1. Oikeudellisen ratkaisun teoria lainsoveltajan ja lainopin työvälineenä Flashcards
(119 cards)
1
Q
1.1 Mitä taitoa oikeudellisen ratkaisun tekeminen edellyttää?
A
1.1 Oikeudellisen ajattelun taitoa
2
Q
1.1 Mitkä (3) asiaa muodostavat oikeudellisen ajattelun ja oikeudellisten käytäntöjen menetelmällisen ytimen?
A
1.1 Oikeuslähde-, tulkinta- ja argumentaatio-opit
3
Q
1.1 Kenen oikeudellista päättelyä oikeuslähde-, tulkinta- ja argumentaatio-opit ohjaavat?
A
1.1 Lainsoveltajien (tuomareiden, hallintoviranomaisten) ja oikeustieteen tutkijoiden.
4
Q
1.1 Mitä lainmukaisen, oikeudenmukaisen ja vakuuttavan oikeudellisen ratkaisun tekeminen tuomioistuimissa ja hallintoviranomaisen oikeudellisissa päätöksessä edellyttää?
A
1.1 Oikeuslähde, tulkinta- ja argumentaatio-oppien hallintaa.
5
Q
1.1 Mitä oikeuslähdeoppi määrittelee?
A
1.1 Mikä aineisto voi ja minkä tulee olla oikeudellisen ratkaisun perusteena ja miten eri oikeuslähteiden keskinäinen painoarvo määritellään
6
Q
1.1 Mitä TulkintaOPIT määrittävät?
A
1.1 Miten oikeuslähteiden sisältöä tulkitaan ja sovelletaan
7
Q
1.1. Mitkä aiheuttavat tulkinnallisia ongelmia laeissa?
A
1.1 Epäselvät tai monitulkintaiset ilmaisut
8
Q
1.1 Mitä argumentaatio-opit määrittelevät?
A
1.1 Miten oikeudellinen ratkaisu tulisi perustella, jotta ratkaisu olisi kontrolloitavissa ja osoittaisi asianosaisille, miksi heidän asiansa on ratkaistu siten kuin se on ratkaistu
9
Q
1.1 Onko oikeus ja laki sama asia?
A
1.1 Ei
10
Q
1.1 Mitkä ovat lain kirjainta tärkeämpiä asioita oikeuden ammattilaiselle?
A
1.1 Lainsäädännön tavoitteet ja tarkoitus eli lain henki.
11
Q
1.1 Oikeuden ammattilaiselle lakien ja muiden säädösten säännökset ovat eräänlaista raaka-ainetta: Mitä voidaan tulkinnan avulla selvittää?
A
1.1 Voimassa olevan oikeuden sisältö
12
Q
1.1 Mitä on normiformulaatio?
A
1.1 Lakien säännökset
13
Q
1.1 Mikä on oikeusnormi?
A
1.1 Säännöksen merkityssisältö, joka tulkinnan avulla selvitetty
14
Q
1.1 Mitä on tulkinta (taito)?
A
1.1 Taito selvittää voimassa olevan oikeuden sisältö erilaisista oikeuslähteistä, ennen kaikkea laista, ja kykyä perustella voimassa olevan oikeuden sisältöä koskevat väitteet hyväksyttävällä ja vakuuttavalla tavalla
15
Q
1.1 Mitkä ovat kaksi keskeistä oikeudellisen ratkaisun onnistuneisuuden arviointikriteeriä?
A
1.1 Hyväksyttävyys ja vakuuttavuus
16
Q
1.1 Miksi kutsutaan työvälineitä, joiden avulla juridiikan ammattilainen suorittaa erityiset ajatusoperaationsa?
A
1.1 Tulkinta ja argumentaatio
17
Q
1.1 Minkä työväline oikeudellisen ratkaisun teoria on?
A
1.1 Käytännön lainsoveltamisen, oikeustieteellisen opetuksen ja tutkimuksen
18
Q
1.1 Kumpi on juridiikan ammattilaiselle olennaisempaa: hallita oikeudelliset työvälineet vai muistaa ulkoa jatkuvasti muuttuvien yksittäisten säännösten sisältöjä?
