3. INVESTOINTILASKELMAT Flashcards

(73 cards)

1
Q

Miten arvoa määritellään omistajien ja laajemmin muidenkin sidosryhmien osalta?

A
  • Omistaja-arvo = shareholder value
  • Rahoitusteorian (shareholder theory) mukaisesti (LR03):
    ”Tyypillisesti rahoitusteoriassa oletetaan että yritysjohdon
    tärkein tavoite tulisi olla omistajan varallisuuden maksimointi, ts. yrityksen osakkeen markkina-arvon
    kasvattaminen (esim. toteutetaan kaikki investoinnit, joiden nettonykyarvo on positiivinen)”
  • Osingot ja osakkeen arvonnousu (LR03)
  • Arvonluonti laajemmin muillekin sidosryhmille = stakeholder value
  • ”kaikkien sidosryhmien näkökulma”
  • Usein nämä kaksi arvon käsitettä ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa
  • yrityksen menestys heijastuu eri sidosryhmille, esim. taloudellisesti menestyvä vs. ei-menestyvä yritys
  • arvo = menestyminen? (kaikkien sidosryhmien näkökulmasta;
    eri sidosryhmillä eri intressit; lyhyt vs. pitkä aikaväli)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Mitä ovat investoinnit?

A

INVESTOINNIN KÄSITE JA TÄRKEYS (ks. Shapiro chapter1)
* Investointi on meno, joka on määrällisesti suuri ja jossa tulon
odotusaika on pitkä
– Esim. rakennus, koneet ja laitteet, tutkimus ja kehitys,
koulutus, yritysosto
– Kassavirtojen ajallinen ulottuvuus vaatii aikatekijän
huomioonottamista
* Niin kauan kuin yritys on olemassa, se investoi jatkaakseen
olemassaoloaan ja kasvaakseen
- Kilpailussa pärjääminen, esim. laadun parantaminen,
kustannussäästöt
=> Investoinnit yritystoiminnalle välttämättömiä!
=> Toki eri tyyppisiä investointeja eri yrityksissä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Millaisissa tilanteissa usein pohditaan investointeja, esim. laajennus, korjaus…?

A
  • Korvausinvestoinnit: kapasiteetin säilytys (voi sisältää samassa myös laajennusta tai pienentämistä)
  • Laajennusinvestoinnit (ns. uusinvestoinnit): kapasiteetin kasvatus
    – Nykyisen valmistuskapasiteetin nosto
    – Uudet tuotteet, uudet markkinat
  • Rationalisointi-investoinnit (ns. divestoinnit): kapasiteetin supistaminen
  • Pakolliset investoinnit (ei-tuottavat investoinnit)
    – ympäristönsuojelu
    – työturvallisuus
  • Tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit
  • ”Strategiset” investoinnit
    – Ylin johto mukana
    – Laadulliset kriteerit usein merkittävässä roolissa
    – ”Strategian mukaisuus”
    – Suuri koko
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Millä tavoin investoinnit voivat olla toisistaan riippuvaisia?

A

Toisensa poissulkevat investoinnit
- molempien investointien samanaikainen toteuttaminen ei ole tarkoituksenmukaista tai se on jopa mahdotonta,
- esim. resurssirajoite tai vaihtoehtoiset toimintatavat
Investoinnit toisiaan täydentäviä
- toisen investoinnin toteuttaminen parantaa toisen investoinnin odotettua tuottoa
- esim. lisäpalvelut ja kokonaispaketti houkuttelevampi
Investoinnit substituutteja
- toisen investoinnin toteuttaminen alentaa toisen investoinnin odotettua tuottoa
- esim. uusi vastaava tuote tai malli, kannibalismi
Investoinnit täysin riippumattomia toisistaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Suomalaisten investointien tuotto on historiallisesti ollut heikompaa kuin Keski-Euroopassa. Miten tähän on tultu?

A
  • Historiallisesti: Inflaation seurauksena hinnat nousseet (ja samaan aikaan verotus suosinut etupainotteisia poistoja)
    => näennäiskannattavuus
  • Keskitetyt investointikäytännöt
    => tulosyksiköt eivät riittävän itsenäisiä investointipäätöksenteossa?
  • Julkishallinnon määrärahatalous
  • Eri vaihtoehtoja ei kartoiteta riittävästi, valmistelu huonoa
  • Strategiakytkentä puuttuu
  • Riskianalyysit puutteellisia
  • Investointien seuranta manuaalien ohjeista huolimatta puutteellista
  • Relevantteja sidosryhmiä yrityksen sisällä ei kuulla?
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mitä yhteisiä investointiproessiin liittyviä peruselementtejä on Bowerin (1970) ”Resurssien allokointimalli” tai Kingin (1975)
investointiprosessimallissa?

A
  • Esim. Bowerin (1970) ”Resurssien allokointimalli” tai Kingin (1975) investointiprosessimalli, joka sisältää seuraavat vaiheet (aloitus, karsinta, määrittely, arvostelu, siirto, päätös)
    ➢ Molemmissa malleissa samoja peruskulkuja, kuten itse organisaation merkitys investointiprosessin etenemisessä
    ➢ Kingin kuvaus suoraviivaisempi ja korostaa lisäksi organisaation ulkoisia, ympäristötekijöiden vaikutusta investointiprosessiin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Investointiprosesseja on kuvattu tutkimuskirjallisuudessa erilaisten mallien avulla. Miten Northcottin malli poikkeaa Bowerin ja Kingin malleista?

A

Northcott (1992) sisällyttää prosessiinsa myös investointipäätöksen jälkeiset tapahtumat, toteutuksen ja valvonnan (seuranta ja arviointi)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Millainen olisi esimerkinomainen investointiprosessikuvio?

A
  1. Investointikohteiden kartoitus
  2. Vaihtoehtojen perustietojen analyysi
  3. Rahoituksen suunnittelu
  4. Kannattavuustutkimus
  5. Investointipäätös
  6. Suunnittelu ja toteutus
  7. Jälkiseuranta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Investointiprosessin 2. vaiheessa: miten analysoisit vaihtoehtojen perustietoja?

A
  • Keskeiset investointipäätökset
    – Mitkä kaikki investoinnit toteutetaan ja missä laajuudessa?
    – Miten paljon investoidaan?
    – Miten investoinnit rahoitetaan?
  • Investointipäätöksissä huomioon otettavaa
    – Ajoitus
  • Suhdannetilanne
  • Voittovarat ja Resurssit toteuttamiseen
  • Taloudellinen pitoaika (esim. korvausinvestoinnit)
    – Investoinnin luonne ja panostuksen määrä
  • Mitä tavoitellaan, ts. preferenssit
  • Kannattavuuskysymykset (sisältäen vaihtoehtoiskustannukset)
    – Rahoituskysymykset
  • Rahoitusmuoto: tulorahoitus, vieras pääoma, osakeanti, välirahoitus

Investointimanuaalit ohjeistavat peruskysymysten ratkaisua
yhtiökohtaisesti
* Käytössä laajalti suuryrityksissä
* Yhtenäinen käytäntö: vertailtavuus, koordinointi, vastuut
* Ohjeet liittyen:
– Investointiprosessin kulkuun
– Hyväksymismenettely (hyväksymistasot eri kokoisille investoinneille, luokittelut)
– Investointiehdotus
✓ Perustelut
✓ kassavirtojen ennustaminen
✓ Laskelmat
✓ Vastuut
– Investointien käsittely erilaisissa luokissa, esim.
✓ Lakisääteiset
✓ Ylläpito (ts. korvausinvestointi)
✓ Tuottavuuden parannus
✓ Laajennus
✓ Strategiset (verrattuna operatiivisiin)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Investointiprosessin 3. vaiheessa: miten suunnittelisit rahoitusta?

