Verenkuvatutkimukset

Question 1

B-PVKT 2474

Answer 1

Perusverenkuva

Osatutkimukset
B -Eryt, B -Hb, B -HKR, B -Leuk, B -Trom, E -MCH, E -MCHC, E -MCV ja E -RDW

Question 2

B-PVK+TKD 2475

Answer 2

Täydellinen verenkuva

• Perusverenkuvassa havaittujen poikkeavuuksien selvittely
• Malignin veritaudin epäily ja seuranta
• Infektiodiagnostiikka

Question 3

B-PVK+Ne 8370

Answer 3

Perusverenkuva, trombosyytit ja neutrofiilit

Question 4

B- PVKTNeE 8694

Answer 4

Perusverenkuva, trombosyytit, neutrofiilit ja eosinofiilit

Question 5

E-Retik ja B-Retik

Answer 5

Retikulosyytit = nuoria punasoluja, joissa RNA-jäänteitä

Retikulosyyttien osuus (E-Retik) ja määrä (B-Retik) ovat osatutkimuksia; esim. B-PVKTKDR 8178

• Koholla punasolutuotannon kiihtyessä: hemolyysi, vuoto, regeneraatio, hoitovaste rauta-, folaatti- tai
  B12-vitamiinihoidolle
• Vähenevät, jos tuotanto heikkoa esim. aplastisessa anemiassa
• Indikaatiot: Anemian selvittely ja seuranta, regeneraation seuranta

Question 6

Mihin perusverenkuvaa käytetään?

Answer 6

Yleisin laboratoriotutkimus, jota käytetään useiden sairauksien seulonnassa ja yleistilan mittarina, tulehdustiloja selvitettäessä, joidenkin sairauksien ja lääkehoitojen seurannassa

Erityisen hyödyllinen anemian selvittelyssä

Question 7

B –Hb

Answer 7

hemoglobiinipitoisuus (naiset 117-155
g/l, miehet 134-167 g/l)

Question 8

B –Eryt

Answer 8

punasolupitoisuus (naiset 3.90-5.20 x10^12/l, miehet 4.25-5.70 x 10^12/l)

Question 9

B –Hkr

Answer 9

punasolujen tilavuusosuus eli hematokriitti (naiset 35-46 %, miehet 39-50 %)

Question 10

B –Leuk

Answer 10

leukosyyttipitoisuus eli valkosolujen kokonaismäärän (3.4-8.2 x 10^9/l)

Valkosolujen eli leukosyyttien tehtävä on ennen kaikkea erilaisten tulehdusten torjunta. Etenkin bakteeritulehduksissa elimistö lisää valkosolujen tuotantoa, jolloin veren valkosolumäärä suurenee.

Hieman koholla olevat arvot ovat yleisiä. Suurentunutta valkosolujen määrää nimitetään leukosytoosiksi. Raskaus, psyykkiset tunnekokemukset (stressi, viha, kipu, pelko, ilo), ateriointi, tupakointi tai tablettikortisonikuuri voivat nostaa arvoja lievästi. Pahoinvoinnin ja oksentelun aikana leukosyytit lisääntyvät veressä. Fyysinen rasitus voi nostaa leukosyytien määrää veressä jopa tasolle 30. Monissa leukemiatyypeissä valkosolujen määrä suurenee selkeästi.

Pienentynyttä valkosolujen määrää nimitetään leukopeniaksi. Joissakin virustaudeissa määrä on alle viitearvojen. Harvinaisissa luuytimen sairauksissa valkosolujen määrä saattaa olla hyvin pieni. Monet syövän hoidossa käytetyt solunsalpaajat (sytostaatit) vähentävät väliaikaisesti valkosolujen määrää.

Question 11

B –Trom

Answer 11

trombosyyttipitoisuus (150-360 x 10^9/l)

Question 12

E –MCV

Answer 12

82-98 fl
- Punasolujen keskimääräinen tilavuus
- Käytetään anemian etiologian arvioinnissa (mikro- vs. makrosytoosi)
- Mitataan suoraan yksittäisistä punasoluista impedanssin perusteella

Question 13

E –RDW

Answer 13

naiset <15%, miehet <14%
- Kuvastaa punasolujen koon vaihtelua ja täydentää MCV:tä
- Lasketaan punasolujen koon jakauman perusteella
- Normaalit punasolut tasakokoisia. Koon vaihtelua mm. vuotoanemiassa, hemolyysissä, raudanpuuteanemiassa, myelodysplastisessa syndroomassa, megaloblastisessa anemiassa.

