4 Metallit ja materiaalit Flashcards

(78 cards)

1
Q

elektrolyysissä hapettumis-pelkistymisreaktio saadaan aikaan

A

sähkövirran avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

epäjalot metallit

A

Li, K, Ca, Na, Mg, Al, Zn, Fe, Ni, Sn, Pb

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

jalot metallit

A

Cu, Hg, Ag, Au

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

jalot metallit hapettuvat

A

vain hapettavilla hapolla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

hapettavassa happomolekyylistä pelkistyy

A

jokin muu aine kuin vety (esim. typpihappo)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

epäjalot metallit liukenevat happoihin

A

vetyä vapauttaen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

hapettumisreaktion potentiaaliarvo E_h

A

on pelkistymispotentiaalin vastaluku

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

paras hapetin

A

fluorimolekyyli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

paras pelkistin

A

litiummetalli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

hapetusluku kasvaa, tapahtuu

A

hapettuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

hapetusluku pienenee, tapahtuu

A

pelkistyminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

sähköpari eli

A

galvaaninen kenno

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

yksinkertainen sähkökemiallinen pari

A

Daniellin pari

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Daniellin parin kennokaavio

A
  • Zn (s) | ZnSO4 (aq) || CuSO4 (aq) | Cu (s) +
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Sähkökemiallisessa parissa hapettuminen tapahtuu

A

negatiivisella kohtiolla, eli negatiivisella elektronilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

normaalivetyelektrodilla tarkoitetaan

A

platinaelektronia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

galvaanisessa kennossa hapettumis-pelkistymisreaktio tuottaa

A

sähkövirtaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

sähköparissa epäjalompi metalli on aina

A

negatiivinen elektrodi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

parin elektrodien välistä jännite-eroa kutsutaan

A

lähdejännitteeksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

elektrolyysikennon negatiivinen kohtio

A

katodi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

elektrolyysin suolasulatteen positiiviset ionit eli

A

kationit hakeutuvat katodille pelkistymään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

elektrolyysin avulla voidaan

A

valmistaa ja puhdistaa alkuaineita ja pinnoittaa esineitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

elektrolyysissä kennon läpi kulkeva sähkömäärä:

A

Q = It

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

elektrolyysissä muodostuvien aineiden ainemäärät lasketaan suureyhtälöstä

A

It = nzF

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Faradayn vakio F ilmaisee
yhden elektronimoolin sähkömäärän eli varauksen
26
pääryhmien metalleilla on vain yksi, ryhmänumerosta pääeltävä
hapetusluku
27
pääryhmien metalleja esiintyy maaperässä
monina mineraaleina
28
pääryhmien metallien puhdistus mineraaleista tehdään
pelkistämällä elektrolyyttisesti
29
tärkeitä pääryhmien metalleja ovat
Na, Mg, K, Al
30
sivuryhmien metalleja kutsutaan myös
d- ja f-lohkon metalleiksi
31
monet d-lohkon metalleista esiintyvät
useilla eri hapetusluvuilla
32
osa d-lohkon metalleista on ns.
siirtymäalkuaineita
33
siirtymäalkuaineille tyypillisiä ominaisuuksia (3)
värilliset yhdisteet kyky toimia katalyytteinä taipumus muodostaa kompleksiyhdisteitä
34
tärkeimmät typpiyhdisteet (2)
ammoniakki NH3 | typpihappo HNO3
35
ammoniakin valmistus Haber-Bosch-menetelmällä
N2 (g) + 3 H2 (g) ⇌ [Fe] 2 NH3 (g)
36
typpihapon valmistus Ostwaldin menetelmällä
``` 4 NH3 (g) + 5 O2 (g) → 4 NO (g) + 6 H2O (g) 2 NO (g) + O2 (g) → 2 NO2 (g) 4 NO2 (g) + O2 (g) + 2 H2O (l) →4 HNO3 (aq) ```
37
happi ja otsoni ovat voimakkaita
hapettimia
38
monet metallit muodostavat hapen kanssa
emäksisiä oksideja
39
monet epämetallit muodostavat hapen kanssa
happamia oksideja
40
vetyä käytetään teollisuudessa
pelkistimenä
41
yleisin fosforia sisältävä mineraali
apatiitti | CaF2 ⋅ 3 Ca3(PO4)2
42
fosforihappo
H3PO4
43
maankuoressa rikin yleisimpiä yhdisteitä ovat
sulfidit S²⁻
44
rikkidioksidi SO2 voi hapettua
rikkitrioksidiksi SO3
45
rikkidioksidi SO₂ muodostaa veden kanssa
rikkihapoketta H2SO3
46
rikkitrioksidi SO3 muodostaa veden kanssa
rikkihappoa H2SO4
47
rikkitrioksidi SO3 muodostaa veden kanssa
rikkihappoa H2SO4
48
rikkihapon valmistus kontaktiprosessilla
S (l) + O2 (g) → SO2 (g) 2 SO2 (g) + O2 (g) ⇌ 2 SO3 (g) SO3 (g) + H2O (l) → H2SO4
49
halogeenit eivät esiinny luonnossa sellaisenaan, koska ovat
niin reaktiivisia aineita
50
metallien kanssa reagoidessaa halogeenit ottavat vastaan helposti elektroneja eli
pelkistyvät muodostaen halogenidi-ioneja (F⁻, Cl⁻, Br⁻, I⁻)
51
polymeerit muodostuvat
monomeereistä polymeroitumisreaktioissa
52
synteettiset kumit ovat
polymeerejä, joita kutsutaan myös elastomeereiksi
53
neopreeni on
täysin synteettinen kumi
54
tärkein elastomeeri
vulkanoitu kumi
55
tekokuidut ovat
ohuita, lankamaisia polymeerejä
56
polyadditioreaktio
yksittäisten monomeerien kaksoissidokset aukeavat ja sidoselektronit voivat muodostaa uusia sidoksia toisten monomeerien kanssa eteeni + eteeni + eteeni + ... = polyeteeni
57
radikaali on
hyvin reaktiivinen hiukkanen, jolla on parittomia elektroneja
58
polykondensaatio
monomeerien funktionaaliset ryhmät reagoivat siten, että niiden välille muodostuu uusi sidos ja usein vapautuu vettä butaanidihappo + 1,2-etaanidioli = polyesteri
59
polyamidit syntyvät
kondensaatioreaktiossa, jossa monomeerien funktionaalisina ryhminä ovat karboksyyliryhmä ja aminorymä 1,6-diaminoheksaani + heksaanidihappo = nylon 66
60
polyadditioreaktiossa on kolme vaihetta
herätevaihe, etenemisvaihe päättymisvaihe
61
polyeteeni
PE | muovikalvot, pakkaukset, pullot
62
polypropeeni
PP | keittiövälineet, pakkaukset, kuidut
63
polystyreeni
PS | pakkausmateriaalit, kertakäyttöastiat, lämmöneristeet
64
polyvinyylikloridi
PVC | muoviputket, lattiapinnoitteet
65
kondensaatiopolymeerejä (3)
polyuretaani (eristevaahdot, auton osat, jalkineet, vettä hylkivät pinnoitteet polyeteenitereftalaatti (magneettinauhat, virvoitusjuomapullot) nylon 66 (huonekalut, kuidut, pinnoitteet)
66
biopolymeerit jaetaan kolmeen ryhmään
polysakkaridit eli hiilihydraatit polypeptidit eli proteiinit polynukleotidit eli nukleiinihapot
67
monosakkaridit muodostavat hiilihydraattimolekyylin siten, että
aina kaksi monosakkaridia liittyy toisiinsa hydoksyyliryhmän kautta (polykondensaatioreaktio)
68
kahden hydroksyyliryhmän välille muodostuvaa etterisidosta kutsutaan hiilihydraattikemiassa
glukosidisidokseksi
69
suoraketjuinen glukoosipolymeeri
amyloosi
70
haarautunut glukoosipolymeeri
amylopektiini
71
amyloosiketjussa glukosidisidos muodostuu aina hiiliatomien
1 ja 4 välille (suora)
72
amylopektiiniketjussa glukosidisidos muodostuu aina hiiliatomien
1 ja 6 välille (haarautunut)
73
amidisidos, peptidisidos
aminohapon aminoryhmä -NH2 liittyy toisen aminohapon karboksyyliryhmään -COOH
74
primäärirakenne
eri aminohappojen tarkka järjestys proteiiniketjussa
75
sekundäärirakenne
polypeptidiketjujen kiertyessä tai laskostuessa vetysidoksin
76
kierteinen sekundäärirakenne l.
alfa-helix, polypeptidiketjujen kiertyessä vetysidosten muodostuessa aina neljän aminohapon välein
77
laskoksinen sekundäärirakenne l.
beta-helix, polypeptidiketjujen laskostuessa vetysidosten muodostuessa
78
tertiäärirakenne
proteiinin sivuketjujen välille syntyvät sidokset (dispersiovoimat, ionisidokset, vetysidokset, rikkisillat)