A
1.1 Hallita oikeudelliset työvälineet
19
Q
1.1 Mikä on oikeustieteellisen tutkimuksen keskeinen suuntaus?
A
1.1 Lainoppi
20
Q
1.1 Miksi kutsutaan niitä lähtökohtia, joihin suomalaisten tuomioistuinten toiminta käytännössä perustuu?
A
1.1 Vallitseva tuomarinideologia
21
Q
1.2 Mitä lainopilla oikeustieteellisen tutkimuksen suuntauksena tarkoitetaan oppikirjamääritelmän mukaan?
A
1.2 Voimassa olevan oikeuden tulkintaa ja systematisointia
22
Q
1.2 Mitä tuottaa käytännöllinen lainoppi?
A
1.2 Tulkintasuosituksia käytännön lainsoveltajien avuksi
23
Q
1.2 Miksi muuksi voidaan kutsua käytännöllistä lainoppia?
A
1.2 Oikeusdogmatiikaksi tai tulkintajuridiikaksi
24
Q
1.2 Mitä lainopin tutkija kertoo lainsoveltajille?
A
1.2 Miten epäselvää lain säännöstä pitäisi soveltaa
25
1.2 Minkä perustaksi lainoppi pyrkii esittämään voimassa olevan oikeuden johdonmukaisena järjestelmänä eli systeeminä
1.2 Tulkintakannanottojen
26
1.2 Miten systematisointi tapahtuu?
1.2 Teoreettisen lainopin tuottamien ja kehittämien yleisten oppien avulla.
27
1.2 Mikä voidaan määritellä hyvän ja perustellun argumentaation tieteeksi?
1.2 Käytännöllinen lainoppi
28
1.2 Mikä on tutkimuksen keskeinen laatukriteeri?
1.2 Argumentaation vakuuttavuus
29
1.2 Mikä on käytännöllisen lainopillisen tutkimuksen lähtökohtana?
1.2 Lainsoveltamisessa relevanttien tulkintaongelmien, esimerkiksi epäselvien käsitteiden tai säännösten välisten ristiriitaisuuksien, tunnistaminen tarkasteltavista oikeuslähteistä
30
1.2 Vuoropuhelulla oikeustieteen ja käytännön lainsoveltamisen välillä on keskeinen merkitys missä?
1.2 Tulkintaongelmien tunnistamisessa
31
1.2 Minkälainen käytännöllinen lainoppi on luonteeltaan?
1.2 Tulkintatiede
32
1.2 Mikä on yksi oikean elämän esimerkki asiasta/tapauksesta mitä lainoppi pyrkii täsmentämään?
1.2 Mitä ”lapsen edulla” tarkoitetaan, kun päätetään lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevasta asiasta.
33
1.2 Mitä voidaan kuvata lainopin menetelmäksi (metodiksi)? (3 asiaa)
1.2 Oikeuslähde-, tulkinta- ja argumentaatio-oppeja
34
1.2 Juristin kulloinenkin erityinen rooli voi kuitenkin heijastua siihen, miten oikeudellisen ratkaisun teorian tarjoamia työkaluja kussakin tilanteessa painotetaan. Tästä näkökulmasta katsottuna on ymmärrettävää, että ________ on
keskeinen oikeudellisia käytäntöjä luonnehtiva piirre?
1.2 Dialogisuus
35
1.2 Saako asianajaja omassa argumentaatiossaan esimerkiksi painottaa tietyn oikeuslähteen merkitystä ja jättää toisen lähteen tietoisesti huomiotta?
1.2 Saa painottaa ja jättää toisen huomioimatta. Tärkeintä asianajajalle on asiakkaan etu ja siten paras mahdollinen tulkinta asiakkaan eduksi.
36
1.2 Pitääkö viranomaisten ja tuomioistuinten tarkastella oikeudellista ongelmaa objektiivisesti ja pyrkiä hakemaan asiaan lain ja sen tarkoituksen mukainen ratkaisu?
1.2 Kyllä pitää
37
1.2 Mitä oikeustiede tuottaa sekä asianajajille että viranomaisille ja tuomioistuimille?
1.2 Tulkintasuosituksia
38
1.2 Mikä on on oikeudellisen tulkinnan kohde ja lähtökohta ja mikä on tulkinnan tulos?
1.2 Normiformulaatio ja oikeusnormi
39
1.2 Mitä tutkimustuloksinaan käytännöllinen lainoppi tuottaa ja ESIMERKKEJÄ näistä?
1.2 Tulkintasuosituksia, esimerkiksi mitä ”lapsen edulla” tarkoitetaan tai mitä eroa on ”huolimattomuudella” ja ”törkeällä huolimattomuudella”
40
1.2 Mikä auttaa lainsoveltajia tuottamalla kriteerejä, jotka on otettava huomioon, kun sovelletaan säännöksiä, esim. edellä mainitut huolimattomuus vs. törkeä huolimattomuus
1.2 Lainoppi
41
1.2 Mitä kolmea asiaa lainopin tutkija hyödyntää samalla tavalla kuin esim. viranhaltija tai tuomari, joka ratkaisee konkreettista asiaa?