A
  • Kytkentä vuosibudjettiin
  • Eri rahoitustavat: käytetäänkö omaa vai vierasta pääomaa…
    – oman pääoman ehtoinen rahoitus
    ✓ Tulorahoitus
    ✓ Voittovarat
    ✓ Lisäsijoitukset, ts. osakeannit
    – Vieraan pääoman ehtoinen rahoitus eli lainajärjestelyt
    ✓ Velkaantumisaste?
    – Välirahoitus: oman ja vieraan pääoman sekoitus
  • Pääomarakennekysymykset
    – Velkaantumisaste hallinnassa, riskit
    – Tulos vs. voitonjako vs. investoinnit?
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Investointiprosessin 4. vaiheessa: millaista kannattavuustutkimusta tekisit?

A
  • Investointien suunnittelun peruskysymykset laskentatoimen näkökulmasta
  • Mikä/mitkä kohteet ovat erikseen tarkasteltuina kannattavia?
  • Millaiseen edullisuusjärjestykseen kannattavat kohteet asetettaisiin?
    ✓Ei välttämättä absoluuttista paremmuusjärjestystä: eri investointimenetelmät voivat antaa eri kannattavuusjärjestyksen => mitä preferoidaan? (Toki riskisyyksissäkin eroja!)
  • Kuinka paljon investoitaisiin tiettynä periodina?
    ✓ Mitkä investoinnit ja missä laajuudessa voitaisiin toteuttaa?
    ✓ Capital rationing
  • Investointien arvioinnin tärkeimmät ongelmat
  • Mittausongelma
  • harkinnanvaraiset tekijät?
    ✓ Investointilaskelman (melkein kaikki) komponentit ovat etukäteen
    arvionvaraisia ja subjektiivisia
  • kvantitatiiviset vs. kvalitatiiviset tekijät
    ✓ Relevanttien kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten tekijöiden
    tunnistaminen ja arvottaminen
    ✓ Kirjallisuus keskittynyt kvantitatiiviseen, taloudelliseen informaatioon
    ✓ Useissa tutkimuksissa on tuotu esiin myös kvalitatiivisten, ei-taloudellisten
    tekijöiden ja eri dimensioiden tarkastelun tärkeys
  • Epävarmuuden ja suoritusten eriaikaisuuden huomioon
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Mitä ovat investointien arvioinnin tärkeimmät ongelmat?

A
  • Mittausongelma
  • harkinnanvaraiset tekijät?
    ✓ Investointilaskelman (melkein kaikki) komponentit ovat etukäteen arvionvaraisia ja subjektiivisia
  • kvantitatiiviset vs. kvalitatiiviset tekijät
    ✓ Relevanttien kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten tekijöiden tunnistaminen ja arvottaminen
    ✓ Kirjallisuus keskittynyt kvantitatiiviseen, taloudelliseen informaatioon
    ✓ Useissa tutkimuksissa on tuotu esiin myös kvalitatiivisten, ei taloudellisten tekijöiden ja eri dimensioiden tarkastelun tärkeys
  • Epävarmuuden ja suoritusten eriaikaisuuden huomioon ottaminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Häkli (2018) esittää luokittelun päätöstekijöistä liittyen investointipäätökseen, mikä se on?

taloudelliset - ei taloudelliset tekijät…

A

1) Taloudelliset, kvantitatiiviset päätöstekijät
– erilaiset investointipäätöksiä varten valmisteltavat laskelmat, kuten perinteiset
investointilaskelmat, herkkyysanalyysit ja kustannuslaskelmat
2) Ei-taloudelliset, kvantitatiiviset päätöstekijät
– Investointiin liittyviä, mitattavia tekijöitä, kuten parantunut asiakastyytyväisyys ja lyhyempi
läpimenoaika
3) Ei-taloudelliset, kvalitatiiviset, investointiin liittyvät päätöstekijät
– Esimerkiksi laatu ja laadun parantaminen, infrastruktuurin parantaminen, imagon parantuminen, palveluiden toteuttamisen mahdollistaminen, väestölliset seikat, tarve ja kasvunäkymät
4) Ei-taloudelliset, kvalitatiiviset, organisaatioon liittyvät päätöstekijät
– Organisaatioon liittyviä päätöstekijöitä, kuten organisaation luonne, kulttuuri, koko, toimintaympäristö, rahoituspohja, resurssit (kuten raha ja henkilöstö), tavoite, tiedon tuottaminen ja tiedon kulku
5) Ei-taloudelliset, kvalitatiiviset, päätöksentekijään liittyvät päätöstekijät
– Päätöksentekijään liittyviä tekijöitä, kuten henkilön taustat, kokemus, osaaminen, sitoutuminen, asema, ryhmä, ulkopuolinen paine ja tiedon hankkimiseen liittyvät seikat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Mitä Lumijärvi esittää: (1990) ”Gameplaying in capital budgeting”?

A

Olli-Pekka Lumijärven vuonna 1990 julkaistu väitöskirja “Gameplaying in Capital Budgeting” tutkii pääoman budjetoinnin päätöksentekoprosessiin liittyvää “pelaamista” eli käyttäytymismalleja, joilla pyritään vaikuttamaan investointihankkeiden hyväksyntään organisaatioissa.
BOOKS.GOOGLE.COM

Pelaamisen tarkoitus: Lumijärvi esittää, että pelaamisen ensisijainen tavoite on sitouttaa päätöksentekijät hankkeeseen. Tämä voi tapahtua esimerkiksi korostamalla hankkeen etuja tai esittämällä tietoa valikoidusti, jotta päätöksentekijät saadaan tukemaan hanketta.

Pelaamista lisäävät tekijät:

Päätöksentekijän halu viedä hanketta eteenpäin: Kun henkilö on vahvasti sitoutunut hankkeeseen, hän saattaa käyttää erilaisia keinoja varmistaakseen sen etenemisen.
Organisaation monitasoinen päätöksentekorakenne: Monimutkaisissa organisaatioissa, joissa päätöksenteko tapahtuu useilla tasoilla, pelaaminen voi lisääntyä, kun eri tasojen intressit ja näkemykset eroavat toisistaan.
Päätöksenteko yksikön ulkopuolelta: Kun päätökset tehdään organisaation ulkopuolella tai eri yksikössä, hankkeen esittelijät saattavat käyttää pelaamista vaikuttaakseen päätöksentekijöihin.
Pelaamisen muodot: Lumijärvi tunnistaa pelaamiselle erilaisia muotoja ja toteaa, että aina ei ole tarpeen turvautua pelaamiseen.

