5. Lopuksi, lähteet, lyhenteet Flashcards
(12 cards)
- Lue: Tavoitteemme on ollut tässä esityksessä nostaa esille keskeisimpiä
oikeudellista ratkaisutoimintaa määrittävien teoreettisten perusläh-
tökohtien ja ajattelutapojen piirteitä sekä kuvata niitä pedagogisesti
mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla. Olemme käsitelleet oikeus-
lähde-, tulkinta- ja argumentaatio-oppeja korostetun käytännöllisesti
ja sitoutuen niin sanottuun vallitsevaan tuomarinideologiaan. Tämän
tarkastelumme painopistettä koskevan valinnan myötä olemme pääty-
neet sivuuttamaan oikeudellisen ratkaisun teoriaan keskeisesti liittyvät
oikeuskirjallisuudessa käsitellyt oikeusfilosofiset kysymykset.
Perusvalintamme huomioon ottaen oikeuslähde-, tulkinta- ja argumentaa-
tio-opit tulevat esitetyksi ilmiönä, josta vaikuttaisi olevan laaja yksi-
mielisyys juristien keskuudessa. Lopuksi onkin syytä korostaa, että
oikeudellisen ratkaisun teoriasta keskustellaan oikeustieteen piirissä
vilkkaasti ja monista tässä esityksessä käsitellyistä teemoista ja erityi-
sesti teoreettisista yksityiskohdista on tutkijoilla erilaisia käsityksiä.
Erilaiset näkemykset oikeuslähde-, tulkinta- ja argumentaatio-
opeista perustuvat ennen kaikkea erilaisiin vastauksiin oikeuden vel-
voittavuutta koskevaan kysymykseen. Lopuksi onkin siis tarpeen nos-
taa esille keskeinen ja klassinen oikeusteorian ja -filosofian kysymys
”miksi oikeus velvoittaa”.
- Luettu
- Oikeuden velvoittavuutta koskevaan kysymykseen on kolme keskeistä oikeusteoreettista ja -filosofista lähestymistapaa: mitkä nämä ovat?
- Oikeuspositivistinen, luonnonoikeusopillinen ja oikeusrealistinen. Oikeusteoria on pitkälti vuoropuhelua ja tasapainottelua näiden kolmen pääsuuntauksen välillä.
- Oikeuspositivismissa korostetaan mitä?
- Muodollista velvoittavuutta
- Luonnonoikeusopissa korostetaan mitä?
- Hyväksyttävyyttä
- Mitä oikeusrealismissa korostetaan?
- Tehokkuutta oikeuden velvoittavuuden perustana
- Nykyinen kotimainen oikeudellinen ajattelu – ja myös tämä esitys- perustuu minkä oikeudellisen velvoittavuutta koskeviin lähtökohtiin?
- Oikeuspositivistisiin. Tämän teoreettisen ajattelumallin mukaan oikeus on ennen kaikkea säädettyä, lainsäätäjän tahdon tuotteena syntynyttä oikeutta. Oikeus on velvoittavaa, koska se on muodollisesti asianmukaisesti säädettyä. Oikeuspositivismin
keskeinen lähtökohta on lainsäätäjän tahdon kunnioittaminen. Tämä ilmenee oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa ja lainopillisessa tutkimuksessa tavoitteellisen laintulkinnan keskeisyytenä ja lain esitöiden vahvassa oikeuslähdeopillisessa roolissa.
- Lue: Luonnonoikeusoppi kuitenkin täydentää vallitsevassa oikeudelli-
sessa ajattelussa oikeuspositivismia. Luonnonoikeusopissa ajatellaan
oikeuden velvoittavuuden perustuvan asioiden luonnolliseen järjestyk-
seen, ”oikeaan oikeuteen”, johon lainsäätäjän on sopeutettava oma toi-
mintansa. Luonnonoikeusopin ajankohtaisena ilmentymänä voidaan
pitää perus- ja ihmisoikeuksia. Ne rajoittavat lainsäätäjän mahdolli-
suuksia säätää haluamiaan lakeja. Lainsäätäjän on lakeja säätäessään
kunnioitettava ja pyrittävä turvaamaan perustuslaillisia perusoikeuk-
sia, esimerkiksi yhdenvertaisuutta, oikeutta henkilökohtaiseen vapau-
teen, sananvapautta ja omaisuudensuojaa.
