3 Reaktiot ja energia Flashcards

(74 cards)

1
Q

Kaasujen yleinen tilanyhtälö

A

pV = nRT

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Hapettuminen

A

Atomi tai ioni luovuttaa yhden tai useamman ulkoelektronin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Pelkistyminen

A

Atomi tai ioni vastaanottaa yhden tai useamman elektronin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Palamisreaktio on

A

Eksoterminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Eksotermisessä reaktiossa

A

vapautuu lämpöenergiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Palamisreaktio tarvitsee käynnistyäkseen

A

ulkoista lämpöenergiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Palamisreaktio pysyy käynnissä

A

niin pitkään kuin lähtöaineita riittää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Orgaanisen aineen täydelliseen palamiseen tarvitaan

A

riittävästi happea

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Täydellisen palamisreaktion reaktiotuotteina syntyy

A

vettä, hiilidioksidia ja joskus myös typpikaasua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Epätäydellisen palamisreaktion tuotteina syntyy

A

vettä, hiilidioksidia, joskus typpikaasua, hiilimonoksidia (häkää), jopa nokea

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Metallien ja epämetallien välisissä reaktioissa

A

metallit hapettuvat ja epämetallit pelkistyvät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Orgaanisen yhdisteen hapettuessa molekyylin

A

vetyatomien määrä vähenee tai happiatomien määrä lisääntyy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Orgaanisen yhdisteen pelkistyessä molekyylin

A

vetyatomien määrä lisääntyy tai happiatomien määrä vähenee

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Saostumisreaktioissa muodostuu

A

veteen niukkaliukoisia suoloja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Saostumisreaktioita käytetään

A

sekä kvalitatiivisessa että kvantitatiivisessa tutkimuksessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Hajoamisreaktiossa yhdestä lähtöaineesta muodostuu

A

kahta tai useampaa reaktiotuotetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Hajoamisreaktio tapahtuu tavallisesti

A

lämmön tai valon vaikutuksesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Korvautumisreaktion toinen nimitys

A

Substituutioreaktio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Substituutioreaktio on tyypillinen reaktio

A

alkaaneille, sykloalkaaneille ja aromaattisille hiilivedyille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Substituutioreaktiossa hiilivetymolekyylin vetyatomeja

A

korvautuu toisilla atomeilla tai atomiryhmillä, sivutuotteena syntyy pieni molekyyliyhdiste

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Liuottimina käytettäviä kloorattuja hiilivetyjä valmistetaan

A

korvautumisreaktioilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Bentseenirenkaan delokalisoituneet elektronit muodostavat niin pysyvän rakenteen, että reagoiva kohta molekyylissä on

A

bentseenirenkaaseen liittyneet vetyatomit tai muut atomit tai atomiryhmät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Vedyn additio tyydyttymättömään yhdisteeseen

A

hydraus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Veden additio tyydyttymättömään yhdisteeseen

