n rakenne
pistoolin muotoinen. Aminohappo sitoutuu pistoolin piipun kärkeen
