1. JOHDANTO: LASKENTATOIMI PÄÄTÖKSENTEON TUKENA Flashcards
(12 cards)
Mikä on päätöksenteon tukijärjestelmien tavoite?
- Intuitiivisen päätöksenteon alueen supistaminen (management by facts)
- Laskentatoimen tuottama päätöstuki pyrkii tyypillisesti olemaan järjestelmälliseen päätöksentekoon liittyvää ja mitattavissa oleviin tekijöihin perustuvaa
- On toki hyvä ymmärtää myös intuition tärkeys tietyissä tilanteissa
Miten päätöksentekotilanteen jäsentyneisyys voidaan luokitella kolmella tavalla?
– Jäsentyneessä päätöksentekotilanteessa tavoitteet yksiselitteiset, toimintavaihtoehdot tunnettuja ja syy-seuraus tunnettu
– Puoliksi jäsentyneessä päätöksentekotilanteessa tavoitteet jossain määrin ristiriitaisia, toimintavaihtoehdot eivät etukäteen selviä ja syy-seuraus ei selvä
– Jäsentymättömässä päätöksentekotilanteessa tavoitteet epämääräisiä, jopa epäjohdonmukaisia; se toimintavaihtoehto valikoituu, joka on toteutettavissa; syy-seuraus ei tunnettu (intuitio, usko, traditio)
Millainen on rationaalinen päätöksentekijä, rajoitetusti rationaalinen päätöksentekijä, sekä poliittinen päätöksentekijä?
Rationaalinen päätöksentekijä (ns. economic man)
✓ Määritelmällisesti riski-tuotto -suhteen optimointi , ns. taloudellisen hyödyn maksimointi, rationaalinen toiminta
=> Parhaan, optimaalisen vaihtoehdon valinta
Rajoitetusti rationaalinen päätöksentekijä (ns. administrative man)
✓ Päätöksentekijällä rajallinen kapasiteetti tehdä päätöksiä ja häneen kohdistuu erilaisia rajoitteita: kuten rajalliset tiedolliset resurssit, kognitiiviset rajoitteet, preferenssit voivat olla ristiriitaisia, tavoitteita voi olla useita, paljon käsiteltäviä asioita
=> Subjektiivisen hyödyn tavoittelu, eri preferenssien mukainen toiminta, minimiehdot täyttävän vaihtoehdon valinta, ”riittävän hyvä” päätös
Poliittinen päätöksentekijä (ns. political man)
✓ Omien preferenssien toteutumisen varmistaminen muiden päätöksentekijöiden tavoitteiden kentässä. Preferenssit eivät välttämättä yksiselitteisesti täsmennettävissä. Toiminta jäsentymätöntä ja epäsäännöllistä, koko ajan tulee uusia ratkaistavia tilanteita.
=> Neuvottelujen ja koalitioiden muodostamisen tuloksena syntyvä
Mitä on rationaalisuus?
– Rationaalisuutta pidetään usein päätöksenteon keskeisenä kriteerinä ja se voidaan määritellä järkiperäiseksi ajatteluksi asetettujen tavoitteiden arvioimisessa ja niiden tavoittamiseksi tarvittavien keinojen käyttämisessä. (Weber 1978)
=> Järjen painoarvo vs. tunteiden painoarvo päätöksenteossa
– Väitteiden perustelun johdonmukaisuus ja ristiriidattomuus kuuluvat rationaaliseen ajatteluun
– Rationaalisuus ominaista päätöksille, joiden avulla päätöksentekijä pystyy saavuttamaan omat tavoitteensa tehokkaimmin.
– Päätösten rationaalisuus on kaiken päätöksenteon keskeisin kriteeri. Päätöksillä pitäisi pyrkiä tavoiteltuun lopputulokseen ja saavuttaa se mahdollisimman vähin resurssein, kuten raha- tai henkilöstöresurssit
– Perinteistä taloudellista rationaalisuuskäsitettä on laajalti kritisoitu. Rationaalisuutta on jo pitkään tarkasteltu myös psykologisesta ja sosiologisesta
näkökulmasta
=> Rationaalisuus voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita ja ihmisten omat
näkemykset voivat esiintyä hyvin rationaalisina samalla kun he pitävät muita näkemyksiä hyvinkin epärationaalisia. Syynä voi olla esimerkiksi erilaiset arvo-olettamat ja niiden vaikutus omaan näkemykseen.
Millaiset tekijät voivat vaikuttaa päätöksenteon kontekstiin?
RYHMÄ
* Toimintasäännöt ja toimintatavat
ORGANISAATIO
* Hierarkia, kulttuuri, visio, strategia, rakenne
* Historia, nykyisyys, tulevaisuus
YMPÄRISTÖ
* Toimintaympäristön luonne
* Suhde ja asema kilpailijoihin verrattuna
YRITYKSEN (TALOUDELLINEN) TILANNE
* Kannattavuus, rahoitustilanne, jne.
Miten päätösprosessi etenee?
Esimerkiksi seuraavat vaiheet voidaan tunnistaa kirjallisuudesta
1. Ongelman määrittely
2. Tarpeellisen informaation hankinta
3. Mahdollisten ratkaisujen tuottaminen
4. Ratkaisujen toimivuuden arviointi
5. Toimintavaihtoehdon valinta
6. Toiminta
7. (Usein myös) jälkiseuranta
- Simon: Tiedon hankinta (Intelligence), Vaihtoehtojen tuottaminen (Design), Vaihtoehdon valinta (Choice)
Mitä ovat heuristiikat?