A

hydrataatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Liittymisreaktion toinen nimitys
Additioreaktio
26
Additio- eli liittymisreaktiossa
hiilivetyjen kaksois- tai kolmoissidos aukeaa, jolloin molekyyliin liittyy lisää atomeja tai atomiryhmiä
27
Markonikovin sääntö
Vetyhalogenidin vetyatomi liittyy ensisijaisesti siihen kaksoissidoksen hiiliatomiin, jossa on enemmän vetyatomeja
28
Eetterissä kaksi hiilivetyketjua on liittyneinä toisiinsa
happisillalla
29
Kondensaatioreaktiossa
kaksi molekyyliä liittyy yhteen ja niiden väliltä lohkeaa jokin pienimolekyylinen yhdiste
30
Kondensaatioreaktiossa tavallisesti lohkeava molekyyli on
vesi
31
Kondensaatioreaktiolla muodostuvat
eetterit, esterit ja monet biomolekyylit, kuten hiilihyrdaatit, rasvat ja proteiinit
32
Esteröitymisreaktiot ovat myös
tasapainoreaktioita
33
Tasapainoreaktiossa
osa syntyneestä lopputuotteista reagoi takaisin lähtöaineiksi
34
Esteröitymisen käänteinen reaktio on
Esterihydrolyysi
35
Esterihydrolyysissä
vesimolekyyli katkaisee esterisidoksen
36
Esterihydrolyysin tuotteet
happo ja alkoholi
37
Glykogeeni muodostuu
glukoosiyksiköistä kondensaatioreaktiolla
38
Glykogeenissa glukoosimolekyylit on
liittyneinä toisiinsa pitkäksi hiilihydraattiketjuksi eetterisidoksin
39
Esteröitymisreaktiossa reagoivat
alkoholi ja karboksyylihappo, väliltä lohkeaa vettä
40
Emäshydrolyysissä
vapautunut karboksyylihappo neutraloituu suolaksi
41
Rasvat ovat
glyserolin ja rasvahappojen estereitä
42
Rasvat hydrolysoituvat
glyseroliksi ja rasvahapoiksi emäksisessä liuoksessa
43
Saippuoituminen
hydrolysoituneet rasvahapot neutraloituvat ja muodostavat rasvahappojen suoloja
44
Saippuat ovat kemialliselta rakenteeltaan
pitkäketjuisten karboksyylihappojen (rasvahappojen) natrium- tai kaliumsuoloja
45
Hydrolyysireaktiossa lähtöaine
hajoaa veden vaikutuksesta
46
Emäksisessä esterihydrolyysissä vapautuva karboksyylihappo
neutraloituu suolaksi
47
Veteen liuetessaan saippua muodostaa
natriumioneja ja karboksylaatti-ioneja
48
Karboksylaatti-ionin hydrofiilinen osa
-COO-, liukenee hyvin pooliseen veteen
49
Karboksylaatti-ionin hydrofobinen osa
pitkä pooliton hiilivetyketju, tarttuu poolittomiin rasvoihin
50
Eliminaatioreaktiossa
molekyylistä irtoaa osa, jolloin syntyy kaksi reaktiotuotetta
51
Alkoholien eliminaatioreaktiossa syntyy
alkeenia ja vettä
52
Kineettinen energia koostuu
lämpöliikkeestä, pyörimisestä sekä sidosten taipumisesta ja venymisestä
53
Potentiaalienergia on
varastoituneena kemiallisiin sidoksiin
54
Eksotermisessä reaktiossa
vapautuva energia havaitaan lämpönä
55
Endotermisessä reaktiossa
lämpöä sitoutuu ympäristöstä
56
Kemiallisten sidosten katkeaminen on
energiaa sitova eli endoterminen reaktio
57
Kemiallisten sidosten muodostuminen
vapauttaa energiaa eli on eksoterminen reaktio
58
Entalpia H kuvaa aineen
sisäenergiaa, joka koostuu hiukkasten sidos- ja liike-energiasta
59
Entalpiamuutos ∆H kuvaa
lopputuotteiden ja lähtöaineiden entalpia-arvojen erotusta
60
Eksotermisille reaktioille entalpiamuutos merkitään
negatiivisena lukuna
61
Endotermisillä reaktioille entalpiamuutos merkitään
positiivisena lukuna
62
Entalpiamuutos lasketaan suureyhtälöstä
∆H = c * m * ∆T
63
Molikyyliyhdisteiden reaktioissa vapautuva tai sitoutuva lämpömäärä voidaan laskea
sidosenergioiden avulla
64
Sidosenergia
kuvaa sitä energiamäärää (kJ), joka tarvitaan katkaisemaan yksi mooli tarkasteltavia sidoksia
65
Muodostumisentalpia eli
muodostumislämpö
66
Palamislämpöjen entalpia-arvot ovat aina
negatiivisia
67
Liukenemisessa
ionihila hajoaa ja vapautuneet ionit hydratoituvat vesimolekyyleillä
68
Ionihilan hajoaminen on
endoterminen reaktio
69
Ionin hydratoituminen on
eksoterminen reaktio
70
Liukenemislämpö on
entalpiamuutosten summa
71
Kemiallisen reaktion nopeuteen vaikuttavat
- lämpötila - katalyytti - inhibiittori - lähtöaineiden konsentraatiot - lähtöaineiden pinta-alat
72
Reaktionopeuden lisääntyminen selitetään
suotuisten törmäysten määrän lisääntymisellä
73
Suotuisten törmäysten määrä lisääntyy kun
- reagoivien hiukkasten määrä lisäänty - reagoivien hiukkasten kineettinen energia lisääntyy - aktivoitumisenergia alenee
74
Reaktionopeutta v kuvataan yleisesti suureyhtälöllä
v = ∆c / ∆t