Solun tukiranka ja liitokset

Question 1

Mitä alayksikköjä mikrotubuluksessa on?

Answer 1

alfa ja beta tubuliini alayksiköistä (alfa+beta = heterodimeeri)

Question 2

Aktiinin rakenne ja toiminta

Answer 2

Koostuu aktiinimonomeereista, jotka sitovat ATP:ta. ○ Monomeerit sitoutuvat nopeammin plus-päähän (sisältävät ATP:ta) ja irtoavat nopeammin miinus-päästä (ATP hydrolysoituu ADP:ksi) -> säikeet on polaarisia eli plus pää on erilainen kuin miinus pää. Tämä mahdollistaa moottoriproteiinien kulkemisen (oikeaan suuntaan).

Question 3

Välikokoisten säikeiden polaarisuus

Answer 3

Välikokoiset säikeet EIVÄT ole polaarisia! Aktiini ja mikrotubulukset ovat.

Question 4

Mitä nukleotidejä aktiinifilamentit sitovat?

Answer 4

ATP:ta

Question 5

Mitä nukleotidejä mikrotubulukset sitovat?

Answer 5

GTP:ta

Question 6

Mitä nukleotidejä välikokoiset säikeet sitovat?

Answer 6

Välikokoisten säikeiden alayksiköt eivät sido nukleotidejä, toisin kuin aktiini ATP:ta ja mikrotubulukset GTP:ta.

–> Välikokoiset säikeet melko stabiileja, toisin kuin aktiini ja mikrotubulus

Question 7

Aktiinin tehtäviä soluissa

Answer 7

1. Antaa soluille muodon
2. Tuottaa voimaa (kun myosiini järjestäytyy aktiinin kanssa), jota käytetään esim. solun liikkumisessa, endosytoosissa ja fagosytoinnissa

Question 8

Mihin päähän aktiinifilamenteissa alayksiköitä (monomeereja) lisätään?

Answer 8

plus-päähän

Question 9

Miten aktiinifilamentteja puretaan?

Answer 9

ATP:n hydrolysoituminen aktitnifilamentissa ADP:ksi edistää alayksikköjen purkautumista filamen0n miinus-päästä

Question 10

Miten solu liikkuu?

Answer 10

Solun etureunassa aktiinisäikeitä kasvatetaan solukalvoa kohti, mikä tuottaa voimaa ja työntää solukalvoa eteenpäin. Solun ulkoreuna tarttuu integriinien avulla väliaineeseen ja siirtyy eteenpäin.

Question 11

Mitä tekee Arp2/3?

Answer 11

Tekee aktiinifilamenteista haaroittuneita

Question 12

Myosiini

Answer 12

Moottoriproteiini, joka voi liikkua aktiinia pitkin -> tuottaa voimaa

Question 13

Stressisäie

Answer 13

Aktiini voi järjestäytyä myosiinin kanssa -> tuottaa voimaa, kun stressisäie supistuu

Question 14

Mikrotubulusten tehtäviä

Answer 14

• Rakentavat solunsisäisen liikenteen pääradat (solunsisäisten rakenteiden kuljetus)
• Solun sisäinen järjestys
• Muodostavat tumasukkulan solujakaantumisessa
• Ovat vastuussa kromosomien jakaantumisesta

Question 15

Miten mikrotubulukset muodostuvat?

Answer 15

Alfatubuliinit ovat gammatubuliinirenkaaseen päin (miinus-päässä). Betatubuliinit ovat alphatubuliinien “päällä”, kohti pluspäätä. Mikrotubulus rakentuu pluspäätä kohti, kun heterodimeerit liittyvät päällekkäin. Mikrotubulus muodostuu 13:ta protofilamentista, jotka muodostavat onton putken.

GTP!

Question 16

Mikä on MTOC?

Answer 16

Mikrotubulusten säätelykeskus. Soluissa sentrosomi on pääasiassa MTOC: mikrotubulukset kasvavat näistä. MTOC säätelee myös mikrotubulusten orientaatiota: miinuspäät ovat aina kiinni MTOC:ssa ja pluspäät solun periferiassa.