(Heuristics) ovat päätöksentekomenetelmiä, joissa
monimutkaisiin kysymyksiin haetaan riittäviä, mutta epätäydellisiä
vastauksia, esimerkiksi yksinkertaistamalla monimutkaisia asioita, korvaamalla kohdekysymys toisella helpommin mieleen tulevalla ja yksikertaisella kysymyksellä, eli heuristisella kysymyksellä, tai antamalla tunteiden ja uskomusten vaikuttaa päätelmiin. Tarkoituksellisesti käytettynä heuristiikat voivat olla hyvä strategia vaikeiden ongelmien ratkaisemiseksi, mutta tiedostamattomana ne voivat altistaa kognitiivisille vinoumille. (ks. Tversky & Kahneman 1974)
- Nyrkkisäännöt ja maalaisjärki ovat esimerkkejä heuristiikoista, joita käytetään lähes koko ajan ja ovat varmasti hyödyllisiä tiettyyn rajaan asti
Schwenk (1984) puhuu kognitiivisista yksinkertaistusprosesseista. Mitä ne ovat?
- Schwenk (1984) puhuu kognitiivisista yksinkertaistusprosesseista,
joita psykologisten ja behaviorisisten päätöksentekoteorioiden tutkijat pitävät lähtökohtaisesti päätöksentekoa vääristävinä, epäjohdonmukaisuutta aiheuttavina ja päätöksentekoon harhaa tuovina. - Schwenk myös toteaa, että kognitiiviset yksinkertaistusprosessit voivat myös helpottaa päätöksentekoa haastavissa tilanteissa, esimerkiksi ehkäisemällä ylikuormittumista (esim. tietomäärä)
=> Ymmärtänemme asetelman?
kognitiiviset yksinkertaistusprosessit
Miten päätöksenteko vääristyy liittyen päämäärän ja tavoitteiden asettamiseen sekä ongelman tunnistamiseen?
- Informaation tulkinta ennakko-oletusten mukaisesti
– Esim. ongelman osoittavaa infoa ei noteerata - Sitoutuminen omaksuttuihin arvoihin
– Esim. ympäristön muutos tuottaa vain pienen korjausliikkeen, muutoksen voimakkuutta ei tunnisteta - Laajeneva sitoutuminen päätöstilanteen edetessä
– Esim. rahoituksen lisääminen epäonnistuneelle projektille (investoinnille) ajatuksena että ”kyllä onni kääntyy ja projekti on kannattava”
kognitiiviset yksinkertaistusprosessit
Miten päätöksenteko vääristyy liittyen vaihtoehtojen luomiseen ja määrittelyyn?
- Yhden vaihtoehdon politiikka
– Muiden vaihtoehtojen tulkinta tavoitellun vaihtoehdon valossa, esim.
käyttöönoton ongelmien korostaminen: minun nykyinen systeemini on parempi kuin uusi sillä uudessa on käyttöönotto-ongelma - Arvostettujen (preferoitujen) vaihtoehtojen ongelmattomuus
– Ei-preferoitujen vaihtoehtojen hyviä puolia ei suhteuteta preferoituun vaihtoehtoon - Vakiintuneet ongelmanratkaisutavat
– Vain muutama olettamusten mukainen ratkaisuvaihtoehto: ei etsitä tosiasiallisesti uutta vaihtoehtoa. Esim. nipistetään kustannuksista vaikka tarvittaisiin isoa toiminnallista muutosta
kognitiiviset yksinkertaistusprosessit
Miten päätöksenteko vääristyy liittyen vaihtoehtoisten ratkaisujen arviointin ja valintaan?
- Edustavuusharha
– Yliarvioidaan, missä määrin menneisyydessä tehdyt ratkaisut ovat valideja tulevaisuuden päätöksiä tehtäessä. Saatetaan esim. olettaa, että menneisyys selittää tulevaisuutta hyvin tai on liian pieni otoskoko historiasta - Illuusio kontrollista/ vaikutusmahdollisuusilluusio
– Omien toimenpiteiden vaikutuksen ylikorostaminen, esim. vaikutus markkinaan tai raaka-aineen hintaan - Yksityiskohtien hallitsevuus
– Yksityiskohtaisemmin esitetty vaihtoehto voi tulla valituksi, vaikka puutteellisemmin käsitelty vaihtoehto olisi kannalta parempi
Millaisissa päätöksissä kustannuslaskentatietoa voidaan hyödyntää?
- kapasiteetin/resurssien kohdentaminen: kannattavat vs. kannattamattomat) alihankintapäätös (LR04)
- Budjetointi (LR02)
- Tulosyksikkölaskenta, suoritusmittarit, (LR06)
- Prosessien kehittäminen: kustannustavoitteet, työvaiheiden kehittäminen, ostotoiminta (tilauskoko, varastot) (LRY(B), LR06)
- Hinnoittelu ja hintaneuvottelut (LR02)
- Tuotteen/palvelun laatu, ominaisuudet, kustannukset (LRY(B))
- Asiakassuhteet ja niiden kannattavuus (asiakassegmentointi, sopimusneuvottelut, tarjouslaskenta) (LR06)
- Siirtohinnoittelu (LR06)
- Investointilaskelmat (LR04)
