2. TUOTANTOPOLIITTISET VAIHTOEHTOLASKELMAT Flashcards
(18 cards)
Miten lyhyt aikaväli vs. pitkä aikaväli vaikuttavat tuotantopoliittisiin vaihtoehtolaskelmiin?
- Määritelmällisesti (jos ei tarkemmin ole sanottu): kiinteät kustannukset annettuja lyhyellä aikavälillä ja vain muuttuviin kustannuksiin voidaan lyhyellä aikavälillä vaikuttaa. Pitkällä aikavälillä voidaan vaikuttaa myös kiinteisiin kustannuksiin (tästä myös tapauskohtaiset tarkemmat sanoitukset)
- Lyhyellä aikavälillä rahan aika-arvolla ei ole käytännön merkitystä
- Tuotantopoliittisia vaihtoehtolaskelmia voidaan tarkastella määritelmällisesti lyhyellä aikavälillä tai pitkällä aikavälillä
Mitä ovat vaihtoehtolaskelmat?
Nimenomaisesti päätöksentekoa tukevia laskentatoimen laskelmia kutsutaan vaihtoehtolaskelmiksi
Mitä perusongelmia liittyy laskentatoimen tuottojen ja kustannusten selvitykseen + laskelmien laatimiseen?
- Laajuusongelma: Mitä laskemiin sisällytetään?
- Arvostusongelma: Miten laskelmiin sisällytettävien tuottojen ja kustannusten sekä pääomien arvopohja määritellään
-
Jakamisongelma: jaksotus- ja kohdistamisongelma
=> aiheuttamisperiaate - Mittaamisongelma (mittausongelma): Mikä tarkkuus ja millä keinoin mitataan, mittausjärjestelmän luotettavuus
Laskentatoimen peruskysymys: mitkä erät (kustannukset ja tuotot) ovat relevantteja, ts. on otettava mukaan laskelmiin ja mihin hintaan?
Yleinen periaate: vain tulevaisuudessa syntyvät erillistuotot ja - kustannukset ovat vaihtoehtolaskelmissa relevantteja
- tulevaisuus
- vaihtoehtoja erottavat erät
Laskentatilanteen määrittely ja tunnistaminen tärkeää. Mitä selvittäisit ensin kun alat luomaan laskelmia?
– päätöksentekijän tavoitteet ja mitä preferoidaan: kannattavuus, kasvu, vakavaraisuus, laatu vs. hinta?
– Lähtökohtatilanne: kapasiteettitilanne, osaaminen, likviditeetti
– tarjolla olevat vaihtoehdot
– aikatähtäyksen pituus: lyhyt vs. pitkä aikaväli (esim. muku vs. kiku)
– riski/epävarmuus ja suhtautuminen riskiin: turvallisuus vs. aggressiivisuus
KUSTANNUSKÄSITTEITÄ (muistutukseksi)
Mikä on lisä- ja vaihtoehtoiskustannus?
- Lisäkustannukset (”incremental costs”) ovat lisäkustannuksia jotka
realisoituvat transaktioiden kautta, kun tehdään päätös esim. ostaa tai
valmistaa lisää tuotetta - outlay costs, out-of pocket costs: ovat kustannuksia jotka
realisoituvat transaktioiden kautta, ts. nyt tai lähitulevaisuudessa toteutuvat tietystä päätöksestä johtuva kassastamaksut - differential costs, net relevant costs: kahden eri vaihtoehdon kokonaiskustannusten erotus. (Huomaa, että käsitteiden määrittelyssä usein eroja ja “incremental costs” saattaa viitata eri asiayhteyksissä eri asioihin.)
- Vaihtoehtoiskustannus (opportunity cost): ”Implisiittinen kustannus, joka kuvaa tietyn resurssin käyttöä koskevan valinnan aiheuttamaa tuoton menetystä, joka on yhtä suuri kuin parhaan toteuttamatta jätetyn toimintavaihtoehdon tuotto ”
KUSTANNUSKÄSITTEITÄ (muistutukseksi)
Mitä ovat välittömät-, välillis-, erillis- ja yhteiskustannukset?
- Kustannusten riippuvuus tuotantomäärästä: Kiinteät vs. muuttuvat kustannukset
- Laskentatekniikan perusteella: Miten kustannukset ovat kohdistettavissa suoritteille (tuotteille, palveluille)
- Välittömät kustannukset (direct costs) ovat useimmiten muuttuvia: helpohko kohdistettavuus suoraan laskentakohteelle
- Välilliset eli yleiskustannukset (indirect costs) ovat useimmiten kiinteitä: vaikeaa kohdistaa laskentakohteelle
- Aiheuttamisperiaatteen mukainen syy-yhteys?