Question 17

Kinesiini

Answer 17

Moottoriproteiini, joka kulkee mikrotubulusta pitkin (pluspäätä kohti), kuljettaen mm. vesikkelejä ja organelleja. Käyttävät ATP energiaa

Question 18

Mitkä ovat aktiinin ja mikrotubulusten moottoriproteiineja?

Answer 18

Aktiinissa: myosiinit
Mikrotubuluksissa: kinesiinit ja dyneiinit

Question 19

Mihin suuntiin kinesiinit ja dyneiinit kulkevat?

Answer 19

Kinesiinit pluspäätä kohti ja dyneiinit miinuspäätä kohti

Question 20

Mistä värekarvat (cilia) ja siimat (flagella) koostuvat?

Answer 20

Mikrotubuluskimpuista, dyneiinistä ja niihin liittyvistä proteiineista.

Question 21

Välikokoisten säikeiden tehtävät

Answer 21

• Antaa mekaanista tukea solulle

- EI kuljetustehtäviä!

Question 22

Lamiini

Answer 22

Tumassa välikokoiset säikeet ovat lamiineja

Question 23

Soluliman filamentteja (välikokoisia säikeitä)

Answer 23

(syto)keratiinit, vimentiini ja neurofilamentit

keratiinit tärkeitä esim. syöpien diagnosoinneissa

Question 24

Soluliitokset

Answer 24

1. Tiivis liitos
2. Ankkuroivat liitokset:
   - vyöliitokset
   - desmosomit
   - hemidesmosomit
   (- tarttumispisteet)
3. Aukkoliitokset

Question 25

Apikaali ja basaali puoli epiteelissä

Answer 25

Apikaali puoli on ulkopinta (esim. suolistossa suolen sisältöä päin oleva puoli) ja basaali puoli on sisäpuoli

Question 26

Vyöliitos rakenne

Answer 26

kadheriinit liittyvät aktiinitukirankaan kateniiniproteiinien välityksellä

Question 27

Desmosomin rakenne

Answer 27

desmosomaaliset kadheriinit yhdistävät naapurisolujen välikokoiset säikeet vahvaksi verkoksi

Question 28

Hemidesmosomin rakenne

Answer 28

kiinnittyy tyvikalvoon integriinien välityksellä, liitoksissa välikokoisia säikeitä

Question 29

Tiiviin liitoksen rakenne

Answer 29

Solukalvon läpäisevät klaudiini ja okkludiini-proteiinit muodostavat nauhoja, jotka liittävät vierekkäisten solujen solukalvot tiiviisti yhteen, sulkien raot.

Question 30

Mikä solun osa selittää solun ominaisuudet kuten joustavuuden, jäykkyyden, paineenkeston yms?

Answer 30

Soluväliaine (ECM)

Question 31

Soluväliaine koostuu pääasiassa 3:sta erityyppisistä molekyyleistä:

Answer 31

1. proteoglykaaneista / glykosaminoglukaaneja GAG -> sitovat vettä eli vastustavat painetta)
2. säikeitä muodostavista proteiineista (kollageeni ja elastiini -> kimmoisuus)
3. glykoproteiineista (mm. fibronektiini ja lamiini -> toimii “liimana”)

Question 32

Glykosaminoglykaanit

Answer 32

Haarautumattomia polysakkaridiketjuja, joissa tietty disakkaridiyksikkö toistuu

esim. hyalyronaani, kondroitiinisulfaatti, heparaanisulfaatti ja kerataanisulfaatti

Question 33

Säikeitä muodostavat proteiinit

Answer 33

kollageeni ja elastaani

Question 34

Glykoproteiinit (ECM:ssä)

Answer 34

Proteiinit, jotka sisältävät haarautuneita hiilihydraattiketjuja.

Ne yhdistävät ja järjestävät soluväliaineen eri rakenneosasia solujen kiinni-ymistä ja toimintaa tukeviksi rakenteiksi.

Question 35

tyvikalvo

Answer 35

epiteelisolujen alla oleva kalvo (basal lamina)