3. INVESTOINTILASKELMAT Flashcards
(73 cards)
Miten arvoa määritellään omistajien ja laajemmin muidenkin sidosryhmien osalta?
- Omistaja-arvo = shareholder value
- Rahoitusteorian (shareholder theory) mukaisesti (LR03):
”Tyypillisesti rahoitusteoriassa oletetaan että yritysjohdon
tärkein tavoite tulisi olla omistajan varallisuuden maksimointi, ts. yrityksen osakkeen markkina-arvon
kasvattaminen (esim. toteutetaan kaikki investoinnit, joiden nettonykyarvo on positiivinen)” - Osingot ja osakkeen arvonnousu (LR03)
- Arvonluonti laajemmin muillekin sidosryhmille = stakeholder value
- ”kaikkien sidosryhmien näkökulma”
- Usein nämä kaksi arvon käsitettä ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa
- yrityksen menestys heijastuu eri sidosryhmille, esim. taloudellisesti menestyvä vs. ei-menestyvä yritys
- arvo = menestyminen? (kaikkien sidosryhmien näkökulmasta;
eri sidosryhmillä eri intressit; lyhyt vs. pitkä aikaväli)
Mitä ovat investoinnit?
INVESTOINNIN KÄSITE JA TÄRKEYS (ks. Shapiro chapter1)
* Investointi on meno, joka on määrällisesti suuri ja jossa tulon
odotusaika on pitkä
– Esim. rakennus, koneet ja laitteet, tutkimus ja kehitys,
koulutus, yritysosto
– Kassavirtojen ajallinen ulottuvuus vaatii aikatekijän
huomioonottamista
* Niin kauan kuin yritys on olemassa, se investoi jatkaakseen
olemassaoloaan ja kasvaakseen
- Kilpailussa pärjääminen, esim. laadun parantaminen,
kustannussäästöt
=> Investoinnit yritystoiminnalle välttämättömiä!
=> Toki eri tyyppisiä investointeja eri yrityksissä
Millaisissa tilanteissa usein pohditaan investointeja, esim. laajennus, korjaus…?
- Korvausinvestoinnit: kapasiteetin säilytys (voi sisältää samassa myös laajennusta tai pienentämistä)
- Laajennusinvestoinnit (ns. uusinvestoinnit): kapasiteetin kasvatus
– Nykyisen valmistuskapasiteetin nosto
– Uudet tuotteet, uudet markkinat - Rationalisointi-investoinnit (ns. divestoinnit): kapasiteetin supistaminen
- Pakolliset investoinnit (ei-tuottavat investoinnit)
– ympäristönsuojelu
– työturvallisuus - Tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit
- ”Strategiset” investoinnit
– Ylin johto mukana
– Laadulliset kriteerit usein merkittävässä roolissa
– ”Strategian mukaisuus”
– Suuri koko
Millä tavoin investoinnit voivat olla toisistaan riippuvaisia?
Toisensa poissulkevat investoinnit
- molempien investointien samanaikainen toteuttaminen ei ole tarkoituksenmukaista tai se on jopa mahdotonta,
- esim. resurssirajoite tai vaihtoehtoiset toimintatavat
Investoinnit toisiaan täydentäviä
- toisen investoinnin toteuttaminen parantaa toisen investoinnin odotettua tuottoa
- esim. lisäpalvelut ja kokonaispaketti houkuttelevampi
Investoinnit substituutteja
- toisen investoinnin toteuttaminen alentaa toisen investoinnin odotettua tuottoa
- esim. uusi vastaava tuote tai malli, kannibalismi
Investoinnit täysin riippumattomia toisistaan
Suomalaisten investointien tuotto on historiallisesti ollut heikompaa kuin Keski-Euroopassa. Miten tähän on tultu?
- Historiallisesti: Inflaation seurauksena hinnat nousseet (ja samaan aikaan verotus suosinut etupainotteisia poistoja)
=> näennäiskannattavuus - Keskitetyt investointikäytännöt
=> tulosyksiköt eivät riittävän itsenäisiä investointipäätöksenteossa? - Julkishallinnon määrärahatalous
- Eri vaihtoehtoja ei kartoiteta riittävästi, valmistelu huonoa
- Strategiakytkentä puuttuu
- Riskianalyysit puutteellisia
- Investointien seuranta manuaalien ohjeista huolimatta puutteellista
- Relevantteja sidosryhmiä yrityksen sisällä ei kuulla?