- Erilliskustannuksissa (separate costs) aiheuttamisperiaatteen mukainen syy- yhteys (välittömät ja mahdollisesti muuttuvat välilliset), mahdolliset kiinteät erilliskustannukset
- kustannukset jotka jäävät pois, mikäli kyseistä hanketta tai projektia ei toteuteta
- Yhteiskustannuksiin (common costs) ei vaikuta suoritemäärän ja toimipaikan toiminnan muutokset; kiinteät (usealle tuotteelle tai laskentakohteelle yhteinen, organisaation vastuualuekohtainen aiheutumisyhteys)
- yhteiskustannuksiin ei vaikuta vaikka hanke ei toteutuisikaan
- Huomaa yhteys johdon laskentatoimen perusongelmiin ja laskentatilanteeseen!
Millä eri tavoilla voit toteuttaa vaihtoehtolaskelman?
- Kunkin vaihtoehdon kaikki tuotot ja kustannukset (Kokonaisanalyysi/ Total approach)
- Vaihtoehtoja erottavat tuotot ja kustannukset (Marginaalianalyysi/ Incremental approach)
- Kustannussäästöt suhteessa muihin vaihtoehtoihin/toiseen vaihtoehtoon
Millaisia ovat tyypilliset tilanteet, joissa päädytään alihankintapäätöksiin?
- Siivous ja kunnossapito
- ATK-tukipalvelut
- Kirjanpito
- Laskutus ja perintä
- Koulutus
- Kuljetus
- Komponenttien tai tuotteen osien valmistus
- Tuotekehitys (esim. lääkekehitys)
Kirjallisuudessa esitettyjä syitä alihankinnalle
(muun muassa)…?
Mitä perusteita hankinnalle/ millaisissa tilanteissa järkevää harkita?
- Kustannusten alentaminen
- Rutiininomaisten hallintotehtävien vähentäminen
- Ydinosaamiseen keskittyminen
- Alihankkijan spesialisoituminen
- Teknologiahaasteet
- Riskinhallinta
- Sisäisten resurssien puute
- Organisaation muutoksen edistäminen
- ”Yrityksen innovaatiokapasiteetin lisääminen”
Mitä ovat alihankinnan eri lajit?
Kapasiteettialihankinta
- lyhyt tähtäys
- kapasiteettipula
Standardialihankinta
- toistuvuus => pitkä tähtäys
- standardit tuotteet
Erikoisalihankinta
- pitkä tähtäys
- erikoisosaaminen, laaja/syvä yhteistyö, riskiä molemmilla
- erikoiskomponentit, erikoistuotteet, esim. yhteinen tuotekehitys
- Eivät ole toisiaan poissulkevia
Millaiset kvantitatiiviset asiat voivat vaikuttaa yrityksen ulkoistamis vs. valmistus itse -päätöksiin?
”Hinta”
– Oma valmistus: Tuotteen tai sen osan yksikkökustannukset (HUOM! Erilliskustannukset)
➢Lyhyt vs. pitkäaikaväli?
– vs. Osto ulkoa: Yksikkökustannukset (sisältäen ostohinnan lisäksi esim. rahtikustannukset ja muut käsittelykustannukset jne.)
=> Tärkeää hintavertailussa tunnistaa molempien vaihtoehtojen kaikki relevantit kustannukset ja lisäksi aikadimensio: lyhyt aikaväli (mukujen vertailu) ja pitkä aikaväli (muku + kiku)
➢ Mitkä kustannukset muuttuvat päätöksen johdosta ja millä aikavälillä?
➢ Varastointikustannukset, tilakustannukset (vaihtoehtoiskustannuksen tunnistaminen tärkeää, esim. kapasiteetin/tilan vapautuessa)
➢ Pitkällä aikavälillä myös esimerkiksi sitoutuneen pääoman
Hinnan lisäksi
* Yrityksen kapasiteetti, joka käytettävissä kyseessä olevalle
tuotteelle: Mikäli ostetaan ulkoa, vapautuu kapasiteettia
=> Vaihtoehtoiskustannukset (esim. työvoimaa, valmistuskapasiteetti)
* Potentiaalisten alihankkijoiden määrä ja alihankkijoiden kilpailutilanne
=> Vaikutus hintaan?
* Ostovaihtoehdon vaikutus läpimenoaikaan
=> prosessi nopeutuu ja vapautuu pääomaa?
* Tuotteen tai komponentin markkinahinta ja sen ennustettavuus?
- Kate nyt ja tulevaisuudessa, tuotantokustannukset vs. alihankintahinta nyt ja tulevaisuudessa
- Ostavatko kilpailijat alihankintana vai eivät: kilpailuvaltti?