1.2 Oikeuslähde-, tulkinta- ja argumentaatio-oppeja
42
1.2 Miten viranomaisen tai tuomarin työstä tutkijan työ eroaa?
1.2 Tutkijan tehtävänä on selvittää laajempia kokonaisuuksia ja siten esimerkiksi oikeuslähteiden sisältöä laajasti, systemaattisesti ja syvällisesti
43
1.2 Kuka a) tuottaa yleisiä tulkintasuosituksia abstrakteihin tilanteisiin ja b) ketkä ratkaisevat konkreettisia tapauksia
1.2 a) Käytännöllisen lainopin tutkija ja b) lainsoveltajat
44
1.2 Käytännöllisen lainopin perinteinen tutkimustulos on miten tutkijan hahmottama oikeudellinen ongelma tulisi kuvitellussa lain soveltamistilanteessa ratkaista: Mikä tämä on nimeltään?
1.2 Normatiivinen tulkintasuositus
45
1.2 Mistä johtuen oikeustieteen tutkija ei ole puolueeton, ulkopuolinen oikeudellisten tapahtumien tarkkailija vaan aktiivinen oikeudellisten käytäntöjen osallistuja?
1.2 Lainopin normatiivisuudesta
46
1.2 Onko tutkijan nimenomaisena tehtävänä perustelluilla tulkintasuosituksillaan vaikuttaa siihen, että viranomaiset ja tuomioistuimet tekisivät lainmukaisia ja hyvin perusteltuja päätöksiä?
1.2 Kyllä on
47
1.2 Voivatko tulkintasuositukset toimia viranomaisten ja tuomioistuinten ratkaisutoiminnassa eräänä oikeuslähteenä, joka
vaikuttaa ratkaisun lopputulokseen?
1.2 Kyllä voivat
48
1.3 Mitä Systematisointi tarkoittaa?
1.3 Säädösten/säännösten välisten yhteyksien ja suhteiden jäsentämistä
49
1.3 Miltä oikeusjärjestys näyttäytyy lainsäätäjän jäljiltä?
1.3 Sekavana, hajanaisena, ehkä aukollisenakin
50
1.3 Oikeustieteen tehtävänä on esittää oikeus minkälaisena järjestelmänä?
1.3 Johdonmukaisena järjestelmänä.
51
1.3 Mihin kahteen osaan oikeusjärjestelmä on tapana jakaa?
1.3 Julkisoikeuteen ja yksityisoikeuteen
52
1.3 Mitä lasketaan Yksityisoikeuteen?
1.3 Normit, joilla säännellään yksityisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden välisiä suhteita.
53
1.3 Mitä Julkisoikeus sisältää?
1.3 Julkisten yhteisöjen, kuten kuntien ja valtion, organisaatiota ja toimintaa sääntelevät normit
54
1.3 Kuuluvatko julkisoikeuteen myös ne säännöt ja periaatteet, joilla säännellään yksityisen henkilön
asemaa suhteessa julkisyhteisöön?
1.3 Kyllä kuuluvat.
55
1.3 Mihin kahteen Julkisoikeus on perinteisesti jaettu?
1.3 Valtionsisäiseen ja kansainväliseen oikeuteen
56
1.3 Miksi kutsutaan Oikeustieteen suuntausta, joka pyrkii rakentamaan oikeudesta johdonmukaisen järjestelmän?
1.3 Teoreettinen lainoppi
57
1.3 Mitkä ovat teoreettisen lainopin työväline?
1.3 Yleiset opit
58
1.3 Teoreettisen lainopin kehittämät yleiset opit eli käsitteet, periaatteet, teoriat ja argumentaatiomallit ovat MINKÄ välineitä?