Mitä yhteisiä investointiproessiin liittyviä peruselementtejä on Bowerin (1970) ”Resurssien allokointimalli” tai Kingin (1975)
investointiprosessimallissa?
- Esim. Bowerin (1970) ”Resurssien allokointimalli” tai Kingin (1975) investointiprosessimalli, joka sisältää seuraavat vaiheet (aloitus, karsinta, määrittely, arvostelu, siirto, päätös)
➢ Molemmissa malleissa samoja peruskulkuja, kuten itse organisaation merkitys investointiprosessin etenemisessä
➢ Kingin kuvaus suoraviivaisempi ja korostaa lisäksi organisaation ulkoisia, ympäristötekijöiden vaikutusta investointiprosessiin
Investointiprosesseja on kuvattu tutkimuskirjallisuudessa erilaisten mallien avulla. Miten Northcottin malli poikkeaa Bowerin ja Kingin malleista?
Northcott (1992) sisällyttää prosessiinsa myös investointipäätöksen jälkeiset tapahtumat, toteutuksen ja valvonnan (seuranta ja arviointi)
Millainen olisi esimerkinomainen investointiprosessikuvio?
- Investointikohteiden kartoitus
- Vaihtoehtojen perustietojen analyysi
- Rahoituksen suunnittelu
- Kannattavuustutkimus
- Investointipäätös
- Suunnittelu ja toteutus
- Jälkiseuranta
Investointiprosessin 2. vaiheessa: miten analysoisit vaihtoehtojen perustietoja?
- Keskeiset investointipäätökset
– Mitkä kaikki investoinnit toteutetaan ja missä laajuudessa?
– Miten paljon investoidaan?
– Miten investoinnit rahoitetaan? - Investointipäätöksissä huomioon otettavaa
– Ajoitus - Suhdannetilanne
- Voittovarat ja Resurssit toteuttamiseen
- Taloudellinen pitoaika (esim. korvausinvestoinnit)
– Investoinnin luonne ja panostuksen määrä - Mitä tavoitellaan, ts. preferenssit
- Kannattavuuskysymykset (sisältäen vaihtoehtoiskustannukset)
– Rahoituskysymykset - Rahoitusmuoto: tulorahoitus, vieras pääoma, osakeanti, välirahoitus
Investointimanuaalit ohjeistavat peruskysymysten ratkaisua
yhtiökohtaisesti
* Käytössä laajalti suuryrityksissä
* Yhtenäinen käytäntö: vertailtavuus, koordinointi, vastuut
* Ohjeet liittyen:
– Investointiprosessin kulkuun
– Hyväksymismenettely (hyväksymistasot eri kokoisille investoinneille, luokittelut)
– Investointiehdotus
✓ Perustelut
✓ kassavirtojen ennustaminen
✓ Laskelmat
✓ Vastuut
– Investointien käsittely erilaisissa luokissa, esim.
✓ Lakisääteiset
✓ Ylläpito (ts. korvausinvestointi)
✓ Tuottavuuden parannus
✓ Laajennus
✓ Strategiset (verrattuna operatiivisiin)
Investointiprosessin 3. vaiheessa: miten suunnittelisit rahoitusta?
- Kytkentä vuosibudjettiin
- Eri rahoitustavat: käytetäänkö omaa vai vierasta pääomaa…
– oman pääoman ehtoinen rahoitus
✓ Tulorahoitus
✓ Voittovarat
✓ Lisäsijoitukset, ts. osakeannit
– Vieraan pääoman ehtoinen rahoitus eli lainajärjestelyt
✓ Velkaantumisaste?
– Välirahoitus: oman ja vieraan pääoman sekoitus - Pääomarakennekysymykset
– Velkaantumisaste hallinnassa, riskit
– Tulos vs. voitonjako vs. investoinnit?
Investointiprosessin 4. vaiheessa: millaista kannattavuustutkimusta tekisit?
- Investointien suunnittelun peruskysymykset laskentatoimen näkökulmasta
- Mikä/mitkä kohteet ovat erikseen tarkasteltuina kannattavia?
- Millaiseen edullisuusjärjestykseen kannattavat kohteet asetettaisiin?