Tutkimus korostaa, että ymmärtämällä näitä käyttäytymismalleja organisaatiot voivat parantaa investointipäätöstensä laatua ja vähentää mahdollisia vääristymiä päätöksenteossa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Lumijärvi (1991) ”Selling of capital investments to top management”

Millaisia eri investointien myyntiargumentteja hän esittelee?

A

– Investointien kannattavuusanalyysi vs. investointien “myyminen” organisaation sisällä ja
rahoittajille
– Eri investointien myyntiargumentteja
✓ taloudelliset argumentit, esim. investoinnin kannattavuus
✓ strategiset argumentit, esim. strateginen sopivuus
✓ ei-taloudelliset argumentit, esim. imago, sosiaaliset tekijät
✓ tuotantoteknologiaa koskevat argumentit, esim. uusi tuotantoteknologia
– Virallisen investointiprosessin sivuuttaminen (By-passing procedures), eli kikat, joilla
investointipäätös ajetaan läpi. Esimerkiksi
✓ Investoinnin jakaminen pienemmiksi palasiksi ja hyväksyttäminen yksi
kerrallaan
✓ Hankintahinnan tarkoituksellinen aliarviointi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Wikman (1993) toteaa, että investointipäätökseen vaikuttaa mm…?

A

Wikman (1993) toteaa, että investointipäätökseen vaikuttaa mm. kulttuuri, strategia, organisaatio ja päätöksentekijän persoonallisuus
– Päätöksenteossa käytetään kvantitatiivisen informaation lisäksi kvalitatiivista informaatiota
– Päätöksentekijän käyttäytymiseen vaikuttaa visiot, usko ja luottamus asiaan, emootiot ja kokemus
– Tutumpaan hankkeeseen suhtaudutaan myönteisemmin kuin täysin uuteen hankkeeseen
– Investointihankkeen edetessä yhä useampi alkaa kannattaa hankkeen toteuttamista
✓ Lisääntyneen kannatuksen taustalla sitoutumista mutta myös vallankäyttöä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Mitä asioita Shank (1996) punnitsee teoksessa: Analysing technology investments - From NPV to strategic cost management?

A

Erinomainen taloudellinen tuotto vs.
* Joustavuuden menetys
* Suurempi riski tuotantoseisokkeihin
* Myynnin muutos kompleksisiin
tuotteisiin
*8 hlön irtisanominen pienestä
työvoimasta
* Julkisesti tiedossa epäonnistunut
investointi 3 vuotta sitten

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Swain & Haka (2000) toteavat että tiedon määrä investointiprosessissa voi olla valtava. Mitä tästä seuraa?

A

Kun tietomäärä kasvaa, investointipäätösprosessin aktorit
toimivat aiempaa epäsystemaattisemmin. (ks. LR04: johdannossa käsitelty päätöksenteon konteksti)
=> Manuaaleja, toimintamalleja ja päätöksentekoa helpottavia apukeinoja tulisikin käyttää, jotta päätöksentekijät voisivat keskittyä päätöksenteon kannalta relevantteihin seikkoihin (Swain&Haka 2000)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Mitä Kasanen ym. (1993) havaitsivat liittyen strategisiin ja operatiivisiin
investointeihin?

A

He havaitsivat että strategisia hankkeita vietiin eteenpäin
pääosin kvalitatiivisilla perusteilla ja operatiivisia kvantitatiivisilla
perusteilla.
=> Strategisissa investoinneissa taloudellisesta kannattavuudesta
voitiin tinkiä, kun taas operatiivisissa investoinneissa oli tiukat
kannattavuuskriteerit (Vrt. Häkli 2018)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Investointipäätöksenkoon vaikuttavista tekijöistä on hyvä pitää mielessä päätöksentekoon liittyvät jutut johdannosta, esimerkiksi…?

A

– Toimintaympäristö: sisäinen ja ulkoinen toimintaympäristö
– Kulttuuri, strategia, organisaatio, persoonallisuus
✓ (Ks. Wikman 1993)
– Päätöksentekijän odotukset, intuitio ja päämäärä, päätöksentekijän taustat, oma intressi ja ryhmän merkitys
– Normatiivinen (=ohjeellinen) oppikirjanäkemys vs. “todellisuus”
✓ Investointilaskelmat ja niillä pelaaminen, jne. (Ks. Lumijärvi 1990)
– Investointikohteiden priorisointi ja legitimointi
– Laskentatoimen roolit investointipäätöksenteossa (ts. Burchell, ym. 1980)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Kun suuri investointi päätetään toteuttaa, mitä erityisesti kannattaa ottaa huomioon?

A
  • Projektin johtaminen tavoitteellisesti
    – Asiantunteva ja ammattitaitoinen projektinjohto
    – Projektisuunnitelma ja aikataulutus
  • Muutosjohtamisen mallit
    – Muutokseen sitouttaminen kaikilla organisaatiotasoilla
    ✓ Ei riitä, että johto sitoutuu; sitoutuminen pitää saada tapahtumaan
    koko organisaatiossa
    ✓ Muutosvastarinta (”koska aina on tehty näin…”) vaikeuttaa
    sitouttamista ja sitoutumista
    – Muutosviestinnän tärkeys: Miksi investointiin ryhdytään ja mitä siitä
    seuraa
    ✓ Jos investoinnista seuraa irtisanomisia, voi odottaa, että muutosvastarinta
    suurta (usein muutosvastarintaa on joka tapauksessa)
  • Taloudellinen seuranta ja nopea reagointi mahdollisiin yllätyksiin!
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Mitä hyötyä on investointihankkeen jälkiseurannasta?

A
  • tarkentaa/tehostaa yrityksen taloudellista ohjausta ja valvontaa
  • pitää investointien vastuuhenkilöt “todellisessa” taloudellisessa
    vastuussa
  • tuottaa investointiesitysten tekijöille ja vastuuhenkilöille informaatiota investointilaskelmien perusteiden toteutumisesta ja realistisuudesta
  • voidaan mitata investoinnin suoriutumista
  • Korjausliikkeet jo käynnissä olevan projektin aikana
  • Käynnissä olevan hankkeen hylkääminen?
  • Vaatii käytännössä
  • suunnitellun ja toteutuneen erojen analysointia
  • sallittujen rajojen ylittävien poikkeamien syiden tutkimista ja niiden suullista tai kirjallista raportointia
  • Laskelmissa pitäisi pystyä selvittämään tuloserot kokonaisvaltaisesti
  • Saavutetut kustannussäästöt, lisämyyntituotot jne.
    ⇨ Jälkiseurannan tarkoituksena erityisesti oppiminen!
    ⇨ Jälkilaskelmien manipulointi(?) ja jälkirationalisointi!
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

INVESTOINTILASKELMIEN KOMPONENTIT

Mikä on hankintameno (H)?