1.3 Systematisoinnin
59
1.3 Voidaanko Yleisiä oppeja luonnehtia systemaattiseksi tarkoitetuksi oppijärjestelmäksi?
1.3 Kyllä voidaan.
60
1.3 Ovatko Yleiset opit oikeudenalakohtaisia?
1.3 Kyllä ovat.
61
1.3 Mitkä ovat oikeudellisen asiantuntijakulttuurin teoreettinen ydin?
1.3 Yleiset opit
62
1.3 Mitä Vakuuttava oikeudellinen argumentaatio edellyttää?
1.3 Yleisten oppien hallintaa
63
1.3 Mikä olisi esimerkki, esimerkiksi rikosoikeudellisesta yleisestä opista?
1.3 Rikosoikeudellinen vastuun oppi (esim rikosoikeudellinen vastuun ikäraja oppi, 15 vuotta)
64
1.3 Mihin kahteen näkökulmaan Yleiset opit voidaan jakaa?
1.3 Lainsoveltajan apuvälineinä (sisäinen näkökulma), toisaalta yleisten oppien avulla jäsennetään ja tehdään ymmärrettäväksi oikeuden ulkoisia suhteita (ulkoinen näkökulma)
65
1.3 Mihin yhteyksiin Ulkoisesta näkökulmasta yleisten oppien avulla oikeudelliset ilmiöt sijoitetaan?
1.3 Yhteiskunnallisiin
66
1.3 Uudet säädökset sijoittuvat aina osaksi aikaisempaa oikeudellista systeemiä: Onko Yleisillä
opeilla tämän takia tärkeä merkitys myös lainsäätämisessä?
1.3 Kyllä on.
67
1.3 Uudet säädökset sijoittuvat aina osaksi aikaisempaa oikeudellista systeemiä: Onko Yleisillä
opeilla tämän takia tärkeä merkitys myös lainsäätämisessä?
1.3 Kyllä on.
68
1.3 Ovatko oikeusperiaatteet yleisiä oppeja?
1.3 Kyllä ovat.
69
1.3 Missä yleisiä oppeja (erityisesti oikeusperiaatteita) hyödynnetään?
1.3 Perusteltaessa oikeudellisia päätöksiä viranomaisissa ja tuomioistuimissa
70
1.3 Voiko yleisillä opeilla (varsinkin oikeusperiaatteilla) olla argumentatiivista käyttöä, kun oikeustieteellisessä tutkimuksessa
esitetään suosituksia siitä, miten lainsoveltajien tulisi tulkita lakia?
1.3 Voi olla argumentatiivista käyttöä.
71
1.3 Miksi kutsutaan ilmiötä: Säädösten keskinäisten linkitysten ja yhteyksien lisääntyminen
1.3 Oikeuden verkosto- ja kudosrakenteeksi
72
1.3 Mitä Säädösten keskinäisten linkitysten ja yhteyksien lisääntyminen (kutsumme tätä piirrettä jäljempänä oikeuden verkosto- ja kudosrakenteeksi) edellyttää?
1.3 Systematisointia
73
1.3 Kenen tehtävä on Yleisten oppien muotoileminen ja kehittäminen?
1.3 Tiedeyhteisön tehtävä
74
1.3 MINKÄ erityinen tehtävä onkin sellaisen oikeutta koskevan ymmärryksen ja oikeudellisessa viestinnässä käytettävän käsitteistön tuottaminen, jota muut oikeudelliset toimijat, kuten lainsäätäjä tai lainsoveltaja, eivät tuota?
1.3 Oikeustieteen
75
1.3 Minkä tutkimuksen tehtävä on tuoda näkyviksi niitä oikeuden rakenneosia ja oikeudellisten käytäntöjen piirteitä, jotka eivät lainsäädännössä tai tuomioistuinten ja viranomaisten käytännöissä ole suoraan näkyvillä?
1.3 Akateemisen tutkimuksen
76
1.3 Onko tyyppillistä esimerkiksi, että oikeusperiaatteet tai perusoikeudet voivat olla sisällä tuomioistuimen ratkaisussa, vaikka
niitä ei olisi nimenomaisesti julkilausuttu?
1.3 Kyllä, on tyypillistä.
77
1.3 Mitä pidetään Yleisten oppien keskeisinä ainesosina vakiintuneesti? (3)
1.3 Oikeudenalakohtaisia käsitteitä, periaatteita ja teorioita
78
1.3 Mikä voisi olla Esimerkkinä oikeudellisesta teoriasta (yksi kolmesta aineesta yleisoppeja)?
1.3 Rikosoikeudelliset rangaistusteoriat, joilla tarkoitetaan malleja siitä, miten rangaistusten ajatellaan vaikuttavan ihmisten käyttäytymiseen
79
1.3 Voidaanko oikeudellisen ratkaisun teorian oikeudenalakohtaisia erityispiirteitä pitää osana kyseisen oikeudenalan identiteetin luovia yleisiä oppeja?