✓Ei välttämättä absoluuttista paremmuusjärjestystä: eri investointimenetelmät voivat antaa eri kannattavuusjärjestyksen => mitä preferoidaan? (Toki riskisyyksissäkin eroja!) - Kuinka paljon investoitaisiin tiettynä periodina?
✓ Mitkä investoinnit ja missä laajuudessa voitaisiin toteuttaa?
✓ Capital rationing - Investointien arvioinnin tärkeimmät ongelmat
- Mittausongelma
- harkinnanvaraiset tekijät?
✓ Investointilaskelman (melkein kaikki) komponentit ovat etukäteen
arvionvaraisia ja subjektiivisia - kvantitatiiviset vs. kvalitatiiviset tekijät
✓ Relevanttien kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten tekijöiden
tunnistaminen ja arvottaminen
✓ Kirjallisuus keskittynyt kvantitatiiviseen, taloudelliseen informaatioon
✓ Useissa tutkimuksissa on tuotu esiin myös kvalitatiivisten, ei-taloudellisten
tekijöiden ja eri dimensioiden tarkastelun tärkeys - Epävarmuuden ja suoritusten eriaikaisuuden huomioon
Mitä ovat investointien arvioinnin tärkeimmät ongelmat?
- Mittausongelma
- harkinnanvaraiset tekijät?
✓ Investointilaskelman (melkein kaikki) komponentit ovat etukäteen arvionvaraisia ja subjektiivisia - kvantitatiiviset vs. kvalitatiiviset tekijät
✓ Relevanttien kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten tekijöiden tunnistaminen ja arvottaminen
✓ Kirjallisuus keskittynyt kvantitatiiviseen, taloudelliseen informaatioon
✓ Useissa tutkimuksissa on tuotu esiin myös kvalitatiivisten, ei taloudellisten tekijöiden ja eri dimensioiden tarkastelun tärkeys - Epävarmuuden ja suoritusten eriaikaisuuden huomioon ottaminen
Häkli (2018) esittää luokittelun päätöstekijöistä liittyen investointipäätökseen, mikä se on?
taloudelliset - ei taloudelliset tekijät…
1) Taloudelliset, kvantitatiiviset päätöstekijät
– erilaiset investointipäätöksiä varten valmisteltavat laskelmat, kuten perinteiset
investointilaskelmat, herkkyysanalyysit ja kustannuslaskelmat
2) Ei-taloudelliset, kvantitatiiviset päätöstekijät
– Investointiin liittyviä, mitattavia tekijöitä, kuten parantunut asiakastyytyväisyys ja lyhyempi
läpimenoaika
3) Ei-taloudelliset, kvalitatiiviset, investointiin liittyvät päätöstekijät
– Esimerkiksi laatu ja laadun parantaminen, infrastruktuurin parantaminen, imagon parantuminen, palveluiden toteuttamisen mahdollistaminen, väestölliset seikat, tarve ja kasvunäkymät
4) Ei-taloudelliset, kvalitatiiviset, organisaatioon liittyvät päätöstekijät
– Organisaatioon liittyviä päätöstekijöitä, kuten organisaation luonne, kulttuuri, koko, toimintaympäristö, rahoituspohja, resurssit (kuten raha ja henkilöstö), tavoite, tiedon tuottaminen ja tiedon kulku
5) Ei-taloudelliset, kvalitatiiviset, päätöksentekijään liittyvät päätöstekijät
– Päätöksentekijään liittyviä tekijöitä, kuten henkilön taustat, kokemus, osaaminen, sitoutuminen, asema, ryhmä, ulkopuolinen paine ja tiedon hankkimiseen liittyvät seikat
Mitä Lumijärvi esittää: (1990) ”Gameplaying in capital budgeting”?
Olli-Pekka Lumijärven vuonna 1990 julkaistu väitöskirja “Gameplaying in Capital Budgeting” tutkii pääoman budjetoinnin päätöksentekoprosessiin liittyvää “pelaamista” eli käyttäytymismalleja, joilla pyritään vaikuttamaan investointihankkeiden hyväksyntään organisaatioissa.
BOOKS.GOOGLE.COM
Pelaamisen tarkoitus: Lumijärvi esittää, että pelaamisen ensisijainen tavoite on sitouttaa päätöksentekijät hankkeeseen. Tämä voi tapahtua esimerkiksi korostamalla hankkeen etuja tai esittämällä tietoa valikoidusti, jotta päätöksentekijät saadaan tukemaan hanketta.