A

– Perushankintameno (usein hetkellä 0)
– Laajasti ajateltuna kaikki sitoutuvat kassastamaksut käyttöönottoon asti, ts. liitännäisinvestoinnit esim. asennus, koulutus
– Joskus useiden vuosien aikana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

INVESTOINTILASKELMIEN KOMPONENTIT

Mitä ovat pitoajan vuotuiset tuotot ja kustannukset (S)

A

– Nettotuotto =
Vuotuinen (kassaperusteinen) tuotto – vuotuiset kustannukset
– Tuotot voivat olla myös kustannussäästöjä verrattuna nykyiseen
tilanteeseen, esim. koneen uusinta
– Ennustamisongelmat!
✓ Esimerkiksi täysin uudet tuotteet?
✓ Tuottojen pieneneminen/kasvu tietyllä prosentilla, herkkyysanalyysi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Mitä ovat substituutti ja komplementti?
substituutti = korvaava, komplementti = täydentävä
24
# INVESTOINTILASKELMIEN KOMPONENTIT Mikä on pitoaika (t)?
aika jonka investoinnin vaikutus yrityksen tuotantoprosessissa kestää – fyysinen ikä: fyysinen kuluminen – tuotteen ikä: teknologia, korvaavat tuotteet? – taloudellinen ikä: taloudellinen pitoaika? ✓ Miten kauan investointikohdetta taloudellisesti kannattaa pitää käytössä?
25
# INVESTOINTILASKELMIEN KOMPONENTIT Mikä on jäännösarvo (JA)?
– taloudellinen arvo pitoajan lopussa – voi olla positiivinen, negatiivinen tai 0 – oletetaan usein nollaksi ja jätetään huomioitta, mutta jos olennainen, tulee se ehdottomasti huomioida
26
# INVESTOINTILASKELMIEN KOMPONENTIT Miten laskentakorkokanta määritellään?
* Laskentakorkokanta (i) = Investoinnin tuottovaatimus – eri aikaisten suoritusten siirtäminen päätöshetkeen – rahan aika-arvon (ja riskin) huomioon ottaminen * Pohjana rahoituskustannukset – Lainan korko laskentakorkona ts. ”Vieraan pääoman kustannus” ✓ ”Nykypäivän normaalissa investointipäätöksenteossa sitä on pidettävä harhaanjohtavana ja se johtaisi erittäin matalatuottoisten investointien hyväksymiseen” (Puolamäki & Ruusunen 2009) – Riskitön korko + riskilisä (riskilisä on yritys- tai projektikohtainen) ✓ Riskilisän suuruus on iso kysymys ja sen arviointi voi perustua erittäin subjektiiviseen arvioon ✓ Riskilisä voidaan myös määrittää rahoitusteorian mukaisesti CAPM -mallilla (Capital asset pricing model), jolloin voidaan esimerkiksi voidaan lasketa ”oman pääoman kustannus ” (CAPM tuttu LR03:sta) – Pääoman keskimääräinen kustannus, WACC (weighted average cost of capital) ✓ Toimii määritelmällisesti suoraan vain investointiin, jonka riskitaso vastaa yrityksen keskimääräistä riskiä * Pohjana vaihtoehtoiskustannus – resurssien parhaan vaihtoehtoisen käyttömahdollisuuden tuotto tai esim. toimialan yleisen tason vertailukelpoinen, investoinneilta vaadittava tuottotaso – erot riskisyydessä => epävarmuus huomioon => eri laskentakorkokantoja eri yksiköissä * Pohjana kokemus, subjektiivisuus, esim. ”sijoittajan tuottovaatimus” => Laskentakorkokanta tulee usein ylhäältä!
27
28
# INVESTOINTILASKELMIEN KOMPONENTIT Mitä tarkoitetaan käyttöpääomalla?
* Käyttöpääoma (KPO) kuvaa yleisesti pääomaa, jota tarvitaan yrityksen päivittäisen toiminnan pyörittämiseen - Puolamäki & Ruusunen (sivu 216): ”Käyttöpääomalla tarkoitetaan varastoihin, ennakkomaksuihin, saataviin ja kassaan sitoutuneita varoja… Kun puhutaan nettokäyttöpääomasta, vähennetään näistä varoista korottomat velat kuten esimerkiksi ostovelat ja siirtovelat.” - Kirjallisuudessa ja yrityksissä on eri variaatioita käsitteille * Käyttöpääoma ei kulu vaikutusaikanaan ja se vapautuu toiminnan loppuessa => (vrt. Käyttöomaisuus ja siitä tehtävät poistot) * Usein investointi aiheuttaa käyttöpääoman lisäyksen esim. kassaan tai varastoon ja se vapautuu lähtökohtaisesti vasta pitoajan lopussa - Investointi voi myös vähentää käyttöpääoman tarvetta! * On havaittu, että KPO saattaa unohtua investointianalyysistä! * Tarkastelemme käyttöpääoman käsittelyä myöhemmin investointilaskelmien erityiskysymyksissä
29
30
Millaisen NPV:n saama investointi kannattaa toteuttaa/ hylätä?
* Investointi on toteuttamiskelpoinen jos NPV > 0 * Paras hanke: NPV suurin * Lähtökohtaisesti: Mitä korkeampi i, sitä pienempi NPV. (jos esimerkiksi epäkonventionaaliset kassavirrat, näin ei ehkä ole.) * Investointien kannattavuusjärjestys voi muuttua eri laskentakoroilla
31
Millaisia ongelmia NPV liittyy?
* NPV on absoluuttinen mitta jossa hankkeiden kokoerot eivät näy: suosii suuria investointeja - entä jos on pääomarajoitteita (capital rationing)? => suhteellisen nykyarvon menetelmä voi auttaa (tietyin rajoituksin) * Entä jos investoinneilla eri pituiset pitoajat? => NPV:n suoraviivainen käyttö silloin kyseenalaista (miksi?) => annuiteettimenetelmä voi auttaa (tietyin rajoituksin)
32
Mikä on & miten lasketaan suhteellinen nykyarvo (SNA)?
* Verrataan investoinnin nettonykyarvoa lisättynä hankintamenolla investoinnin sitomaan hankintamenoon * SNA = (NPV+H) / H Missä SNA = suhteellinen nykyarvo (profitability index) * Tulkinta: - Hanke kannattava jos SNA > 1 - Paras hanke: suurin SNA ## Footnote * Jos kyse on yksittäisestä investoinnista, antavat NPV ja SNA aina yhtenevän vastauksen siitä, onko investointi kannattava vai ei * SNA hyödyllinen jos yrityksellä on useita eri investointikohteita, mutta rahoituksen saatavuus tms. rajoittaa investointien toteuttamista eli kyseessä ns. capital rationing. Tällöin investointikohteet voidaan asettaa järjestykseen SNA:n avulla. * Yleisesti päätöstä ei yksin kannata perustaa SNA:lle, sillä se saattaa johtaa väärään johtopäätökseen, mikäli kyseessä erikokoiset, toisensa poissulkevat investoinnit. => NPV on parempi (aikaisemmin keskusteltu kuitenkin muistaen: teoria vs. käytäntö) * Kannattavuusjärjestys voi muuttua eri laskentakoroilla: Sekä NPV että suhteellinen NPV
