KNK - Korva (Kuulo)

Question 1

KERTAA KORVAN ANATOMISET RAKENTEET

• Millä rakenteella välikorva yhdistyy nenänieluun?
• Minkä nimiset ovat kuuloluut ja minkä kautta ne yhdistyvät simpukkaan?
• Mitkä ovat simpukkakäytävien nimet

Answer 1

• Tuba Auditiva / Eustachian tube / Korvatorvi
• malleus, Incus, Stapes. Stapes yhdistyy Cochleaan Soikean ikkunan (Fenestra ovale) kautta. Soikean alapuolella on pyöreä ikkuna (Fenestra rotundum), jota sulkee ohut kalvo
• Scala vestibuli, Scala tympani, Scala media

Question 2

Ulkokorvan tutkiminen

Answer 2

Korvalehden koko ja muoto. Myös iho. Korvalehden taakse katsotaan ja p. mastoideus palpoidaan

Korvakäytävää tutkittaessa mielellään käytetään otsalamppu, jotta molemmat kädet olisivat vapaana. Tärkeää valita sopivankokoinen suppilo. Vahasta poistetaan vain se näkyvyyttä estävä osa (Ohut vanupuikko, korvasondi tai imu)

Huomioidaan korvakäytävän ihon turvotus, punoitus, rikkoumat, haavaumat ja eritteet. Tämän lisäksi tutkitaan tärykalvon ulkonäköä.

Pneumaattisella Siegle suppilolla tutkitaan tärykalvon liikkuvuutta

Question 3

Monta Desibelia (keskimäärin) on normaali puheääni metrin etäisyydellä? Entä kuiskaus?

Kuina pitkästä etäisyydestä voi normaalikuuloinen kuulla kuiskausta (Estimaatio)?

Esimerkkejä siitä, mikä voi aiheuttaa 30dB:n kuuloalenema?

Answer 3

Normaali puheääni metrin etäisyydestä on 60dB. Kuiskaus on 30dB.

Kuuden metrin etäisyydeltä voi kuulla kuiskausta

30dB:n kuuloalenema on korvakäytävän tukkimista esim. sormilla. Kliinisesti ajatellen tukkiva vahatulppa tai vajaatoimintainen tärykalvo

Question 4

Äänirautakokeet

Answer 4

C1:llä suoritetaan Weber ja Rinne kuulovian tyyppiä selvittäessä. Kopautetaan omaa polvilumpiota vasten.

C5:llä tutkitaan suuria taajuuksia. Normaalikuuloinen kuulee ääniraudan n.20s

Question 5

Audiometria. Mitä ja miksi käytetään

Answer 5

https://www.youtube.com/watch?v=csQ5myDS2Bk

Eli ÄÄNIaudiometriassa eri taajuuksia testataan ja niiden kuulemiseen tarvittavat Desibelit (pääosin ilman kautta, mutta myös luun kautta tarvittaessa). Käyrän muotoa tarkistettaessa voidaan kuulovikaa tarkemmin analysoida.

Normaali puheen kuulemisen kannalta tärkeimmät taajuudet ovat 500-4000Hz (PTA).

Question 6

Periaurikulaarinen fisteli

Answer 6

Noin 1%:llä vastasyntyneistä. Fisteli Helix-kaaren etupuolella. Tyypillisesti oireeton, mutta voi tulehtua. Oireilevan hoito on kirurginen

Question 7

Korvalehden ruusun hoito

Answer 7

Aluksi G-pen osastolla. Myöhemmin voidaan siirtää per os. Riittävän pitkä, ainakin 3 viikkoa AB-hoito. Uusiutuvissa keisseissä jopa kahden kuukauden hoitojaksoja

Jos penisilliini ei tehoa, epäile Aureusta

Question 8

Korvan alueen vyöruusun oireet ja hoito

Answer 8

Aluksi kipu, minkä jälkeen rakkulat korvanlehdessä ja/tai sen ympärillä. Voi liittyä osittainen kasvohermohalvaus (Ramsay Huntin syndrooma). Joskus vestibulocochleariksen dysfunktio -> Himausta, kuulonlaskua

Näitä on syytä lähettää ESH konsultaatioon. Varsinkin jos on yllä mainitut lisäoireet

Question 9

Vaurioituneen tärykalvon oireet, tutkiminen ja hoito

Answer 9

Merkkinä ovat korvakipu ja veri korvakäytävässä.