- Luettu
- Lue: Nykyisessä oikeudellisessa ajattelussa on nähtävissä myös tietty-
jä oikeusrealistisia piirteitä oikeuspositivismin ja luonnonoikeusopin
ohella. Oikeusrealismissa oikeus nähdään käyttäytymisessä ilmenevä-
nä ja käyttäytymisen kautta havainnoitavissa olevana ilmiönä. Oikeus-
realismissa oikeuden velvoittavuus perustuu siihen, miten erilaisia
sääntöjä tosiasiallisesti noudatetaan. Vain tehokkaasti noudatettavat
säännöt ovat oikeutta. Tässä tarkoituksessa voidaan kiinnittää huomi-
ota viranomaisten ja tuomioistuinten käyttäytymiseen ja siihen, mi-
ten ne noudattavat erilaisia sääntöjä tai kansalaisten käyttäytymiseen.
Oikeusrealistinen painotus voi heijastua myös kiinnostuksena sään-
telyn vaikuttavuuteen. Ero oikeudellisen ajattelun pääsuuntaukseen
eli oikeuspositivismiin on ilmeinen: oikeuspositivisti löytää oikeuden
ensisijaisesti kirjoitetusta laista. Nämä ajattelutavat voivat kuitenkin
varsin luontevasti täydentää toisiaan.
- Luettu
- Lue: Riippumatta siitä, millainen näkemys oikeuden velvoittavuuden
perustasta omaksutaan, oikeuden keskeinen tehtävä on edellä tode-
tuin tavoin kiistojen ratkaiseminen. Oikeudella on toisin sanoen eri-
lainen tehtävä kuin esimerkiksi filosofialla tai teologialla. Oikeuden
läpeensä praktinen tehtävä huomioon ottaen oikeudellisen ratkaisun
teoria ei nähdäksemme voi kokonaan irrottautua vallitsevasta tuoma-
rinideologiasta eli siitä, miten oikeudellisia ratkaisuja käytännössä teh-
dään. Pedagogisista syistä oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusteita
koskevassa teoksessa on myös tarpeen painottaa juuri niitä näkemyk-
siä, joista ammattikunnassa vallitsee jonkinasteinen konsensus.
Oikeustieteen opiskelijan on kuitenkin syytä tiedostaa jo opintojensa alusta
alkaen, että tieteellisessä keskustelussa on kirjavuuteen saakka erilai-
sia, perusteltuja näkemyksiä muun ohessa oikeuslähde-, tulkinta- ja
argumentaatio-opeista. Erityisen tärkeää on kuitenkin tiedostaa, että
oikeustieteen yleiset opit eivät ole vain työlästä, yleissivistävää ja vält-
tämätöntä akateemiseen tutkintoon kuuluvaa teoriaa, vaan elimellinen
osa juristin käytännöllistä ammattitaitoa: hyvää aineellista osaamista
ei ole ilman teoreettista osaamista.
- Luettu
- Mitä on oikeuspositivismi?
- “Lait ovat ihmisten tekemiä sääntöjä, ja että lain ja moraalin välillä ei ole välttämätöntä tai sisäsyntyistä yhteyttä”
- Mitä on luonnonoikeus?
- On olemassa yleisesti päteviä, kulttuurista ja ihmisestä riippumattomia normeja (esim. tappo on väärin)
- Mitä on oikeusrealismi?
- Oikeutta on se säädännäinen oikeus, jonka yhteiskunta hyväksyy toimintaansa ohjaamaan niin viranomaisyhteyksissä kuin yksittäisten kansalaisten arjessa.