Ostaa ulkoa vs. valmistaa itse –päätökseen vaikuttavia kvalitatiivisia tekijöitä…?
- Alihankkijan toimitusvarmuus, luotettavuus: oikea aika, määrä, laatu
- Mahdollisuus vaikuttaa laatutasoon ja tuotteen kehittämiseen
- Tuotteen tai sen osan merkitys/asema tuoteportfoliossa!
- Tuotteen/komponentin aseman tärkeys: tärkeä vs. ei tärkeä
- Tuotteen vaatima erikoisosaaminen: tieto-taito ja sen kehitys => liiallinen
riippuvuus alihankkijasta? - Neuvotteluasema suhteessa alihankkijoihin (esim. 0-5 v.)
=> Voiko alihankkijasta tulla liian dominoiva, ts. liiallinen riippuvuus
alihankkijasta? - Vaikutukset asiakkaisiin (yrityksen oma maine) tai markkinoihin
- Käsitys tuotteen elinkaaresta ja siihen vaikuttavista kvalitatiivisista tekijöistä (siis
kvantitatiivisen myyntihinnan muutoksen lisäksi) kilpailijoiden toiminta huomioiden,
kuten substituutit, uusi teknologia
Alihankintaa mietittäessä, millaisia vaikeasti mitattavia tai laadullisia tekijöitä on hyvä pohtia?
– laatu, toimitusvarmuus
– tietotaito
➢ Tuotesalaisuus: luottamus, partnership (avoimuus)
➢ Osaavan henkilöstön saatavuus: valuuko osaaminen pois?
– tuotannon monimutkaisuus ja ohjattavuus, joustavuuserot
– arvoketjun ja prosessien uudistamistarve?
– tuotteiden tärkeys/merkitys, imago
– tuotekehityspanostukset
– riskit, esim. toimintaympäristön muutoksen kautta
– toiminnan volyymi; ennuste myyntimäärästä (+ monet eri ennusteet)
– Voidaanko alihankintasuhde lopettaa ilman ongelmia ja kustannuksia vai onko esim. suuri riippuvuus alihankkijasta & onko omaan tuotantoon enää mahdollista palata?
Mikä on optimaalinen tuotanto-ohjelma seuraavalle kuukaudelle?
Kaikkien kolmen tuotteen kysyntä tunnetaan ja kapasiteetti riittää niiden kaikkien tyydyttämiseen.
VASTAUS: Edullisuusjärjestys on epärelevantti, sillä kysyntä tunnetaan ja meillä on kapasiteettia valmistaa kysyntää vastaava määrä.
Mikä on optimaalinen tuotanto-ohjelma seuraavalle kuukaudelle?
Jos tuotteet ovat toisiaan korvaavia ja maksimimyynnin (kpl) arvioidaan olevan 1000 kpl/periodi.
VASTAUS: Kappalemääräinen myynti on rajoittava tekijä, joten relevantti
päätöskriteeri on Euromääräinen kate / kpl. Tällöin valmistamme tuotetta B 1000 kpl ja kokonaiskate on 1000 * 12 = 12000€
Mikä on optimaalinen tuotanto-ohjelma seuraavalle kuukaudelle?
Jos tuotteet ovat toisiaan korvaavia ja markkinoiden ostovoiman yrityksen
markkinaosuuden osalta arvioidaan olevan yhteensä 30 000 €.
VASTAUS: Kateprosentti on relevantti päätöskriteeri. Tällöin valmistamme tuotetta C ja kokonaiskate on 30000 * 0,6 = 18000€. (Tai pidemmällä tavalla: 30 000 / 10 = 3000 kpl ja kokonaiskate 3000 * 10 * 0,6 = 18000€)
Mikä on optimaalinen tuotanto-ohjelma seuraavalle kuukaudelle?
Tuotteet ovat toisiaan korvaavia ja yrityksellä on puutetta osasta X, jota
ostetaan erikoisalihankkijalta ja jota tarvitaan jokaiseen kolmeen tuotteeseen.
Alihankkija pystyy tuottamaan osaa 300 kpl/periodi. X:n tarve tuotteittain on A:2 kpl, B:6 kpl, C:3 kpl.
VASTAUS: Niukka resurssi on komponentti X. Joten mistä tuotteista saadaan eniten euromääräistä katetta per komponentti X. Näin ollen relevantti kannattavuus kriteeri on euromääräinen kate / X:n tarve.
A: 10/2 =5, B: 12/6 = 2, C : 6/3 = 2. Valmistamme siis tuotetta A 300/2 = 150 kpl ja kokonaiskate on 150 * 10 = 1500€.