1.3 Kyllä voidaan.
80
1.3 Minkälaisena teoksessa lähtokohtaisesti kuvataan oikeuslähde-, tulkinta- tai argumentaatio-oppeja?
1.3 Yleisinä, koko oikeusjärjestelmän kattavina
81
1.4 Mihin oppiin Suomen valtiojärjestelmä perustuu ja kuka sen keksi?
1.4 Montesquieun vallan kolmijako-oppi
82
1.4 Millä tyylillä Montesquein kolmijako opin mukaan valta pitää jakaa demokraattisessa järjestelmässä?
1.4 Selvästi erotella toisistaan riippumattomille toimijoille vallan väärinkäytön estämiseksi
83
1.4 Kenelle ja miten valta jaetaan Suomessa eri toimijoille? (3)
1.4 Eduskunta lainsäädäntövalta, tuomioistuimet tuomiovalta ja hallintoviranomaiset toimeenpanovalta
84
1.4 Ketkä toimijat käyttävät Tuomiovaltaa Suomessa?
1.4 Yleisinä tuomioistuimina käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus sekä hallintotuomioistuimina hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus
85
1.4 Mitä muita toimijoita suomalaiseen tuomioistuinjärjestelmään kuuluu?
1.4 Erityistuomioistuimia (markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus ja valtakunnanoikeus)
86
1.4 Mitä Yleisessä tuomioistuimessa ajettavassa siviilioikeudenkäynnissä (kutsutaan myös siviiliprosessiksi) voi tehdä?
1.4 Yksityiset tahot – luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt – voivat nostaa kanteita toisia yksityisiä tahoja vastaan
87
1.4 Mitä yleisessä tuomioistuimessa rikosoikeudenkäynnissä (rikosprosessissa) tehdään?
1.4 Syyttäjän vireille laittamassa ja ajamassa rikosoikeudenkäynnissä vaaditaan syytetylle rangaistusta rikoksesta.
88
1.4 Mitä Hallintotuomioistuimissa käsitellään (hallintoprosessi)?
1.4 Valituksia hallintoviranomaisten (esimerkiksi valtion, kuntien, seurakuntien ja seurakuntayhtymien) tekemistä päätöksistä
89
1.4 Miksi kutsutaan Tuomioistuimen antamaa oikeudellista ratkaisua yleisessä tuomioistuimessa?
1.4 Tuomioksi
90
1.4 Miksi kutsutaan hallintotuomioistuimen antamaa oikeudellista ratkaisua?
1.4 Päätökseksi
91
1.4 Mikä on Tuomioistuimen oikeudelliselle ratkaisulle ominaista?
1.4 Lainvoimaisuus, pysyvyys, sitovuus ja täytäntöönpanokelpoisuus.
92
1.4 Mitä Ratkaisun lainvoima tarkoittaa?
1.4 Ettei siihen voida hakea muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin
93
1.4 Koska viranomaisen tekemistä ratkaisuista voi yleensä valittaa tuomioistuimeen, tuleeko hallintopäätös pääsääntöisesti lainvoimaiseksi muutoksenhakuajan päätyttyä, jos valitusta ei ole tehty?
1.4 Kyllä
94
1.4 Milloin tuomioistuimen ratkaisu tulee niin ikään lainvoimaiseksi?
1.4 Muutoksenhakuajan päätyttyä, mikäli siihen ei ole haettu muutosta ylemmältä tuomioistuimelta
95
1.4 Estääkö Hallintopäätös tekemästä samasta asiasta uutta hakemusta, mikäli päätös on ollut asianosaisen kannalta kielteinen (negatiiviset, rajoittavat ja velvoittavat hallintopäätökset)?
1.4 Ei välttämättä estä.
96
1.4 Mitä tarkoittaa res judicata?
1.4 Oikeudellisen päätöksen oikeusvoimaa
97
1.4 Minkälainen vaikutus on Tuomioistuimen ratkaisuilla lähtökohtaisesti?
1.4 Oikeusvoimavaikutus
98
1.4 Mitä tarkoittaa OIKEUSVOIMAVAIKUTUS?
1.4 Että, Lainvoimainen ratkaisu on lopullinen, eikä samaa asiaa voi siis lähtökohtaisesti saada enää uudelleen käsiteltäväksi
