10. Energiankulutus kotona Flashcards
Kerro keskuslämmityksestä.
Monissa kodeissa on käytössä keskuslämmitys, jossa energia tuotetaan keskitetysti yhdessä paikassa. Siinä vettä lämmitetään esimerkiksi keskuslämmityskattilan tai lämpöpumpun avulla, ja vesi johdetaan lämmönjohtoverkkoon.
Lämmönjohtojärjestelmä on yleensä vesikiertoinen lattia- tai patterilämmitys, jossa järjestelmässä kiertävä lämmin vesi luovuttaa energiaa ympäristöönsä. Käytössä on juuri vesi, sillä vettä on helposti saatavilla, ja siihen voidaan varastoida paljon energiaa.
Kerro kaukolämmöstä.
Kaukolämpö on Suomen yleisin asuntojen lämmitysmuoto, ja se on käytössä erityisesti kaupungeissa ja taajamilla.
Kukolämmössä kaukolämpölaitoksissa lämmitetään vettä, joka johdetaan lopulta putkistoja pitkin rakennuksen lämmönjakokeskukseen. Lämmönjakokeskus sijaitsee yleisimmin kerrostalon, omakotitalon tai laitoksen teknisessä tilassa. Siellä kuumassa vedessä oleva energia siirtyy lämmönjakokeskuksen lämmönvaihtimissa rakennuksen omaan lämmönjakoverkkoon, esimerkiksi vesikiertoisiin lämpöpattereihin.
Tällä hetkellä yli puolet kaukolämmön tuotannossa käytettävästä energiasta saadaan fossiilisista polttoaineista. Tulevaisuudessa yritetään kuitenkin painottaa teollisuuden hukkaenergian käyttöä, tai bioenergian ja lämpöpumppujen käyttöä.
Kerro maalämmöstä.
Maalämmössä hyödynnetään maaperään, vesistöihin ja kallioon sitoutunutta energiaa, josta osa saadaan talteen maalämpöpumpun avulla. Maalämpöjärjestelmässä on maahan, vesistöön tai lämpöpaaluihin asennettu lämmönkeruuputkisto, maalämpöpumppu, sekä lämmönjakojärjestelmä.
Lämmönkeruuputkistossa kiertää kylmäaine, johon varastoitunutta energiaa maalämpöpumppu siirtää rakennuksen lämmönjakojärjestelmässä kiertävään veteen ja käyttöveteen.
Vaikka maalämpöpumppu toimiikin sähköllä, kuluttaa se vain noin kolmanneksen siitä energiamäärästä, jota sähkölämmitys vaatii. Maalämpöä käytetään paljon uusissa pientaloissa.
Kerro ilmalämpöpumpusta ja vesi-ilmalämpöpumpusta.
Ilmalämpöpumpun toimintaperiaate on sama kuin maalämmöllä. Ilmalämpöpumpun ulkoyksikössä kiertää kylmäaine, joka on viileämpää kuin ulkoilma. Näin ulkoilma lämmittää kylmäainetta, joka luovuttaa saamansa energian ilmalämpöpumpun sisäyksikössä lämmittäen näin sisäilmaa. Kesällä voidaan viilentää sisäilmaa.
Ilmalämpöpumpun avulla voidaan myös lämmittää keskuslämmitysjärjestelmässä kiertävää vettä ja käyttövettä. Tällaisia pumppuja kutsutaan vesi-ilmalämpöpumpuiksi.
Kerro öljylämmityksestä.
Öljylämmityksessä lämmityskattilassa poltetaan öljyä, ja palamisessa vapautuvaa energiaa käytetään vesikiertoisen keskuslämmityksen veden lämmittämiseen. Öljylämmityksessä käytettävä polttoöljy varastoidaan rakennuksen yhteyteen öljysäiliöön. Öljylämmitystä korvataan usein nykyään energiatehokkaammilla ja ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla.
Kerro sähkölämmityksestä.
Sähkölämmityksessä hyödynnetään sähkövastuksia, jotka lämpeävät sähkövirran kulkiessa niiden läpi. Sähkövastuksia voidaan asentaa lattiaan, kattoon tai lämpöpattereihin, ja sähkölämmitys voi toimia varajärjestelmänä esimerkiksi keskuslämmityskattilalle tai maalämmölle.
Kerro puulämmityksestä, sekä tulisijoista.
Puulämmitys on perinteinen kodin lämmitysratkaisu. Siinä lämmityskattilassa poltetaan puuta, ja puun palamisessa vapautuvaa energiaa käytetään keskuslämmitysjärjestelmässä kiertävän veden ja käyttöveden kuumentamiseen.