33
Mikä on annuiteettimenetelmä?
* Hankintameno jaksotetaan laskentakoron avulla yhtä suuriksi vuotuisiksi menoannuiteeteiksi (pääomakustannuksiksi: poisto + korko) investoinnin taloudelliselle pitoajalle * Saatua menoannuiteettia verrataan vuosittain syntyviin, perustilanteessa vakioksi oletettuihin nettotuottoihin (S) => Hanke kannattava jos menoannuiteetti < vuotuinen nettotuotto
34
Millaisiin tilanteisiin annuiteettimenetelmä soveltuu?
* Soveltuu (tietyin rajoituksin) tilanteeseen kun vertaillaan kahta investointia, joiden pitoajat ovat eri mittaiset (jolloin NPV:n suoraviivainen käyttö kyseenalaista) - sisältää oletuksen, että investointi uudistetaan muuttumattomissa olosuhteissa yhä uudelleen ja uudelleen - Ratkaiseva kysymys: Sopiiko oletus päätöstilanteeseemme? => Saattaakin johtaa eroihin NPV:hen verrattuna kun vaihtoehtoisia investointeja vertaillaan * Soveltuu hyvin esimerkiksi seuraaviin päätöstilanteisiin: – Ostaa ulkoa tai valmistaa itse pitkällä aikavälillä? ( ts. alihankinta) – Ostaa hyödyke/vuokrata? – Moniosaiset hankkeet, joissa osien pitoajat vaihtelevat; tuotot yhteiset
35
Mikä on sisäinen korkokanta (IRR = internal rate of return)?
* Investoinnin sisäinen korkokanta on se korkokanta, jolla investoinnin NPV =0 => ts. NPV = 0, ratkaistaan r * Saatua sisäistä korkokantaa (r) verrataan laskentakorkokantaan (i) - investointi kannattava, jos r > i - paras hanke: r suurin * Rahoituksen näkökulmasta: IRR ilmaisee sen rahoituskustannusten tason, jolla investointia vielä juuri kannattaa rahoittaa
36
37
Millaisia ongelmia liittyy sisäiseen korkokantaan (IRR)?
* Useat sisäiset korot tai ei löydy sisäistä korkoa lainkaan. => tietynasteisena ratkaisuna voidaan laskea ns. MIRR (modified internal rate of return) * Erikokoiset investoinnit, jolloin voi tulla NPV:n vastainen tulos investointien kannattavuusjärjestyksestä → voidaan ratkaista ns. erotusinvestointikäsitteen avulla, jolloin päädytään NPV:n mukaiseen ratkaisuun
38
Mikä perusidea NPV vs. IRR?
- NPV kertoo investoinnin aiheuttaman muutoksen yrityksen arvossa hetkellä 0 - IRR kertoo investoinnin tuoton kriittisen pisteen, ts. tuoton, jolla investoinnin NPV = 0 * NPV:n (ja myös ANM:n) keskeinen taustaolettamus: vallitsee täydelliset rahoitusmarkkinat: - Rahalla on objektiivinen vaihtoehtoiskustannus, laskentakorko i, joka on samalla investoinnista vapautuvan rahan tuotto (“reinvestment rate”) * IRR:n keskeinen taustaolettamus: - Vapautuvan/sijoittamatta jäävän rahan tuotto = IRR * Jos yksittäistä investointia arvioidaan ilman vertailua muihin investointeihin, NPV ja IRR vastaavat yhdenmukaisesti kysymykseen onko investointi kannattava vai ei (toki joskus IRR:ssä useita sisäisiä korkoja tms.) * NPV vs. IRR: kun investointeja laitetaan paremmuusjärjestykseen, on eri järjestys mahdollinen vaikka H ja pitoajat samat: erilainen oletus investoinneista vapautuvien rahojen tuotosta * Toisensa poissulkevien hankkeiden vertailu, kun investoinnit ovat eri kokoiset => vaihtoehtoja voidaan tehdä vertailukelpoisiksi ns. erotusinvestoinnin avulla ja siten ratkaista tilanne myös IRR:n avulla (kuten osoitimme)
39
NPV vs. IRR: PAREMMUUS?
* NPV:n teoreettinen selkävoitto - tuloksen yksiselitteisyys (vs. IRR: monet sisäiset korot yms.) - Investoinnin tuottama arvon lisäys konkreettisesti määritetty - toisensa poissulkevien investointien oikea käsittely (IRR vaatii erotusinvestoinnin) - erilainen olettamus investoinnista vapautuvien rahojen tuotosta (realistinen oletus: pääomakustannukset, investoinnin tuottovaatimus vs. IRR) - tuloksen additiivisuus, ts. NPV:t voidaan laskea yhteen - laskentakoron muutos pitoajan kuluessa: NPV:ssa ok * IRR on joskus käytännössä suositumpi: miksi?
40
Mikä on koroton takaisinmaksuaika (payback period)?
* Ilmoittaa periodien määränä (yleensä vuosina) sen ajan, jona investointi maksaa itsensä takaisin eli investointiprojektin nettotuotot kattavat perusinvestoinnin aiheuttamat menot * ”Peruskaava”: Nettotuottojen kumulatiivinen summa - Hankintameno = 0, ratkaistaan n, joka kuvaa aikaa (vuosissa) => Jos vuotuinen nettotuotto on vakio, on kaava muotoa: n = H/S Esim. H = 100 000, S= 25000 (vakio per vuosi) => takaisinmaksuaika on 100 000 / 25000 = 4 vuotta * Laskettua takaisinmaksuaikaa verrataan investoinnille etukäteen asetettuun takaisinmaksuajan kriteeriin: => jos laskettu takaisinmaksuaika on lyhyempi kuin asetettu kriteeri, on investointi hyväksyttävissä * Jos kassavirrat poikkeavat toisistaan eri vuosina, tulee tarkastella spesifisti, milloin vuosittaisten nettotuottojen kumulatiivinen summa ylittää hankintamenon pysyvästi
41
41
42
Mikä on KOROLLINEN TAKAISINMAKSUAIKA (eli rahan aika-arvo mukana)?
Diskontataan vuosittaisia nettotuottoja ja tarkastellaan, milloin niiden kumulatiivinen summa ylittää hankintamenon. Jos vuotuiset kassavirrat vaihtelevat, tulee spesifisti tarkastella, milloin vuosittaisten diskontattujen nettotuottojen kumulatiivinen summa ylittää hankintamenon pysyvästi
43
Mikä on kaikkien takaisinmaksuajan menetelmien ongelma?