99
1.4 Totta vai tarua: Oikeusvoimalla tarkoitetaan toisin sanoen päätöksen sisällöllistä sitovuutta ja pysyvyyttä
1.4 Totta
100
1.4 Mitä tarkoittaa negatiivinen oikeusvoima?
1.4 Lainvoiman saanutta asiaa ei voida käsitellä uudestaan
101
1.4 Mitä tarkoittaa positiivinen oikeusvoima?
1.4 Aikaisemmalla päätöksellä lainvoimaisesti ratkaistu oikeuskysymys voidaan ottaa myöhemmän päätöksen perustaksi ilman, että asia pitäisi tutkia uudestaan
102
1.4 Oikeudellisia ratkaisuja tehdään tuomioistuimissa MINKÄ määräämin edellytyksin?
1.4 Prosessuaalisen lainsäädännön ja kunkin prosessilajin määräämissä rajoissa
103
1.4 Missä Siviiliasioiden oikeudenkäynti säännellään?
1.4 Oikeudenkäymiskaaressa (4/1734, OK)
104
1.4 Mitä asiaa sovelletaan osittain myös niin kutsuttujen viittaussäännösten (laissa oleva viittaus toiseen lakiin) nojalla rikos- ja hallintoasioita koskevissa oikeudenkäynneissä?
1.4 Oikeudenkäymiskaarta
105
1.4 Mistä keskeiset rikosasian oikeudenkäyntiä koskevat prosessuaaliset säännökset löytyvät?
1.4 "Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa" (689/1997)
106
1.4 Mistä keskeiset säännökset hallintoasioiden oikeudenkäynnistä löytyvät?
1.4 Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019)
107
1.4 Minkä mukaan Viranomaisessa päätöksentekoprosessi etenee menettelyllisesti?
1.4 Hallintolain (434/2003, HL) säädetyin tavoin
108
1.4 Onko Tuomioistuimilla ratkaisupakko?
1.4 Kyllä on
109
1.4 Onko Tuomarim, jolle asia on jaettu velvollinen antamaan kohtuullisessa ajassa ratkaisun?
1.4 On
110
1.4 Koska ratkaisu on sitova ja se voidaan laittaa tarvittaessa myös pakkokeinoin täytäntöön, tuomioistuimet käyttävät tuomiovaltaa: Mitkä ovat sen piirteet?
1.4 Merkittävä oikeudellisesti sitova valta
111
1.4 Saako ratkaisu riippua yksittäisen tuomarin mielipiteistä tai käsityksistä tai olla mielivaltainen vai pitääkö sen perustua johonkin ja jos pitää: mihin sen pitää perustua?
1.4 Ei saa ja ratkaisun on perustuttava lakiin
112
1.4 Mikä on yhteistä kaikille tuomioistuimille?
1.4 Noudatetaan samoja vakiintuneita yleisiä oikeudellista ratkaisutoimintaa määritteleviä oppeja ja ajattelutapoja
113
1.4 Missä MENETTELY, jota tuomioistuimessa noudatetaan on säädetty?
1.4 Prosessilaeissa
114
1.4 Oikeudellinen ongelma ratkaistaan puolestaan SISÄLLÖLISESTI minkä perusteella?
1.4 Aineellisen oikeuden perusteella
115
1.4 Onko Prosessuaalisen ja aineellisoikeudellisen lainsäädännön tuntemisen ohella ratkaisun tekemisen kannalta tärkeää hallita ne opit, jotka määrittelevät oikeudellista päättelyä ja sen ilmaisemista ratkaisun perusteluissa?
1.4 On tärkeää
116
1.4 Oikeudellisen ratkaisun tekeminen edellyttää sitä, että lainsoveltaja hallitsee mitkä oikeudet (2) ja mitkä opit (3)?
1.4 Prosessi- ja aineellisen oikeuden, sekä oikeuslähde-, tulkinta- ja argumentaatio-opit
117
1.4 Voiko Kansallisten tuomioistuinprosessin lopputuloksesta valittaa mihinkään ylikansalliseen tuomioistuimeen?
1.4 Ei voi
118
1.4 Mitä kansalainen voi tehdä jos katsoo perus- ja ihmisoikeuksiaan on loukattu kansallisessa tuomioistuinprosessissa?
1.4 Saattaa väitetyn loukkauksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) (myöhemmin myös ihmisoikeus-tuomioistuin) tutkittavaksi
119
1.4 Mitä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi tehdä ja mitä ei voi tehdä ihmisoikeusloukkauksen todettuaan?
1.4 Määrätä valtion maksamaan loukkauksen vuoksi vahingonkorvausta, mutta ei muuttaa kansallisen tuomioistuimen ratkaisua.