Question 14

E –MCH

Answer 14

27-33 pg/solu
- Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinimassa
- Anemian etiologian arviointi (hypo- vs hyperkromia)
- Hb/Eryt

Question 15

E –MCHC

Answer 15

320-355 g/l
- Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinikonsentraatio
(hypo- vs hyperkromia)
- Hb/Hkr

Question 16

B-DIFFI

Answer 16

Valkosolujen mikroskooppinen erittelylaskenta

Valkosoluja on monta eri lajia. Silloin, kun valkosolujen määrä on selvästi suurentunut, on yleensä aiheellista selvittää, mitkä valkosolulajit ovat lisääntyneet tai vähentyneet. Tällöin tehdään valkosolujen erittelylaskenta (B-Diffi). Diffissä ilmoitetaan seuraavien valkosolujen suhteelliset määrät: neutrofiilit, eosinofiilit, basofiilit, lymfosyytit ja monosyytit. Normaalisti veressä on eniten neutrofiilejä (41–81 % kaikista valkosoluista) ja lymfosyyttejä (20–45 %).

• Tehdään ILMAN erillistä pyyntöä jatkotutkimuksena, JOS koneellisessa valkosolujen erittelyssä on ongelmia tai epäily patologisista soluista
• Voidaan ottaa solujen lukumäärän lisäksi kantaa morfologiaan
• Granulopoieesin varhaismuodot, blastit, atyyppiset lymfosyytit, plasmasolut, erytroblastit, tunnistamattomat solut, punasolu- ja verihiutalemorfologia

Question 17

Verenkuvan tulkinnan periaatteita (3 kpl)

Answer 17

1. Onko jossain solulinjassa poikkeavuutta?
   Punasolut, valkosolut, trombosyytit
2. Onko kyse yhden vai useamman solulinjan häiriöstä?
   Jos ongelmia on useassa solulinjassa, on tuotantohäiriö todennäköinen
3. Onko hälyttävää?
   Esim. huomattava anemia ilman ilmeistä syytä, selvä trombosytopenia, leukopenia tai –sytoosi tai usean solulinjan poikkeavuus

Question 18

Pansytopenia

Answer 18

tila, jossa ihmisen kehossa on liian vähän punasoluja, valkosoluja ja verihiutaleita

Question 19

Anemia

Answer 19

Hemoglobiinin pitoisuus alle viitealueen

• WHO:n määritelmä:
• aikuisilla miehillä Hb alle 130 g/l
• naisilla alle 120 g/l
• raskaana olevilla alle 110 g/l

Suomessa normaalin hemoglobiinin alaraja on miehillä 134 ja naisilla 117 g/l. Anemia voi johtua veren punasolujen vähyydestä, punasoluissa tarvittavien aineiden puutteesta tai punasolujen sairaudesta.

Anemia ei ole varsinainen diagnoosi, vaan oire jostakin poikkeavuudesta. Hemoglobiinin alenemista > 20 g/l yksilön normaalitasosta voidaan yhtä hyvin pitää vastaavana oireena (vaikka B-Hb olisikin vielä viitevälin sisällä)

Tärkeä johtolanka lääkärille jatkotutkimusten suunnittelussa on verenkuvavastauksen osana oleva MCV-arvo, joka kuvastaa punasolujen kokoa. Esimerkiksi raudanpuutteessa punasolut ovat yleensä normaalia pienempiä ja B12-vitamiinin puutteessa tavallista suurempia