Korvaa ei saa huuhdella tai syvemmältä imeä (Saattaa olla merkittävä perforaatio)

Testataan kuuloa (puhe, kuiskaus, äänirautakokeet). Tarkistetaan onko huimausta potilaalla.

Pienissä repeämissä, jossa ei kuulo- tai huimausoireita, niin ei tarvitse hoitaa. Tärkeintä on suojaa korvaa vedeltä. Kontrolli 3-4vkon päästä.

Jos näitä oireita löytyy, niin ESH. Myös jos ei reikä parane 3-4vkon päästä

Question 10

Jalustimen/Stapeksen luksaation oireet ja menettely

Answer 10

Luksoituessa syntyy sisäkorva-avanne -> Voimakasta huimausta ja tinnitusta. Korva saattaa kuuroutua nopeasti. ÄLÄ huuhtele imua

Päivystyksenä ESH

Question 11

Voiko tympanometrian löydöksillä tehdä varmoja diagnooseja?

Answer 11

Hyvä vidi: https://www.youtube.com/watch?v=djqZ6AweZfw

Lähtökohtaisesti ei, mutta teräväkärkinen A-käyrä hyvin vahvasti puhuu välikorvaeritettä sekä akuutti media otiittia vastaan

Tympanometria on kuitenkin hyvä täydentävä tutkimus

Question 12

Akuutin otiitin seuranta ja milloin lähetetään ESH(päivystys, kiireellinen, kiireetön)?

Answer 12

Seuranta viimeistään kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta

Päivystyksenä ESH, jos kasvohermohalvaus tai mastoidiitti

Kiireellisenä, jos antibiootista huolimatta märkävuoto yli vko tai bakteeriviljelyssä todettu pseudomonas

Kiireettömänä, jos välikorvassa vielä eritettä kolmen kuukauden päästä. Myös jos toistuvia otiitteja (>3/6kk tai >4/12kk)

Question 13

Ulkokorvakäytävän tulehduksen tyypillisimmät aiheuttajat ja hoito

Answer 13

Tyypilliset aiheuttajat pseudomonas ja aureus

OTA ensin viljely!

Hoito: Puhdistetaan keittosuolaliuoshuuhtelulla ja imulla varoen (koska arka). Tämän jälkeen hapan, antimikrobinen tippa. Noin viikon päästä kontrolli ja korvakäytävä puhdistetaan tarvittaessa uudelleen

Jos korva täysin ummessa turvotuksesta, niin harsotamponilla pidetään auki (kostutetaan antiseptisillä tipoilla). 1-2vrk:n päästä kontrolli

Question 14

Otoskleroosi (etiologia, oireet, Dx, hoito)

Answer 14

Konduktiivinen kuulovika, molemminpuolinen. Liittyy perimään

Tutkitaan korvaa perusteellisesti. Jos ainoana löydöksenä etenevä molemminpuolinen konduktiivinen kuulovika ja geneettinen alttius on, niin otoskleroosi on melko varma

Hoito on kirurginen

Question 15

Kuulonaleneman tutkiminen PTH vastaanotolla

Answer 15

Pitkälle pääsee pelkällä anamneesilla ja statuksella. Anamneesissa oireiden alkamiskohta, voimakkuus, onko aaltoileva vai pysyvä ja paheneva, provosoivat tekijät, altistavat tekijät, perimä, onko tinnitusta, onko huimausta.

Perusteellinen korvastatus, johon kuuluu korvalehden, korvakäytävän ja tärykalvon inspektio/tutkiminen.

