Seisova aaltoliike

Question 1

seisova aaltoliike

Answer 1

= aalto, joka ei “liiku (eteenpäin)”
tietyssä tarkastelupisteessä koko ajan sama värähtelyn amplitudi; aaltoliike on seisovaa aaltoliikettä, jos se ei ole etenevää aaltoliikettä

seisova aaltoliike voi syntyä esim siten, että samassa väliaineessa etenee vastakkaisiin suuntiin kaksi samanlaista (sama taajuus ja amplitudi) aaltoa

seisova aalto EI kuljeta energiaa

Question 2

solmukohta (seisova aaltoliike)

Answer 2

kohdat, joissa värähtelyn amplitudi on nolla

Question 3

kupu (seisova aaltoliike)

Answer 3

kohdat, joissa värähtelyn amplitudi on suurin

Question 4

ominaisvärähtelyt

Answer 4

jännitetyssä langassa tai kielessä mahdollisia seisovia aaltoliikkeitä kutsutaan niiden ominaisvärähtelyiksi

Question 5

ensimmäinen ominaisvärähtely

Answer 5

sellainen, että langassa tai kielessä ei ole päitä lukuunottamatta solmukohtia

ensimmäisessä ominaisvärähtelyssä puolikas aallonpituus on siis kielen pituinen:

(λ1)/2 = L —> λ1 = 2L

koska aaltoliikkeen perusyhtälö on ( v=fλ), ensimmäistä ominaisvärähtelyä vastaava ominaistaajuus on

f1 = v/2L

tätä f1 kutsutaan kielen PERUSTAAJUUDEKSI

Question 6

kuinka pitkä on kahden vierekkäisen solmukohdan välimatka?

Answer 6

puolikas aallonpituus

Question 7

ylätaajuudet

Answer 7

λ(n) = 2L/n –> fn = vn/2L

TÄRKEIN MUISTAA:

f(n) = n*f1

Question 8

kupukohdat molemmista päistä avoimessa putkessa

Answer 8

putken päissä

Question 9

toisesta päästä avoinna olevan putken perustaajuus

Answer 9

1/4*λ = L

• -> λ = 4L
• -> v = fλ
• -> f = v/4λ

Question 10

toisesta päästä avoimen putken n:nes ylätaajuus

Answer 10

f(n) = (2n - 1)f1
n = solmukohtien määrä
f1 = perustaajuus

Question 11

missä tilanteessa värähtelijä voi joutua resonanssiin?

Answer 11

kun värähtelijään syötetään energiaa jollakin värähtelijän ominaistaajuuksista, se joutuu resonanssiin ulkoisen energianlähteen kanssa