1. Raudanpuuteanemia: Yleisin syy raudan puutteeseen on verenvuotoon liittyvä suurentunut raudan menetys. Raudanpuute syntyy, jos verta menetetään pitkien aikojen kuluessa. Runsaat kuukautiset 15–50-vuotiailla naisilla voivat johtaa raudanpuutteeseen. Muilla vuodoista johtuvan raudanpuutteen syynä on lähes aina verenvuoto ruoansulatuskanavassa, yleensä mahalaukussa tai suolistossa.
2. B12-vitamiinin tai foolihapon (B9) puutos: B12-vitamiinia ja foolihappoa tarvitaan punasolujen ja hemoglobiinin muodostumisessa, minkä takia niiden puute johtaa anemiaan. Tässä anemiamuodossa punasolut ja niiden esiasteet luuytimessä ja veressä ovat tavallista suurempia (verenkuvassa suuri MCV-arvo), minkä vuoksi sitä kutsutaan makrosytaariseksi anemiaksi. Luuytimessä punasolujen esiasteita on runsaasti ja ne ovat suuria, mistä tulee nimitys megaloblastinen anemia. Yhdeksän kymmenestä megaloblastisesta anemiasta johtuu B12-vitamiinin puutteesta. Foolihapon puute voi johtua puutteellisesta ravinnosta etenkin alkoholisteilla tai suoliston imeytymishäiriöstä. Raskauden aikana vitamiinin tarve on suurentunut, jolloin foolihapon puute syntyy herkemmin. Tietyt lääkkeet, esimerkiksi epilepsialääkkeet, metotreksaatti ja trimetopriimi, voivat aiheuttaa foolihapon puutetta.
   Sairaus todetaan mittaamalla verenkuva ja foolihappopitoisuus verinäytteestä. Hoitona on foolihapon nauttiminen tabletteina.
3. Punasolujen lisääntynyt hajoaminen (hemolyyttinen anemia): Joskus punasolut hajoavat tavallista nopeammin, jolloin tilaa kutsutaan hemolyysiksi. Jos hajoaminen on huomattavasti kiihtynyt, luuydin ei pysty tuottaman tarpeeksi punasoluja tilalle ja syntyy hemolyyttinen anemia.
4. Vuotoanemia: Runsas verenvuoto johtaa nopeasti anemiaan. Kun kiertävästä verimäärästä on menetetty viidesosa tai enemmän, uhkaa verenpaineen lasku ja sokki, mikä vaatii pikaista hoitoa. Hoitona on verensiirto, joka yleensä toteutetaan antamalla punasoluja laskimoon.
5. Pitkäaikaiseen sairauteen liittyvä anemia: Hemoglobiiniarvo laskee monissa kroonisissa sairauksissa. Yleisimpiä ovat munuaisten vajaatoiminta, reumasairaudet ja erilaiset muut krooniset tulehdustilat sekä monet syöpämuodot. Näissä luuytimen kyky tuottaa punasoluja voi olla häiriintynyt. Anemia on yleensä lievää mutta joskus niin huomattavaa, että tarvitaan hoitoa. Rautalääkkeet ja vitamiinit eivät tällaiseen anemiaan auta. Munuaisten vajaatoimintaan liittyvään anemiaan käytetään tarvittaessa pistoksina annosteltavaa erytropoietiinia. Sillä korvataan munuaisten vajavaista erytropoietiinin tuotantoa ja aktivoidaan muuten toimintakykyistä luuytimen punasolujen tuotantoa. Joskus tarvitaan verensiirtoja.
6. Luuydinsairauteen liittyvä anemia: Koska punasolut muodostuvat luuytimessä, on selvää, että luuytimen sairaudet johtavat usein anemiaan. Leukemioissa eli veren valkosolujen syövässä punasolujen tuotanto usein häiriintyy, jolloin seurauksena on myös anemia. Myelodysplastinen oireyhtymä on luuytimen sairaus, jossa verisolujen tuotanto on laadullisesti häiriintynyt. Tyypillisesti häiriö vaikuttaa punasolujen kypsymiseen ja johtaa näin anemiaan. Aplastisessa anemiassa luuytimen solukkuus vähenee siinä määrin, että punasoluja pystytään tuottamaan vain vähän. Näiden tilojen aiheuttajaa ei tunneta, mutta immuunijärjestelmän häiriöillä on selvästi merkitystä osalla potilaista. Lapsilla aplastinen anemia voi ilmaantua esimerkiksi sairastetun tulehdustaudin jälkeen. Aikuisilla nämä yhteydet eivät ole yhtä ilmeisiä.
   Hoitona on monimutkainen lääkehoito solunsalpaajilla ja muilla lääkkeillä, minkä vuoksi sen suunnitteluun tarvitaan veritautien erikoislääkäriä eli hematologia.

Question 20

Erytrosytoosi

Answer 20

Punasoluja liikaa; B-Hb ja/tai B-Eryt koholla

Syitä
- Sekundaarinen alhaiselle hapensaannille (mm. vuoristo, sydän- tai keuhkosairaudet, tupakointi)
- Hb:n rakenne poikkeava
- Myeloproliferatiivinen sairaus (polysytemia vera)

Tarkemmin: Yksi erytrosytoosin aiheuttaja on pitkäaikainen tavallista vähäisempi hapensaanti. Korkealla vuoristossa ilma on ohutta, jolloin siellä elävillä ihmisillä veren punasolujen määrä suurenee, koska elimistö sopeutuu hapenpuutteeseen. Keuhkoahtaumataudissa jatkuva hapenpuute johtuu heikentyneestä hapen siirtymisestä keuhkorakkuloista vereen. Samalla tavalla kuin vuoriston ihmisillä elimistö sopeutuu tilanteeseen lisäämällä punasolujen määrää. Muita hapenpuutteen syitä ovat runsas tupakointi sekä eräät synnynnäiset sydänviat.