Ei mittaa kokonaiskannattavuutta, sillä paybackin jälkeiset tapahtumat jäävät huomiotta
44
TAKAISINMAKSUAJAN HYÖDYLLISYYS Miksi (silti) erittäin suosittu käytännössä?
– Yksinkertainen ymmärtää – Maksuvalmiuden korostaminen, kannustaa investoinneissa saamaan sijoitetut varat mahdollisimman nopeasti takaisin – Ensivaiheen analyysimenetelmänä toimiva, vaihtoehtojen skannaus ja jatkoanalyysit – Riskin karkea mittaaminen, mitä pidempi takaisinmaksuaika sitä riskisempi hanke
45
INVESTOINNIN TUOTTOPROSENTTI (ROI)
ROI = return on investment (investoinnin tuottoprosentti) * Osoittajassa investoinnin nettotuotto poistojen jälkeen ja nimittäjässä investoinnin sitoma pääoma * Erityisesti nimittäjän määrityksessä vaihtelua: Sitoutunut pääoma - alussa sitoutunut vs. keskimäärin sitoutunut - huomioidaanko nettokäyttöpääoman mahdollinen muutos vai ei => Isot vaikutukset saatuun ROI arvoon! * Saatua ROI-arvoa verrattava johonkin => ROI-kriteeri hyväksyy hankkeen jos tuottoaste ”riittävä”: etukäteen asetettu ROI-tavoite
46
Mitä hyvää ja huonoa ROIssa?
* ROI:n etuna on laskennallinen helppous ja sen tulkinnan (näennäinen) selkeys * Haittana mm. se, ettei ROI ota huomioon rahan aika-arvoa ja perustuu kirjanpidon luvuille * ROI voidaan nähdä sisäisen korkokannan menetelmän yksinkertaistuksena * ROI:ta käytetään harvoin yksittäisten investointien suunnittelussa - ROI:ta käytettäessä aina ei synny samaa kuvaa investointien kannattavuudesta kuin käytetyt perusmenetelmät antoivat etukäteen, vaikka kaikki olisi mennyt suunnitelmien mukaankin: eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia (ei aikatekijää, poistot, sitoutuneen pääoman määrittely) * Yleisempää ROI:n käyttö tulosyksikköjen tarkkailussa/ohjauksessa - Ongelmaksi saattaa muodostua esim. hyvin kannattavien yksikköjen investointien hidastuminen => Kurssilla LR06 tarkastellaankin ROI:ta huolella erityisesti tulosyksikköjen ohjauksessa.
47
Mitä eroa on käyttöomaisuudella ja -pääomalla?
- Käyttöomaisuus (KOM) vapautuu poistoina pitoajan kuluessa: Investointi pitkäaikaiseen, kuten rakennukset, koneet, tuotantovälineet - Käyttöpääoma (KPO) vapautuu puolestaan usein vasta pitoajan lopussa: Investointi lyhytaikaiseen omaisuuteen kuten kassa, varastot, myyntisaamiset
48
49
# KÄYTTÖPÄÄOMAN KÄSITTELYN PERUSVAIHTOEHDOT Maksu- tai kustannusperusteisesti. Mitä ne tarkoittavat?
a) Maksuperusteisesti – käyttöpääoman muutokset otetaan huomioon kassavirtoina: kasvu negatiivisena ja supistuminen positiivisena – Kun investointi aiheuttaa KPO:n kasvun ja KPO vapautuu kokonaan investoinnin pitoajan lopussa, toimii seuraava rutiinimainen perusratkaisu: KPO:n kasvu lisätään hetkellä 0 perusinvestointiin ja pitoajan lopussa vapautuva KPO lisätään viimeisen vuoden nettotuottoon ja diskontataan nykyhetkeen – Vastaavasti, mikäli investointi aiheuttaa KPO:n vähenemisen, vähennetään KPO hetkellä 0 investointimenosta ja pitoajan lopussa vähennetään viimeisen vuoden nettotuotosta ja diskontataan nykyhetkeen b) Kustannusperusteisesti – jokaisen vuoden nettotuotosta vähennetään sen vuoden käyttöpääomalle laskettu laskentakorkokannan mukainen korkokustannus 1) Arvioidaan kunkin vuoden KPO 2) Lasketaan sille vuotuinen korkokustannus laskentakoron mukaisesti 3) Vähennetään korkokustannus vuotuisesta nettokassavirrasta ## Footnote * Käsittely eri menetelmissä – NPV: molemmat tavat ok – IRR: maksuperusteinen tapa helpompi – Annuiteettimenetelmä: kustannusperusteinen tapa helpompi
50
50
51
Kysymys: Otetaanko verot huomioon investointilaskelmissa? Vastaus: Ei oteta tai otetaan. Perustele...
* Ei oteta veroja huomioon eli lasketaan investoinnin kannattavuus ennen veroja ja ilman verojen huomioonottamista. - Peruste: Verotus koskee yritystä kokonaisuutena, kun taas investointilaskelmien tarkoitus on selvittää yhden yksittäisen investoinnin kannattavuutta. * Otetaan verot huomioon eli lasketaan investoinnin kannattavuus verojen jälkeen ja verojen vaikutus huomioiden. - Perusteet: ✓ Veroilla vaikutus investoinnin kannattavuuteen, ts. nettotuottoihin ja rahoituksen kustannuksiin (vpon korot verotuksessa vähennyskelpoisia, opon kustannus ei verotuksessa vähennyskelpoinen) ✓ Investoinnin kannattavuuden arvellaan olevan verojen jälkeen tarkasteltuna kyseenalainen ✓ Harkittavat investointivaihtoehdot eroavat toisistaan verotuksellisesti (esim. eri maat)
52
Miten verot vaikuttavat investoinnin nettotuottoihin, rahoituskustannuksiin, poistoihin?
- Investoinnin nettotuottoihin vuosittain: verot aiheuttavat lähtökohtaisesti kassastamaksuja => heikentää kannattavuutta (huomaa kuitenkin, että nettotuotot muodostuvat tuotoista ja kustannuksista) - Osa rahoituskustannuksista, ts. vpo, on verotuksessa vähennyskelpoista: parantaa kannattavuutta. (vrt. opo) - Poistot ja poistojen verohyöty: poistot saa vähentää verotuksessa ja verottaja ikään kuin osallistuu hankintamenoon, ns. verottajan osuus poistoista
53
# 2 (A ja B) määritelmällistä tapaa kun verot otetaan mukaan tarkastelussa Investoinnin kannattavuus ennen veroja ja verojen jälkeen. Mitä ne ovat?
A Investoinnin kannattavuus verojen jälkeen: Nettotuotot ja laskentakorko (joka rahoituskustannusten pohjalta) verojen jälkeen + tavanomainen kannattavuusanalyysi (NPV, IRR) B Investoinnin kannattavuus ennen veroja: Lasketaan ns. minimituotto (€) ottaen verot huomioon, ts. minimituotto, joka sisältää verojen osuuden