Pelaamista lisäävät tekijät:
Päätöksentekijän halu viedä hanketta eteenpäin: Kun henkilö on vahvasti sitoutunut hankkeeseen, hän saattaa käyttää erilaisia keinoja varmistaakseen sen etenemisen.
Organisaation monitasoinen päätöksentekorakenne: Monimutkaisissa organisaatioissa, joissa päätöksenteko tapahtuu useilla tasoilla, pelaaminen voi lisääntyä, kun eri tasojen intressit ja näkemykset eroavat toisistaan.
Päätöksenteko yksikön ulkopuolelta: Kun päätökset tehdään organisaation ulkopuolella tai eri yksikössä, hankkeen esittelijät saattavat käyttää pelaamista vaikuttaakseen päätöksentekijöihin.
Pelaamisen muodot: Lumijärvi tunnistaa pelaamiselle erilaisia muotoja ja toteaa, että aina ei ole tarpeen turvautua pelaamiseen.
Tutkimus korostaa, että ymmärtämällä näitä käyttäytymismalleja organisaatiot voivat parantaa investointipäätöstensä laatua ja vähentää mahdollisia vääristymiä päätöksenteossa.
Lumijärvi (1991) ”Selling of capital investments to top management”
Millaisia eri investointien myyntiargumentteja hän esittelee?
– Investointien kannattavuusanalyysi vs. investointien “myyminen” organisaation sisällä ja
rahoittajille
– Eri investointien myyntiargumentteja
✓ taloudelliset argumentit, esim. investoinnin kannattavuus
✓ strategiset argumentit, esim. strateginen sopivuus
✓ ei-taloudelliset argumentit, esim. imago, sosiaaliset tekijät
✓ tuotantoteknologiaa koskevat argumentit, esim. uusi tuotantoteknologia
– Virallisen investointiprosessin sivuuttaminen (By-passing procedures), eli kikat, joilla
investointipäätös ajetaan läpi. Esimerkiksi
✓ Investoinnin jakaminen pienemmiksi palasiksi ja hyväksyttäminen yksi
kerrallaan
✓ Hankintahinnan tarkoituksellinen aliarviointi
Wikman (1993) toteaa, että investointipäätökseen vaikuttaa mm…?
Wikman (1993) toteaa, että investointipäätökseen vaikuttaa mm. kulttuuri, strategia, organisaatio ja päätöksentekijän persoonallisuus
– Päätöksenteossa käytetään kvantitatiivisen informaation lisäksi kvalitatiivista informaatiota
– Päätöksentekijän käyttäytymiseen vaikuttaa visiot, usko ja luottamus asiaan, emootiot ja kokemus
– Tutumpaan hankkeeseen suhtaudutaan myönteisemmin kuin täysin uuteen hankkeeseen
– Investointihankkeen edetessä yhä useampi alkaa kannattaa hankkeen toteuttamista
✓ Lisääntyneen kannatuksen taustalla sitoutumista mutta myös vallankäyttöä
Mitä asioita Shank (1996) punnitsee teoksessa: Analysing technology investments - From NPV to strategic cost management?
Erinomainen taloudellinen tuotto vs.
* Joustavuuden menetys
* Suurempi riski tuotantoseisokkeihin
* Myynnin muutos kompleksisiin
tuotteisiin
*8 hlön irtisanominen pienestä
työvoimasta
* Julkisesti tiedossa epäonnistunut
investointi 3 vuotta sitten
Swain & Haka (2000) toteavat että tiedon määrä investointiprosessissa voi olla valtava. Mitä tästä seuraa?
Kun tietomäärä kasvaa, investointipäätösprosessin aktorit
toimivat aiempaa epäsystemaattisemmin. (ks. LR04: johdannossa käsitelty päätöksenteon konteksti)
=> Manuaaleja, toimintamalleja ja päätöksentekoa helpottavia apukeinoja tulisikin käyttää, jotta päätöksentekijät voisivat keskittyä päätöksenteon kannalta relevantteihin seikkoihin (Swain&Haka 2000)
Mitä Kasanen ym. (1993) havaitsivat liittyen strategisiin ja operatiivisiin
investointeihin?