Polysystemia vera = suomeksi “todellinen monisoluisuus”. Sairaudessa luuydin tuottaa liikaa punasoluja ja usein myös muita verisoluja, jolloin punasolujen lisäksi veressä on verihiutaleita ja valkosoluja normaalia enemmän.

Question 21

Raudanpuuteanemia verenkuvamuutokset

Answer 21

 Hb ↓
 MCV ↓
 MCH ↓

Question 22

Talassemia

Answer 22

Talassemiassa veren punasolujen hemoglobiini on muuttunut, ja se johtaa punasolujen hajoamisherkkyyteen.
Talassemia on yksi maailman yleisimmistä perinnöllisistä sairauksista.
Talassemioiden tyyppejä ja vaikeusasteita on useita erilaisia.

Question 23

B -Hb-Fr

Answer 23

HEMOGLOBIINI, FRAKTIOT, VERESTÄ 1564 B -Hb-Fr

 Ensisijainen tutkimus hemoglobiinipoikkeavuuksia epäiltäessä
 Sisältää Hb:n elektroforeettisen (B-Hb-Ef) ja kromatografisen
erottelun (B-HbHPLC)
 Vastauksena laboratoriolääkärin lausunto
 Hemoglobiinivariantit (mm. HbS, HbE, HbC) ja niiden kvantifiointi
 Betatalassemia
 B -HbA2 ja joskus myös HbF kohonneet
 Alfatalassemia
 Hb-Fr on useimmiten normaali
 Spesifi diagnoosi tarvittaessa geenitutkimuksella (B-HBA/B-D)
 Diagnoosi voi perustua tyypilliseen talasseemiseen verenkuvaan, raudanpuutteen ja muiden hemoglobinopatioiden poissulkuun

Question 24

Anemian selvittelyssä keskeisiä kysymyksiä (3kpl)

Answer 24

1. Mikä on anemian tyyppi (mikrosyyttinen eli MCV < 80 fl, normosyyttinen eli MCV 80-100 fl vai
   makrosyyttinen eli MCV > 100 fl)? MCV määritetään koneellisesti.
2. Mikä on mekanismi (huonontunut punasolutuotto vai lisääntynyt kulutus)?
3. Mikä on varsinainen diagnoosi eli anemian patofysiologia ja perimmäinen syy?

Question 25

Mikrosyyttiset anemiat (MCV < 80 fl)

Answer 25

■ Raudanpuuteanemia
■ Sekundaarianemiat (pieni osa)
■ Talassemiat (suomalaisessa alkuperäisväestössä harvinaisia)

Question 26

Normosyyttiset anemiat (MCV 80-100 fl)

Answer 26

■ Hemolyyttinen anemia (suurin osa)
■ Akuutti vuoto
■ Aplastinen anemia tai ydininfiltraatit

Question 27

Makrosyyttiset anemiat (MCV > 100 fl)

Answer 27

■ B12-vitamiinin puute
■ Folaatin puute
■ Verenmenetys (> 2 vrk vanha, hemolyysi tai vuoto; voimakas retikulosytoosi)
■ Maksasairaus
■ Alkoholin suurkulutus
■ Muut (myelodysplasia, pahanlaatuinen veritauti, hypotyreoosi)

Question 28

Mikä anemiatyyppi on todennäköinen, jos anemia on mikrosyyttinen, mitään perustautia ei ole löydettävissä eikä laskokaan ole suurentunut?

Answer 28

Raudanpuuteanemia

Question 29

Makrosytoosi anemian yhteydessä viittaa … anemiaan.

Answer 29

megaloblastiseen (B12-vitamiinin tai folaatin puutoksen aiheuttama)

Question 30

Yleisin normosyyttinen anemia on

Answer 30

ns. kroonisen sairauden anemia eli sekundaarianemia. Normosyyttisissä anemioissa retikulosytoosi viittaa vahvasti vuotoon tai hemolyysiin, kun taas retikulosytopenia huonontuneeseen punasolutuotantoon (esim. sekundaarianemiaan). Luuydintutkimusta tarvitaan anemian selvittelyssä harvoin (ks. ). Elleivät täydellinen verenkuva, ferritiini-, B12- ja folaattiarvot tai hemolyysikokeet selvitä anemian etiologiaa eikä potilaalla ole mitään kroonista anemiaa selittävää yleissairautta, luuydintutkimus on tarpeen.