54
Investoinnin kannattavuus ennen veroja: minimituottovaatimus. Mikä se on?
* Minimituotto ilmoittaa investoinnin kannattavuusrajan ja se sisältää verojen osuuden - ”Mitä pitäisi saada ennen veroja, jotta verojen jälkeen saadaan se mitä halutaan.” - Minimituotto siis sisältää verojen osuuden * Minimituottoon sisältyvät verot, korot, lainojen lyhennykset ja yritykseen jäävä osuus. Yritykseen jäävä osuus sisältää poiston ja tuottovaatimuksen mukaisen nettovoiton. (Aho 1989) * Minimituottovaatimus on annuiteettimenetelmän sovellus: vuotuinen euromääräinen minimituotto lasketaan jakamalla investoinnin hankintameno investoinnin pitoajalle annuiteettitekijän avulla
55
Miten määrittelisit objektiivisen ja subjektiivisen todennäköisyyden liittyen päätösten tekoon?
**Objektiivinen todennäköisyys** - Todennäköisyys on havainnoitsijasta riippumaton - Usein ilmiö on toistuva tai sellaiseksi ajateltavissa - Todennäköisyys = ilmiön esiintymiskertojen suhteellinen osuus pitkässä toistokoesarjassa => todennäköisyyden laskeminen - Investointipäätöstilanne ei yleensä ole tällainen **Subjektiivinen todennäköisyys** - Todennäköisyys on tietyn henkilön käsitys/uskomus tietyn tuleman esiintymisestä - Todennäköisyys riippuu havainnoitsijasta - Ilmiö voi olla myös kertaluonteinen - Investointipäätöstilanne on yleensä aina tällainen => Matemaattisesti objektiivisen ja subjektiivisen todennäköisyyden käsittely on samanlaista (ts. otetaan tn:t annettuina ja käytetään niitä)
56
Ehdollinen todennäköisyys; Bayesin teoreema
- Todennäköisyys päivittyy empiirisen havaintoon pohjautuvan uuden todisteaineiston perusteella. - Esimerkiksi tehdään markkinatutkimus tulevasta kysynnästä tai tehdään luottoluokituksia asiakkaista => lisäinformaatiosta kannattaa maksaa (maksimissaan) odotetun tuloksen muutoksen verran
57
Miten voidaan hallita riskin vallitessa tapahtuvaa investointipäätöstilannetta?
– Laskentakorkokannan sopeuttaminen – Arvioitujen nettotuottojen sopeuttaminen – Kassavirtojen todennäköisyysjakaumien sopeuttaminen => Empiirisesti havaittu, että yllä mainittuja menetelmiä käytetään usein hyvin subjektiivisesti ja perusteet niiden käytölle voi olla teoreettiselta kantilta virheellisiä. => Ollaan siis tarkkana ettei esimerkiksi riskin vaikutus tule huomioiduksi liioitellusti, kuten moneen kertaan – Herkkyysanalyysi
58
Mikä on herkkyysanalyysi?
* Herkkyysanalyysin avulla voidaan tarkastella, miten investoinnin kannattavuus muuttuu kun jotain investoinnin kannattavuuteen vaikuttavaa tekijää tai vaikuttavia tekijöitä muutetaan (ei ota suoraan kantaa muutosten todennäköisyyksiin) * Tarkasteltavia tekijöitä investoinnin peruskomponentit (H, nettotuotto, pitoaika, tuottovaatimus), ja tarkemmin esim. – Arvioitu myyntihinta ja sen kehitys – Arvioidut myyntimäärät – Arvio valmistuksen kustannuksista – Projektin kesto ja tuotteiden elinkaaret – Arvio pääomakustannuksista * Herkkyysanalyysilla luodaan siis erilaisia skenaarioita ja arvioidaan investoinnin riskiprofiilia * Voidaan käyttää myös alustavaan riskitarkasteluun
59
Mikä on päätöspuumalli?
* Sopii erityisen hyvin monivaiheiseen päätöstilanteeseen, jossa paljon erilaisia valintatilanteita ja tulemia - esim. kannattaako alkujaan rakentaa iso tehdas/keskikokoinen tehdas/pieni tehdas ja kun kysyntä myöhemmin osoittautuu hyväksi/keskimääräiseksi/huonoksi kannattaako silloin tehdasta laajentaa/supistaa/pitää samana ja missä tapauksissa vielä myöhemmin kannattaa suorittaa iso/pieni markkinointikampanja kysynnän parantamiseksi jne. * Havainnollistaa päätöstilannetta ja auttaa tilanteen hahmottamisessa * Tunnettava päätösvaihtoehdot, niihin liittyvät erilaiset tulemat ja tulokset sekä tulemien todennäköisyydet (jotta odotusarvoa voidaan laskea) * Rakennetaan päätöspuu, josta voidaan laskea kullekin haaralle arvo * Kullekin strategialle odotusarvo; mikä strategia on optimi?
60
Mikä idea on yrityksen investointiportfoliolla?
Investointiportfolion kokonaisriskin hallinta * Yrityksen investoinnit muodostavat porftfolion jota hallitaan * Ajoituksellinen dimensio: vuosittaisten kassavirtojen generoituminen (likviditeettikysymykset, resurssit) * Miten investoinnit korreloivat keskenään? - Usein tietyillä investoinneilla vahvaa positiivista korrelaatiota riippuen esimerkiksi: talouden yleinen tila, (maailmantalous), yleinen tietyn toimialan kysyntä, tietyn raaka-aineen hinta, yms. => Kuinka hajautetun investointiportfolion yritys pystyy luomaan? (Toki tähän vaikuttaa yrityksen mahdollinen toimiminen usealla eri toimialalla.) => Miten investoinnin lisääminen portfolioon vaikuttaa investointiportfolion kokonaisriskiin? (Tämä tuttu ajatus LR03:sta ja rahoitukseen liittyvästä portfolioteoriasta)
61
Mikä hyötyteoria?
* Nykyaikaisen taloustieteen eräs keskeinen perusta * Hyöty eri vaihtoehtoehtojen valinnasta (esim. hyöty isosta voitosta, hyöty pienestä voitosta, hyöty nollatuloksesta, hyöty pienestä tappiosta, hyöty suuresta tappiosta) * Riskiin suhtautuminen, määritelmät: riskin ottaja– riskineutraali– riskinkarttaja * Varma vs. epävarma * Hyödyt ovat subjektiivisia, ts. eri hyödyt eri ihmisille, preferenssit * Hyötyteoria auttaa ymmärtämään erityisesti ihmisten riskikäyttäytymistä, esim. lotto Hyötyteorian pohjalta voidaan tarkastella ja selittää ihmisen ”kaikkea” käyttäytymistä!
62