He havaitsivat että strategisia hankkeita vietiin eteenpäin
pääosin kvalitatiivisilla perusteilla ja operatiivisia kvantitatiivisilla
perusteilla.
=> Strategisissa investoinneissa taloudellisesta kannattavuudesta
voitiin tinkiä, kun taas operatiivisissa investoinneissa oli tiukat
kannattavuuskriteerit (Vrt. Häkli 2018)
Investointipäätöksenkoon vaikuttavista tekijöistä on hyvä pitää mielessä päätöksentekoon liittyvät jutut johdannosta, esimerkiksi…?
– Toimintaympäristö: sisäinen ja ulkoinen toimintaympäristö
– Kulttuuri, strategia, organisaatio, persoonallisuus
✓ (Ks. Wikman 1993)
– Päätöksentekijän odotukset, intuitio ja päämäärä, päätöksentekijän taustat, oma intressi ja ryhmän merkitys
– Normatiivinen (=ohjeellinen) oppikirjanäkemys vs. “todellisuus”
✓ Investointilaskelmat ja niillä pelaaminen, jne. (Ks. Lumijärvi 1990)
– Investointikohteiden priorisointi ja legitimointi
– Laskentatoimen roolit investointipäätöksenteossa (ts. Burchell, ym. 1980)
Kun suuri investointi päätetään toteuttaa, mitä erityisesti kannattaa ottaa huomioon?
- Projektin johtaminen tavoitteellisesti
– Asiantunteva ja ammattitaitoinen projektinjohto
– Projektisuunnitelma ja aikataulutus - Muutosjohtamisen mallit
– Muutokseen sitouttaminen kaikilla organisaatiotasoilla
✓ Ei riitä, että johto sitoutuu; sitoutuminen pitää saada tapahtumaan
koko organisaatiossa
✓ Muutosvastarinta (”koska aina on tehty näin…”) vaikeuttaa
sitouttamista ja sitoutumista
– Muutosviestinnän tärkeys: Miksi investointiin ryhdytään ja mitä siitä
seuraa
✓ Jos investoinnista seuraa irtisanomisia, voi odottaa, että muutosvastarinta
suurta (usein muutosvastarintaa on joka tapauksessa) - Taloudellinen seuranta ja nopea reagointi mahdollisiin yllätyksiin!
Mitä hyötyä on investointihankkeen jälkiseurannasta?
- tarkentaa/tehostaa yrityksen taloudellista ohjausta ja valvontaa
- pitää investointien vastuuhenkilöt “todellisessa” taloudellisessa
vastuussa - tuottaa investointiesitysten tekijöille ja vastuuhenkilöille informaatiota investointilaskelmien perusteiden toteutumisesta ja realistisuudesta
- voidaan mitata investoinnin suoriutumista
- Korjausliikkeet jo käynnissä olevan projektin aikana
- Käynnissä olevan hankkeen hylkääminen?
- Vaatii käytännössä
- suunnitellun ja toteutuneen erojen analysointia
- sallittujen rajojen ylittävien poikkeamien syiden tutkimista ja niiden suullista tai kirjallista raportointia
- Laskelmissa pitäisi pystyä selvittämään tuloserot kokonaisvaltaisesti
- Saavutetut kustannussäästöt, lisämyyntituotot jne.
⇨ Jälkiseurannan tarkoituksena erityisesti oppiminen!
⇨ Jälkilaskelmien manipulointi(?) ja jälkirationalisointi!
INVESTOINTILASKELMIEN KOMPONENTIT
Mikä on hankintameno (H)?
– Perushankintameno (usein hetkellä 0)
– Laajasti ajateltuna kaikki sitoutuvat kassastamaksut käyttöönottoon asti, ts. liitännäisinvestoinnit esim. asennus, koulutus
– Joskus useiden vuosien aikana
INVESTOINTILASKELMIEN KOMPONENTIT
Mitä ovat pitoajan vuotuiset tuotot ja kustannukset (S)
– Nettotuotto =
Vuotuinen (kassaperusteinen) tuotto – vuotuiset kustannukset
– Tuotot voivat olla myös kustannussäästöjä verrattuna nykyiseen
tilanteeseen, esim. koneen uusinta
– Ennustamisongelmat!
✓ Esimerkiksi täysin uudet tuotteet?
✓ Tuottojen pieneneminen/kasvu tietyllä prosentilla, herkkyysanalyysi