Suomalaisissa kodeissa on usein myös tulisioja eli takkoja lisälämmön lähteenä. Niissä puun poltossa vapautuva energia lämmittää takan rakenteita, jotka ovat hyvin energiaa varastoivaa materiaalia, kuten vuolukiveä tai tiiltä. Ne luovuttavat energian hitaasti ympäristöön.
Varaavissa takoissa puun palamisessa syntyvät kuumat palokaasut ohjataan kulkemaan takassa siten, että ne lämmittävät takan rakenteet mahdollisimman tehokkaasti, ja näin mahdollsimman suuri osa vapautuneesta energiasta saadaan hyödynnttyä.
Mihin valtaosa suomalaisten kotien käyttämästä energiasta menee? Miksi. Anna esimerkkejä.
Valtaosa suomalaisten kotien käyttämästä energiasta menee asunnon, sekä veden lämmittämiseen. Noin puolet kuluu asunnon lämmitykseen, kolmasosa taloussähköön eli kodin sähkölaitteisiin, sekä viidesosa käyttöveden lämmitykseen.
Lämmittämiseen tarvitaan paljon energiaa kylmän ilmaston takia, mutta siten myös siitä tehtävät mahdolliset säästöt ovat merkittäviä.
Esimerkiksi tavallinen suihku kuluttaa noin 12 litraa vettä minuutissa, ja 5 minuutin suihkuun tarvittavan veden lämmittämiseen kuluu noin 2,5 kWh energiaa. Jos 10 minuutin suihkun vaihtaisi 5 minuutin suihkuun, säästyisi vuodessa noin 22 000 l vettä, sekä sitä kautta valtava määrä energiaa.
Yhden koneellisen peseminen pyykkiä kuluttaa pesuohjelmasta riippuen noin 0,5-1,5 kWh energiaa (suurin osa pesuveden lämmittämiseen), sekä lisäksi 50 litraa vettä. Täten tulisi pestä vain täysiä koneellisia pyykkiä ja lisäksi suosia viileämpiä pesulämpötiloja. Rumpukuivaukseen menee 1,5 kWh energiaa -> ulkona ilmaista ja ympäristöystävällistä. Tiskikoneella pesemiseen noin 1 kWh energiaa ja 11 litraa vettä, käsin pestessä kuluu yleensä enemmän vettä.
Kerro sähkölaskuista; mistä maksetaan, miten pienennetään (yksinkertaisesti)?
Sähkölaskussa maksetaan energiasta, energiaverosta, perusmaksusta, sekä energian siirrosta eli verkkopalvelumaksusta. Energian siirto kattaa energiaverkoston rakentamisesta ja ylläpitämisestä koituvia kustannuksia. Monet kotitaloudet ovat pienentäneet sähkölaskuaan rakentamalla omia pienvoimaloitaan, kuten asentamalla aurinkopaneeleja. Niillä tuotettua sähköä voi myydä myös muille.
Mitä energiamerkit ovat?
Energiamerkki kertoo laitteen energialuokan (paras: A), sekä energiatehokkuuden. Lisäksi se kertoo laitteen arvioidun vuosikulutuksen, sekä muita mahdollisia laitteen käyttöön liittyviä tietoja; pesukoneen kohdalla se voi esimerkiksi kertoa pesutuloksesta tai äänenvoimakkuudesta.
EU:n direktiivit ohjaavat laitevalmistajia parantamaan laitteidensa energiatehokkuutta. Energiamerkit auttavat kuluttajia valitsemaan vähemmän energiaa kuluttavia vaihtoehtoja.
Kerro säästämisestä, uusista rakennuksista ja säästämistavoista.
Säästäminen on osa kestävää kehitystä. Koska suurin osa kotitalouksien energiankulutuksesta menee lämmitykseen, siitä on mahdollista tehdä myös suurimmat säästöt (5% jos laskee asteella sisälämpötilaa).
Uusissa rakennuksissa on huimoitu energiankulutus hyvin esimerkiksi tehokkaalla erityksellä, kolminkertaisilla ikkunoilla, lämpölaseilla tai ilmanvaihtojärjestelmässä olevalla lämmön talteenotolla.
Erilaisia tapoja säästää:
- vältä turhia ostoksia
- kierrätä vaatteita ja tavaroita
- pese vain täysiä koneellisia pyykkiä ja suosi alhaisempia pesulämpötiloja
- ota lyhyempiä suihkuja
- sammuta turhat sähkölaitteet
- suosi kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä
- laske sisälämpötilaa
- valitse energiatehokkaampia sähkölaitteita