Kuulon tutkimiseen kuuluu puhe- ja kuiskauskuulon tarkistus sekä ääniraudat (Weber/rinne sekä C5). Muistamalla erilaisten äänteiden estimoidut taajuudet sekä kuiskauksen/puheen estimoidut Desibelit ja täydentämällä löydöksiä äänirautakokeilla, voidaan hahmottaa, miltä audigrammikäyrä näyttäisi kyseiseltä potilaalta. Tämä yhdistettynä oireanamneesiin ohjaa vahvasti jo tietyn diagnoosin suuntaan.

Tätä täydennetään yleisanamneesilla ja -statuksella, joissa poissuljetaan/todetaan poikkeavuuksia neurostatuksessa, onko nystagmusta/huimausta, perussairauksia, lääkityksiä, allergioita, sukurasitteet, lapsuudessa toistuvat otiitit..yms

Question 16

Äkillinen kuulomenetys (Aiheuttajat, oireet, esiintyvyys, hoito)

Answer 16

Idiopaattinen (Verisuonitukos? Spasmi? Virustulehdus? autoimmuunisairaus? sisäkorvan kalvorepeämä?

Ilmaantuvuus 8-15/100000/vuosi

Oireena kolmen vuorokauden aikana huononeva sensorineuraalisesti yli 30dB vähintään kolmella vierekkäisellä taajuudella. Voi liittyä tukkoisuutta, paineentunta, tinnitusta ja laajemmissa taudeissa huimausta.
EPÄILE AINA JOS OIREENA ON VAIN KORVAN TUKKOISUUS. Koska jos toinen korva on normaalikuuloinen, niin ei välttämättä tiedosta kuulonalenemaa toisessa korvassa (Huom. kuulonalenema on eri asia kuin kuuroutuminen!)

Tutki huolellisesti kuuloa: Ääniraudat, kuiskaus ja puhe, otoskooppi (poissulje vahatulppa ja isot turvotukset). Tee huolellinen yleis- ja neurostatus

LÄHETÄ päivystykseen. Hoitona annetaan kortikosteroidi. ESH:ssä tehdään myös MRI kuvaus Schwannooman poissulkemiseksi

1/3:llä palautuu täydellisesti. 1/3:llä osittainen korjaantuminen 1/3:llä ei tapadu parannusta.

Question 17

Lyhyesti eri kuulonalenemista johtuvista syistä ja mitä löydöksiä niissä on (menierin tauti, kuulovamma, ikäkuulo, schwannooma, otoskleroosi)

Answer 17

Hitaasti kehittynyt molemminpuolinen konduktiivinen kuulovika viittaa otoskleroosiin (kysy perimä)

Hitaasti kehittynyt ja jatkuvasti pahentunut toispuoleinen, sensorineuraalinen kuulovika, johon ei liity varsinaista huimausta, viittaa vestibulaarischwannoomaan

Äkillisesti alkanut kuulonmenetys voi johtua monesta syystä (tai olla idiopaattinen) ja vaatii päivystyksellistä selvittämistä erikoissairaanhoidossa

Korkeisiin taajuuksiin painottuva sensorineuraalinen kuulonalenema (audigrammilla parhaiten todettavissa, mutta pitkälle pääsee ääniraudoilla) voi olla esim. kuulovamma tai ikäkuulo. Näissä oireina ei välttämättä ole ilmiselvä kuulonalenema. Anamneesi on hyvin tärkeää(Työaltisteet, harrastukset)

Huimauskohtauksia, johon liittyy kuulonalenemaa/tinnitusta viittaavat Menieren tautiin. Myös epämääräistä kuulonalenemaa, joka painottuu mataliin taajuuksiin voi puhua tämän puolesta. Menierin taudin diagnostiikka on hyvin haastava.

Tinnitus on tavallinen ja yli 90% ihmisistä kuulisi tinnitusta totaalieristyksessä. Se tavallisimmin provosoituu sensorineuraalisen kuulovian yhteydessä, koska silloin taustahäly on vaimentunut.