Mitä ovat reaalioptiot investointipäätöksenteossa?
* Perinteiset investointilaskentamenetelmät huomioivat pitkälti vain ne investointivaihtoehdon tiedot, jotka päätöksentekijällä on päätöksentekohetkellä, ja unohtavat tulevaisuuden tapahtumat - tulevaisuus on epävarmaa, joten muuttuneiden olosuhteiden seurauksena voi investointipäätöksen jälkeen avautua uusia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, joihin yritys reagoi => Näitä reaali-investointien yhteydessä syntyviä uusia vaihtoehtoja ja joustomahdollisuuksia kutsutaan reaalioptioiksi => mikäs onkaan optio? * Reaalioptioajattelu on lähestymistapa, jonka avulla tunnistetaan investointipäätöksentekoon liittyvä joustavuus ja epävarmuus tulevaisuudesta => Reaalioptioajattelulla voidaan paremmin huomioida epävarmuus ja muuttuvat olosuhteet ja reagoida niihin Esimerkiksi odottamisen mahdollisuus: hankitaan lisätietoa tai odotetaan että markkina muuttuu ja sitten reagoidaan
63
Mitä ovat Joustavat optiot (flexible options)?
Joustavat optiot ovat mahdollisuuksia muuttaa suunnittelussa ja käynnissä olevien projektien suuntaa: * **Odotusoptio** (option to defer) ✓ Ajoitus-, aloitus-, lykkäysoptio: milloin investointihanke kannattaa käynnistää ✓ Lykkäys => lisäinformaation hankinta, oppiminen, odottaminen (markkinatieto, kilpailijat, teknologia, raaka-aineen hinta, politiikka) ✓ Lykkäämisen haitat: ensimmäisen toimijan edun menetys, menetetyt tuotot, markkina-asema ✓ Arvokkaita erityisesti aloilla joilla raaka-aineen hinnanvaihtelut suuria ja vaikuttavat siihen, onko investointi kannattava vai ei (esim. kaivos, öljynporaus) * **Vaiheistusoptio** (Time to build option, staged investment) ✓ Investointimahdollisuus nähdään investointimahdollisuuksien sarjana ja se sisältää mahdollisuuksia viivyttää tai lisätä investointitasoa jossakin projektin vaiheessa: ajatus investoinnin pilkkomisesta osainvestoinneiksi, investoinnin porrastaminen => Pienennetään riskiä mm. hallitsemalla ja rajoittamalla uponneita kustannuksia; mahdollista keskeyttää projekti tarvittaessa; yksittäiset vaiheet ovat optioita seuraaville vaiheille * **Vaihto-optio** (option to switch) ✓ Jos hinnat tai kysyntä muuttuvat, voidaan muuttaa lopputuotteiden valikoimaa tai tehtaan tuotannon rakennetta (tuotejousto). Tai vastaavasti samat tuotokset voidaan tehdä käyttäen erityyppisiä tuotantopanoksia (prosessijousto) ✓ Joustavuus tehtaassa, joustavuus toimitilassa * **Hylkäysoptio** (option to abandon) ✓ Mahdollisuus hylätä projekti mikäli ei sitä ei kannata jatkaa, esim. myy tontti pois, lopeta lentoreitti ✓ Mitä enemmän hylkäysoptioita porrastetussa investoinnissa, sitä pienempi kokonaisriski ✓ Tärkeitä esim. pääomaintensiivisessä teollisuudessa ja tuotteiden lanseerauksissa epävarmoille markkinoille * **Skaalausoptio** (option to alter operating scale) ✓ Laajentaminen (iso tehdas vs. pieni jota laajennetaan), supistaminen, sulkeminen tai uudelleen avaaminen ✓ Mahdollistaa kapasiteetin noston (laskun), mikäli kysyntä nousee (laskee) ✓ Kausiluonteinen teollisuus: kulutustuote, vaateteollisuus, luonnovara
64
Mitä ovat Kasvuoptiot (growth options)?
Kasvuoptiot viittaavat investointimahdollisuuksiin, joita alkuinvestoinnit generoivat (joskus ”odottamattomiakin” mahdollisuuksia) ✓ Kasvuoptioissa vaaditaan ns. alkuinvestointi joka luo mahdollisuuden jatkokasvulle ✓ Esim. panostus R&D:hen, uuden tuotteen kehittäminen, yritysosto, patentin hankkiminen, yhteisyrityksen perustaminen, erityisosaamisen hankkiminen (esim. huippuasiantuntijan rekrytoiminen) jne. => Laajentuminen esimerkiksi täysin uusin tuotteisiin tai markkinoille => Millaisia mahdollisuuksia avautuu?
65
Periaatteellinen yhteys finanssioptioiden ja reaalioptioiden välillä (ajattelutapana erittäin tärkeää ymmärtää)! Millaisia tekijöitä kuuluu osakkeeseen kohdistuvaan optioon?
- Osakkeen hinta - Option toteutushinta - Option voimassaoloaika - Kohde-etuuden (=osakkeen) hinnan volatiliteetti - Riskitön korko
66
Periaatteellinen yhteys finanssioptioiden ja reaalioptioiden välillä (ajattelutapana erittäin tärkeää ymmärtää)! Millaisia tekijöitä kuuluu reaalioptioon?
- Projektin odotettujen kassavirtojen nykyarvo - nvestoinnin kustannus, hankintameno - Aika, jolloin investointi on mahdollista toteuttaa - Projektin odotettujen kassavirtojen nykyarvon volatiliteetti - Riskitön korko
67
68
KÄYTÄ REAALIOPTIOAJATTELUA ERITYISESTI, KUN…
* …epävarmuus on suurta - suojaudu huonolta tulemalta -rakenna joustavuutta ja hankin lisätietoa (ja odota) => vältä suuria uponneita kustannuksia * …investoinnin arvo muodostuu suuremmin tulevista kasvumahdollisuuksista kuin alkuperäisen hankkeen kassavirroista * …alkuperäinen investointi liittyy muihin hankkeisiin
69
Mitä hyötyä/ ongelmia liittyen reaalioptioon?
* Tuo lisäarvoa investointianalyysiin – Piilevät arvoa luovat tekijät esiin, esim. investoinnin sisältämät strategiset mahdollisuudet, joustot, kasvumahdollisuudet – Tulevaisuuden epävarmuuden ja maailmantilan muuttumisen huomiointi (dynaaminen) => epävarmuuksien tunnistaminen ja niiltä suojautuminen esimerkiksi luomalla joustavuutta investointitoimintaan, esim. uuden tiedon vaikutus investointiin * Reaalioptioiden luotettava tunnistaminen hankalaa ja KÄYTÄNNÖN arvonmääritys jopa mahdotonta? - käytä mieluummin kvalitatiivisena investointianalyysin tukena ja ajattelutapana * Uhkana yli-investoinnit?